https://kalmistopiiri.fi/2026/03/10/lukijan-kysymys-altistuvatko-arkeologit-muinaisille-taudeille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/03/naytteenotto-e1773141722172.jpgNäytteenottoSuomeen palautettuja pääkalloja tutkitaan Pälkäneen kirkossa elokuussa 2024. Kuvissa tutkijat ovat pukeutuneet suojapukuihin, jotta he eivät siirtäisi itsestään molekyylejä näytteisiin. Kuva: Saarni Säilynoja/Vapriikin kuva-arkisto.2026-03-10T14:19:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2026/02/09/aspelinin-vaitoksesta-150-vuotta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/02/kuva5_aspelin_atlas_v.jpgkuva5_aspelin_atlas_Vhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/02/kuva4_ahlqvist_1887_riischarles_mva.jpgkuva4_Ahlqvist_1887_RiisCharles_MVAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/02/kuva3_aspelin466.jpgkuva3_Aspelin466https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/02/kuva2_aspelin_atlas_218-228.jpgkuva2_Aspelin_Atlas_218-228https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2026/02/kuva1_aspelin_1870-l._kozmataferencz_mva.jpgkuva1_Aspelin_1870-l._KozmataFerencz_MVA2026-02-08T18:04:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/12/22/jos-lansisuomalaisella-olisi-yksi-itasuomalainen-esivanhempi-nakyisiko-se-geneettisissa-analyyseissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/12/kuva3.jpgKuva3Pääkomponenttianalyysi nykysuomalaisten geneettisistä eroista. Kukin pieni ympyrä on yksi yksilö, värjättynä vanhempiensa syntymämaakunnan mukaisesti. Kuvan perusteella voi arvioida, että henkilö, jonka äiti olisi esimerkiksi Pohjois-Karjalasta (kuvassa keltaoranssilla) ja isä Satakunnasta (kuvassa syvänsinisellä) erottuisi geneettisesti sekä pohjoiskarjalaisista että satakuntalaisista, koska hän asettuisi kuvassa näiden puoliväliin. Kuvan lähde: Nordfors ym. 2025 (CC BY-NC-ND).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/12/kuva_elina-salmela.jpgKuva_Elina Salmelahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/12/kuva1_e.gifKuva1_ESuomen geneettinen itä-länsijako. Yksilöt on merkitty pisteinä vanhempiensa syntymäpaikkojen puoliväliin. Pisteen väri kuvaa sitä, onko yksilöllä enemmän itä- vai länsisuomalaistyyppistä perimää; keltaisella ympäröidyillä yksilöillä on vähintään 20 % kumpaakin. Kartalle on merkitty myös itäinen ja läntinen murrealue (taustavärit) sekä varhaisen ja myöhäisen asutusalueen raja (katkoviiva) ja Pähkinäsaaren rauhan rajan summittainen sijainti (yhtenäinen viiva). Kuvan lähde: Kerminen ym. 2017 (CC 4.0 BY).2025-12-23T17:32:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/12/13/lansi-ja-ita-rooman-rahat-pohjoismaisissa-loydoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva8_aurelius_denaari.jpgKuva8_Aurelius_denaariSalosta löydetty Marcus Aureliuksen (apukeisari 138–161, keisari 161–180) denaari (RIC 453a) vuodelta 151–152 tämän toimiessa vielä keisari Antoninus Piuksen (hall. 138–161) apukeisarina (caesar). Kuva: Hanna-Maria Pellinen (Sigillum), kuvankäsittely Jani Oravisjärvi (Turun yliopisto).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva7_thrax.jpgKuva7_thraxNousiaisista vuonna 2017 löydetty Maximinus I Thrax (hall. 235–236) Æ, Sestertius. Halk. 28,8 mm; 8,493 g. RIC 61.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva6_probus.jpgKuva6_ProbusKuva 6. Liedosta metallinetsimellä vuonna 2022 löydetty Probuksen (hall. 276–282) antoninianus. (Raha ei ole tarkasti tunnistettavissa ilman puhdistusta ja           konservointia.) Kuva: Tomi Weiström.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva5.jpgKuva5Kuva 5. Valenssin kupariraha Turun keskustasta. RIC IX Siscia 7a-b.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kmm-207.jpgKMM-207Kuva 3. Bornholmin saarelta 400-luvulle ajoittuva kätkölöytö. Kuva: Lennart   Larsen / Tanskan kansallismuseo (Nationalmuseet).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kmm-182.jpgKMM-182  Kuva 2. Roomalaisista 300-luvun hopearahoista koostuva rahakätkö Gudmesta. Kuva: Kit Weiss/Tanskan kansallismuseo (Nationalmuseet).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva1.jpgKuva1Keisari Volusianuksen hopearaha (RIC 237a var.) IMP C V AF GAL VEND  VOLVSIANO AVG -kehätekstillä. Kuva: Classical Numismatic Group.2025-12-19T09:02:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/10/31/kummitustalot-on-aika-sijoiltaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-7.jpgKuva 7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-6.jpgKuva 6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-5.jpgWinchester Mystery Househttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-4.jpgKuva 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-3.jpgKuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-3-b.jpgKuva 3 bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-2.jpgKuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/10/kuva-1.jpgKuva 12025-10-31T08:18:17+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/08/29/5-keraajaa-osa-5-muinaiskalujen-keraaja-kaarlo-moilanen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/08/moilanen-kuva-2.pngMoilanen kuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/08/moilanen-kuva1.jpgMoilanen kuva12025-08-28T15:24:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/11/01/tartarian-empire-uskomaton-salaliittoteoria-arkkitehtuurin-historiasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-9.jpgKuva 9Turun tuomiokirkko marraskuussa 2022. Kuva: L. Kunnas.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-1-e1696315196359.jpgKuva 1Empire State Building on Art Deco -tyyliä edustava 443 m korkea ns. pilvenpiirtäjä New Yorkissa. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Shreve, Lamb, and Harmon ja se valmistui 1931. Se oli maailman korkein rakennus vuoteen 1970 asti. Kuva: L. Kunnas.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-3.jpgKuva 3Kuva 3: Tartaria vuonna 1645 painetussa maailmankartassa Novus Atlas, Vol. III. Kuva: A. E. Nordenskiöldin kokoelma, Kansalliskirjasto, https://www.doria.fi/handle/10024/91771 (CC0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-2.jpgKuva 2Nan Madol rakennettiin 700–1200-luvuilla ja se oli käytössä seremoniallisena ja poliittisena keskuspaikkana 1600-luvun alkuun asti. Pseudoarkeologiassa se kuitenkin tunnetaan Tyynen valtameren kadonneen Mu-mantereen jäänteenä, ja sen väitetään olevan paljon radiohiiliajoituksella todistettua ikäänsä vanhempi. Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-8.jpgKuva 8Helsingin yliopiston päärakennus (yllä) ja Porthania (alla) kuvattuna 22.9.2023. Kuvauspäivänä päärakennuksen edessä oli näkyvissä opiskelijoiden mielenosoitukseen liittyviä banderolleja ja kylttejä. Rakennus vallattiin vastalauseena hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan. Kuva: L. Kunnas.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-7-e1696315544324.jpgKuva 7Chrysler Building on 319 m korkea pilvenpiirtäjä, joka valmistui vuonna 1930 autonvalmistaja Chrysler Corporationille New Yorkiin. Sen suunnitteli arkkitehti William Van Alen. Kuva: L. Kunnas.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-6.jpgKuva 6Monet Tartaria-salaliiton ”todisteet” perustuvat yksinkertaisesti väärinymmärryksiin siitä, miten rakennettu ympäristö tai arkeologisoitumisprosessit toimivat. Käytöstä pois jääneiden rakennusten raunioitumiseen ja peittymiseen maa-aineksella ja kasvillisuudella ei tarvita maailmanlaajuista mutatulvaa, vaan se selittyy luonnollisia prosesseja. Rakennuksia on myös kautta aikojen purettu, tuhottu ja jätetty tahallaan raunioitumaan, ilman että sen taustalla olisi yksittäinen salaliitto. Kuva: Kuusiston linnan rauniot vuonna 2017 (kuvannut: L. Kunnashttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-5.jpgKuva 5Yhdysvaltain Kongressitaloa Washington D.C:ssä kutsutaan usein nimellä The Capitol tai Capitol Building sen sijaintipaikan Capitol Hillin mukaan. Rakennus valmistui alun perin vuonna 1800, mutta sen nykyinen muoto kupoleineen on peräisin vuodelta 1866. Se edustaa uusklassista tyyliä. Jotkut Tartaria-salaliiton kannattajat uskovan sen olevan esimerkiksi samojen rakentajien käsialaa kuin Egyptin pyramidien. Kuva: Wikimedia Commons (CC0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kuva-4.jpgKuva 4Ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie on osa Kivikon urheilupuiston liikuntareittejä Helsingissä. Jos näiden tienjäänteiden alkuperä ja ajoitus eivät olisi tiedossa, niille voisi kehittää vaikka miten mielikuvituksellisen taustatarinan. Ja varsin uskomattomilta nämä metsiin ja lähiöihin kätkeytyvät kaukaisen sodan linnoituslaitteet tuntuvat ihan todellisuudessakin. Kuva: L. Kunnas.2025-08-16T08:34:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/07/31/5-keraajaa-osa-4-muinaismuistojen-kokooja-k-a-lindstrom/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/lindstrom-kuva-3.pngLindström kuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/lindstrom-kuva-2.pngLindström kuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/lindstrom-kuva-1.jpgLindström kuva 12025-07-30T14:42:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/08/15/kohtalokkaat-pistot-ampiaisten-aiheuttamat-kuolemat-1800-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/maininta-asiakirjassa.jpgMaininta asiakirjassaKirkonkirjassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/ampiainen-e1753812683486.jpgAmpiainenAmpiaisen aiheuttama pistos on kivulias, mutta erittäin vakavat reaktiot ovat äärimmäisen harvinaisia, kuten historiallinenkin aineisto osoittaa. Kuva: Ulla Nordfors.2025-07-30T12:13:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/07/17/kivi-ja-tiilirakentaminen-keskiajan-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/jomala.jpgJomalaJomalan kirkkoa Ahvenanmaalla on pidetty yhtenä Suomen vanhimmista muuratuista rakennuksista. Kuva: Ulla Nordfors.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/laukon-kellari.jpgLaukon kellariLaukon kartanon kellarin kivi- ja tiilimuurausta 1500-1600-luvulta. Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/key_brickmaker_sign.jpgKey_Brickmaker_signTurun tuomiokirkon seinästä löytyvä 1400-luvun tiilentekijän merkki esittää avainta, Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/161058857126000.jpg161058857126000Kaivauksia Turussa Rettigin tontilla 1920-luvulla. Kuvassa näkyy rakennusten perustuksia ja jäännöksiä (kivi- ja tiilirakenteita). Kuva: Juhani Rinne/ Turun kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/e07100c2-5927-40bc-bea9-769ffb532c47.jpge07100c2-5927-40bc-bea9-769ffb532c47Tiilumurska on melko yleinen löytö historiallisen ajan kohteilla. Kuvassa tiilimurskaa koepistossa Haukiputaan Kurtinhaudan kalasatamalla. Kuva: Terhi Taipaleenmäki, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/c76cd4f9f8ef6ea6faff5f9e02c92691.jpgC76CD4F9F8EF6EA6FAFF5F9E02C92691Turun linnan huoneen 40 tiililattiaa, joka on muurattu vendiläisellä limityksellä todennäköisesti 1500-luvulla. Kuva: Valokuvaamo Welin/ Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/6dcce008159c822416e1b51789784b4f.jpg6DCCE008159C822416E1B51789784B4FKeskiaikainen koristetiili Lempäälän kirkosta. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/limitykset.jpgLimityksetVasemmalla ns. munkkilimitys, oikealla vendiläinen limitys. Kuvat: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/07/fbebce7e-5992-416a-be86-edd4d29467bb.jpgfbebce7e-5992-416a-be86-edd4d29467bbOtralan linnavuoren kylmämuurattua vallia. Kylmämuurauksessa ei ole käytetty laastia. Kuva: Minna Kähtävä-Marttinen, Lappeenrannan museot.2025-07-17T17:39:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/07/02/arkkokous1925/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/k21b_nrot.jpgk21b_nrothttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_7_appelgren-kivalo_1926_fig5.jpgarkeologikokous_kuva_7_appelgren-kivalo_1926_fig5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_6_hansen_1926_fig2.jpgarkeologikokous_kuva_6_hansen_1926_fig2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_5_europaeus_1926_fig8.jpgarkeologikokous_kuva_5_europaeus_1926_fig8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_4_ramsay_1926_fig5.jpgarkeologikokous_kuva_4_ramsay_1926_fig5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_3_hki_1925_friis-j_nordman.jpgarkeologikokous_kuva_3_hki_1925_friis-j_nordmanhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_2_hki_1925.jpgarkeologikokous_kuva_2_hki_1925https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/arkeologikokous_kuva_1_kvhn_1919_retki_mva.jpgarkeologikokous_kuva_1_kvhn_1919_retki_MVA2025-07-07T06:44:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/06/12/5-keraajaa-osa-3-museoasian-harrastaja-atle-salmi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/salmi-kuva-4.jpgSalmi kuva 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/salmi-kuva-3.jpgSalmi kuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/salmi-kuva-2.jpgSalmi kuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/06/salmi-kuva-1.jpgSalmi kuva 12025-06-10T07:06:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/05/30/5-keraajaa-osa-2-muinaiskalujen-kokoilija-johan-kauppi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/kauppi-uusi-kuva-4.jpgKauppi uusi kuva 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/kauppi-kuva-3.pngKauppi kuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/kauppi-kuva-2.pngKauppi kuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/kauppi-kuva-1.pngKauppi kuva 12025-05-27T09:57:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/05/15/5-keraajaa-osa-1-muinaiskalujen-etsija-salomon-wilskman/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/wilskman-kuva-5.jpgWilskman kuva 5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/wilskman-kuva-4.pngWilskman kuva 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/wilskman-kuva-3.pngWilskman kuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/wilskman-kuva-2.pngWilskman kuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/05/wilskman-kuva-1.jpgWilskman kuva 12025-05-15T07:20:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/04/30/pirkanmaan-arkeologisten-tutkimusten-esittelypaiva-2025/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/archivedobject-5597ef49-9d43-650b-5eff-2081d98f2eb6.jpgArchivedObject-5597EF49-9D43-650B-5EFF-2081D98F2EB6Kaularengas Urjalan Vohlissaaresta. Kuva: Jussi Jusell/Vapriikin kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/archivedobject-54431360-9995-f53d-d131-a9cdcf5dfbba.jpgArchivedObject-54431360-9995-F53D-D131-A9CDCF5DFBBAEmalikoristeinen solki Vohlissaaresta. Kuva: Jussi Jusell/Vapriikin kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/puk-14877.jpgpuk-14877Laidetie kulki Kokemäenjoen varrella ja sen merkittävä ylityspaikka oli Vammaskosken kohdalla. Vuoteen 1915 asti Vammaskosken sillat olivat puusiltoja. Sen jälkeen paikalle rakennettiin kuvan kivisilta, joka on edelleen käytössä. Kuva: Sastamalan seudun museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/kartta.jpegKarttahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/seminaari-02.jpegSeminaari 02Urjalan Rutajärvessä sijaitseva Vohlissaarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/seminaari-03.jpegSeminaari 03https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/whatsapp-image-2025-04-20-at-16.57.07.jpeg2025-04-30T09:45:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/about/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/20220526_083021-e1658939474610.jpg20220526_083021https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/heidi-lamminsivu-e1610208232601.jpgHeidi Lamminsivuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/nelli.jpgNellihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/teemu1.jpgteemu1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/sofia-paasikivi.jpgSofia Paasikivihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/heli_uusi.jpgHeli_uusihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/ulla-moilanen-e1577958476955.jpgUlla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/marja.jpgMarjahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kpiiri_heli.jpgHeli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/nina-maaranen-e1576757100978.jpgnina-maaranen2025-04-20T09:06:01+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2025/04/20/kirja-arvio-frithiof-antell-ja-hanen-testamenttinsa-museotoiminnan-alkuajoilta-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/9eb43b17a5e35207cb466da1e026a210.jpg9EB43B17A5E35207CB466DA1E026A210https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/24bd5a79b123037a234948d4e1a8897e.jpg24BD5A79B123037A234948D4E1A8897Ehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/333023.webp333023https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/04/antell_etukansi-scaled-1.jpgAntell_etukansi-scaled2025-04-20T09:04:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/03/31/lars-romell-1795-1847-ja-suomalaiset-antikviteetit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/03/kuva-2-kopio.jpgkuva 2 kopiohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/03/kuva_004.jpgKuva_0042025-03-30T18:59:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/02/21/tietoja-suomen-sodan-hautapaikoista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/02/kuva-3.jpgkuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/02/kuva-2-kylakoski.jpgKuva 2 kyläkoskihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/02/kuva-1-kylakoski.pngKuva 1 kyläkoski2025-02-27T10:26:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2025/01/21/kirja-arvostelu-arkkitehtuurimme-vuosituhannet-suomen-arkkitehtuurin-historia-alusta-loppuun/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/01/kuva-3.jpgKuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/01/kuva-2.jpgKuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2025/01/kansi.jpgkansi2025-01-27T09:35:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/30/ainutlaatuinen-porvaristalojen-pohjapiirros-1600-luvun-turusta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva15.jpgKuva15Olaus Gangiuksen omakätisesti kirjoittaman päiväyksen ja nimikirjoituksen muodot toistuvat pohjapiirroksessa, joten pidän todennäköisenä, että hän on laatinut myös sen. KA 7155, 163.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva14.jpgKuva14Herrainkulman suunnittelukartta, johon on merkitty aatelisille ja korkeille virkamiehille sekä pormestareille ja raatimiehille tulevat tontit. Aatelisille annettiin kullekin kaksi tonttia ja muille yksi. Kunkin tuli rakentaa tonttinsa ja siihen kuuluva rantapaalutus kunnolla. Myös tässä artikkelissa mainitulle Johan Oxenstiernalle varattiin kaksi tonttia. Tonttien vasemmalla puolella virtaa Aurajoki ja oikealla puolella on luotisuora Linnankatu Turun linnaan. RA Städers akter. Åbo I vol. 82. Åbo Stad. Finland. Tomtkarta 1640. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva13.jpgKuva13Vasemmalle jäävän Kirkon jokikadun ja oikealla olevan Kirkkokadun välissä ovat Klockgjutaren ja Trumbellin talot sekä Turun torille aukeavia kauppapuoteja. Kukin puoti oli noin 3,5 x 5,5 metriä. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva12.jpgKuva12Klockgjutaren talon kellarikerros neljine kellareineen. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva10.jpgKuva10Sune Klockgjutaren talon asuinkerros. Kivitalojen välistä pihaan johtaa holvattu porttikäytävä. Kierreportaat johtavat vinttikerrokseen. Kolmen ikkunan huonetila toimi arkisin asuintupana, jota nimitettiin saliksi juhlien yhteydessä. Tontin takapihalla on keittiö eli leivintupa leivinuuneineen. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva8.jpgKuva8Trumbellin talon kellarikerros, jossa on vain kaksi kellaritilaa porttiholvin kahden puolen. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva7.jpgKuva7Petter Trumbellin talon asuinkerros ja irrallisena osana kadulle päin olleen rakennuksen toinen asuinkerros. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva6.jpgKuva6Alexander Watsonin talon kellarikerros. Kaikissa talojen perustuksissa olevissa tiloissa ei ole kellaria, vaan ainoastaan holvauksella merkityissä. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva4.jpgKuva4Alexander Watsonin talon asuinkerros. Huonetiloista kolme on holvattu, kuten porttikäytäväkin. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva3.jpgKuva3Kaikkien tonttien kellarikerrokset. Katkoviivat merkitsevät huonetilan holvausta ja portaista ja oviaukoista päätellen niiden käyttöä kellaritiloina, jollaisia on säilynyt Suurtorin varren talojen perustuksissa. Ovettomat tilat ovat rakennusten perustuksia. RA Kartavd. m., form. Strödda accessioner 39:1. Kuva Veli Pekka Toropainen 2024.2025-01-02T00:56:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/22/alatornion-sotilashautausmaiden-tila-1800-luvun-lopulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/54fb7ef7-b06b-4918-bfa9-518a412788fc.jpg54fb7ef7-b06b-4918-bfa9-518a412788fcVirkamaan hautausmaa on rajattu harvakseltaan luonnonkivillä. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/virkamaa.jpgVirkamaaKuva muistomerkistä HakkapeliiHakkapeliitta Selaa lehteä 193402.10.1934 no 402024-12-22T07:28:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/26/etela-pohjanmaan-varhaisia-kirkkomaita-ja-muita-hautapaikkoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/lappajarven-kirkko-1.jpgLappajärven kirkko-1Lappajärven nykyinen kirkko on vuodelta 1765. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1637 ja sitä ennen vainajia haudattiin Evijärven Ruumissaareen. Kuva: Janne Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/tohnin-ristiraunio-1.jpgTohnin Ristiraunio-1Tohnin Ristiraunio. Kuva: Janne Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/ilmajoen-vanha-kirkkomaa-ja-kyronjoki-1.jpgIlmajoen vanha kirkkomaa ja Kyrönjoki-1Ilmajoen vanha kirkkomaa korkean vedenpinnan aikaan. Kuva: Janne Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/toysa.vaakuna.svg_.pngTöysä.vaakuna.svgAlavuden kaupungin vaakunan aihe perustuu Tohninmäen ristiraunioon.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/f0e5ded19f283cc04aeba333a0cf2cf6.jpgF0E5DED19F283CC04AEBA333A0CF2CF6Lappajärven nykyinen kirkko on vuodelta 1765. