Muinais-DNA-tutkimusten mukaan uutta väestöä on saapunut Baltian alueelle useasti esihistorian aikana. Current Biology -julkaisussa ilmestyneessä uudessa tutkimuksessa keskityttiin selvittämään Viron alueen pronssi- ja rautakautisten asukkaiden perimää ja sitä, mitä se kertoo alueen asutushistoriasta.
Viron mesoliittisen kivikauden asukkaat ovat muistuttaneet perimältään enemmän läntisiä kuin itäisiä metsästäjä-keräilijöitä. Kampakeraamisen kulttuurin aikana, noin 6000 vuotta sitten, itäinen perimä alueella lisääntyi. Kivikauden lopulla, noin 5000 vuotta sitten, Mustanmeren pohjoispuolisilta aroilta lähteneen nuorakeraamisen kulttuurin mukana alueelle kulkeutui uutta asutusta, joka toi mukanaan maanviljelyn. Tämän aikakauden ihmiset ovat perimältään selvästi erilaisia Baltiassa kuin Länsi-Euroopassa, jossa kaakkoiseurooppalaiset viljelijät sekoittuivat aikaisempaan väestöön ja osittain korvasivat nämä kokonaan.
Uudessa tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana joukko Virosta löytyneitä pronssi- ja rautakauden vainajia. Yhteensä 15 yksilöä oli peräisin pronssikautisista (1200-400 eaa.) paasiarkkuröykkiöistä ja kuusi yksilöä esiroomalaisista (500 eaa.-50 jaa.) tarhakalmistoista. Lisäksi tutkittiin viisi vuosien 500 eaa-450 jaa. välille ajoittuvaa inkeriläisnäytettä sekä seitsemän keskiaikaista (1200-1600 jaa.) virolaista näytettä.
Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 41 yksilön äitilinjat ja 30 yksilön isälinjat. Kaikkien äitilinjojen todettiin olevan yleisiä Viron nykyväestössä, eikä niitä voinut yhdistää mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Sen sijaan isälinjojen tutkimuksessa huomattiin selviä eroja. Kaikki pronssikaudelle ajoittuvat miehet kuuluivat haploryhmään R1a, joka oli yleinen myös nuorakeraamisessa kulttuurissa. Nykyisin Virossa, Suomessa ja muualla suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa yleistä N3a-ryhmää ei Viron pronssikautisissa näytteissä havaittu. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että aineiston pienen koon vuoksi N-ryhmän esiintymistä pronssikauden Virossa ei voi poissulkea, etenkin koska ryhmää esiintyy jo tuolloin pohjoisessa Fennoskandiassa.
N3a-ryhmä yleistyy Virossa rautakaudella, sillä tämän aikakauden näytteissä ryhmä oli selvästi yleisempi kuin R1a. Tutkimuksen mukaan havainto voi kertoa uudesta itäisestä asutusaallosta pronssi- ja rautakauden taitteessa (noin 800-500 eaa). Tulkinta vahvistui koko perimän tutkimuksissa, jotka osoittivat siperialaisen perimän osuuden kohonneen rautakauden näytteissä. Itäinen asutusaalto näkyy myös mahdollisesti alueen hautaustavoissa. Viron pronssikautisissa paasiarkkuhaudoissa on nähty piirteitä sekä itäisistä että läntisistä perinteistä, mutta rautakautisissa tarhakalmistoissa on sekä rakenteiden että esinelöytöjen perusteella nähty yhteyksiä itään Volgan ja Kaman alueelle. Tutkijoiden mukaan itäinen asutusaalto pronssi- ja rautakauden taitteessa kertoo suomalais-ugrilaista kieltä puhuneiden ihmisten saapumisesta alueelle.
Muinais-DNA-tutkimuksessa selvitettiin myös Viron pronssi- ja rautakauden asukkaiden ulkonäköä. Useissa tutkimuksissa kivikauden metsästäjä-keräilijöiden on havaittu olleen tumma- tai mustaihoisia. Viron ja Baltian alueella noin 40-60% tutkituista metsästäjä-keräilijöistä ja nuorakeraamisista viljelijöistä oli tummaihoisia. Kahdella varhaisella yksilöllä havaittiin tumma iho ja siniset silmät. Tutkimuksen mukaan vaaleaihoisuus, -hiuksisuus ja silmäisyys alkoivat yleistyä alueella vasta pronssikaudella.
Kiinnostavaa virolaistutkimuksessa oli myös havainto läheisistä sukulaisista, jotka on haudattu paasiarkkuihin 13 kilomerin etäisyydelle toisistaan noin 2500 vuotta sitten. Rebalan Lastekangurin kalmistosta löytynyt 35-45-vuotias mies sai tutkimuksessa tunnuksen X14 ja Väon Jaanin kalmistosta löytynyt 30-40-vuotias mies tunnuksen V16. Molempien äitilinja oli H1b2 ja isälinja R1a. Tutkimuksissa vainajien X-kromosomien havaittiin olevan niin samanlaiset, että kyseessä ovat olleet joko äidinpuoleiset velipuolet tai eno ja tämän siskonpoika. Tutkimuksessa on käytetty laskutoimitusta selvittämään todennäköistä aikaa vainajien kuolemien välillä. Tulokseksi on saatu 82-19 vuotta. Teoriassa skaala sopii kumpaankin mahdollisuuteen vainajien sukulaisuuden suhteesta.
Rebalan ympäristössä on tehty vain 16 paasiarkkuhautausta noin 500 vuoden aikana. Uusi tutkimustulos osoittaa, että hautamuotoa rakennettiin todennäköisesti vain tietylle ihmisryhmälle, mahdollisesti paikalliselle eliitille. Julkaisun lisämateriaaleista selviää myös, että molemmat keskenään läheistä sukua olleet yksilöt olivat tummahiuksisia ja ihonväriltään keskivaaleita. Yksilöllä X14 on ollut siniset ja yksilöllä V16 ruskeat silmät.