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1637 ja sitä ennen vainajia haudattiin Evijärven Ruumissaareen. Kuva: Elias Härö, Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva-4-2.jpgkuva 4 (2)Lapuan ensimmäisen kirkon muistomerkki. Kuva: Janne Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva-3-1.jpgkuva 3 (1)Kalmiston muistomerkki Evijärven Ruumissaaressa. Kuva: Janne Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva-2-1.jpgkuva 2 (1)Maakuoppa Alajärven Möksyssä, paikallisten kertoman mukaan ikivanha väliaikaishauta. Kuva: Janne Rantanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuva-1-1.jpgkuva 1 (1)Isonkyrön vanha kirkko. Kuva: Janne Rantanen.2024-12-20T08:10:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/20/lohikaarme-ja-sudenhammas-ennallistuksia-viikinkiajan-keihaankarjista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/6.jpg6Euran Osmanmäen keihäänkärjen ennallistus, jonka terässä on kuvioteräspaneelit ja putki on hopeoitu. Koristeornamenttina kuuluisa ”naurava lohikäärme”. Kuva: M. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/5.jpg5Keihäänkärjen putki voitiin hopeoida vasaroimalla sen putken karhennettuun pintaan hopealankoja vieri viereen. Kun langat vasaroidaan tasaiseksi, muistuttaa lopputulos yhtenäistä hopeapintaa. Kuva: M. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/4.jpg4Keihäänkärkeä lämmitetään ahjossa sen osien yhteenliittämistä varten. Kuva: M. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/3.jpg3Osmanmäen keihäänkärjen ennallistuksen osat ennen niiden liittämistä yhteen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/2.jpg2Laukon keihäänkärjen ennallistus. Kuva: M. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/1.jpg1Laukon kartanon keihäänkärki. Kuva: M. Moilanen.2024-12-20T17:54:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/18/kauppiaanlesken-kadonnut-kulta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kalmistopiirin-joulu-2024.pngKalmistopiirin joulu 2024https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/020091991ed4d6380b4065b8e3171001.jpg020091991ED4D6380B4065B8E3171001Puulipas 1660-luvulta. Kuva: Kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/647c3a8a4467434e944aac6916cc360f.jpg647C3A8A4467434E944AAC6916CC360FHopealusikka 1600-luvulta. Kuva: Museet Ett Hems föremålssamlingar.2024-12-16T12:43:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/08/muinaistutkintoa-harrastanut-johan-torn-1832-1901/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/8fe7f9d795780762e9a2a3b723321d28-1.jpg8FE7F9D795780762E9A2A3B723321D28 (1)Lapsia alahärmäläisessä tuvassa Widgrén, Julia, kuvaaja 1876. Kuva. Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/980aab7358f79afa35e81d0595037ff2.jpg980AAB7358F79AFA35E81D0595037FF2Alahärmän maisemaan kuului 1800-luvulla puukirkko, joka paloi vuonna 1898. Kuva. Museovirasto, historian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva001-1.jpgKuva001 (1)Johan Törnin elämästä kerrottiin Härmän joulussa 1974https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/b3e1cf75-7fa3-4078-99e3-e723eb6c55d5.jpgB3E1CF75-7FA3-4078-99E3-E723EB6C55D5Tainun suosta löytynyt reikäkirveen katkelma. Kuva. Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/963bf9a8-6d9d-48d6-8551-84adb5225627.jpg963BF9A8-6D9D-48D6-8551-84ADB5225627Ensimmäiseen lähetyserään kuuluva reikäkivi. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva002-1.jpgKuva002 (1)Seutu Kalmbergin kartastossa  2024-12-14T08:29:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/14/alaharman-kalmookangas-ja-rauniomaki-ennen-ja-nyt/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/nayttokuva-2024-11-29-113331.pngNäyttökuva 2024-11-29 113331Rauniomäki vuoden 1972 peruskartassa (kuvassa ylävasemmalla).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/bc2a5c21decb7d7cce6d5b155539178b.jpgBC2A5C21DECB7D7CCE6D5B155539178BKuva: Taisto Karjalainen, Museovirasto.2024-12-14T09:42:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/24/joulu-keskitalven-juhla-etymologinen-nakokulma/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/bd030f51-9f9f-48fb-9a25-066d964877ee.jpgBD030F51-9F9F-48FB-9A25-066D964877EEJoulukortti 1800-luvun lopusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/161135058065600.jpg161135058065600Joulupukki vierailulla vuonna 1901. Kuva: Keski-Suomen museo.2024-12-25T19:47:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/16/karhunkallopuiden-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/bea23e795c3257f8864a75b5b9fbc68c.jpgBEA23E795C3257F8864A75B5B9FBC68CAkseli Gallen-Kallelan Seitsemään veljekseen piirtämä kuvitus karhunpeijaisista. Kuva: Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kuuset.jpgKuusetNuottivaaran karhukuusikkona pidetty puuryhmä 2024. Kuva: Ulla Nordfors.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/0f4cc827c10a0530a771d49e06094fb8.jpg0F4CC827C10A0530A771D49E06094FB8Nuottivaaran karhukuusikko 1915. Kuva: Samuli Paulaharju, Museovirasto Kansatieteen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kallohonka-e1734012293520.jpgkallohonkaHenrik Laitisen piirros Ohensalon Karhunpääsaaresta kuvaa honkaa, jonka oksilla on karhun kalloja (Manninen 1953: 77). Rituaaliin liittyy todennäköisesti vanhaa mytologista symboliikkaa, mutta samalla sen uskottiin suojelevan karjaa karhun vihalta.2024-12-12T14:27:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/12/kummitusjuttu-valkeakosken-toppolanmaen-kalmistolta/2024-12-12T06:31:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/06/sankarihautausmaat-kansallisina-symboleina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/reisjarven_sankarihautausmaa.jpgReisjärven_sankarihautausmaaReisjärven sankarihautausmaa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/jyvaskylan_sankarihautausmaa_1942_hk19731119-149.tif.jpgJyväskylän_sankarihautausmaa_1942_(HK19731119-149).tifJyväskylän sankarihautausmaa vuonna 1942. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/9269523980_85f45945d9_c.jpg9269523980_85f45945d9_cElimäen sankarihautausmaa. Kuva: Ninara/Flickr (CC BY 2.0)2024-12-05T21:23:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/10/kohoaako-maa-vai-vaheneeko-vesi-rannansiirtymista-vedenpaisumuksesta-jaakausiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-7-vedenvaheneminen.jpgKuva 7 vedenväheneminenMaailmassa on yhä mannerjäätiköitä Etelämantereella ja Grönlannissa. Elämme interglasiaalia eli jäätiköitymisten välistä lämmintä jaksoa. Kuvassa Russellin jäätikkö Grönlannissa. Kuva: Niels Elgaard Larsen (2011)/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-6-vedenvaheneminen.jpgKuva 6 vedenväheneminenSkotlantilaista geologia James Huttonia (1726–1797) on kutsuttu ”modernin geologian isäksi”. Huttonin sanat havainnollistavat 1700-luvun aikana kehittynyttä uutta aikakäsitystä: Emme tiedä, miten kaikki sai alkunsa, emmekä siksi tiedä miten se päättyy (”...we find no vestige of a beginning – no prospect of an end”.) Kuva: James Hutton kuvattuna kirjassa Original Portraits and Caricature Etchings (1877), Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-5-vedenvaheneminen.jpgKuva 5 vedenväheneminenJoissain esityksissä luomisen epookkien ajateltiin kirjaimellisesti noudattaneen Raamatussa kerrottua järjestystä. Ensimmäisten epookkien ajan maailma olisi ollut enimmäkseen pimeä, koska luomiskertomuksen mukaan erilliset Aurinko ja Kuu luotiin vasta neljäntenä päivänä. Kuva: Thomas Hawkins (1840)/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-4-vedenvaheneminen.jpgKuva 4 vedenväheneminenTapion alttarina tunnettu kivimuodostelma Muuramen Muuratsalossa. Siirtolohkareita on kutsuttu myös hiidenkiviksi. Kansanperinteessä niiden on kerrottu siirtyneen paikoilleen muun muassa jättiläisten heittämänä. Kuva: Antti Leppänen/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-3-vedenvaheneminen.jpgKuva 3 vedenväheneminenSuomen alue kuvattuna Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuonna 1539. Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-2-vedenvaheneminen.jpgKuva 2 vedenväheneminenJotkut asuinpaikat sijaitsevat edelleen lähes kivikautisessa maisemassa, jos rantaviiva ei ole muuttunut. Marketanhiekan kivikautinen asuinpaikka Iso-Naakkima-järven rannalla Pieksämäellä vuonna 2019. Kuva: Teemu Mökkönen/Museovirasto, arkeologian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/kuva-1-vedenvaheneminen.jpgKuva 1 vedenväheneminenKuvasarja esittää Itämeren vaiheita mannerjäätikön vetäytyessä ja sen jälkeen.2024-11-29T08:59:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/04/kirja-arvostelu-luihin-ja-ytimiin-tutkimuksia-ja-tulkintoja-euran-luistarin-kalmistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/sivu-170-scaled-1.jpgLuistari 2023-11.inddKirjassa on runsaasti koko sivun kokoisia elävöityskuvia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/sisallysluettelo.jpgSisällysluetteloKirjan sisällysluettelo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/luihin-ja-ytimiin.jpgKansi V2.inddLuihin ja ytimiin -kirjan kansi.2024-11-29T07:40:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/12/02/oskar-rancken-ja-arabialaiset-rahat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/12/kalmistopiirin-joulu-2024.jpgKalmistopiirin joulu 2024https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/aarre.jpgAarreHammaruddenin raha-aarre.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/3c0e81e78752386416dd00236fb02186.jpg3C0E81E78752386416DD00236FB02186Oskar Rancken 1860-luvulla valokuvattuna. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/11/209196dbdfce7dad8060386ddfca66cf-e1732822697451.jpg209196DBDFCE7DAD8060386DDFCA66CFJomalan Hammaruddan viikinkiaikaiseen rahakätköön. Kuva: Kansallismuseo.2024-12-03T07:14:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/06/26/saunan-monet-funktiot-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/8c60191dc1ba458efb9f32157fb4413d.jpg8C60191DC1BA458EFB9F32157FB4413D1600-luvun jalkineen osa. Kuva: Kansallismuseo, Suomen merimuseon esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/161011417445900.jpg161011417445900Lapsen peite 1600-luvun puolivälistä. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/gebhard.webpGebhardTyttö nukkuu saunassa Albert Gebhardin maalauksessa Orpo (1895). Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/878px-akseli_gallen-kallela_-_outside_the_sauna_-_a_ii_925_-_finnish_national_gallery.jpg878px-Akseli_Gallen-Kallela_-_Outside_the_Sauna_-_A_II_925_-_Finnish_National_GallerySaunojat vilvoittelevat Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/tmk.161033619609800-0-original.jpgtmk.161033619609800-0-originalKimpiastia veden kantamiseen 1700-luvun alusta. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/1c318a9b-3b88-4de4-a484-19078e8dab98.jpg1C318A9B-3B88-4DE4-A484-19078E8DAB98Kaarle XI:n hopeaäyri vuodelta 1674. Kuva: Suomen kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/sauna4.jpgsauna4Hovioikeuden asessori Erik Rosendahlin piika Susanna Mårtensdotter nukkui vuonna 1697 Aurajoen laiturin vieressä olleessa saunassa, kun eräs varkaissa ollut piika tunkeutui sisään valoaukosta. Saunan sijainti oli hyvä, sillä se mahdollisti pyykkien huuhtelemisen viereisessä joessa. Ehkä joku uskalsi kastautuakin Turun joessa saunareissullaan. KA z:204, TKO 7.7.1697, 506−507.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/sauna3.jpgsauna3Rykmentinvälskäri Johan Delfvendahl piti saunassa yksityistä sairaalaa. Siellä vuonna 1692 sattuneen kuolemantapauksen yhteydessä tapahtuneen varkauden tutkinta jätti tästä asiakirjoihin jäljen. Muuten tämä laitos olisi jäänyt historian hämäriin. KA z:199, TKO 20.2.1692, 118−121.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/sauna2.jpgsauna2Professori Axel Kempe syytti vuonna 1663 savupiippuja tarkastamaan tulleita miehiä vaimonsa häpäisemisestä. Miehet olivat rikkoneet Kempen saunan kelvottomaksi katsomansa uunin. KA z:182, TKO 13.4.1663, 132−135.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/06/sauna1.jpgsauna1Leski Gertrud Mårtensdotter Paraisilta epäili, että hänen poikansa Matts Mattsson oli tapettu Turussa. Poika oli kuollut kuitenkin Merthenin saunassa häkään. KA z:189, TKO 6.2.1674, 27−29.2024-07-29T08:36:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/08/07/pienia-ja-suuria-tulipaloja-seka-paloherroja-ja-tavaroiden-pelastajia-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/puk-19917-e1721638105457.jpgpuk-19917Raamattu vuodelta 1642. Kuva: Sastamalan seudun museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/kankaisten-kuorin-katakombi_1.jpgkankaisten kuorin katakombi_11600-luvulla arkkuja koristeltiin metalliheloin ja -kahvoin. Kankaisten kuorin alla olevassa hautakammiossa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/e751af5ead5b4cf699445ad169d3fe50.jpgE751AF5EAD5B4CF699445AD169D3FE50Hopeakannu 1600-luvulta. Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/78f0f594fdf531830277657e66859e29.jpg78F0F594FDF531830277657E66859E29Hopealusikoita 1600-luvun alusta. Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/c8fbdd41592854f857f09e5143ee7565.jpgC8FBDD41592854F857F09E5143EE7565https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/161043102494000.jpg161043102494000Tuli saattoi päästä irti esimerkiksi varomattomasta kynttilän käsittelystä. Punasavinen kynttilänjalka 1600-luvulta. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/267c89ae0b72403ce2d6e4d65d00c798-e1720718199919.jpg267C89AE0B72403CE2D6E4D65D00C798Turku ennen vuoden 1827 suurpaloa. Kuva: Carl von Kügelgen (Museovirasto, historian kuvakokoelma).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/48827380167b6482dc54ba47d7d45487.jpg48827380167B6482DC54BA47D7D45487Nahkainen paloämpäri 1700-luvulta. Kuva: Kansallismuseo, Suomen merimuseon esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/96016.jpg96016Todennäköisesti tulipalossa sulaneita ikkunan lyijykiskoja Turun tuomiokirkontorin kaivaukselta. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/57019af461e0217c76f4b94bc4a242bc-e1720716508896.jpg57019AF461E0217C76F4B94BC4A242BCErnst Wendelinin piirros kivirakennuksesta savupiippuineen. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma.2024-07-29T08:00:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/08/21/luurankoloyto-helsingissa-1879-mihin-aikaan-ajoittuvat-vainajat-joiden-paat-oli-kaaritty-tuoheen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/c29e0b5e-9b5b-46aa-acfe-7799b84cf528.jpgc29e0b5e-9b5b-46aa-acfe-7799b84cf528Tuohta on käytetty hautauksissa esihistoriallisista ajoista lähtien. Kuvassa Venäjältä Minusinskista pronssikautisesta kurgaanista löytyneitä tuohen kappaleita. Kuva: Museovirasto, arkeologian esinekokoelma..2024-07-29T07:45:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/02/28/muinais-dna-tutkimus-avaa-downin-syndrooman-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/7221939212_a56e7b992d_c.jpg7221939212_a56e7b992d_cHelsingin senaatintori. Simon Collison, Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/downs.jpgDowns1900-luvun alkupuolella otettu muotokuva pojasta, jolla on Downin syndrooma. Kuva: Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/21_trisomy_-_down_syndrome.png21_trisomy_-_Down_syndromeDownin syndrooma aiheutaa ylimääräisestä kromosomista 21.2024-07-29T07:42:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/07/24/arkeologian-harrastajien-ajatuksia-yleisokaivauksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/img_8034.jpgIMG_8034Takymetri on tärkeä työkalu arkeologeille. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/img_5723.jpgIMG_5723Järjestelmällistä yhteistyötä. Etualalla FT Jarkko Saipio. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/1-1.jpg1 (1)Harrastajat työn touhussa. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/img_8192-1.jpgIMG_8192 (1)Janne Soisalo tarkastelemassa harrastajan tekemää löytöä. Kuva: Teemu Väisänen.2024-07-22T07:07:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/04/19/hameenlinnan-suttenhaan-kivikautisen-asuinpaikan-yleisokaivaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/nuorakeramiikkaa.jpgNuorakeramiikkaaLöytöaineisto sisälsi vain muutamia koristeltuja savia-astian paloja, joista erottuu lähinnä kalanruotokuviointia. Kuva: Teemu Väisänenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/58d8d4aa99dba3bec595042781d48225.jpg58D8D4AA99DBA3BEC595042781D48225Nuorakeramiikkaa Hämeenlinnan Perkiön asuinpaikalta. Kuva: Museovirasto, arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/kp2-kaivausloydoille-mitattiin-tarkat-sijaintitiedot-takymetrilla.-kuva-teemu-vaisanen.jpgKaivauslöydöille mitattiin tarkat sijaintitiedot takymetrilla. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/kp1-suttenhaan-ensimmaisen-kaivauspaivan-tunnelmia.-kuva-teemu-vaisanen.jpgSuttenhaan ensimmäisen kaivauspäivän tunnelmia. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/kp3-kaivauksen-aikana-loydettiin-useampia-tasapohjaisten-saviastioiden-pohjapaloja.jpgKaivauksen aikana löydettiin useampia tasapohjaisten saviastioiden pohjapaloja. Kuva: Teemu Väisänen.2024-07-11T06:54:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/07/10/ampumatauti-1700-luvun-tervolassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/alvin-record_227632-attachment-0001.pngalvin-record_227632-ATTACHMENT-0001Linnaeuksen 12.1.1760 päivätyn kirjeen alku.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/kirstu.jpgkirstuHautajaispainatteissa 1700-luvulla käytetty kuva. Kuva: Kansalliskirjasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/07/960px-tervolan_vanha_kirkko.jpg960px-Tervolan_vanha_kirkkoTervolan vanha kirkko. Kuva: Mikkoau/Wikimedia Commons.2024-07-10T17:51:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/06/05/naisia-hautakumpujen-arvoituksia-ratkomassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/b3a9b7337efa5c8bab70477d97f40be7.jpgB3A9B7337EFA5C8BAB70477D97F40BE7Viikinkiaikaisia savitassula Ahvenanmaalta. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/c11becba8089cc45e68663f62e5cc18d.jpgC11BECBA8089CC45E68663F62E5CC18DRaaseporin Tenholasta löytynyt vasarakirves, jossa näkyy pronssikirveen valinsaumoja jäljittelevät yksityiskohdat. Kuva: Museovirsto, arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/ship_med.jpgSHIP_MEDSutton Hoon laivahautaa kaivetaan vuonna 1939. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/nayttokuva-2024-05-13-123850.pngNäyttökuva 2024-05-13 123850Yksityiskohtia Tytärsaaren soljen eläinornamentiikassa. Kuva: Erä-Esko 1965, plate XXV.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/marija-gimbutas-newgrange.jpgMarija-Gimbutas-newgrangeMarija Gimbutas Irlannissa vuonna 1989. Kuva: Michael Everson/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/640px-kurgans_in_koshchino_-_010.jpg640px-Kurgans_in_Koshchino_-_010Kurgaaneja Smolenskissa, Venäjällä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/nayttokuva-2024-05-13-104151.pngNäyttökuva 2024-05-13 104151Lounais-Hämeen laulua, jonka säkeistössä vakuutettiin, että muinaisista kummuista löytyisi esi-isien muistoja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/24151026615_b0395bbbc7_c.jpg24151026615_b0395bbbc7_cSutton Hoon kuuluisa kypärälöytö. Kuva: Neil Howard/ Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/kivikoski_oppilaat.jpgKivikoski_oppilaatKuva: Ella Kivikoski.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/ella_godby_1935.jpgElla_Godby_1935Godbyn hautakumpuja 1935. Kuva: Ella Kivikoski.2024-08-19T13:48:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/05/12/itamerensuomalaisten-ja-saamelaisten-aiti-merkityksisten-sanojen-alkuperasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/1484c095e3d378d3b5b323ef9019c704.jpg1484C095E3D378D3B5B323EF9019C704Äiti lukee lapsille takkatulen loimussa. Venny Soldan-Brofeldtin piirustus. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/d1e2006c552b742e30cac8e408d0b21d.jpgD1E2006C552B742E30CAC8E408D0B21DSaamelaisäiti lastensa kanssa noin 1910-luvulla. Kuva: Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/75a9c95000cdaea0a3d9fd933d3d1c63.jpg75A9C95000CDAEA0A3D9FD933D3D1C63Äiti imettää lastaan Sodankylän Purnumukassa. Kuva: Esa Hilli, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/1189e772b63ceff09a539a590b069227.jpg1189E772B63CEFF09A539A590B069227Saamelainen äiti ja lapsi. Kuva: Antti Hämäläinen, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/mother_and_child_italian_19c.jpgMother_and_child_Italian_19cÄiti opettaa rukin käyttöä italialaisessa 1800-luvun maalauksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/m016-71452.jpgM016-71452Mummo, äiti, kaksi tytärtä ja koira talon rappusilla. Kuva: Jalasjärvi-seura.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/259666.jpg259666Äiti tanssii pikkutyttönsä kanssa. Karl Emanuel Jansson, luonnos 1869. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/virgin_giving_breast-jan_provost_mg_9914-e1715456214177.jpgVirgin_giving_breast-Jan_Provost_mg_9914Imettävä Madonna. Jan Provoostin (1465-1529) maalaus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/2763726150_2722fb9f1a_c.jpg2763726150_2722fb9f1a_cSuomen kielen alkuperäinen äitiä merkitsevä sana on emä, joka nykyään merkitsee useimmiten eläimen äitiä mutta joka on säilynyt ihmisäidin merkityksessä virossa muodossa ema. Kuva: Marilyn Peddle/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/cymera_20240511_211904.jpgsaamelainen äitiNuori saamelaisäiti Utsjoella. Kuva: Antti Hämäläinen, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.2024-06-26T12:45:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/05/08/kynsienhoidon-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/roman_nail_cleaner_leaf-shaped_blade._findid_111173-e1715151144250.jpgRoman_nail_cleaner,_leaf-shaped_blade._(FindID_111173)Derby Museums Trust, Rachel Atherton The Portable Antiquities Schemehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/1c54f2cd3ff42e447800729d67664603-e1715150763209.jpg1C54F2CD3FF42E447800729D67664603Kynsipainanteita kivikautisessa keramiikassa Ahvenanmaan Saltvikista löytyneessä . Kuva: Museovirasto, arkeologian esinekokoelma.2024-05-08T11:31:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/05/22/pirkanmaan-alta-2024-pirkanmaan-arkeologisten-tutkimusten-esittelypaiva/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/pju-101702.jpgpju-101702Rapolan linnavuoren kivivallia. Kuva: Tuomo Virtanen, Valkeakosken museot.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/cc17864613031451b71dff7b8430ce05.jpgCC17864613031451B71DFF7B8430CE05Pronssikautinen Maaningan kirves Nokialta. Kuva: Ritva Bäckman, Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/3c0e57962ac2838b6f394af58594ee62.jpg3C0E57962AC2838B6F394AF58594EE62Viikinkiaikaisia viskareita Ahvenanmaan Saltvikista. Kuva: Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/363310098_10160379665033645_6871507908008008931_n.jpg363310098_10160379665033645_6871507908008008931_nPajuntakustan kalmistosta löytyi paljon helmiä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/438787009_1908042762971085_2183161659992877460_n.jpg438787009_1908042762971085_2183161659992877460_nKuva: Markus Kujanpää.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/438875719_1908039062971455_5434813169069319435_n.jpg438875719_1908039062971455_5434813169069319435_nKuva: Markus Kujanpää.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/438833436_1908029796305715_2610512089328151806_n.jpg438833436_1908029796305715_2610512089328151806_nKati Salo kertoi röykkiöiden luuanalyysien tuloksista. Kuva: Markus Kujanpää.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/kuva1kartta.jpgKuva1karttaKarttaote Kangasalan Tiihalan pohjoispuolisista muinaisjäännöksistä ja löytöpaikoista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/438162317_1908026172972744_3678342084350128030_n.jpg438162317_1908026172972744_3678342084350128030_nKuva: Markus Kujanpää.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/05/438088981_1908010219641006_2558959949515369155_n.jpg438088981_1908010219641006_2558959949515369155_nKuva: Markus Kujanpää.2024-05-08T09:13:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/04/24/kissojen-ja-koirien-nimia-keskiajalta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/04/livre_de_chasse_40v.jpgLivre_de_Chasse_40vKuva: Bibliothèque nationale de France.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/04/aberdeen-university-library-ms-24-f.-23v-england-c-1200.pngAberdeen-University-Library-MS-24-f.-23v-England-c-1200Aberdeenin bestiaari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/04/kissa.jpgKissa1200-luvun kissa Peterboroughin psalttarissa. Kuva: Stanford Library.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/04/163771-e1713865785593.jpgHarley 3244Paimenkoira, metsästyskoiria, murhaajan kiinni saava koira ja omistajaa sureva koira 1200-luvun manuskriptissa. Kuva: British Libary.2024-04-24T12:30:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/26/muinainen-kutina-muumioiden-tait-ja-satiaiset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_kampa2.jpgKalmistopiiri_Kampa2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_danger-cave.jpgKalmistopiiri_Danger Cavehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_bartonella.jpgKalmistopiiri_Bartonellahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_raoult2006.jpgKalmistopiiri_Raoult2006https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_carpaccio.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_mumcuoglu_fig13_1.jpgKalmistopiiri_Mumcuoglu_Fig13_1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_mumcuoglu_fig13_2.jpgKalmistopiiri_Mumcuoglu_Fig13_2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_kampa.jpgKalmistopiiri_kampahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_reinhardbuikstra2003_fig5.jpgKalmistopiiri_Reinhard&Buikstra2003_fig5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalmistopiiri_martinson-et-al-2003_fig91.jpgKalmistopiiri_Martinson et al. 2003_fig92024-04-06T20:10:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/03/27/valkoiset-ja-mustat-kivikaudella-tuokiokuvia-ihmisten-ulkonakoon-liittyvien-kasitysten-historiasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-7-kivikausietno.jpgKuva 7 kivikausietnoVäinö Wallinin (myöhemmin Voionmaa) Suomen kansan esihistorian (1894) kuvituksena oleva piirros varhaisesta eurooppalaisesta on varsin nykypohjoiseurooppalaisen näköinen. Piirros: Usko Nyström.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-6-kivikausietno.jpgKuva 6 kivikausietnoSaksalaisen ensyklopedian Meyers Konversationslexikonin 4. painoksessa (1885–1890) julkaistu kartta ihmisroduista, jossa suomalaiset kuuluvat “mongolirotuun”. Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-8-kivikausietno-kopio.jpgKuva 8 kivikausietno kopio1800-luvun rotuteoriat nojasivat fyysiseen antropologiaan ja esimerkiksi erilaisiin pääkalloista tehtäviin mittauksiin. Koska voimakkaasti toisistaan eroavia ja jopa alkuperältään erilaisia ihmisrotuja ei loppujen lopuksi ollut mahdollista erottaa tieteellisesti, rotujen välillä havaitut erot perustuivat stereotyyppisten piirteiden liioitteluun ja fyysisten erojen tahalliseen korostamiseen. Tällaisen ns. rodullistamisen mekanismien kautta suomalaisetkin alkoivat siihen uskovan ja sitä odottavan katsojan silmissä näyttää ”mongoleilta”. Kuva: Wikimedia Commons, alkuperäinen vuodelta 1868.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-5-kivikausietno-kopio.jpgKuva 5 kivikausietno kopiohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-4-kivikausietno-kopio.jpgKuva 4 kivikausietno kopioTurun Wiikko-Sanomissa 20.5.1820 kerrottiin esimerkki valkoiseen kohdistuvasta rodullistamisesta: ”Kuuman maan-osan wanhat asukkaat, erinomaittain Afrikassa, owat Auringon helteeltä niin mustiksi poltetut, että niien iho muutamissa maakunnissa on pian niin musta, kuin pasieri-nahka: toiset sen maan asukkaat owat ruskeita, ja kuparin-karwaisia. — Yhen Afrikkalaisen mustan kansan Kuningas, joka ensi-kerran näki walkoisen ihmisen, kahteli ihmetellen sen walkoista ihoa, ja sanoi hänestä wiimen: Ihminen hän on, mutta walkoinen kuin ite Piru.”https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-3-kivikausietno-kopio.jpgKuva 3 kivikausietno kopioLyhyt ulkomaanuutinen Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1.5.1776 kertoi, että ”Danmarkisa on nykyisin yxi Mustasta Kansasta eli Afrikan asuwaisista kääntynyt Christin Uskoon ja tullut kastetuxi.”https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-2-kivikausietno-kopio.jpgKuva 2 kivikausietnoKuvakaappaus Vauva.fi-keskustelupalstalta. Kuva otettu 1.2.2024.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/kuva-1-kivikausietno-kopio.jpgKuva 1 kivikausietno kopioKuva, jota on kaappaus Vantaan kaupunginmuseon sivuilta kuvasta, jota on käytetty paljon Ikikallion tarinoita -näyttelyn ja -kirjan tiedotuksessa. Alkuperäinen teos: Tom Björklund.2024-03-27T08:01:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/04/10/professori-carl-fredrik-meinanderin-1916-2004-haastattelu-museoviraston-kirjastossa-15-10-1990/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/meinander-madsen-1961.jpgMeinander-Madsen-1961Meinander ja tanskalainen arkeologi Jørgen Madsen vuonna 1961. Kuva Wikipedia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/tallgren_hakoinen_1939.jpgTallgren_Hakoinen_1939Tallgren Hakoisten linnavuorella kesäkuussa 1939 pidetyn kansallisten tieteiden tutkijakokouksen retkellä. Yksityiskokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/nordman_childe_wason_1932_mva.jpgNordman_Childe_Wason_1932_MVACarl Axel Nordman, Gordon Childe ja Roly Wason retkellä Skotlannissa vuonna 1932, jolloin Nordman teki luentovierailun Edinburghiin. Kuva Elin Nordman. Museovirasto. CC by 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/palsi_valokuvauskurssi_seurasaari_mva.jpgPälsi_valokuvauskurssi_Seurasaari_MVASakari Pälsin johtamalla nuorten kansatieteilijöiden valokuvaus- ja filmauskurssilla Seurasaaressa vasemmalta C. F. Meinander, Auvo Hirsjärvi, Hulda Kontturi, Sakari Pälsi, Annikki Nisula, Marta Hirn, Helmi Helminen, Joiko Voionmaa, Riitta Pylkkänen, Toivo Vuorela ja Niilo Valonen. Kuva Eino Nikkilä. Museovirasto CC by 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/ayrapaa_laihia_1935_mva.jpgÄyräpää_Laihia_1935_MVAF. Meinander oli Aarne Äyräpään kanssa kaivauksella Laihialla vuonna 1935. Äyräpää majapaikassa. Kuva C. F. Meinander. Museovirasto. CC by 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/meinander.jpgMeinanderCarl Fredrik Meinander2024-03-25T07:37:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/03/13/suomen-varhaiset-asukkaatko-tummaihoisia-ihonvarin-paattely-muinais-dnasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/silmat.jpgsilmäthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/luistari-kuva.jpgLuistari-kuvaKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/4363318024_462c5489c6_c.jpg4363318024_462c5489c6_cSilmien väriä pystytään jossain määrin ennustamaan DNA:sta. Kuva: Jo Christian Oterhals (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/pronssikausi-e1710259679558.jpgPronssikausiKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/03/la-brana.jpgLa BranaEspanjasta tutkittu La Brana 1 -nimellä tunnettu, 7000 vuotta vanhan yksilöstä. Kuva: CSIC2024-03-13T09:10:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/a-m-tallgrenin-julkaistut-kirjoitukset/2024-03-06T09:26:17+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2024/02/14/rakkauden-kultainen-sinetti-katariina-jagellonican-vihkisormuksen-jaljilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus1.jpgSormus1Kuva 1. Roomalainen kultasormus 200-luvulta. Sormukseen on kuvattu yhteen liitetyt kädet, ja sitä on käytetty kihla- tai vihkisormuksena. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus2.jpgSormus2Kuva 2. Detalji vihkiäisiä esittävästä miniatyyristä 1350-luvulta. Morsian ottaa sulhasen tarjoaman kultaisen sormuksen vastaan oikealla kädellään. Kuva: National Gallery of Art, Washington.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus3.jpgSormus3Kuva 3. Saksalainen kaksoissormus 1500-luvun loppupuoliskolta. Sormuksen puolikkaisiin on molemmin puolin kaiverrettu saksankielinen teksti “Was Gott zusamen fueget / soll der Mensch nicht scheiden” (Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako”). Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus4.jpgSormus41500–1600-luvuille ajoitettu sileä kultasormus, jonka sisäkehällä ranskankielinen kaiverrus "TOVT IOVRS LOIALL" ("ikuisesti uskollinen"). Kuva: Wikimedia Commons (The Portable Antiquities Scheme/The Trustees of the British Museum).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus5.jpgSormus5Helsingin pitäjän kirkonkylästä löytynyt keskiajalle ajoittuva uskollisuussormus. Sormus on kullattua hopeaa, ja siihen on kuvattu kaksi sydäntä pitelevää kättä. Kuva: Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus6.jpgSormus6Hugo Salmsonin maalauksessa vuodelta 1865 Katariina Jagellonica näyttää vihkisormustaan Göran Perssonille. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus7.jpgSormus7Niclas Lafrensenin maalauksessa Katarina Jagellonica (1526-1583) på Gripsholms slott vuodelta 1800 Katariina näyttää vihkisormuksensa Nil nisi mors -tekstiä kuningas Eerikin lähettiläille. Kuva: Nationalmuseum Sweden.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus8.jpgSormus8Sormusten malleja esittelevä sivu Pierre Woeiriot de Bouzey II:n mallikirjasta Livre d’Aneaux d’Orfevrerie vuodelta 1561. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus9.jpgSormus9Edessä keskellä sir Thomas Greshamin vihkisormus avattuna. Taustalla toinen kaksoissormus koottuna. Kuva: The Trustees of the British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/02/sormus10.jpgSormus10Niin kutsuttu Sture-sormus. Kuva: Landin, Mats / Nordiska Museet.2024-02-14T04:21:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/01/24/kansantarinoita-kolmelta-arkeologiselta-kohteelta-pohjois-irlannista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/20230829_085806.jpg20230829_085806Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/20230829_090431.jpg20230829_090431Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/legendary_tree_-_cairncastle_-_geograph.org_.uk_-_697842.jpgLegendary_Tree_-_Cairncastle_-_geograph.org.uk_-_697842Vielä muutama vuosi sitten puu oli pystyssä. Kuva: Brian Shaw (Wikimedia Commons, CC 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/armada-tree-fallen.jpgArmada tree - fallenKuva.: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/sijaintipaikka.jpgSijaintipaikkaReikäkivi sijaitsee kuvassa näkyvän kalliopaljastuman päällä, pensaiden suojassa. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/reikakivi.jpgreikäkiviDoaghin reikäkivi. Kuva: U. Moilanen.2024-01-18T11:06:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2024/01/10/esineellista-ratsastuskulttuuria-tutkimassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/viking_man_and_horse_-_geograph.org_.uk_-_1420237.jpgViking_Man_and_Horse_-_geograph.org.uk_-_1420237Viikinki hevosineen The Manx Museumin näyttelyssä. Kuva: Richard Hoare (Wikimedia Commons, CC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2024/01/kuva_kuolain.jpgKuva_kuolainMaarian Taskulan kuolainta paljon muistuttava viikinkiaikaiseksi ajoitettu kuolain (836925_HST) Tukhomasta Historiska museetin kokoelmasta. Tässä poskihihnojen kiinnityshelat eivät ole kuitenkaan ristinmuotoiset.. Kuva: Matthias Toplak, Historiska museet/SHM (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/svh3.jpgSVH3Maarian Taskulan kuolain (TMK 13150:118). Ristinmuotoiset helat ovat irronneet, samoin leikarien alaosat. Kuva: Saara-Veera Härmä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/svh2.jpgSVH2Laveasti keskiajan lopulta 1700-luvun alkupuolelle ajoitettu vipuvarsikuolain (TMK 9461:1) Turun museokeskuksen kokoelmasta. Kuva: Saara-Veera Härmä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/svh1.jpgsvh1Keskiaikaiseksi¬ ajoitettu rissakannus (TMK 12770:1) Turun museokeskuksen kokoelmasta. Kuva Saara-Veera Härmä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/svh.jpgSVHKohtaus Turun linnan seinämaalauksesta. Kuva: Saara-Veera Härmä.2024-01-08T07:24:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/12/27/padasjoen-kyynarojarven-kankaan-kivikautisen-asuinpaikan-yleisokaivaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki2-1.jpgPadasjoki2Vuoden 2023 kaivauksen ensimmäisen päivän tunnelmia. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki1.jpgPadasjoki1Asuinpaikka sijaitsee Vehkajärven (kuvassa etualalla) ja Kyynäröjärven välisellä kapealla kannaksella ja sen lähiympäristössä. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki2.jpgPadasjoki2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki3.jpgPadasjoki3Kaikki löydöt mitattiin tarkasti niiden löytöpaikalle takymetrillä. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki-4.jpgPadasjoki 4Kaivausalueelta löytyi monipuolisesti erilaista keramiikka-aineistoa kivikaudelta (vas.), pronssikaudelta ja rautakaudelta. Kuvat: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/padasjoki5.jpgPadasjoki5Kaivausalueelta löydetty piinuolenkärki. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/12/image.pngimage2023-12-12T10:36:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/09/29/jos-kaksoishauta-onkin-kaksoshauta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri07.jpgKaksoishauta vai kaksoshautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri01.jpgKaksoishauta vai kaksoshautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri06.jpgKaksoshauta vai kaksoishautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri05.jpgKaksoshauta vai kaksoishautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri04.jpgKaksoshauta vai kaksoishautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri03.jpgKaksoishauta vai kaksoshautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiiri02.jpgKaksoshauta vai kaksoishauta2023-10-31T12:54:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/11/29/a-m-tallgrenin-kaivaukset-ja-muut-kenttatyot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kaukola.jpgKaukolaKaivausmatkoillaan Tallgren kuvasi joskus myös paikallisia rakennuksia ja ihmisiä. Tämän kuvan hän otti Kaukolan Piiksuonkankaan löytöpaikan kaivauksen yhteydessä kesällä 1907. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/nousiainen.jpgNousiainenIlmeisesti A. M. Tallgren itse kartoittaa Nousiaisten Laihoisten Vähän-Lotin röykkiötä nro 1 kesällä 1914. Kuva M. G. Ahlman. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/nayttokuva-2023-10-18-144335.pnghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/nayttokuva-2023-10-18-144105.pngNäyttökuva 2023-10-18 144105Useimmiten maa seulottiin kuten tässä Maarian Kaerlan Mullin Tuomen torpan rautakautisen löytöpaikan kaivauksella 1909. Kuva A. M. Tallgren. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/profiili.jpgProfiiliLaitilan Kansakoulumäen kummun d profiili kesällä 1912. Piirroksen on tehnyt joko A. M. Tallgren tai hänen apulaisenaan toiminut ylioppilas Walter Forsblom. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/polttohautaus.jpgPolttohautausHautalöytö ruuduissa N ja O II in situ Kaarinan Ristimäessä kesällä 1914. Kuva A. M. Tallgren. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/untamala.jpgUntamalaDkumentointiapiirroksia Untamalan kaivaukselta 1919. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/kemi.jpgKemiOjan tutkimusta Kemin Keronmäessä. Kuva: A. M. Tallgren. MVA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/1909664_127303908644_8277169_n.jpg1909664_127303908644_8277169_nSaarenmaan Kaarman sumuista maisemaa. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/11/lohja.jpgLohjaLohjan Jalassaaren röykkiö tutkittiin Suomen XII yleisen kotiseutukokouksen retkellä 7. heinäkuuta 1919. Kuva A. M. Tallgren. MVA.2023-10-19T06:50:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/11/15/tanssivat-karhut/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/10/the_dancing_bear_by_william_frederick_witherington.jpgThe_dancing_bear_by_William_Frederick_WitheringtonWilliam Frederick Witheringtonin maalaus tanssivasta karhusta vuodelta 1822.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/10/hauskaa-e1696419447284.jpghauskaaLasten kuvalehden kuvitusta vuonna 1909. Kuva: Kansalliskirjasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/10/tyko-e1696419296830.jpgTykoTyko Hagmanin kirjan kuvitusta. Kuva: Kansalliskirjasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/10/olaus-karhut.jpgOlaus karhutOlaus Magnuksen pohjoisten kansojen historian kuvitusta vuonna 1555.2023-10-19T06:50:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/10/18/robotit-tulevat-arkeologiaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/2-e1693987641294.jpeg2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/1.png1Arianna Traviglia kertoi esitelmässään arkeologian ja robotiikan tilasta ja esitteli Italiassa tehtyjä sovellutuksia. Kuva: N. Paukkonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/52163102188_13a1c98297_c.jpg52163102188_13a1c98297_cBoston Dynamicsin robottikoirat voivat olla myös arkeologian tulevaisuutta. Kuva: Collision Conf/Flickr (CC BY 2.0)2023-09-25T09:46:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/10/04/karhut-lemmikkielaimina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/salla.jpgSallaSuomen Kuvalehdessä 22.7.1939 (no 29) kerrottiin karhunpentu Sallasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/kansikuva.jpgkansikuvaSuomen Kuvalehden kansi 7.6.1919.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/image.jpgimageP. Granfeltin piirros karhusta pojan leikkitoverina.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/8efa1d7e754444d8df59d21af210166343d2c94ea25cf0a1344c2181cbc0.jpg8efa1d7e754444d8df59d21af210166343d2c94ea25cf0a1344c2181cbc0Kuningatar Ulrika Eleonoran 1680-luvulla maalama kuva tanssivasta karhusta Kuva: Nationalmuseum.2023-09-06T07:38:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/09/06/muinaismuistomatkailua-pohjois-satakunnassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/myllyluoma-2.jpgMyllyluoma 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/kylmanmyllynlahde.jpgKylmänmyllynlähdeKylmänmyllynlähteen pohjan kuviot muuttuvat jatkuvasti veden pulputessa. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/3e7aa244-f720-4882-94a5-ba0177c990d4.jpg3e7aa244-f720-4882-94a5-ba0177c990d4Myllyluoman kivikautisen asuinpaikan kaivauksissa vuonna 1952 löydetyn mesoliittisen asumuksen ennallistus Jyllin leirikeskuksen lähettyvillä. Kuva: Teemu Väisänen/Satakunnan museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/372419493_607733271439253_3230928867030703873_n.jpg372419493_607733271439253_3230928867030703873_nMerikarvian Metsätenholan pronssikautisen röykkiökeskittymän itäisin röykkiö. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/375024798_842304870470768_4255954421371384300_n.jpg375024798_842304870470768_4255954421371384300_nMyllyluoman koekuopitusta talvisissa olosuhteissa. Kuva. T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/373465020_2761318107341730_6953668502134191588_n.jpg373465020_2761318107341730_6953668502134191588_nSeesteisellä Uhrilähteellä voi seurata veden pulppuamista luonnon rauhassa. Kuva. T. Väisänen.2023-09-04T11:05:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/09/20/plinius-vanhemman-naturalis-historia-katsauksia-kasvimaailmaan-ja-anekdoottien-aarreaittaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/5655591291_c47a4c6c11_z.jpg5655591291_c47a4c6c11_zTaatelipalmuja kuvattuna Ostia Antican lattiamosaiikeissa. Kuva: Penn State University Library (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/26166675740_6e59338426_c.jpg26166675740_6e59338426_cSitruunapuu pompejilaisessa freskossa. Kuva: Gwendolyn Stansbury/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/09/613669770_610623c5ac_c.jpg613669770_610623c5ac_cPlataanipuita Etelä-Ranskassa: Kuva: Hans Veneman/Flickr (CC BY-NC 2.0).2025-01-05T11:50:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/06/17/laaketieteellinen-turismi-1700-luvulla-ja-terveyslahteiden-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/mineraalivesi.jpgMineraalivesiMineraalivesimainos 1800-luvun lopusta. Pullotettujen mineraalivesien saatavuus helpottui 1800-luvun kuluessa, mikä osaltaan laski terveyslähteiden suosiota.