Tiivistelmä: Ulla Moilanen
Lue lisää:
Saag, K., Laneman, M., Varul, L., Malve, M., Valk, H., Razzak, M.A., Shribokov, I.G., Khartanovich, V.I., Mikhaylova, E.R., Kushniarevich, A., Scheib, C.L., Solnik, A., Reisberg, T., Parik, J., Saag, L., Metspalu, E., Rootsi, S., Montinaro, F., Remm, M., Mägi, R., D’Atanasio, E., Ryonosuke Crema, E., Díez-del-Molino D., Thomas, M.G., Kriiska, A., Kivisild, T., Villems, R., Lang, V., Metspalu, M. & Tambets, K. 2019. The Arrival of Siberian Ancestry Connecting the Eastern Baltic to Uralic Speakers further East. Current Biology, May 09, 2019.
KALMISTOPIIRI 
Ennen kuin geneetikot ja arkeologit lausuvat tutkimustuloksissaan mitään kielistä, heidän olisi syytä ottaa mukaan myös kielitieteilijät tai vähintäänkin kertoa, mistä heidän kielipäätelmänsä ovat peräisin!
TykkääTykkää
Kannattaa tutustua linkitettyyn artikkeliin, jossa on viitteet nimenomaan kielitieteellisiin tutkimuksiin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Mikä on tämä nykyisten geenitutkijoiden pakkomielle todistella tummaihoisten olleen ”alkuperäisiä asukkaita” joka paikassa? Voitaisiinko pitää tiede ja nykyiset poliittiset intressit erillään?
TykkääTykkää
Näilläkin alueilla on tutkimusten mukaan liikkunut erinäköistä ja -väristä porukkaa eri aikoina. Kuten jutussakin sanotaan, asukkaita on tullut historian kuluessa hyvin eri puolilta. Uusien menetelmien avulla on vasta saatu selville, että varhaisimman kivikauden asukkailla olikin tumma iho – myös täällä. Muinaisten ihmisten ihonväri on asia, jolle me emme voi mitään, eikä sillä seikalla ei ole mitään tekemistä nykyisen (tai minkään ikäisen) politiikan kanssa.
TykkääLiked by 2 people
Vieläkään ei näköjään suostuta hyväksymään genetiikan perustaa: Kielen ja muun ulttuurin voi vaihtaa, geenejä i. Eli geenien perusteella ei voi kulttuurista päätellä mitään, eikä pelkkien geenien perusteella voida siis tehdä kulttuurisia johtopäätöksiä, esim. yhdistää nuorakeramiikkaa ja geenejä. Siihen tarvitaan paljon laajempi analyysi kuin mihin geneetikot harrastelijamaisuudessaan viitsivät ryhtyä.
TykkääTykkää
Tämä tutkimus oli arkeologien ja geneetikkojen yhteistyötä.
TykkääLiked by 2 people
Kieltä voidan duurela eoävarmuudellakin seurata vsin n 2 tuhannen vuoden taakde. Poikkeuksems muutamat lirjallisr srtefaktit 3,5 t vuoden takss. Sitä aiemmat selitykset ja rekobstruoinnit ovat puhdasta arvsusta. Puuteoria on osoitettu liian kaavamaiseksi, kielenvaihto on ollut yleistä. Selityksissä on vedetty yksinkertaistukdia js johtopäätöksiä genetiikasta ja arkeologiasta. Jotka eivät kuitenkaan pysty sanomaan mitään kielistä.
TykkääTykkää
Kiitoksia Kalmistopiiri. Erittäin mielenkiitoista, ja huippuosaamista kaikkiaan.
Nämä saadut tutkimusten tulokset eivät ole yllätys keskiruskea iho, mustat hiukset,
tai iho. ja heleän siniset silmät, – miten näiden värien omistajat sitten ovatkaan joutuneet
keskenään kosketuksiin. Tuskin Luojalla oli rotuopilliset asiat, ja niiden eriarvoisuus
tavoitteena täydellisen ihmisparin tehdessään. Niin, ja kauniita ruskeita silmiä myös tietenkin.
Vielä kerran tohtori koulutettaville, – ja tutkijoille, ja monille arkeologeille.
Kumpa tutkimustyötä nähtäisiin tarpeelliseksi tukea enemmän.
TykkääTykkää
Toiko siis isälinja N vaaleaihoisuuden ja sinisilmäisyden idästä tullessaan? Mihin isälinjaan kyseiset ominaisuudet yhdistetään yleensä? Yamnoihinko? (Vai onko niin että on poliittisesti arveluttavaa yhdistää ihonväriä ja dna:ta vaikka ne kulkevat käsi kädessä. Reich valittaa asiasta Intian muinais-dna tutkimustensa osalta (2017?) ; intia kielsi julkaisemasta tuloksia ellei niitä ensin muuteta politiikalle sopivammaksi. En tiedä miten Reich ryhmineen toimi lopulta asiassa?)
Eikö M’altan mies/poika kuitenkin ole ensimmäinen tunnettu valkoihoinen- y-dna oli hänellä ymmärtääkseni R jotakin?
Aikataulun ollessa n 22t v sitten.
Miten, missä ja milloin isälinja N sai alkunsa?
N-ryhmää on siis tullut useina ryhminä itämeren ympäristöön (alkaen kampakeraamikoista korean ja norjan välisellä valtavalla alueella?) ja pystyneet dominoimaan oman isälinjansa syrjäyttäen aiempia?
TykkääTykkää