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/terveyslc3a4hde3.jpgterveyslc3a4hde3Kangasniemen Hokan Elämänlähde oli 1700-1800 -luvulla aktiivisesti käytetty terveyslähde. Lähteen veden kerrottiin vaikuttaneen voimakkaasti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/sikaritehdas.jpgSikaritehdashttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/ramlc3b6sa.jpgRamlösaTuntemattoman taiteilijan maalaus Ruotsissa sijaitsevan Ramlösan terveyslähteestä noin 1820.2023-09-04T10:36:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/07/26/lukijan-kysymys-mita-dna-kertoo-suomen-alueen-varhaisimmista-asuttajista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/07/49137613853_b2233933c7_c.jpg49137613853_b2233933c7_cLäntisiä metsästäjä-keräilijöitä edustavan "Cheddarin miehen" ennallistus. Kuva: Wener Ustorf/Flickr.com (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/07/kartta_ensiasuttajat-e1688643139862.pngKartta_ensiasuttajatSuomen ja lähialueen varhaisimmat muinais-DNA-analysoidut kohteet. Karttapisteiden väri vastaa kohteiden ikää: violetti yli 12000 vuotta; punainen 9000–12000 vuotta; oranssi 7000–9000 vuotta; keltainen 5000–7000; vihreä noin 1300–1600 vuotta (Levänluhta). Kunkin alueen (Suomen, Skandinavian, Baltian ja Luoteis-Venäjän) vanhin kohde on merkitty mustalla reunuksella. Kartta on muokattu uMap-kartasta "Ancient Human DNA", WTFPL; pohjakartta Stamen Design, CC BY 3.0; karttatiedot OpenStreetMap, CC BY SA.2023-07-11T14:52:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/08/23/victor-noirin-hautamuistomerkki-pariisissa-ja-kosketuksen-jaljet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/05/noir.jpgNoirVictor Noirin muistomerkki Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla. Kuva: Neil Howard/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/noir.jpgNoirVictor Noir kuolleena vuoteellaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/640px-verse_on_back_-_tomb_of_oscar_wilde.jpg640px-Verse_on_Back_-_Tomb_of_Oscar_WildeHuulipunasuudelmia Oscar Wilden hautamuistomerkissä. Kuva: Elizabeth R./Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/noir-2.jpgNoir 2Patina on hävinnyt kohdista, joista tuhannet haudalla kävijät ovat patsasta koskettaneet: haarojen välistä, huulista, leuasta ja nenästä. Pierren (2010) mukaan ei ole tavatonta, että patsaiden koskettamisessa on seksuaalinen sävy. Tästä on mainintoja jo Ovidiuksella ja Lukianoksella. Kuva: Istolethetv/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/14858917765_658aeb4d56_c.jpg14858917765_658aeb4d56_cVictor Noirin muistomerkki Pariisin Père-Lachaisen hautausmaalla. Kuva: Neil Howard/Flickr (CC BY-NC 2.0).2023-07-06T11:19:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/08/09/saamingin-paaskylahden-kivikautiset-loydot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/tulisija-e1682856394828.jpgtulisijaNils Cleven piirros yhdestä Pääskynlahden tulisijasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/448c6f4b1b3bf23a465476b19aa64ace-e1682843564721.jpg448C6F4B1B3BF23A465476B19AA64ACEPääskylahden savi-idoli vuoden 1928 kaivaukselta. Lue vastaavista idoleista jutusta Madenevan kivikautinen savi-idoli: kulttiesine vai leikkikalu?Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (KM 9085:25)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/saaminki.jpgSääminkiKampakeraaminen saviastia Pääskylahdesta Nils Cleven kaivaukselta. Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (KM 8787:75 ja :112)2023-07-06T11:19:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/07/12/sensorista-tutkimusta-ja-arkeologiaa-making-sense-of-sensory-studies-konferenssi-aarhusissa-27-28-4-2023/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/07/img_2980.jpegIMG_2980Jo Dayn tarjoama esimerkki siitä, miten vaikeaa maaperän ominaisuuksiin liittyvää tietoa on luokitella ja sanallistaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/06/d593f28a-c5a7-4c99-b927-31ac95e7fab9-1.jpegPronssispiraali viittaPronssispiraalikoristeista viitan reunaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/06/img_2920.jpegSeminaari AarhusWilliam Tullett ja Laura Nissin avaamassa ensimmäistä seminaaripäivää. Kuva:https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/06/img_2916.jpegAarhusin yliopistoAamuinen Aarhus yliopiston kulmilla. Kuva:2023-07-06T11:18:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/02/10/loytojen-arvottaminen-ja-loytokokemuksen-merkityksellisyys-metallinetsinnassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/sami-kuronen-e1674898843297.jpgSami KuronenKuva: Sami Kuronen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/michael-finnberg.jpgMichael FinnbergMetallinetsintää pphjoisen maisemissa. Kuva: Michael Finnberg.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/katja-ruuhinen.jpgKatja RuuhinenKuva: Karja Ruuhinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/hannu-hillukkala.jpgHannu HillukkalaKuva: Hannu Hillukkala.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/hannumartikainen-e1674898308913.jpgHannuMartikainenKuva: Hannu Martikainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-3-1.jpgKolikotKuva: Ulla Moilanen.2023-07-06T11:11:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/12/aleksanteri-suuren-sukuhaudalla-verginassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/vergina_maijalehikoinen.jpgVergina_MaijaLehikoinenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/vergina2.jpgVergina2Haudan II luiden pohjalta rakennettu rekonstruktio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/vergina1.jpgVergina12023-06-11T07:49:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/01/lakedaimonilaisten-hauta-spartan-soturien-viimeinen-leposija/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos.jpgKerameikosKerameikoksesta löytynyt hautasteele. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos7.jpgkerameikos7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos6.jpgkerameikos6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos5.jpgKerameikos5Kuva 5. Kopio lakedaimonialaisten haudan piirtokirjoituksesta haudan seinässä, oikealta vasemmalle "Θίβρακος πολέμαρχος" Kuva: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos4.jpgkerameikos4Kuva 4. Säilynyt piirtokirjoitus, käännettynä vasemmalta oikealle (Tod 1933: 109).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos3.jpgkerameikos3Kuva 3. Lakedaimonilaisten haudan rakennusvaiheet ja vainajien määrä. Pohjakaava F. Willemsenin 1977, liite 4. mukaan (Stroszeck 2013, εικ. 2).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos2.jpgKerameikos2Kuva 2. Kerameikoksen kartta (Camp 2001: fig. 246).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/kerameikos1.jpgKerameikos1Kuva 1. Jutta Stroszeck oppaanamme Lakedaimonilaisten haudan edessä vuonna 2010. Kuva: Maija Lehikoinen.2023-06-11T07:31:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/05/17/seilin-kirkon-hautakammio-arkeologisten-ja-kirjallisten-lahteiden-valossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/fig-4.jpgFIG 4Kirjallisten lähteiden mukaan kryptaan haudatut henkilöt ja heidän keskinäiset suhteensa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kirkko-lounaasta.jpgKirkko lounaastaSeilin kirkko. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/b6e0cd84-0b2d-45c9-8a2d-f2fa8e65a7ab.jpgb6e0cd84-0b2d-45c9-8a2d-f2fa8e65a7abHautakammion ovi. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/8f81c1e7-5921-4f40-ad75-30aaad5b3317.jpg8f81c1e7-5921-4f40-ad75-30aaad5b3317Portaat Seilin hautakammioon. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/sali-etelaan.jpgSali eteläänSeilin kirkon sisäosa. Kuva: Ulla Moilanen.2023-05-19T03:22:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/06/14/fyysisen-aktiivisuuden-tutkimus-ja-ennallistaminen-luuaineiston-avulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/05/ermala-2.jpgErmala 2Lapaluu (scapula): Olkalisäkkeen sisäpinnalla alkavaa pinnanmuutosta sekä heikosti erotettavaa rusto-luurajan uudelleen muotoutumista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/05/ermala-1.jpgErmala 1Nivelrikon eteneminen kolmessa vaiheessa: Terve nivel, jossa pintamuutoksia ei ole; Nivelruston rappeutuminen alkaa; Nivelrusto häviää ja luunpinta alkaa muotoutua uudelleen. Kuva: Jenna Ermala.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/05/ermala-3.jpgErmala 3Polvilumpio (patella): artikuloivalla pinnalla pinta rikkoutunut ja luumuutokset ovat alkaneet myös rusto-luurajoilla. Kuva: Jenna Ermala.2023-05-11T06:55:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/06/28/roomalaisten-roviokankaassa-oli-asbestia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/1280px-heat-resistant_asbestos_fabric.jpg1280px-Heat-resistant_asbestos_fabricModernia asbestikangasta. Kuva: Lukasz Katlewa/Wikimedia Commons.2023-05-05T08:34:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/04/30/merovingikuningattaren-muumioitunut-keuhko/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/arnegunde.jpgArnegundeTekstiilitutkimuksiin pohjaava rekonstruktio vaatetuksesta, jossa Arnegunde on haudattu (Desrosiers & Rast-Eicher 2012: fig 5.).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/belt_arnegund_man87431.jpgBelt_Arnegund_MAN87431Arnegunden kullalla, hopealla ja jalokivillä koristeltu vyö. Kuva: Marie-Lan Nguyen/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/aregunda.jpgAregundaArnegundin sormus ja muumioitunut keuhko. Kuvat: Perin :105 & L. Brossard/Inrap.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/st-denis_aregund.jpgSt-Denis_AregundSaint-Denis’n basilika on rakennettu 1100-luvulla aikaisemman, 600-luvulla rakennetun luostarikirkon paikalle. Kuvassa Arnegunden sarkofagi basilikassa. Kuva: Peter Potrowl/CC.2023-05-03T13:08:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/10/27/ruhtinas-ja-ruhtinaan-pojat-paljastavatko-geenit-venajan-perustajana-pidetyn-rurikin-alkuperan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik1.pngRurik1Yksinkertaistettu kaavakuva Venäjän N1c-linjaisiksi testattujen ruhtinassukujen sukupuusta. Muokattu pääasiassa Volkovin & Seslavinin konferenssiposterin (2019) pohjalta. Sukujen yhteinen esi-isä Jaroslav I Viisas oli legendan mukaan ruhtinas Rurikin pojan Igorin pojan Svjatoslav I:n pojan Vladimir Suuren poika.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik2.pngRurik2Y-haploryhmältään tutkittujen kahden muinaisyksilön sijainti ruhtinassukujen sukupuussa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik3.pngRurik3Väärät isyydet, jotka selittäisivät havaitun sukupuun, jos Jaroslav Viisaan haploryhmä on ollut ruhtinassukuihin päätynyt N1c. Sininen ympyrä kuvaa kohtaa, jossa on täytynyt tapahtua väärä isyys Gleb Svjatoslavitšilla nähdyn I2a:n selittämiseksi, ja keltaiset renkaat kohtia, joista yhdessä on täytynyt tapahtua väärä isyys Izjaslav Ingvarevitšilla nähdyn R1a:n selittämiseksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik4.pngRurik4Väärät isyydet, jotka selittäisivät havaitun sukupuun, jos Jaroslav Viisaan haploryhmä on ollut Gleb Svjatoslavitšille periytynyt I2a. Väärä isyys on täytynyt tapahtua yhdessä keltaisella renkaalla merkityistä neljästä sukupolvesta, yhdessä punaisella renkaalla merkityistä seitsemästä sukupolvesta Titus Mstislavitšiin johtavassa haarassa ja jommassakummassa punaisella renkaalla merkityistä sukupolvista Vladimir II Monomahiin johtavassa haarassa. Näiden 56 kombinaatiota ovat ainoat tavat, joilla kolme väärää isyyttä riittää sukupuun selitykseksi. Lisäksi neljän väärän isyyden ratkaisuja on useita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik5.pngRurik5Väärät isyydet, jotka selittäisivät havaitun sukupuun, jos Jaroslav Viisaan haploryhmä on ollut Izjaslav Ingvarevitšille periytynyt R1a. Svjatoslav II:n kohdalla haploryhmä on voinut olla N1c (kuten kuvassa), I2a tai R1a.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik6.pngRurik6Todennäköisyys, että Jaroslav Viisaan haploryhmä oli N1c, I2a tai R1a, jos väärien isyyksien todennäköisyys on ollut 0–10 %.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/rurik7-e1634889071392.pngRurik7Yhteiseltä esi-isältä perittyyn Y-haplotyyppiin kertyy muutoksia eli mutaatioita ajan myötä. Tässä kuvassa mutaatio tapahtuu keskimäärin kerran 80 vuodessa. Paksu musta viiva kuvaa mutaatioiden lukumäärän odotusarvoa ja harmaiden viivojen väli sitä aluetta, jolle lukumäärä 95 %:n todennäköisyydellä osuu (Poisson-jakaumasta). Tuhannen vuoden aikana kahden haplotyyppikopion välille kertyy keskimäärin 25 mutaatiota, mutta määrä voi vaihdella 16:sta 35:een (vihreä viiva). Vastaavasti 25 mutaatiota voi kertyä niinkin erilaisissa aikamäärissä kuin 700 tai 1500 vuotta (sininen viiva). Niinpä haplotyyppien ikää on vaikea arvioida mutaatiolukumäärien perusteella kovinkaan tarkasti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/580px-kyivan_rus_1220-1240-e1634888220883.png580px-Kyivan_Rus'_1220-1240Rurikin jälkeläiset hallitsivat keskiajalla laajaa aluetta, jota kutsutaan nimellä Kiovan Rusj tai Kiovan Venäjä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/640px-prizvanievaryagov.jpg640px-PrizvanievaryagovViktor Vasnetsovin maalaus (1925) esittää veljiensä seurassa Laatokalle saapuvaa Rurikia. Kuva Wikimedia Commons.2026-01-25T19:30:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/01/25/karusellpenning-muisto-kustaa-iiin-turnajaisista-ja-turun-palosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-8.jpgKuva 8urun tuomiokirkko marraskuussa 2022. Kuva: L. Kunnas-Pusa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-7.jpgKuva 7Carl Adam Wachtmeister (1740–1820). Kerstin Cardonin vuonna 1881 maalaama kopio Carl Fredrik von Bredan vuonna 1802 maalaamasta alkuperäisestä muotokuvasta. Muotokuva kuuluu Helsingin yliopiston kokoelmiin. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-6-e1674034731723.jpgKuva 6Tukholmalaisen Livrustkammaren-museon kokoelmissa on useita vuoden 1777 turnajaisissa käytettyjä esineitä. Tätä kypärää käytti vapaaherra Albrecht von Lantinghausen. Kuva: Jens Mohr, Livrustkammaren/SHM, CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-5.jpgKuva 5Pehr Hilleströmin maalaus vuodelta 1785 kuvaa Drottningholmin linnalla järjestettyä karusellia nimeltä "Den förtrollade skogen" eli Lumottu metsä. Tämä kuusi päivää kestänyt tapahtuma järjestettiin Gustaf Mauritz Armfeltin ja Hedvig Ulrika De la Gardien häiden yhteydessä elokuussa 1785. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-4.jpgKuva 4Kruunupäisen leijonan muotoinen ”karusellireki” Regensburgista, Saksasta 1780–1790-luvuilta Kuva: Germanisches Nationalmuseum/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-3.jpgKuva 3Kesäkuussa 1662 Ranskan kuningas Ludwig XIV järjesti Pariisissa näyttävän ”karusellin” edellisenä syksynä syntyneen kruununprinssin kunniaksi. Paikalla oleva aukio on edelleen nimeltään Place du Carrousel Kuva: Henri de Gisseyn maalaus, 1662/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-2.jpgKuva 2Ritarit kohtaavat turnajaisissa (Kuva: Paulus Hector Mair, 1540-luku/Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-1.jpgKuva 1Karusellpenningin etusivu ja takasivu (RKHY1803, kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat, kuvankäsittely: L. Kunnas-Pusa).2023-05-03T12:53:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/29/muinaisten-kuninkaiden-lahteilla-keskiajan-kirjallisuudesta-tehtyjen-tulkintojen-ongelmia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/saxo_original_001.jpgSaxo_original_001Gesta Danorumin alkusivu. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/dsc_9379-e1589978320331.jpgDSC_9379Suomen muinaiset kuninkaat ovat jo pitkään olleet näennäistieteen suosikkiaiheita. Kuvituskuva. Kuvaaja: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/frnjtr2.gif_iorbock.giffrnjtr2.gif_iorbockVerkossa kiertävä Suomen kuninkaiden sukupuu, joka on vain vähän muokattu versio Linnan Messenius-käännöksen liitteessä (Linna, Lagerstedt & Palmén 1988, 180) julkaisemasta Fornjótrin sukutaulusta. Tekijä tuntematon, lähde Iorbock.com.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/tengillusrex_cartamarina_1539.pngTengillusRex_CartaMarina_1539Olaus Magnus, Carta marina (1539), yksityiskohta “Tengillus Rex scricfinorum” Kuningas Tengillus esiintyy myös Olaus Magnuksella saamelaisten johtajana. Kuva: Wikimedia Commons.2023-05-03T12:53:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/09/06/valtakunnalliset-kuninkaallisten-sanomakellot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/9333c0b47bf76d0fc13c9dc9e28c6adf.jpg9333C0B47BF76D0FC13C9DC9E28C6ADFMietoisten kirkon kellot. Kiinnitysmekanismit 1800-luvun alkupuolelta. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/938fabddbdc0a2eabb17b7ba7eaaec95.jpg938FABDDBDC0A2EABB17B7BA7EAAEC95Paimion Pyhän Jaakobin kappelin rikkoutunut kirkonkello. Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/ca53e039-2b57-4234-a446-2d12b9a1949d-e1661231069987.jpgca53e039-2b57-4234-a446-2d12b9a1949dLoviisan kirkonkellot 1800-luvulla. Kuva: Loviisan kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/messukirja.jpgmessukirjaKuva: Merkintä kellojen soitosta Kustaa Vaasalle messukirjassa. Kuva: Kansalliskirjasto, Fragmenta membrane -kokoelma.2023-05-03T12:52:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/07/kaarina-maununtyttaren-kauniit-nilkat-havaintoja-kuningattaren-jaannoksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/3097755324_0f3ba17772_z.jpg3097755324_0f3ba17772_zArkkitehti Theodor Deckerin piirtämä sarkofagi Turun tuomiokirkossa sulkee sisäänsä Kaarina Maununtyttären jäännökset. Kuva: Moss/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kaarina-maununtyttc3a4ren-hammas.jpgkaarina-maununtyttaren-hammasTurun museokeskuksessa säilytettävä hammas, joka kertoman mukaan irtosi Kaarina Maununtyttären ruumista, kun tätä siirrettiin marmorisarkofagiin. Ennen museolle tulemistaan hammas kuului hovioikeudenneuvos K.A. Weckströmin historiallisiin kokoelmiin. Weckström lahjoitti hampaan Turun museolle 1906. Kuva: Finna.fi/Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kaarina-maununtyttc3a4ren-hautavaatteesta.jpgkaarina-maununtyttaren-hautavaatteestaT-kirjaimen muotoinen pala kuvioitua mustaa (tai mustunutta tummanruskeaa?) silkkikangasta Kaarina Maununtyttären hautavaatteesta. Kuva: Finna.fi/Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/liuksialan-kappeli.jpgliuksialan-kappeliNykyinen Liuksialan kappeli on rakennettu vuosien 1917-32 välillä vanhan sakariston paikalle. Ympäristössä on Meurman-suvun yksityinen hautausmaa. Kuva: Tampereen Museot - Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kaarina_eerik.jpgkaarina_eerikhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/eerik_xiv_ja_kaarina_maununtytc3a4r.jpgeerik_xiv_ja_kaarina_maununtytarVuonna 1864 valmistunut E. J. Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, jota varten Löfgren halusi nähdä Kaarinan ruumiin. Hautaholvissa vierailu johti uuden hautamuistomerkin suunnitteluun.2023-05-03T12:51:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/26/kiista-makedonian-kuninkaasta-missa-on-aleksanteri-suuren-isa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/greece_amphipolis_01.jpgGreece_Amphipolis_01Kastán hautahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/bartsiokasetal_2015_fig4.jpgBartsiokasetal_2015_fig4Kuva: Bartsiokas et al. 2015, fig. 4.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/nuoliviini.jpgnuoliviiniHaudasta II löytyneet nuoliviini ja eripariset säärisuojat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/musgrave_etal2010_fig2.jpgMusgrave_etal2010_fig2Haudan II sisältämät palaneet kallon luut on koottu yhteen jälkeenpäin. Nuolella on osoitettu oikeaa silmäkulmaa, jossa on toisinaan nähty parantunut vamma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/vergina_hauta.jpgVergina_hautaMallinnos Verginan haudasta II, joka koostuu kahdesta erillisestä hautakammiosta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/415px-filip_ii_macedonia.jpg415px-Filip_II_MacedoniaKuva: Gunnar Bach Pedersen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/philip_ii.jpgPhilip_IIhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/iwantotobelieveinphilip.jpgIwantotobelieveinphilip2023-05-03T12:50:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/24/loytyyko-nefertiti-tutankhamonin-haudasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/tut5.jpgTut5Howard Carter ja Carnarvonin jaarli avaavat Tutankhamonin hautakammion ovea 1922. Kuva: Harry Burton (The Howard Carter Archives/The Griffith Institute).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/tut4.jpgtut4Harry Burton (The Howard Carter Archives/The Griffith Institute)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/nefertiti.jpgNefertitiBerliinissä esillä oleva Nefertitin rintakuva on yksi muinaisen Egyptin tunnetuimmista veistoksista. Kuva: Philip Pikart/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/tut3.jpgTut3Kuvakaappaus Factum Arten Tuankhamonin haudan pohjoisseinästä tekemästä keilauksesta. Kuvan keskellä ja oikeassa laidassa näkyvät pystysuorat viivat viittaavat Reevesin mukaan siihen, että seinässä on ollut suuri aukko sarkofagin kuljettamista varten. Kuva: Factum Arte http://www.highres.factum-arte.org/Tutankhamun/.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/tut2.jpgTut2Kaavakuva Tutankhamonin haudasta ja Nicholas Reevesin ehdottamat laajennukset. Kuva: Theban Mapping Project http://www.thebanmappingproject.com/ Nicholas Reevesin tekemin lisäyksin.2023-05-03T12:49:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/14/19-dynastian-rakkaustarina-nefertari-ja-ramses-suuri/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari_a.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari_c.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari_b.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari4.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari5.jpgNefertarihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari-2.jpgNefertari https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nefertari3.jpgNefertari32023-05-03T11:55:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/10/22/romanian-kuningattaren-sydamen-matka-77-vuotta-ja-nelja-eri-hautapaikkaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/st-luzen.jpgSt LuzenSt. Luzenin luostarikirkossa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/1350450225_6e65b9cc28_z.jpg1350450225_6e65b9cc28_zPelisorin linna. Kuva: Cristian Bortes/Flickr (CC BY 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/maria_romania.jpgMaria_RomaniaRomanian kuningatar Maria (1875-1938).2023-05-03T11:52:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/05/03/pernarutto-1700-luvun-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/moulage_de_cire_presentant_des_lesions_sur_une_main_dues_a_lanthrax.jpgMoulage_de_cire_présentant_des_lésions_sur_une_main,_dues_à_l'anthraxVahamalli, joka esittää pernaruton aiheuttamia ihomuutoksia. Kuva: National Museum of Health & Medicine (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/gram_stain_anthrax.jpgGram_Stain_AnthraxKuva: Centers for Disease Control and Prevention (Public Domain).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/pasteur_inoculating_sheep_against_anthrax._wellcome_l0003758.jpgPasteur_inoculating_sheep_against_anthrax._Wellcome_L00037581800-luvun lopussa pernaruttoon kehitettiin rokote. Kuvassa rokotteen kehittäjä Louis Pasteur rokottaa lammasta Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/en_flock_far_nicolaes_pieterszoon_berchem_-_nationalmuseum_-_216053.tif.jpgEn_flock_får_(Nicolaes_Pieterszoon_Berchem)_-_Nationalmuseum_-_216053.tifLampaita Nicolaes Pieterszoon Berchemin mustaliitutyössä 1600-luvulta. Kuva. Nationalmuseum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/den-doda-tjuren-bortfraktas.jpgDen-döda-tjuren-bortfraktasCarl August Ehrensvärd: Kuolleen härän kuljetus. Nationalmuseumhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/50995b4c2fff5726fabb3c0ed7b258d4.jpg50995B4C2FFF5726FABB3C0ED7B258D4Hohan Knutsonin vesivärimaalaus 1800-luvulta: Kolme humalaista miestä, kaksi lehmää ja kärryt. Kuva: Kansallisgalleria.2023-05-09T12:38:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/05/31/kun-vihrea-vaistyi-vaatekamareista-muotivarien-vaihtuminen-1500-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/629px-1522_holbein_d.a._angehoriger_der_augsburger_familie_weiss_anagoria.jpg629px-1522_Holbein_d.Ä._Angehöriger_der_Augsburger_Familie_Weiss_anagoriahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/vihrea.jpgVihreäKuva: WIkimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/meissenilainen.pngMeisseniläinenJost Ammanin teoksessa Frauen-Trachtenbuch vuodelta 1586 on kuvattu läiketaftiseen pukuun pukeutunut nainen. Kuva: Wikimedia Commons, väritys kirjoittajan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/04/20230401_160635.jpg20230401_160635Rekonstruktio Valpuri Henrikintyttären vihreästä englanninverkaisesta puvusta. Puvun valmistus ja kuva: Nina Manninen.2023-04-19T12:52:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/03/08/suomi-muodostuvien-kuningasvaltojen-valissa-1000-luvun-alussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/birger_of_sweden_1236_matilda_of_denmark__eric_of_sweden_1251_effigies_2009.jpgBirger_of_Sweden_(1236),_Matilda_of_Denmark_&_Eric_of_Sweden_(1251)_effigies_2009Jacob Truedson Demitzhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/640px-erik_den_helige_och_biskop_henrik-e1677502897309.jpg640px-Erik_den_helige_och_biskop_Henrikhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/856px-location_of_kyivan_rus.png856px-Location_of_Kyivan_RusKiovan Venäjä vuosina 1015–1113.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/02/map_swedish_lands.jpgMap_swedish_landsSveanmaan ja Götanmaan sijainti. Kartassa Suomen alueet on merkitty keskiaikaiseen tapaan Itämaaksi. Kuva: Wikimedia Commons.2023-04-05T11:19:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/03/29/arkeologisia-tutkimuksia-satakunnassa-tilaisuus-satakunnan-museolla-18-3-2023/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kati-salo-aloittelemassa-esitelmaa-satakunnan-osteologisista-tutkimuksista.-kuva-t-vaisanen.jpgKati Salo aloittelemassa esitelmää Satakunnan osteologisista tutkimuksista. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/satakunnan-museon-museonjohtaja-johanna-jakomaa-avaamassa-tilaisuutta.-kuva-t-vaisanen.jpgSatakunnan Museon museonjohtaja Johanna Jakomaa avaamassa tilaisuutta. Kuva: T. Väisänen.2023-03-21T15:09:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/03/22/suomen-laajimmat-pyyntikuoppakohteet-jarjestelmien-pienia-osasia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_3.jpgIkäheimo Sievi Maansydänjärvi kuoppajäännösKuva 3. Sievi Maansydänjärvi: kuoppajäännös leirintäalueen itäpuolella. Kuva: Hans-Peter Schulz (Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma V15007:6671, Lusto - Suomen Metsämuseo 2012).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_2.jpgIkäheimo Pyhäjärvi pyyntikuoppaennusteetKuva 2. Pyhäjärven laserkeilaustuotantoalueen pyyntikuoppaennusteet: vas. käsittelemätön raakaennuste, jossa punaisella rajattuna aluevalvontalain rajoitusalue, oik. suodatettu ennuste: pinta ala > 20m2, p > 0.90, leikattu soilla ja 30 metrin tieviivabufferilla. Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakartan 02/2022 aineistoa).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_1.jpgIkäHeimo kartta pyyntikuoppakohteetKuva 1. Artikkelissa käsitellyt pyyntikuoppakohteet ja Pohjois-Suomen harjujaksot. Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää Geologian Tutkimuskeskuksen Maaperäkartan ja Maanmittauslaitoksen Taustakartan 02/2022 aineistoa).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_8.pngOpenAI pyyntikuoppa Pohjois-SuomiKuva 8. OpenAI:n vuonna 2021 julkaiseman DALL-E 2 tekoälyjärjestelmän näkemys kuoppapyynnistä esihistoriallisessa Pohjois-Suomessa kuvittaa erinomaisesti nykytietämyksemme pyyntikuopista. Kuva: OpenAI DALL-E 2, kehote: Janne Ikäheimo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_7.jpgIkäheimo Kemijärvi Kaisankangas Kälkäjänperä pyyntikuoppaKuva 7. Kemijärven Kaisankankaan-Kälkäjänperän pyyntikuoppajärjestelmä. Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakartan 02/2022 aineistoa).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_6.jpgIkäheimo Lestijärvi Kasalankangas pyyntikuoppaKuva 6. Lestijärven pyyntikuoppajärjestelmä ja Kasalankankaan muinaisjäännösalue (nykyinen aluerajaus pinkillä). Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakartan 02/2022 aineistoa).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_5.jpgIkäheimo Reisjärvi pyyntikuoppa MaansydänKuva 5. Reisjärven pyyntikuoppajärjestelmä ja Maansydämen muinaisjäännösalue (nykyinen aluerajaus pinkillä). Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää Maanmittauslaitoksen Taustakartan 02/2022 aineistoa).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/kuva_4.jpgIkäheimo pyyntikuoppa visualisointiKuva 4. Visualisointityyppien vaikutus pyyntikuoppien näkyvyyteen: A. paikallinen hallitsevuus (LD), B. taivasnäkyvyys (SVF), C. paikkaindeksi (TPI) ja D. yhdistelmävisualisointi ja alakohdetunnistukset. Kuva: Janne Ikäheimo (sisältää muokattua Maanmittauslaitoksen Laserkeilausaineisto 5 p -aineistoa vuodelta 2020).2023-03-21T14:34:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/08/boliviassa-kallojen-paivana-juhlitaan-onnea-menestysta-ja-elamaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/victor.jpgVictorVictor. Kuva: BBC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/natitos4.jpgnatitos4Kuva: Szymon Kochański/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/natitos3.jpgnatitos3Kuva: Szymon Kochański/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/natitos2.jpgnatitos2Kuva: Szymon Kochański/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/natitos1.jpgnatitos1Kuva: Szymon Kochański/Flickr CC.2023-03-08T07:26:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/04/05/suuria-voimia-ja-pahaa-hajua-mita-antiikin-roomalaiset-ajattelivat-vuohista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/28168682279_9a0bdfaa07_c.jpg28168682279_9a0bdfaa07_cKuva: Sitoo/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/32804009881_dc52f0ca94_c.jpg32804009881_dc52f0ca94_cVuohia vuoristomaisemassa. Kuva: Julio Phan/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/7984d86838429c3359840da792a252b6.jpg7984D86838429C3359840DA792A252B6Kun Välimerellä oli antiikin aika, Suomessa elettiin vielä pronssi- ja rautakautta. Samaan aikaan myös muualla maailmassa pidettiin vuohta kotieläimenä. Tämä vuohenpäähela on irtolöytö Venäjältä ja ajoitettu pronssi- ja rautakauden taitteeseen 800–300-luvuille eaa.. Kuva: Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/640px-replica_of_an_ancient_roman_ara_in_ostia_antica_1.jpg640px-Replica_of_an_Ancient_Roman_ara_in_Ostia_Antica_1Ostia Anticassa sijaitseva moderni kopio antiikinaikaisesta alttarista. Piirtokirjoituksen mukaan alttari on vuodelta 124 jaa. ja omistettu Silvanukselle ja muille jumalille. Kulmissa näkyy eläinten päitä, jotka ovat mahdollisesti vuohen tai lampaan. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/640px-roman_sacrifice_louvre_ma992.jpg640px-Roman_sacrifice_Louvre_Ma992Vuohet ja lampaat olivat yleisimpiä kotieläimiä Välimeren alueella, ja siten myös useimmiten uhrattuja. Kuvataiteessa ja kirjallisuudessa kuitenkin kuvataan useimmiten nautojen uhraaminen, sillä niiden uhraaminen oli erityisen kunniakasta ja arvokasta (Shelton 2007: 108). Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/03/morgan_library__museum_new_york_2017_36.jpgMorgan_Library_&_Museum,_New_York_2017_36Vuohet olivat suosittu kuvataiteen aihe antiikissa. Tämä 3000-luvulta eaa. Urista, nykyisestä Irakista peräisin oleva veistos sai 1900-luvun alussa löydyttyään nimen Ram in a Thicket Raamatun tarinan mukaan, mutta nykytutkijat pitävät eläintä vuohena. Heidän mukaansa sen asento kuvastaa vuohiin vahvasti liitettyä hedelmällisyyttä, joka jää toiseksi vain härälle. (Kalof 2007: 3) Kuva: Wikimedia Commons.2023-03-08T07:04:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/03/02/venajan-valtakunnan-henkinen-lahde-varhaishistoriaviitteista-putinin-ukraina-retoriikassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/28278067_10155721775934930_1996043569_o.jpg28278067_10155721775934930_1996043569_oVenäjän hallinnon ja kirkon tukemia interaktiivisia Venäjä – minun historiani-teemapuistoja on perustettu lukuisiin kaupunkeihin. Niissä virallista historiakaanonia – kuten Vladimirin kastamista – esitellään koululaisille ja muille kävijöille tunteisiin vetoavalla tavalla. Kuva: Kati Parppeihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/vladimir-patsas-pieni-rajattu.jpgvladimir patsas pieni rajattuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/vladimir-patsas-pieni.jpgvladimir patsas MoskovaVuonna 2016 Moskovaan Kremlin kupeeseen pystytettiin Pyhän Vladimirin patsas.2023-02-27T12:29:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/04/professori-ella-kivikosken-tyot-puhuvat-puolestaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kansallismuseo-1930-luvulla.jpgKansallismuseo 1930-luvullaMuinaistieteellinen toimikunta toimi Kivikosken aikana Kansallismuseossa. Valokuva arviolta 1930-luvulla. Museovirasto, Historian kuvakokoelma, G. Heurlin. Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/pyorea-kupurasolki-ja-ketjunkantaja.jpgpyöreä kupurasolki ja ketjunkantajaKivikosken kuvateosta on käytetty apuna esineiden tyypittelyssä esimerkiksi tässä kuvassa olevan ketjunkantajan kohdalla:"Pronssinen ketjunkantaja (tyyppiä Kivikoski 1954, taulu 88, kuva 708 muistuttava), joka on katkennut kolmeen osaan." Kuva: Museovirasto / Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/c3ab69fed432cfa16884be757152ce74.jpgElla KivikoskiVeikkaus-lehti kirjoitti 6.4.1962: Ratkaisemattomat arvoitukset, yhteensovittamattomat sanojen osaset – tai maasta kaivetut jäännökset muinaisesta kulttuurista, kaikki ovat samantapaisia uteliaisuutta ja aivovoimisteluun kiihottavia ongelmia. Professori Kivikosken määrätietoisuuden takana on annos seikkailunhalua ja hänen silmissään on yhtä innostunut pilkahdus kuin pikkupojalla, kun hän näkee kauniisti koristellun ja harvinaisen esineen. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/3e7904c01acae72df7eb5f9557adb4c7.jpgTyyni Vahter, Ella Kivikoski ja Aarne Äyräpää Kansallismuseon pommisuojassaTyyni Vahter, Ella Kivikoski ja Aarne Äyräpää Kansallismuseon pommisuojassa. Hildén, Karin, piirtäjä 20.02.1940. Historian kuvakokoelma HK19631113:1 (Finna.fi CC BY 4.0)2023-02-08T17:51:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/02/08/aarne-michael-tallgren-helsingin-yliopiston-ensimmainen-arkeologian-professori/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/tallgren_bibliografia_kuva4.jpgTallgren_bibliografia_kuva4Cambridgen yliopiston arkeologian Disney-professorin Ellis Hovell Minnsin (1874–1953) 60-vuotispäiväksi omistetun Eurasia Septentrionalis Antiquan juhlaniteen nimilehti. Minns oli yksi Tallgrenin läheisimpiä ulkomaisia kollegoita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/tallgren_bibliografia_kuva3.jpgTallgren_bibliografia_kuva3Nils Cleve (1905–1988) ja A. M. Tallgren Vladikavkazissa vuonna 1928. Yksityiskokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/tallgren_bibliografia_kuva2.jpgTallgren_bibliografia_kuva2Aliise Moora (1900–1996), A. M. Tallgren ja Harri Moora Helsingin lentosatamassa vuonna 1925. Yksityiskokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/tallgren_bibliografia_kuva1.jpgtallgren_bibliografia_kuva12023-02-08T17:42:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2023/02/22/pyhien-luonnonpaikkojen-nykykaytto-kyselytutkimuksen-tuloksia-suomesta-ja-virosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuvab.jpgkuvabhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva6.jpgkuva6Sodankylän Uhrilammella on muinaisjäännösstatuksen lisäksi myös varuskunnan päällikön suojelusta kertova kyltti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-5-1.jpgKuva 5Uhreja Virnamäen kuppikivellä. Kuva: Helena Ruotsala.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-4-1.jpgcofKuva 4: Timin mänty Hämeenkyrössä lienee yksi tunnetuimmista uhripuiksi tulkituista puista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva3.jpgkuva3Uhrien moninaisuutta Pärnamäen lehdossa Virossa. Kuva: Tõnno Jonuks.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-2-1.jpgRistiriipus Näkkälän seidalla saattaa kertoa identifioitumisesta useampaan perinteeseen. Kuva: Anssi Malinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2023/01/kuva-1-1.jpgKuva 1Taatsin seidalla Kittilässä uhrien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva elokuulta 2022. Kuva: Tiina Äikäs.2023-03-12T22:39:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/kirjoitusohjeet/2023-01-28T08:18:05+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2023/01/11/karjalapop-teemakuukauden-satoa/2023-01-01T11:41:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/20/karjalan-miekkaloytoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/16.jpg16Sakkolan Lapinlahden pallopontinen miekka (KM 10710:2). Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/15.jpg15Kirjaimia Kurkijoen Kuuppalan miekanterässä (KM 10372:1). Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/14.jpg14Lähikuva miekan KM 6923 tekstistä +INOMENI+. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/13.jpg13Sakkolan Lapinlahden miekan (KM 6923) säiläkirjoitukset. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/12.jpg12Säilämerkkejä Metsäpirtin miekassa KM 5707:3. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/11.jpg11Piirros Kaukolan Kekomäen miekan KM 2489:280–281 säilämerkeistä. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/10.jpg10Metsäpirtin Koukunniemen linssipontinen miekka (KM 5707:3). Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/9.jpg9Linssipontinen miekka Sakkolan Lapinlahdesta (KM 6923). Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/8.jpgKäkisalmen Suotniemen hopeakoristeinen miekka (KM 2487:5). Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/7.jpg7Kaukolan Kekomäen hopealankakoristeinen, kiekkopontinen miekka KM 2489:280–281. Kuva: Mikko Moilanen.2023-01-01T09:01:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/31/palaneiden-luiden-kertomaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-5.-nukuttalahti_kivikoski-1938.jpgKuva 5. Nukuttalahti_Kivikoski 1938Kuva 5. Sortavalan Nukuttalahden lähes maantasainen hautaröykkiö etualalla kauppias Neuvosen kesämökin vieressä. Ella Kivikoski on ottanut kuvan ennen kaivauksen aloittamista 1938. Kuva tutkimusraportista, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/km11126_10-4-e1665243571431.jpgSortavala Helylä luukalvon tulehdus KM 11126:10Kuva 4. Mahdollisia luukalvon tulehduksen merkkejä pitkän luun fragmentissa. KM 11126:10, kuva Kati Salo/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/km10822_4-22-e1665243532305.jpgSortavala Nukuttalahti sormiluu KM 10822:4Kuva 3. Pienen lapsen peukalon sormiluu. KM 10822:4, kuva Kati Salo/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/km7754_55_48.jpgSakkola Lapinlahti. Ohimoluu KM 7754:48, 55.Kuva 2. Oikean ohimoluun kallio-osan perusteella aineistossa on vähintään kaksi eri vainajaa. KM 7754:48, 55. Kuva Kati Salo/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/km2744_22-6-e1665243482235.jpgMuolaa Ylä-Kuusa nikama nivelrikko KM 2744:22Kuva 1. Nivelrikon merkkejä nikamassa. KM 2744:22, kuva Kati Salo/Museovirasto.2023-01-01T09:00:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/16/rautjarven-hirnilan-viikinkiaikaiset-loydot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/99ee456242fa14b111433f8bb8867265.jpg99EE456242FA14B111433F8BB8867265löytöihin sisältyy myös luukamman fragmentti (KM 10871:3). Kuva. Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/kahva.jpgKahvaMahdollinen kädensija Hirnilästä (KM 10871: 9). Kuva: Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/d8a4d4b9471b042c284812d8a50a0518.jpgD8A4D4B9471B042C284812D8A50A0518Hirnilän hevosenkenkäsolk (KM 10871: 1). Kuva: Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/34bfe86f023733b329fa768ef24a402c.jpg34BFE86F023733B329FA768EF24A402CHirnilän röykkiöhaudan kuolaimet (KM 10871:10). Kuva. Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/hirnilan-kirveet.jpgHirnilän kirveetRöykkiön sisältämät kirveet, tapparat KM 10847: 1-2 ja työkirves KM 10871: 2. Kuvat: Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/hirnilan-keihaankarjet.jpgHirnilän keihäänkärjetHirnilän keihäänkärjet (KM 10540: 1-2 ja 10871:5). Kuvat: Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.2023-01-01T08:59:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/digitoituja-aineistoja-suomen-arkeologiasta-ja-historiasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/kirjoja.jpgkirjojahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/kalmistopiiri_logoehdotus2b2.jpgKalmistopiiri2022-12-29T07:44:31+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2022/04/05/karjalaisen-kulttuurin-edistamissaation-apuraha-kalmistopiirille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/museovirasto.f8e0ef5102add5ce75675fba8b8f769a-0-original.jpgkarjalainen soikea kupurasolkiKuvassa yhdeksän karjalaista soikeaa kupurasolkea Museoviraston kokoelmista. Soljet ovat löytyneet luovutetusta Karjalasta, Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta ja Satakunnassa. Löytöpaikat numerojärjestyksessä: KM 2274 Pomarkun kylästä Katavakorven koskesta n. 1860-luvulla, kokoelmiin 1884. KM 2520:48 Viipurin läänin Pyhäjärven Herrainmäestä, kokoelmiin 1887. KM 5418:19 Hiitolan Kilpolan saaren Haapalahden kylän Lauri Tattarin kartanomaan kappalasta, kokoelmiin 1909. KM 7276:3 Urjalan Vanhastakylästä, kokoelmiin 1917. KM 8116:1 ja :2 Hämeenlinnan (Tuuloksen) Toivonniemestä, kokoelmiin 1912. KM 9172:2 Viipurin läänin Pyhäjärven Pyhäkylän alueelta, kokoelmiin 1930. KM 9330 Hämeenlinnan (Lammin) Ojalan talon pellosta, kokoelmiin 1931. KM 9874 Hämeenlinnan (Hauhon) Alvettulasta, kokoelmiin 1934. Kuva: Museovirasto / Finna.fi CC BY 4.0. Löytötiedot: Museoviraston Arkeologiset kokoelmat, Muinaiskalupäiväkirja.2022-12-28T12:51:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/12/27/vuoden-2022-luetuimmat-julkaisut-kalmistopiirissa/2022-12-27T05:45:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/25/korvalusikat-koristeita-ja-kayttoesineita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/korvalusikka-birka-bj807.gifkorvalusikka Birka Bj807 valkyria susiViikinkiaikainen hopeinen korvalusikka Birkasta (Hauta Bj507 / SHM 34000). Korvalusikan toisella puolella on kuvattu nainen ja toisella eläin, esinekuvauksen mukaan kyseessä on mahdollisesti juomasarvea kädessään pitävä valkyria (Wihlborg 2017: 14) ja Fenris-susi. Kuva: Historiska museet (CC BY 2.5 SE) https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/a7b4f53b36048f6b5005a91ad7209f9a-e1658825909481.jpgA7B4F53B36048F6B5005A91AD7209F9AMursunluinen korvalusikka Alaskasta (VK5275:7). Esine on peräisin viimeistään 1850-luvulta. Finna-tietojen mukaan aIeuttinaiset kantoivat korvalusikoita juhla-asun kaulukseen kiinnitettynä. Kuva: Yleisetnografiset kokoelmat, Finna.fi CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/1ddd621f87827ff31244835d0d17c6a6.jpg1DDD621F87827FF31244835D0D17C6A6Keskiaikainen sarvesta tehty mahdollinen korvalusikan katkelma Raaseporin linnalta (H6821:50). Kuva: Historialliset kokoelmat, Finna.fi CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/ebb14234f366639c8e868d9d9873c9b7.jpgEBB14234F366639C8E868D9D9873C9B7Ketjulaitteissa riippuva korvalusikka. Hautalöytö Hämeenlinnan Kalvolan Pahnainmäestä. Kuva: Museoviraston arkeologian esinekokoelma, Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/04453266c4f1e5b4e4525d1bd40fa71d.jpg04453266C4F1E5B4E4525D1BD40FA71DYhdeltä puolelta koristeltu pronssinen korvalusikka, Saksan tyyppiä I:2a. Räisälän Hovinsaari Hynninen (Tontinmäki), hauta 1 (KM 2592:9). Kuva: Museovirasto, Finna.fi (CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/korvalusikat_muokattu.jpgkorvalusikat_muokattuSaksan korvalusikoiden tyypittely. Tyypin I:1 tunnistaa S-kuviosta, tyylin I:1a spiraalimaisesta koristelusta ja tyypin I:2 sydämenmuotoisesta koristelusta. Tyypin II:1 korvalusikat ovat puhkonaisia. Kuva muokattu Saksan 1998:47 piirroskuvasta.2022-12-22T15:07:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/14/sakkijarven-hirvenpaan-tarina-%e2%80%92-mika-mista-milloin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/hirvenpaan-loytopaikka_ravi-1_ravi-2.jpgHirvenpään löytöpaikka_Ravi 1_Ravi 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva-6.-kalevala-koru_sakkijarvi.-kuva-p.-uino-2022.-kopio_.jpgKuva 6. Kalevala Koru_Säkkijärvi. Kuva P. Uino 2022. Kopio_Pronssista rannekorua koristaa kaksi pientä hirvenpäätä, joiden esikuvana on Säkkijärven hirvenpää. Kultaseppä Tony Granholm suunnitteli vuonna 2000 Kalevala Korulle Hirvenpää-korusarjan juhlistamaan vuosituhannen vaihdetta. Kuva P. Uino 2022.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva-5.-sakkijarven-kartta.-ravi-1_.jpgKuva 5. Säkkijärven kartta. Ravi 1_Säkkijärvi vuonna 1939. ”Hirvenpääasuinpaikka” Ravissa Santajoen itärannalla on merkitty punaisella pallolla. Säkkijärvi oli Virolahden ja Miehikkälän naapuripitäjä. Ylämaa kuului hirvenpääaseen löytöaikana Säkkijärveen. Kuva http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/sakkijarvi/sakkijarvikart.htm.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva-4.-saviastianpalat-km-4909_3.-kuva-c.-carpelan-2022_-e1661928536423.jpgKuva 4. Saviastianpalat KM 4909_3. Kuva C. Carpelan 2022_”Hirvenpääasuinpaikalta” (Ravi 1) A. M. Tallgrenin löytämiä saviastianpaloja (KM 4909: 3). Vasemmalla kiukaiskeramiikkaan ja oikealla nuorakeramiikkaan rinnastettavaa keramiikkaa. Kuva C. Carpelan 2022.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva-2.-koitar-27.6.1905_sivu-3_no-69.jpgKuva 2. Koitar 27.6.1905_sivu 3_no 69Koitar-lehdessä oli tieto Säkkijärven hirvenpäästä jo 27.6.1905.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva-3.-ravi-1-ja-elainpaaaseen-loytopaikka.-europaeus-1921.-levy-5537_.jpgKuva 3. Ravi 1 ja eläinpääaseen löytöpaikka. Europaeus 1921. Levy 5537_Säkkijärven Ravi 1:n kivikautinen asuinpaikka taloista oikealle pellon yläosassa. Hirvenpään löytöpaikka on merkitty valkoisella rastilla. Äärimmäisenä oikealla Santajoen uoma. Kuvattu luoteesta. Kuva A. Europaeus 1921, Museovirasto. (Levy 5537).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/a6674a87517bceb8085627de820a20f5-e1658903444741.jpgA6674A87517BCEB8085627DE820A20F5Karhunpääkoristeisen aseen katkelma Rovaniemeltä (KM 14678: 1). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/665e63a35e57bfb3dc2949a63008b317.jpg665E63A35E57BFB3DC2949A63008B317Säkkijärven hirvenpää (KM 4909: 1). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/891870416190caa76bf373abbb95a246.jpg891870416190CAA76BF373ABBB95A246Vuolukivestä valmistettu Huittisten hirvenpää, jota ei pidä sekoittaa äänisen viherliuskeesta valmistettuun Säkkijärven hirvenpäähän. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.2022-12-22T15:06:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/sakkijarven-hirvenpian-starin-mibo-kuspai-konzubo/2022-12-22T14:58:43+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2022/05/24/mista-rautakauden-koruennallistuksia-voi-ostaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/koylion-naisen-sormus-e1671363950929.jpgKöyliön naisen sormusKöyliön naisen sormus. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/img_8634rintakoru-2.jpgimg_8634rintakoru-2kuva Riitta Määttänen / Paimio-Seurahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/280318424_1044878649769783_382485859465708949_n.jpg280318424_1044878649769783_382485859465708949_nRannerenkaat Turun linnan kaupasta. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/60446986_591766027984513_5353429297103110144_n.jpg60446986_591766027984513_5353429297103110144_nhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/280641868_342910304575166_6585984333813693230_n-e1652450324254.jpg280641868_342910304575166_6585984333813693230_nKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/280383448_1051448452454836_7498089483677117530_n-e1652450089114.jpg280383448_1051448452454836_7498089483677117530_nAhvenanmaalta löytyneen hopeasormuksen moderni kopio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/cc7bd79620f3aaac6946030240a143bf.jpgCC7BD79620F3AAAC6946030240A143BFAlkuperäinen Jääsken Järvenkylästä löytynyt hevosenkenkäsolki. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/f960eb4065e16a2482575ad029c6019d.jpgF960EB4065E16A2482575AD029C6019DEmalikoristeisia hevosenkenkäsolkia roomalaiselta rautakaudelta. Karholannokan koru oikealla. Kuva. Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/264289383_1235532903607819_4193939418724345622_n.jpg264289383_1235532903607819_4193939418724345622_nEuran muinaispuku. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/64823288_613651665795949_1784226081587331072_n.jpg64823288_613651665795949_1784226081587331072_nKuva: Ulla Moilanen.2022-12-18T11:49:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/12/13/uhritukkeja-ja-fatipyssyja-rahankerayslippaiden-varhaista-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/9a37d167f4b3b66d7123a03d624e55ac.jpg9A37D167F4B3B66D7123A03D624E55ACHauhon Bartimeus. Kuva: Pasi Kaarto/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/alvin-record_351131.jpgalvin-record_351131Ekebyn kirkon vuonna 1686 valmistunut vaivaisukko. Kuva: Folklivsarkivet Lund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/tmk.161011103705800-0-original-1.jpgtmk.161011103705800-0-original (1)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/84394021-1.jpg8439402,1 (1)Suecia antiqua et hodiernan 1700-luvun alun kuvassa näkyy Svinnegarnin lähteellä moderni keräyslipashttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/12/svinnegarns_kyrka.jpgSvinnegarns_kyrkaKeskiaikainen uhritukki Ruotsissa. Kuva: Riksantikvarieämbetet.2022-12-12T17:47:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/korvuluzikat-comenduksii-da-kayttoezinehii/2022-11-26T08:17:33+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2022/11/22/kaarrellen-ja-kaunistellen-kuoleman-eufemismit-kirkollisen-oikeuden-asiakirjoissa-myohaiskeskiajalla/2022-11-21T07:07:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/12/06/lukijan-kysymys-kuinka-tasaisesti-neandertalien-geenit-ovat-jakautuneet-ihmiskuntaan/2022-12-06T05:27:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/23/rahakatkoja-karjalasta-viikinkiajalta-1800-luvulle/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-11.jpgKuva 11Joensuun Pyhäselän Ahvalon kätkö on todennäköisesti kätketty 1800-luvun alussa. Kuparikattilassa oli haudattu 731 kuparirahaa, joista suurin osa venäläisiä. Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat (RK 43013).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-10.jpgKuva 10Ilomantsista Alakonnun tilalta löytyi vuonna 1926 tuohiastia, jossa oli 31 rahaa, kolme ehjää ja kolme särkynyttä hopeasormusta, kaksi hopeasolkea sekä piikiven pala. Rahat olivat ruotsalaisia ja venäläisiä, aikaväliltä 1690–1782. Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat (KM 26027).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-9.jpgKuva 9Paikallinen maanviljelijä löysi vuonna 1951 Kiteen Juurikkajärveltä entisestä joenpohjasta tinapullon, jonka sisällä oli 149 hopearahaa 1600–1700-luvuilta. Suurin osa rahoista oli ruotsalaisia, mutta joukossa oli myös kaksi alankomaalaista taaleria. Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat (RK 52016).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-8.jpgKuva 8Lieksan Viekin Kappalaisen virkatalon kätkö löydettiin vuonna 1898. Se sisälsi 585 venäläistä tipparahaa, jotka ajoittuvat 1530–1610-luvuille, kolme korvarengasta sekä ortodoksisen ristin. Kylästä on löydetty myös muita tipparahoja, jotka ovat kaikki mahdollisesti kuuluneet alun perin samaan kätköön. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto (VHM 3606).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-7.jpgKuva 7Viipurin kaupungista löytyi vuonna 1903 Suomen suurin keskiaikainen kätkö (VHM 4240). Uudenportin- ja Vahtitorninkatujen kulmasta paljastui vesijohtotöiden yhteydessä kuparikattila, jonka sisällä oli 2659 rahaa ja kantasormus. Se oli todennäköisesti kätketty 1520-luvun alussa. Rahat olivat ruotsalaisia, liivinmaalaisia, venäläisiä ja saksalaisia. Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-6.pngKuva 6Liivinmaalaisia 1400-luvun rahoja Kanneljärven Liikolan kätköstä (RK 26028). Kätkö löytyi vuonna 1926. Löytökertomuksen mukaan rahat olivat pahkakupissa. Kuvan rahat ovat Tallinnasta, Tartosta ja Riiasta. Tallinnassa rahoja lyöttivät Liivinmaan ritarikunnan suurmestarit, Tartossa ja Riiassa piispat. Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-4.jpgKuva 41000-luvun loppupuoliskon rahoja Heinjoen Ristseppälän kätköstä. Kätkö löytyi vuonna 1877 ja sisälsi noin 70 saksalaista penninkiä (RKHY 297). Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-3.pngKuva 3Karjalan alueelta löytyneiden rahojen ajallinen jakauma (Ehrnsten & Kunnas-Pusa 2020: 35).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-2.pngKuva 2Kätkö-, kertymä- ja yksittäislöytöjen lukumäärä Karjalan eri osissa (Ehrnsten & Kunnas-Pusa 2020: 34).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/10/kuva-1.jpgKuva 1Vuonna 1935 Korpiselän Kokkarin kylässä kiviraunion päällä leikkineet lapset löysivät kätkön, johon kuului itävaltalainen taaleri vuodelta 1607, noin 500 venäläistä tipparahaa 1500–1600-luvuilta ja hopeinen sinettisormus. (RK 35021). Kuva: Kansallismuseon numismaattiset kokoelmat.2022-10-17T10:15:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/11/suomalaista-hautausmaa-ja-hautauskulttuuria-viipurissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva8.jpgKuva8Reino Olavi Nordgrénin hautakivi vanhan Ristimäen hautausmaalla. Kuva: Kaisa Kautto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva7.jpgKuva7Pikku-Sirpan kukkalaittein koristeltu hauta vanhan Ristimäen hautausmaalla 1936. Kuvaaja tuntematon. Wiipuri-museon kokoelma, Lappeenrannan museot.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva6.jpgKuva6Eva Sofia ja Antti Sailion (Dyster) ruumissaatto vanhan Ristimäen hautausmaalle 3.5.1942. Eija Kukkonen-Pylkön kotiarkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva5.pngKuva5Vänrikki Nestor Kajasto (ent. Sneck) ruumissaatto kulki Viipurin sotilassairaalasta Ristimäen vanhalle hautausmaalle. Kuva: Eino Luukkasen kokoelma, Suomen Ilmailumuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva4-e1659255531439.pngKuva4Elina Lankisen valkoisiin puettu ruumis valkoiseksi verhotussa arkussa. Kuva: Jalmari Lankinen 1930. Lappeenrannan museot.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva3-e1663575562513.jpgKuva3Vainajan sukulaisille kenttäpostina saapunut hautajaiskutsu. Liisa Montinin kotiarkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva2.pngKuva2Viipurin Lepolan hautausmaa 1920-luvulla. Kuva: Mauno Oksala/Lappeenrannan museot.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kuva1.jpgKuva1Jaakko Juteinin (1781–1855) alkuperäinen hautakivi 1900-luvun alussa vanhan Ristimäen hautausmaalla. Tarkemmin Juteinin hautamuistomerkin vaiheista. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.2024-01-05T10:44:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/11/15/marraskosken-kalliohakkaus-ei-peura-sittenkaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/marraskosken-hakkaus-1936.jpgMarraskosken hakkaus 1936Rovaniemen Marraskosken kalliohakkaus vuonna 1936. Kuva: Jorma Leppäaho.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/marraskoski-liidutettuna.jpgMarraskoski liidutettunaMarraskosken hakkaus liidutettuna. Kuva: Jorma Leppäaho (1938).2022-11-15T21:19:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/18/mustamiero-piinauksen-alla-pohjois-karjalan-talonpoikaislevottomuudet-1600-luvun-lopulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/tmk.161023686860900-0-original.jpgtmk.161023686860900-0-originalKahden markan kolikko vuodelta 1669. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/199a86ec49f53b36595d4c4a6cf8f11c.jpg199A86EC49F53B36595D4C4A6CF8F11C1600-luvun nälkävuosina jouduttiin hyödyntämään hätäravintoa. Kuvassa pettu- ja jäkäläleipää. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/0b3808b359645ed042d91fa8fee9c9b4.jpg0B3808B359645ED042D91FA8FEE9C9B4Kapinallisten aseistukseen kuuluivat myös jalkajouset. Kuva: Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/brahea.sinetti.svg_.pngBrahea.sinetti.svgLieksan paikalla sijaitsi 1600-luvulla Brahean kaupunki. Kuvassa Brahean sinetti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/hevonen.jpghevonenTalonpoika taluttaa hevosta Pieter de Laerin etsauksessa 1600-luvun alkupuolelta. Kuva: Kansallisgalleria. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/e15ba5d09a1668d322cc35d78f849288.jpgE15BA5D09A1668D322CC35D78F849288Pertuska eli ristikeihäs, sivuterät katkenneet. Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/7669df0271023d8ac21c47c8e831824e.jpg7669DF0271023D8AC21C47C8E831824EPistooli 1600-luvulta. Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/50677646238_e2db51fe0d_c.jpg50677646238_e2db51fe0d_cPielisen maisemia. Kuva: Juha Jokilahti/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/299127582_635497401123428_7652754678215402490_n.jpg299127582_635497401123428_7652754678215402490_nHoviläänin virkamiesten ja talonpoikien välinen kiista vei pitkittyessään kymmeniä sivuja Pielisjärven käräjien pöytäkirjoista. Välituomioina jaettiin esimerkiksi sakkoja, kuten Matti Kotilaiselle tämän oltua näsäviisas ja esiinnyttyä toisten edustajana oikeudessa, vaikka hänellä ei ollut siihen oikeutta. (KA Pielisjärven käräjät 5.─10.3.1688, 92.)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/298656154_628387838600362_3051138385304172646_n.jpg298656154_628387838600362_3051138385304172646_nSalomon Enberg oli vakuuttunut asiansa oikeudesta, kun hän totesi, että Matti Kotilaisen olisi muistaminen Jumalan ja kuninkaan nimeä. (KA Pielisjärven käräjät 5.─10.3.1688, 88).2022-10-08T16:22:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/29/ita-karjalan-aanisen-ja-uikujoen-kalliopiirrosten-tutkimuksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/besov-nos.pngBesov NosBesov Nosin paholaishahmoksi tulkittu piirros on tehty kalliossa olevan halkeaman päälle. Hahmon oikealle puolelle on myöhemmin tehty ortodoksiristi ja Kristus-monogrammiksi tulkittu ympyrä (Sawwatejew 65–66). Kuva: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/800px-d091d0b5d181d0bed0b2d18b_d181d0bbd0b5d0b4d0bad0b8_d0bfd0b5d182d180d0bed0b3d0bbd0b8d184d18b.jpg800px-Бесовы_следки_петроглифыBessovy Sledkin kuvakenttä Uikujoella. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/8105988230_a68219a680_c.jpg8105988230_a68219a680_cInfotaulu Zalavrugan hahmoista. Kuva: Ninara/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/8105882907_139433bc7c_c.jpg8105882907_139433bc7c_cKuva: Ninara/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/piessa.pngpiessaBesov Nosin paholaishahmoksi tulkittu piirros on tehty kalliossa olevan halkeaman päälle. Hahmon oikealle puolelle on tehty ortodoksiristi ja Kristus-monogrammiksi tulkittu ympyrä (Sawwatejew 65–66). Kuva: Wellcome Images M0000444 (CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/hiihtajat-1.pnghiihtäjätHiihtäviä ihmishahmoja Uikujoen Zalavrugan kalliopiirroskentässä. Kuva: Wikimedia Commons CC BY 4.0 / Semenov.m7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/hiihtajat.pnghiihtäjätHiihtäviä ihmishahmoja Uikujoen Zalavrugan kalliopiirroskentässä. Kuva: Wikimedia Commons CC BY 4.0 / Semenov.m72022-12-14T10:53:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/08/riimudirhemi-karjalasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/karjalapop-logo1b.jpgKarjalaPOP-logo1bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/300176073_518752836755338_6450243541911871260_n.jpg300176073_518752836755338_6450243541911871260_nKuva 2. Róna-Tas A -tyypin riimudirhemi. Kuva: Göbl & Róna-Tas 1995, taf. XV.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/300220384_673275984135656_7511491518229020890_n.jpg300220384_673275984135656_7511491518229020890_nKuva 1. Raudun riimudirhemi. Halk. 26,5 mm; 2,156 g. Kuva: Jani Oravisjärvi, Suomen kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/295661614_500818685214980_5769443577619384223_n.jpg295661614_500818685214980_5769443577619384223_nKuva 3. Róna-Tas C -tyypin riimudirhemi. Halk 23 mm; 0,91 g. Kuva: Zeno.ru, #123356.2022-10-06T16:06:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/12/06/kasvoja-menneisyydesta-arkeologiset-kasvorekonstruktiot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/abripataud.jpgAbriPataudRanskasta löytyneiden naisten luiden pohjalta tehty mallinnus. Jäännökset kuuluvat Gravetten kulttuuriin paleoliittiselle kivikaudelle, noin 20 000 vuoden päähän.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/g_washington.jpgG_WashingtonYhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin mallinnuksessa käytettiin apuna muotokuvia, patsaita, kuolinnaamiota ja säilyneitä vaatteita, joiden perusteella voitiin laskea vartalon koko ja mittasuhteet. Tietotekniikan avulla muotokuvia nuorennettiin, jolloin saatiin selville Washingtonin todennäköinen nuoruuden aikainen ulkonäkö.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/hawara.jpgHawaraEgyptin roomalaisaikaisten muumioiden kääreisiin kuuluu maalattuja lautoja, joihin on kuvattu vainajan muotokuva. Naisen kasvomallinnus on tehty sekä muumion kallon että kasvomaalauksen pohjalta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/rikhardiii.jpgRikhardIIIhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/estrid.jpgEstridhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/vadelmatyttc3b6_ja_vistegutten.jpgVadelmatyttö_ja_Visteguttenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/windeby1.jpgWindeby1Myös tutkijan ennakko-oletukset vaikuttavat rekonstruktioiden ulkonäköön. Pohjois-Saksasta Windebystä 1952 löytynyttä suoruumista pidettiin pitkään teini-ikäisenä tyttönä, kunnes 2000-luvulla teetetyt DNA-analyysit varmistivat kyseessä olevan pojan. Aikaisemmin luultiin, että vainajan pään toinen puoli on ajeltu kaljuksi. Nykytiedon mukaan pään toinen puoli on kaivaustilanteessa altistunut hapelle toista puolta kauemmin, mikä on johtanut hiusten irtoamiseen. Vainajan silmien edessä on kangassuikale, jonka ennen uskottiin kiedotun tarkoituksella silmille. Nykyisin ollaan sitä mieltä, että kyseessä voi olla hiuspanta, joka on valahtanut silmille vasta kuoleman jälkeen. Kuvan rekonstruktiot ovat ajalta, jolloin vainajaa pidettiin vielä tyttönä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/neandertal_lachapelle.jpgNeandertal_LaChapellehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/kasvomallinnus.jpgKasvomallinnusManuaalisessa kolmiulotteisessa menetelmässä kasvomalli rakennetaan suoraan kallon tai siitä otetun valoksen päälle. Ensin muovaillaan kasvon lihaksisto ennen ihokerroksen lisäämistä. Näin saadaan aikaan kasvonpiirteet. Kuvassa kasvoekonstruktion valmistamista Dundeen yliopistossa Skotlannissa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/2d-mallinnus.jpg2D-mallinnus2022-10-05T18:50:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/02/24/la-chapellen-neandertalinihminen-rituaalinen-hauta-vai-ruumiin-katkemista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/lacas2.jpglacas2Kaivaukset La Chapellen luolassa vuonna 2012. Kuva: Rendu et al. 2014, fig. 3.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/lacas.jpglacasla-Chapelle-aux-Saints -luola, josta vuonna 1908 löytyi neandertalinihmisen luuranko. Kuva: V. Mourre/Wikimedia Commons2022-10-05T03:47:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/12/08/filippiinien-muinaiset-hautaustavat-savumuumioita-ja-ruukkuhautauksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/tabon_cave_2014_03.jpgTabon_Cave_2014_03https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kabayan.jpgkabayanKabayanin historiallisia savumuumioita. Savustusta on käytetty muumioimismenetelmän Filippiineillä toisinaan myös vielä historiallisella ajalla, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole jatkumo. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/manu.jpgmanu”Manunggul jar”, uniikki hauta-astia myöhäisneoliittiselta ajalta, n. 800 BC. Kannessa kuvattujen hahmojen on ajateltu olevan tuonpuoleiseen matkaavia sieluja. Kuva:https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/tabon.jpgtabonTabonin luola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/duyong.pngduyongDuyongin vainajan pään vierestä löytynyt rei'itetty simpukkaesine. Kuva: National Museum of Philippines.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/el-nido.pngel-nidoEl Nidon polttohautauksen kallo. Kuvaan on merkitty mahdolliset viiltojäljet (punaiset viivat), raaputusjäljet (keltaiset alueet) ja hakkaus- tai painelujäljet (punaiset pisteet). (Lara et al. 2013)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/filippiinit-ja-kohteet.jpgfilippiinit-ja-kohteetFilippiinien sijainti ja jutussa mainitut kohteet: 1. El Nido, 2. Duyong, 3. Tabon ja Manunggul, 4. Kabyan, 5. Callao2022-10-05T03:46:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/10/13/poliittisia-muumioita-ja-muumioideologioita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/cw.jpgcwKaatuneen sotilaan palsamointia Yhdysvaltojen sisällissodassa 1860-luvulla. Kuva: Library of Congress.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/bernadette.jpgBernadettehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/eva_perc3b3n_1953-55.jpgEva_Perón_1953-55Eva Perónin palsamoinut tohtori Pedro Ara muumion äärellä pari vuotta palsamoinnin jälkeen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/stalin.jpgstalinhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/marcos.jpgmarcosFerdinand Marcosin vaimo, Imelda, suutelemassa miehensä lasisen sarkofagin seinää vuonna 2010.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/lenin2.jpglenin2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/kim.jpgkimKuva:https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/lenin_muumio.jpglenin_muumioLenin palsamoijineen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/ata1.jpgAtahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/mongolian.jpgMongolianMongolialaisen munkin muumio 1800-luvun lopusta. Muumio löydettiin vuonna 2015. Kuva: Siberian Times.2022-10-05T03:45:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/28/50-000-mustan-surman-uhria-ja-muita-tapauksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/470px-homo_sapiens_neanderthalensis.jpg470px-Homo_sapiens_neanderthalensisLa Chapelle-aux-Saintsista löytynyt neandertalinihmisen kallo. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/50000_c3b6tzi.jpg50000_ötzihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/50000_smithfield.jpg50000_smithfieldhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/50000_kambyses.jpg50000_kambyseshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/50000_stonehenge.jpg50000_stonehenge2022-10-05T03:43:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/04/katsaus-parisuhdevakivallan-arkeologiaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/parisuhdevc3a4kivalta-e1584973865592.jpgParisuhdeväkivaltaVäkivaltaa kuvataan myös alankomaalaisessa käsikirjoituksessa 1490-1500. Kuva: British Library.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/vc3a4kivaltaa.jpgVäkivaltaaLapsiin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ranskalaisessa piirroskuvassa vuodelta 1845. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/vc3a4kivalta.jpgväkivaltaAlankomaalainen piirros käsikirjoituksessa Roman de la Rose noin ajalta 1490–1500. Kuva: Digital Library of Medieval Manuscripts.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/miekka.jpgMiekkaTarkoituksella taivuteltu nuoremman rautakauden miekka Laitilasta. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/e024230.jpgHarley 4425 f.85Mustasukkainen mies pahoinpitelee vaimoaan. Alankomaalainen piirros käsikirjoituksessa Roman de la Rose noin ajalta 1490–1500. Kuva: British Library, Catalogue of Illuminated Manuscripts.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kartta.jpgkarttaPueblokulttuurille kuuluneen Caldwellin kylän sijainti Utahissa, Yhdysvalloissa. Kuva: Google Maps.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/luuranko_1-e1584905110229.jpgluuranko_1Parisuhdeväkivallan luustoon aiheuttamat vammat kohdistuivat pääasiassa kasvoihin, etenkin nenän seudulle, rintakehään sekä käsivarsiin. Kuva: Riku Kauhanen/ medicalgraphics.dehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lucretias_rape_by_sextus_tarquinius_and_her_suicide.jpgLucretia's_rape_by_Sextus_Tarquinius,_and_her_suicideLucretian raiskaus ja itsemurha. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/tripleburial.jpgtripleburialRekonstruktio Määrin Dolni Vestonicen kolmoishautauksesta. Kuva: donsmaps.comhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kuva_rome.jpgkuva_rome[kuva_rome] Rome TV-sarjan jakso “The Ram has Touched the Wall” (5. jakso). Häpäisevässä graffitissa ”Cæsaris Fellator” ja piirros Serviliasta, Ceasarin rakastajattaresta harjoittamassa oraaliseksiä Juliuksen kanssa. Oraaliseksiä pidettiin antiikin Roomassa hyvin häpeällisenä. Kuva: HBO.2022-10-05T03:39:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/01/ristiretkiajan-soikeat-kupurasoljet-korujen-alkupera-ja-tyypittely/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/palmettisolki-mikkelin-silvastista.-piirretty-tomanteran-1994-47-kuva-57-mukaan-kuviointia-hieman-litistetty-tasoon.-piirros-heli-etu-sihvola.pngPalmettisolki Mikkelin Silvastista. Piirretty Tomanterän 1994 47 Kuva 57 mukaan, kuviointia hieman litistetty tasoon. Piirros Heli Etu-SihvolaPalmettisolki Mikkelin Silvastista. Piirretty Tomanterän 1994: 47 Kuva 57 mukaan, kuviointia hieman litistetty tasoon. Piirros: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/l-tyypin-solki-sulkavalta-km-33124-irtoloyto.-piirros.-museovirasto.pngL-tyypin solki Sulkavalta (KM 33124, irtolöytö). Piirros. MuseovirastoL-tyypin solki Sulkavalta (KM 33124, irtolöytö). Piirros: Museovirastohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/spiraalisolki-karkolasta-km-31488.-esineelle-tunnetaan-vastine-tuuloksesta.-piirros-museovirasto.pngSpiraalisolki Kärkölästä (KM 31488). Esineelle tunnetaan vastine Tuuloksesta. Piirros MuseovirastoSpiraalisolki Kärkölästä (KM 31488). Esineelle tunnetaan vastine Tuuloksesta. Piirros: Museovirastohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/j-solki.-rajattu-kuvasta-sepanmaa-2000.pngJ-solki. Rajattu kuvasta Sepänmaa 2000J-solki. Rajattu kuvasta Sepänmaa 2000https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/kuva-ailion-i-tyypin-solki-hattulan-tyrvannon-suontaasta-km-389911.-koko-noin-7-x-4-x-13-cm.-metallinetsinloyto.-arkeologian-kuvakokoelmat-finna.fi-cc-by-4.0.jpgKuva Ailion I-tyypin solki Hattulan (Tyrvännön) Suontaasta (KM 38991:1). Koko noin 7 x 4 x 1,3 cm. Metallinetsinlöytö. Arkeologian kuvakokoelmat Finna.fi CC BY 4.0Kuva Ailion I-tyypin solki Hattulan (Tyrvännön) Suontaasta (KM 38991:1). Koko noin 7 x 4 x 1,3 cm.. Metallinetsinlöytö. Arkeologian kuvakokoelmat / Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/soikea-rapusolki-loytopaikka-tuntematon-lhmvhmhe11833.125-kuva.-lahden-kaupunginmuseo-finna.fi-cc-by-nd-4.0.pngSoikea rapusolki, löytöpaikka tuntematon (LHMVHMHE11833.125) Kuva. Lahden kaupunginmuseo Finna.fi CC BY-ND 4.0Soikea rapusolki, löytöpaikka tuntematon (LHMVHMHE11833:125) Kuva: Lahden kaupunginmuseo / Finna.fi CC BY-ND 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/g-tyypin-solki-hollolan-hameenkoskelta-km-24374-irtoloyto.-kuva-ulla-moilanen..pngG-tyypin solki Hollolan Hämeenkoskelta (KM 24374 irtolöytö). Kuva Ulla Moilanen.G-tyypin solki Hollolan Hämeenkoskelta (KM 24374; irtolöytö). Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/g-tyypin-solki-padasjoelta-km-35089-irtoloyto.-piirros-museovirasto..pngG-tyypin solki Padasjoelta (KM 35089, irtolöytö). Piirros Museovirasto.G-tyypin solki Padasjoelta (KM 35089, irtolöytö). Piirros Museovirastohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/f4-soljen-reunuksissakin-on-kasviornamentiikkaa.-rajattu-kuvasta-sepanmaa-2000.pngF4-soljen reunuksissakin on kasviornamentiikkaa. Rajattu kuvasta Sepänmaa 2000F4-soljen reunuksissakin on kasviornamentiikkaa. Rajattu kuvasta Sepänmaa 2000https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/499b10d445b2634ea016d916cdc746d5.jpgF3-solki Kaukolan Koverilan Kekomäestä, korkeus noin 6,5 cm (KM 2595: 82). Soljessa on ollut kiinni nahkanyöri (Schvindt 1888)F3-solki Kaukolan Koverilan Kekomäestä, korkeus noin 6,5 cm (KM 2595: 82). Soljessa on ollut kiinni nahkanyöri (Schvindt 1888)2022-10-03T16:51:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/06/antrean-verkko-mesoliittisen-kivikauden-huippuloyto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/812e80f9b059e2239124559cca3687d5.jpg812E80F9B059E2239124559CCA3687D5Yksi Antrean verkon männynkaarnaisista kohoista (KM 6688:41). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/c507758399ea831d197f230d0ab5847f.jpgC507758399EA831D197F230D0AB5847FAntrean verkko in situ. Edessä verkonkohot, keskellä verkonkivet, takana luuesineiden löytökohta. Kuva: Sakari Pälsi 1914, Arkeologian kuvakokoelmat / Finna.fi.2022-10-06T12:29:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/10/03/in-memoriam-arkeologi-aleksandr-ivanovits-saksa-1951%e2%80%922022/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/04.-as-and-finds-on-the-excavations-in-korela-kakisalmi-1990_foto-p.-uino_artikkelikuva.jpg04. AS and finds on the excavations in Korela-Käkisalmi 1990_Foto P. Uino_artikkelikuvahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/07.-a.-i.-saksa_fi-ru-symposium-helsinki-2014_foto-c.-carpelan.jpg07. A. I. Saksa_Fi-Ru symposium, Helsinki 2014_Foto C. CarpelanKuva 7. Aleksandr Saksa kertoo Viipurin kaivaustutkimusten tuloksista suomalais-venäläisessä arkeologisymposiumissa Helsingin Kulttuuritalolla 2014. Kuva Christian Carpelan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/06.-viipuri-luostarinkatu-8-horisontti-5_1.-foto-a.-saksa-2011.jpg06. Viipuri Luostarinkatu 8, horisontti 5_1. Foto A. Saksa 2011Kuva 6. Viipurin kaivauksissa 2011 esiin tulleita keskiaikaisten puurakennusten osia ja taustalla nelikulmaisen kaivon hirsisalvos, osoitteessa Luostarinkatu 8. Kuva Aleksandr Saksa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/05.-joensuu-university_dissertation-1998_foto-p.-uino.jpg05. Joensuu University_Dissertation 1998_Foto P. UinoKuva 5. Aleksandr Saksa väitteli Joensuun yliopistossa 1998. Kateederilla vastaväittäjät Heikki Kirkinen ja Evald Tõnisson, kustoksena Antero Heikkinen. Kuva Pirjo Uino.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/04.-as-and-finds-on-the-excavations-in-korela-kakisalmi-1990_foto-p.-uino.jpg04. AS and finds on the excavations in Korela-Käkisalmi 1990_Foto P. UinoKuva 4. Aleksandr Saksa tarkastelee Käkisalmen linnan kaivauslöytöjä linnan kivimuurin kupeessa kesällä 1990. Kuva Pirjo Uino.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/03.-as-is-offering-vodka-on-the-cup-stone-olhovka-1988_foto-p.-uino.jpg03. AS is offering vodka on the cup stone, Olhovka 1988_Foto P. UinoKuva 3. Aleksandr Saksa uhraa Sakkolan Lapinlahdella kuppikivelle vehnävodkaa heinäkuussa 1988. Kuva Pirjo Uino.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/02.-leningrad_soviet-finnish-workgroup_t.-edgren_p.-purhonen_a.-saksa_n.-gurina-1984.jpg02. Leningrad_Soviet-Finnish workgroup_T. Edgren_P. Purhonen_A. Saksa_N. Gurina 1984Kuva 2. Tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean arkeologian alan työryhmän kokous Leningradissa 1984. Pöydän ääressä Torsten Edgren, Paula Purhonen, Aleksandr Saksa ja Nina Gurina. Kuva A. N. Kirpitšnikov.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/09/01.-a.-i.-saksa_foto-c.-carpelan-2014.jpg01. A. I. Saksa_Foto C. Carpelan 2014Kuva 1. Aleksandr Saksa. Kuva Christian Carpelan 2014.2022-10-01T11:06:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/23/olenko-sukua-euran-emannalle-muinaisyksiloiden-nykysukulaisten-tunnistaminen-geneettisesti/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/esivanhempien-maara.jpgEsivanhempien määrähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kolmipolvinen-sukupuu.jpgKolmipolvinen sukupuuKaavakuva DNA:n periytymisestä kolmisukupolvisessa sukupuussa. Kuva: Elina Salmela.2022-10-21T03:16:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/09/20/ruumiinvammat-ja-vammaisuus-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/valskari.jpgvälskäriParturi suorittaa leikkausta David Rijckaert III:n maalauksessa 1600-luvulta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/brueghel.jpgBrueghelVammaisia Pieter Brueghel vanhemman (n. 1525–1569) maalauksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/paaside.jpgpääside1800-luvun kuva sidotusta päävammasta. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/48552668596_dba418a188_c.jpg48552668596_dba418a188_cMaisemaa Seilin saarelta, jonne Turun spitaalisairaala ja köyhäinhuone siirrettiin vuonna 1623. Kuva: Maja Kuzmanovic, Flickr (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/johann_kleyser_a_man_born_without_arms._aquatint._wellcome_v0007158-e1661265345159.jpgV0007158 Johann Kleyser, a man born without arms. Aquatint.Syntymästä saakka vammautuneet elivät usein sukulaisten avustamana. Kuvassa ilman käsiä syntynyt saksalainen Johann Kleyser. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/kuurous.jpgkuurousJoshua Reynoldsin (1723-1792) maalaus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/294140-1340207089.jpg294140-1340207089Tappelevat naiset etsauksesa 1500-1600-lukujen vaihteesta. Kuva: Royal Collection Trust.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/a_woman_diagnosed_as_suffering_from_hilarious_mania._colour_wellcome_l0026687.jpgA_woman_diagnosed_as_suffering_from_hilarious_mania._Colour_Wellcome_L0026687Maanista naista esittävä kuva 1800-luvulta. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/387px-jacques_callot_beggar_with_wooden_leg_c._1622_nga_51661.jpg387px-Jacques_Callot,_Beggar_with_Wooden_Leg,_c._1622,_NGA_51661Puupiirros vuodelta 1622 esittää puujalkaista kerjäläistä. Kuva: R. L. Baumfeld Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/sokea.jpgSokeaSokea Veit Stoss lapsenlapsensa kanssa. Jan Matejkon (1838–1893) maalaus Puolan kansallismuseossa.2023-05-22T20:35:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/09/27/rautakauden-kanat-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/8897696117_843ed9a9a9_c.jpg8897696117_843ed9a9a9_cKana tuotiin Suomeen rautakaudella. Varhaiset kanat olivat väriltään mustia tai ruskean ja harmaan kirjavia (Ukkonen & Mannermaa 2017). Kuva: ccho/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).2022-08-23T15:20:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/09/13/hengen-miekka-huittisten-kirkossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/miekka-innomine-crop.jpgmiekka innomine-cropKirjoittajan valmistama kopio Rovaniemen Marikkovaaralta löytyneestä ristiretkiaikaisesta miekasta. Miekan säilään on tehty raudasta teksti ’in nomine domini’ reunustettuna ristikuvioilla. Tämän kaltaiselta Huittistenkin miekka on saattanut näyttää uutena, paitsi että teksti on ollut väärin kirjoitettu. Huittisten miekan kahvaosat ovat todennäköisesti olleet myös koristelematonta rautaa, jonka pinta on hiottu metallinhohtoiseksi. Kuva: Mikko Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/miekka-innomine.jpgmiekka innomineKirjoittajan valmistama kopio Rovaniemen Marikkovaaralta löytyneestä ristiretkiaikaisesta miekasta. Miekan säilään on tehty raudasta teksti ’in nomine domini’ reunustettuna ristikuvioilla. Tämän kaltaiselta Huittistenkin miekka on saattanut näyttää uutena, paitsi että miekan teksti on ollut väärin kirjoitettu. Huittisten kirkon miekan kahvan osat ovat mitä todennäköisimmin olleet myös koristelematonta rautaa, jonka pinta on hiottu metallinhohtoiseksi. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/4.jpg4Kirjoittajan valmistama kopio Rovaniemen Marikkovaaralta löytyneestä ristiretkiaikaisesta miekasta. Miekan säilään on tehty raudasta teksti ’in nomine domini’ reunustettuna ristikuvioilla. Tämän kaltaiselta Huittistenkin kirkon miekka on saattanut näyttää uutena, lukuun ottamatta, että Huittisten miekan teksti on ollut väärin kirjoitettu. Huittisten kirkonkin miekan kahvan osat ovat mitä todennäköisimmin olleet koristelematonta rautaa, jonka pinta on hiottu metallinhohtoiseksi. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/3.jpg3Piirros Huittisten kirkon miekan säilämerkeistä molemmin puolin terää. Merkit muistuttavat kirjaimia, mutta eivät muodosta mitään sanoja. Molempien puolten merkkien alussa ja lopussa on ilmeisesti ollut ristikuvio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/640px-huittinen_church_jun2012_007.jpg640px-Huittinen_church_Jun2012_007Huittisten kirkko. Kuva: Mikko J. Putkonen/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/rontgenkuva.jpgRöntgenkuvaRöntgenkuva Huittisten miekan merkeistä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/merkit.jpgMerkitLähikuva miekan aiemmin hiotusta pinnasta, jossa erottuu merkkejä. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/miekka-seinalla-_huittinen.jpgmiekka seinällä _HuittinenMiekka Huittisten kirkon seinällä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/2.jpg2Piirros Huittisten kirkon miekasta. Ääriviivapiirroksessa on esitetty myös molempien puolten poikkeuksellisen pitkät säilämerkit. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/1.jpg1Huittisten kirkon miekka. Terä on täysin suora ja vain ruosteen vaurioittama. Kahvaosan vauriot kuten väistimen katkeaminen ovat voineet syntyä esineen löytöhetkellä. Kuva: Mikko Moilanen.2022-08-23T05:31:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/11/08/miekan-tupen-suuhela-rapolan-matomaen-kalmistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/tupen-suuhela_matomaki-e1658927545186.jpgTupen suuhela_MatomäkiMiekan tupen suuhela (KM 12693: 14) Rapolan Matomäestä. Kuva: Voionmaa 1953: 56.2022-08-23T05:31:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/16/vilusenharjun-rautakautinen-kalmisto-tampereella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/097a6bd74f08ce385680b0c7b623d173.jpg097A6BD74F08CE385680B0C7B623D173Soljet haudasta 24. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/vilusenharjun-helmia.jpgVilusenharjun helmiäVilusenharjusta irtolöytönä löytyneitä helmiä (KM 18556: 774-777 ja 786). Kuva: Muinaiskalupäiväkirja, muokkaus U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/hauta-24.jpgHauta 24Haudan 24 säilyneet osat ja haudan määrittäminen kaksoishaudaksi. Taustakuva E. Sarasmo, muokkaus U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/vilusenharju-maisema.jpgVilusenharju maisemaVilusenharjun maisemaa kaivausten 1962 aikaan. Osa harjusta on jo poistettu hiekanotossa. Kuva: Esko Sarasmo. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/0ba5794e616166a2734d7d5f327c8b14.jpg0BA5794E616166A2734D7D5F327C8B14Miekka (KM 17208:561), joka oli asetettu haudan 12 hautakuoppaan arkun ulkopuolelle. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/vilusenharju-riipus.jpgVilusenharju riipusVilusenharjun seulontalöytöihin kuuluva riipuskoru (KM 18556: 821). Kuva: Muinaiskalupäiväkirja, muokkaus U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/vilusenharjun-viitta.jpgVilusenharjun viittaElisa Torvisen 1990-luvulla valmistama ennallistus haudan 2 viitasta. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/vilusenharju-yleiskartta_mn.jpgVilusenharju yleiskartta_M+NJos Vilusenharjun kirveitä, nuolenkärkiä ja/tai yksittäisiä hevosenkenkäsolkia sisältävät haudat kuuluisivat miehille, olisivat miehet yliedustettuina kalmistossa (siniset hautaläikät).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/km-17208_340-h42.jpgKM 17208_340 h42Haudan 42 punottua vaakapussukkaa (KM 17208: 340). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/km-17208_643b_vilunen.jpgKM 17208_643b_VilunenSpiraalikoristeisen viitan reunaa naisen haudasta nr 2 (KM 17208:643). Kuva: Ulla Moilanen.2022-08-17T07:02:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/10/hautausmaataikuutta-palkaneella-noin-1700-luvulla-kaiverrettu-reisiluu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/pc3a4lkc3a4neen_rauniokirkko.jpgPälkäneen_rauniokirkkoPälkäneen vanha kirkko rakennettiin noin 1495-1505. Kirkko jäi käytöstä Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839 ja sen katto romahti 1890. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/plkneen_luu.jpgPälkäneen_luuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/plkne_reisiluu.jpgPälkäne_reisiluuPälkäneen kaiverrettu reisiluu ja selvimmin erottuvat viivat vahvistettuna. Kuva: Ulla Moilanen.2022-08-13T06:07:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/11/29/muinaismuistomatkailua-piispa-henrikin-ja-lallin-jalanjaljissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/lallin-itkukivi.jpgLallin itkukiviLallin itkukivi. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/henrik_lalli_ekman.jpgHenrik_Lalli_EkmanC. A. Ekmanin maalaus piispa Henrikin murhasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/pyhan-henrikin-saarnahuone.jpgPyhän Henrikin saarnahuonePyhän Henrikin saarnahuone. Kuva: Niina Uusi-Seppä, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kirkkokari.jpgKirkkokariKirkkokari. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/kirkkokarin-alttari.jpgKirkkokarin alttariKirkkokarin alttari. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/lallin-asumus.jpgLallin majaLallin maja. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/henrikin-muistokappeli.jpgHenrikin muistokappeliPiispa Henrikin muistokappeli. Kuva: T. Väisänen.2022-11-29T19:02:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/30/mista-nuorakeraaminen-kulttuuri-tuli-esihistoriallisen-arvoituksen-jaljilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/heyd_kuva-3.jpgHeyd_kuva 3Kuva 4: Kolme mahdollista mallia nuorakeraamisen väestön leviämiselle: A) Böömin malli, B) Keski-Dneprin malli, C) Suurten muuttoliikkeiden malli. Kuva: V. Heyd.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/heyd_kuva-2.jpgHeyd_kuva 2Nuorakeraamisen kulttuurin todennäköinen syntyalue (Jamnajaan verrattuna) sekä alueellisia nuorakeraamisia ryhmiä. Kuva: V. Heyd.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/heyd_kuva-1.jpgHeyd_kuva 1Obristvin hauta 166 nykyisessä Böömissä, Tšekissä, ajoitus 4259±23 BP (MAMS-30795). Kuva: M. Dobeš, M. Pecinovská & M. Ernée 2021, Fig 7.2022-08-30T08:58:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/10/muistitieto-osana-arkeologiaa-sodan-jaljet-muistoissa-ja-maisemassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/porin_metsa_kaivaukset.jpgPorin_metsä_kaivauksetPorin metsän kaivaus: Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/porin-lentokentta-kohdistusammuntapaikka.jpgPorin lentokenttä kohdistusammuntapaikkaKohdistusammuntapaikka. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/porin-lentokentta-kompassien-kompensointipaikka.jpgPorin lentokenttä, kompassien kompensointipaikkaKompassien komensointipaikka. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/raatelmaselka.jpgRaatelmaselkäYksi Raatelmaselän partisaanitukikohdan monista pesäkkeistä. Kuva: P. Häkälä/Lusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/kabanov_sotaaika.jpgKabanov_sotaaikaNeuvostoliiton komentokeskuksesta on säilynyt vain muutama sota-ajan valokuvaa. Kuva: SA-kuva.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/kabanovin_koekaivaus.jpgKabanovin_koekaivausKevään 2021 koekaivauksessa onnistuttiin paikantamaan tiiliseinän ja lattiarakenteiden jäänteitä. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/08/seitajarvi_kaiverrus-1.jpgSeitajärvi_kaiverrusPaikallisten kertomusten mukaan tämän kaiverruksen ovat tehneet alueella liikkuneet neuvostopartisaanit. Kuva: T. Väisänen.2022-08-09T14:05:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/30/tohtorikoulutettavien-kurssi-latviassa-hautatutkimuksen-etiikkaa-ja-arkeologisia-tulkintoja-hautauksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/sor_.jpgSor_Marie Louise Stig Sørensen esitelmöi DialPast-kurssilla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/tar_.jpgTar_Sarah Tarlow puhuu kurssilla eettisistä kysymyksistä. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/riika_yo.jpgRiika_yoLatvian yliopisto Riiassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/latvian-yliopisto.jpgLatvian yliopistoKurssipaikkana oli Latvian yliopisto, jonka aula kuvassa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/pukurekonstruktio.jpgPukurekonstruktioMyöhäisrautakautisen puvun rekonstruktio itälatvialaisen Kārļu Ainavan kalmiston löytöjen pohjalta. Latvialainen Zenta Broka-Lāce pohti omassa puheenvuorossaan sitäkin, onko rekonstruktioiden tekeminen ja niihin pukeutuminen eettisesti oikein. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/avaimia.jpgavaimiaKurssilla tehtiin myös ekskursio Latvian kansallismuseoon. Kuvassa viikinkiaikaisia avaimia. Birkan vastaavista löydöistä tehdään parhaillaan tutkimusta Ruotsissa.2022-08-02T05:36:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/02/vaitoskirjatutkijoiden-kurssi-istanbulissa-materiaalisuus-muisti-ja-tunteet-arkeologiassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/img_2587-e1657037452690.jpgIMG_2587Istanbul hotellin kattoterassilta tarkasteltuna - Kultaisen sarven toisella puolella näkyvissä muun muassa Hagia Sofia. Kuva: Jenni Sahramaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/14615dcc-3814-44f4-90d0-f7976cd61c21.jpeg14615DCC-3814-44F4-90D0-F7976CD61C21Ömür Harmanşah pohjustamassa kenttätyöharjoitusta Çucurcuman kaupunginosassa, ja kartta, jolle merkitsimme ryhmämme tallentamat hajumuistot. Kuva: Jenni Sahramaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/img_2635-e1657037315996.jpgIMG_2635Viattomuuden museon vitriinit toivat mieleen kuriositeettikabinetit. Kuva: Jenni Sahramaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/img_2649-e1657037219292.jpgIMG_2649Professori Sarah Tarlow luennoimassa siitä, miten arkeologiset tosiseikat ovat vain lähtökohta mielekkäiden tulkintojen tekemiselle. Kuva: Jenni Sahramaa.2022-08-02T05:29:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/08/08/vahaisia-mainintoja-1600-luvun-kissoista-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/kissa-1600-luku-e1633605575792.jpgkissa 1600-lukuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/selanlammitin.jpgSelänlämmitinSelän lämmittimenä käytetty kissan turkis. Kuva: Nurmijärven museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/kissannahka.jpgKissannahkaLeski Karin Markusdotterin tuvasta rosvottiin keväällä 1697 hänen ollessaan kirkossa mm. mustanruskea muokattu kissannahka. Kansallisarkisto z:204, 28.5.1697, 436-437.2022-07-28T12:38:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/07/19/miksi-turun-tuomiokirkkoon-vuonna-1783-haudattu-lapsi-puuttuu-hautaluettelosta/2022-07-27T11:37:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/07/26/porin-kirkkokankaan-myohaiskivikautisen-asuinpaikan-yleisokaivaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kirkkokankaan_roykkio.jpgKirkkokankaan_röykkiöKirkkokankaan röykkiö. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/tuorsniemen_verkonkohot.jpgTuorsniemen_verkonkohotTuorsniemen verkonkohot. Kuva. T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kirkkokangas_keramiikka.jpgKirkkokangas_keramiikkaYhteensopivat saviastian koristellut reunapalat. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kirkkokangas_koekuopitus.jpgKirkkokangas_koekuopitusKirkkokankaan kivikautisen asuinpaikan eteläosan koekuopitusta. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kirkkokangas_taltta.jpgKirkkokangas_talttaKoekuopasta löydetty poikkiteräinen pikkutaltta. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kirkkokangas_kaivausalue.jpgKirkkokangas_kaivausalueKaivaus toteutettiin tasokaivauksena. Kuva: T. Väisänen.2022-07-26T08:13:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/07/12/historiaohjelmaa-ropecon-tapahtumassa-helsingin-messukeskuksessa-29-31-7-2022/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/07/ropecon2019-8534-1.jpgRopecon2019-8534 (1)Ropeconissa voi osallistua myös Suomen suurimpiin historiallisiin tanssiaisiin. Kuva: Sami Eräluoto2022-07-12T07:38:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/07/05/vakivaltakuolemien-sanoittaminen-turun-hiippakunnan-asiakirjoissa-1450-1517/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/03dd55f216db8b0299d263d2c0017313.jpg03DD55F216DB8B0299D263D2C0017313Fransiskaaninmunkin asuun puettu Pyhä Franciscus on 1400-luvun lopulle ajoittuva puuveistos Vanajan kirkosta. Kuva: Suomen kansallismuseo, Historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/960px-rauman_pyhan_ristin_kirkossa_4.jpg960px-Rauman_Pyhän_Ristin_kirkossa_41500-luvun alun maalauksia Rauman Pyhän Ristin kirkon holveissa. Kuva: Stefan Flöper/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/dff7ea092555f5ced40d15100af9e50a-e1654582714399.jpgDFF7EA092555F5CED40D15100AF9E50ATykinkuula. Kuva: Suomen kansallismuseo, Historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kuva1_turun_hiippakunta.pngKuva1_turun_hiippakuntaanna-Mari Kuparin luoma havainnollistus väkivaltaisesta selkkauksesta ja sen päätymisestä Vatikaanin kuurian kanslian käsittelyyn.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/visualisointi_turun_hiippakunta.jpgvisualisointi_turun_hiippakuntaKuvassa on Voyant-työkaluilla luotu sanapilvi Turun hiippakunnan asiakirjoissa esiintyvistä n. 5 000 sanasta. Koko Uppsalan kirkkoprovinssin asiakirjoissa puolestaan on n. 26 000 sanaa. Sanojen koko heijastelee niiden yleisyyttä asiakirjoissa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/vakivallat-turussa.jpgVäkivallat Turussa2022-07-05T07:05:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/06/28/mita-sanomalehdesta-luettiin-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/kuningas.jpgKuningasKuningar Kaarle XI. Kuva: Nationalmuseum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/rp-p-ob-51.865-e1654587198790.jpgRP-P-OB-51.865Ruotsalainen talonpoika. Kuva: Rijksmuseum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/rp-p-ob-82.514-e1654587007644.jpgRP-P-OB-82.514Euroopassa vuoden 1680 lopussa nähty komeetta. Kuva: Rijksmuseum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/1680-e1654586233677.jpg1680Posttidningarin etusivu 10.2.1680.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/rp-p-2015-26-1479-e1654586086863.jpgRP-P-2015-26-1479Amsterdamilaisen lehden toimittaja lehtineen. Kuva: Rijksmuseum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/06/tukholma-1600-luvulla.jpgTukholma 1600-luvullaTukholma 1600-luvulla. Kuva: Sjöhistoriska museet.2022-06-27T16:18:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/06/14/pasqileita-eli-havaistyskirjoituksia-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/627px-sawrey_gilpin_-_gulliver_addressing_the_houyhnhnms_-_google_art_project.jpg627px-Sawrey_Gilpin_-_Gulliver_Addressing_the_Houyhnhnms_-_Google_Art_ProjectHevosia Sawrey Gilpinin (1733–1807) maalauksessa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/279945788_574328104026356_1641340295355210791_n.jpg279945788_574328104026356_1641340295355210791_nAnnika Gabrielsdotteria ja Karin Eriksdotteria epäiltiin suomenkielisten seinäkirjoitusten laatijoiksi vuonna 1683. KA z:192, TKO 21.7.1683, 217.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/280205361_379475644143751_8243079300150392723_n.jpg280205361_379475644143751_8243079300150392723_nRaastuvanoikeus kirjasi pöytäkirjaansa tarkoin kaikki Simon Blomin kanssaihmisistään käyttämät haukkumasanat. KA z:14, TRO 6.4.1644, 372-383.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/280198864_395349735645644_1612896762928078175_n.jpg280198864_395349735645644_1612896762928078175_nSimon Blomin kirje Turun raadille ja hänen lennokas allekirjoituksensa. Veli Pekka Toropainen 2006. Turun kaupunginarkisto, Turun maistraatin arkisto.2022-06-12T14:03:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/06/21/uusia-tuulia-etelasta-suomen-nuorakeraamiset-haudat-ja-hautaustavat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_7.jpgkuva_7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_6.jpgkuva_6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_5.jpgkuva_5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_4.jpgkuva_4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_3.jpgkuva_3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_2.jpgkuva_2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva_1.jpgkuva_12022-06-25T16:12:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/06/11/sammalen-ja-katajan-merkityksia-rautakauden-ruumishaudoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/rahkasammal.jpgRahkasammalRahkasammalen itiö haudasta 3/1937. Kuva: Teija Alenius.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/fig-4.jpgFIG 4Euglypha-kuoriameeban jäänteitä Toppolanmäestä. Kuva: Tytti Juhola.2022-06-11T12:23:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/05/31/antero-warelius-ja-26-paakalloa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/161796502277900.jpg161796502277900Laukaan Hartikan aidattu kirkkomaa on yksi paikoista, joissa Warelius kartutti kallokokoelmaa. Kuva: Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/hkms000005_km0000ly5d.jpgHKMS000005_km0000ly5dHelsingin yliopiston anatomiset kokoelmat sijoitettiin vuonna 1847 Fabianiaan. Vanha anatomian laitos on nykyisen farmasian laitoksen keskiosa. Rakennusta on laajennettu 1800-luvun loppupuolella. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/dd27a5e6b7b423a4b50e68573e6e1859-e1652442957274.jpgDD27A5E6B7B423A4B50E68573E6E1859Loimaan kirkkoherra, rovasti Antero Warelius Nyblin, Daniel (Museovirasto, Historian kuvakokoelma).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/99f2656a02d9c469b851de69233cf352-e1652442849248.jpg99F2656A02D9C469B851DE69233CF352Helsingin yliopiston anatomian professori, LKT Evert Julius Bonsdorff Aunes Fotografi Atelier, (Museovirasto, Historian kuvakokoelma).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/luupuu.pngLuupuuAnders Retziuksen esittämä kallonmuotojen ja kansojen luokittelu2022-06-07T05:28:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/06/07/poron-domestikaatio-ja-muinainen-poronhoito/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva-1.jpgKuva 1Kuva 1. Domestikaatiosuhde on sosiaalinen suhde, jossa ihminen huolehtii eläimen hyvinvoinnista. Porojen hyvinvoinnista on huolehdittu esimerkiksi karkottamalla hyönteisiä niiden kimpusta savun avulla. Kuvassa Marja Prost ruokkii savuavaa tulta sammaleella ja havunoksilla. Kuva: Ernst Manker 1929/Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva-2.jpgKuva 2Kuva 2. Suorakaiteen muotoinen liesilatomus, Enontekiö Silisjávri. Kuva Sami Viljanmaa 2011/ Lusto-Suomen metsämuseo, Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva-3.jpgKuva 3Kuva 3. Porotokka jutaa. Kuva: Sakarias Kapfjell/Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva-4.jpgKuva 4Kuva 4. Porojen lypsy on vuosisatoja vanha perinne. Poroa lypsetään Enontekiön Salvasjärvellä. Kuva: Annikki Nickul 1935/Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/kuva-5.jpgKuva 5Kuva 5. Nykyään ajokkaita koulutetaan matkailun ja kilpaporotoiminnan tarpeisiin. Porokisat Rovaniemellä. Kuva: Anna-Kaisa Salmi 2019.2022-06-06T14:57:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/05/03/piispallista-symboliikkaa-kokemaen-aimalan-leikkimaen-hopeakahvaisessa-miekassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikkimaki-hanska.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikkimaen-miekka-2.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/figure-9_1-e1636298596872.jpgfigure 9_1Leikkimäen miekan kuviot, piispansauvakuvion sijainti nuolella merkittynä. Kuva: Leppäaho 1964, muokattu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/figure-7.jpgFigure 7Haukilan Miekan kuvioita. A. Ristikuvio. B: S-kuvio. C: Spiraaliympyrä. D: Piispansauva. Kuvat: Sari Pouta & Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikkimaen-miekka.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Mikko Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikkimaen-miekka-1.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Mikko Moilanen2022-05-13T18:55:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/05/17/ikkunat-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/knp-70648-e1652252245892.jpgknp-70648Historiallisen karjarakennuksen ikkuna-aukkoja. Kuva: Onni E. Koponen/Pielisen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/5513324628_d9514b9fe4_c.jpg5513324628_d9514b9fe4_cRikkinäisiä ikkunaruutuja. Kuva: Anton Bader/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/ikkuna.jpgIkkunaMiehiä ikkunassa. Adriaen van Ostaden (1610-1685) teoksen pohjalta 1700-luvulla tehty etsaus. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/ikkunassa.jpgIkkunassaMies ja tuoppi. Adriaen van Ostade (1610-1684). Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/luukkuikkuna-e1652249948941.jpgLuukkuikkunaTyöskentelyä kellarin avonaisilla ikkunaluukuilla. Adriaen van Ostaden piirros vuodelta 1671. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/ikkunantekija-e1652249733463.jpgIkkunantekijäIkkunantekijöitä työpajassaan ja työkaluja 1700-luvun alkupuolelta. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/3efba1fc67460d3cfa00ab66e0baaf7c-e1652252267306.jpg3EFBA1FC67460D3CFA00AB66E0BAAF7CVetoluukullinen valoaukko historiallisessa savupirtissä. Kuva: Kansatieteen kuvakokoelma/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/032wzwvdxuzn.jpg032wZWVDxUZNPuiset ikkunaluukut. Kuva: Tomas Jönsson/Örebro läns museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/vrel_ikkuna.jpgVrel_ikkunaJacobus Vrelin 1600-luvulla maalaamassa teoksessa nainen vilkuttaa ikkunan takana olevalle tytölle. Kuva: Fondation Custodia, Frits Lugt Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/05/vrel_window.jpgvrel_windowNainen ikkunassa. (Jacobus Vrel, 1654). Kuva: Kunsthistorisches Museum, Wien.2022-05-11T08:51:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/05/11/keiturinvuoren-tykkitie-virroilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/tykkitie-2.jpgTykkitie 2Tien puurakenteita on vielä paikoitellen jäljellä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/tykkitie-1.jpgTykkitie 1Keiturinvuoren tykkitie ja muistotaulu. Kuva: Ulla Moilanen.2022-05-10T17:56:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/11/osallistu-pronssikausihenkisen-aaniperformanssin-valmisteluun-turussa-4-4-2020/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kivimaen-loitsut.jpgkivimäen loitsuthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/laitila-hautvuori.jpgLaitila HautvuoriLaitilan Hautvuori on kallioinen mäki, jossa kaivauslöytöjen perusteella on ollut pronssikautista toimintaa. Kuva: Maija Mäki.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/60815435_591947517966364_5482212959465766912_o.jpgshamaaniLouhi ry järjestää toukokuussa 2020 Hautvuorella pronssikausihenkisen ääniperformanssin. Kuvassa pronssikautiseksi shamaaniksi eläytyvä historianelävöittäjä. Kuva: Ulla Moilanen.2022-05-01T18:21:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/04/26/lukijan-kysymys-onko-keskiajan-vitaliaanimerirosvoista-loydetty-arkeologisia-jalkia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/vitaaliveljeksia-esittava-seinamaalaus-gotlannin-bungen-kirkossa_ca._1405.jpgVitaaliveljeksiä esittävä seinämaalaus Gotlannin Bungen kirkossa,_ca._1405Vitaaliveljeksiä esittävä seinämaalaus Gotlannin Bungen kirkossa, noin 1405. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/aurtua-rk439176-finna-fi-cc-by-4.0.jpgAurtua RK439176 Finna fi CC BY 4.0Kuvan aurtua on yksi lukuisista Albrekt Mecklenburgilaisen aikana lyödyistä rahoista, joka löytyi lehmänkelloon kätkettynä Maskusta Valkamäen luolasta vuonna 1904. Kuva: Suomen kansallismuseo CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/koroisten-linna-cc-by-sa.jpgKoroisten linna CC BY SAHistoriantutkimuksessa syntyneen tulkinnan mukaan vitaliaanit olisivat hävittäneet Turun Koroistenniemellä sijainneen piispankirkon. Ajantasaisen tulkinnan mukaan kirkon kohtaloksi eivät kuitenkaan koituneet merirosvot, vaan niemen maaperän pettäminen kun hirsikirkon paikalle alettiin rakentaa kivikirkkoa. Rakennushanke jäi kesken, ja siitä muistuttavat vain kirkon itäpään jykevät perustukset valkoisen muistoristin ympärillä. Kuva: Sundqvist/Wikimedia Commons CC Attribution-Share Alike 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/korsholmsslott1-cc-by-4.0.jpgKorsholmsslott1 CC BY 4.02022-04-26T15:19:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/04/19/intohimona-inventointi-professori-mika-lavennon-haastattelu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/petroskoi-yliopiston-paarakennus.jpgPetroskoi yliopiston päärakennusPetroskoin valtionyliopiston päärakennusta. Kuva: A.Savin / Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/fjhp-inventointiryhma-2000-seka-j.-latikka-ja-t.-tenhunen.-kuva-p.-kouki.jpgFJHP inventointiryhmä 2000 sekä J. Latikka ja T. Tenhunen. Kuva P. KoukiFJHP-inventointiryhmä vuonna 2000 sekä J. Latikka ja T. Tenhunen. Kuva: P. Koukihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/kirjan-julkaisutilaisuus-joshkar-olassa-2019-kuva-v.-patrushev-2.jpgKirjan julkaisutilaisuus Joshkar-Olassa Marin tasavallassa vuonna 2019. Kuva: V. Patrushevhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/janakkala_seula.jpgJanakkala_seulaSeularyhmä työssä Janakkalan Taurulan rautakautisella asuinpaikalla, jossa Lavento toimi magneettisten mittausten, koekuopituksen ja koneseularyhmän valvojana. Kuva: T. Pärssinen, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/petra.jpgPetraPetra. Kuva: Diego Delso (CC-BY-SA).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/mika-lavento-29.3.2022-kuvaaja-heli-etu-sihvola_ylaosa.jpgMika Lavento 29.3.2022 Kuvaaja Heli Etu-Sihvola_yläosaMika Lavento. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/04/mika-lavento-29.3.2022-kuvaaja-heli-etu-sihvola.jpgMika Lavento 29.3.2022 Kuvaaja Heli Etu-SihvolaProfessori Mika Lavento juhlaseminaarin yhteydessä kuvattuna. Kuva: Heli Etu-Sihvola2022-04-19T06:46:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/04/12/mika-ihmeen-muinais-dna/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/neandertalinihminen.jpgNeandertalinihminenDNA-tutkimusten perusteella varhaiset nykyihmiset lisääntyivät sekä neandertalinihmisen että niiden sisarlajin, denisovanihmisen kanssa. Lisäksi neandertalinihminen ja denisovanihminen risteytyivät keskenään. Kuva: Erich Ferdinand/Flickr CC-BY 2.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/dna.jpgDNADNA pilkkoutuu hajotessaan lyhyiksi pätkiksi ja katkeamiskohtien emäkset jäävät alttiiksi kemiallisille vaurioille. Tietyt vauriot ovat niin tavallisia, että niiden avulla voidaan erottaa vanhat molekyylit tuoreesta DNA:sta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/kuva2.jpgKuva2Muinais-DNA-menetelmiä voidaan soveltaa kaikkialla, missä ollaan tekemisissä vanhojen biologisten näytteiden kanssa – fossiileista museokokoelmiin ja lääketieteellisiin kudosnäytteisiin. Kuva: Sanni Peltola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/suojavarusteet.jpgSuojavarusteetKuva: Sofia Paasikivi.2023-12-04T08:48:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/03/30/penkkiriitoja-turun-tuomiokirkossa-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/4fb4d29b45a065a647fc231123b57542-e1648536985734.jpg4FB4D29B45A065A647FC231123B57542Ehtoollisleivän säilytysastia Turun tuomiokirkosta. Kuva. P. O. Welinin kuvakokoelma, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/757px-yxi_vaha_suomenkielinen_virsikirja.jpg757px-Yxi_vaha_suomenkielinen_virsikirjaSuomenkielinen virsikirja 1600-luvulta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/03/10024_33541.jpg10024_33541Turun tuomiokirkko 1814. Kuva: C. L. Engel.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/14358652442_482cddd7b8_c.jpg14358652442_482cddd7b8_cTurun tuomiokirkko. Kuva: Square(tea)/Flickr.com (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/272856923_1028791154338539_2055487194262456811_n.jpg272856923_1028791154338539_2055487194262456811_nVuonna 1686 annettiin asetus, jossa kiellettiin tappeleminen ja pahennuksen aiheuttaminen kirkoissa sekä säädettiin niistä annettavat rangaistukset. Kuva Veli Pekka Toropainen. KA Turku, Kruunusarja. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/272883995_643996260139216_2710245929993222780_n.jpg272883995_643996260139216_2710245929993222780_nRauhan tyyssija Turun tuomiokirkko sai osansa riitelevistä seurakuntalaisista. Herman Gesellius 30.9.1901. Museovirasto. CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/273722475_489343322787172_2780839754956886219_n.jpg273722475_489343322787172_2780839754956886219_nMaallinen oikeus tuomitsi kirkossa rähisijöille sakkoja, mutta niiden lisäksi annettiin myös kirkollinen rangaistus, johon kuuluivat jalkapuussa tai häpeäpallilla istuminen, julkinen anteeksiannon aneleminen seurakunnalta ja sakot tai työsuoritus kirkolle. Jalkapuut Suomen kansallismuseon kokoelmista. CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/272859683_441962770964827_7472483762444855668_n.jpg272859683_441962770964827_7472483762444855668_nKun kyse oli suomalaisessa seurakunnassa heitetyistä herjoista, kirjattiin ne oikeuspöytäkirjaan suomen kielellä, kuten tässä porvareiden Lähteenkorvan ja Anungin vaimojen penkkiriidassa. KA z:203, TKO 5.9.1696, 575−577. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/272667527_686305872481985_3298508411575775027_n.jpg272667527_686305872481985_3298508411575775027_nPorvari Johan Kara äityi vuonna 1695 haukkumaan kappalainen Jonas Mennanderia suomen kielellä pahanpäiväisesti. KA z:202, TKO 5.4.1695, 210−213.2023-02-19T19:35:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/03/22/mita-kakka-kertoo-menneisyydesta-kappas-kakkaa-nayttely-turun-biologisessa-museossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/image-from-ios-10-e1647857767784.jpgKarhunkakka on kooltaan melko näyttävä pökäle, mutta kertoo paljon myös eläimen ruokavaliosta, terveydestä ja liikkumisesta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/image-from-ios-9.jpgHuussin istuimiin piilotetut näyttelytekstit olivat lasten selkeä suosikki.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/image-from-ios-8.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/image-from-ios-7.jpgTurun biologisen museon tunnelmalliset dioraamat on kunnostettu remontin yhteydessä liikaa vanhaa muuttamatta.2022-03-21T10:36:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/03/15/untamalan-irlantilainen-ohdakesolki-viikinkiajalta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/englantilainen-solki-e1643358828862.pngEnglantilainen solkiEnglantilaiseen Penrithin kätkölöytöön kuului useita solkia, myös kuvan ohdakesolki. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/b39dc46b7d18ac81e953d8799f3dd855-1.jpgB39DC46B7D18AC81E953D8799F3DD855 (1)Leimakoristelua soljen neulassa. Kuva: Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/b39dc46b7d18ac81e953d8799f3dd855.jpgB39DC46B7D18AC81E953D8799F3DD855Untamalan ohdakesolki. Pyöreät, ohdaketta muistuttavat päät ovat ontot ja ne on sovitettu solkeen erillisinä kappaleina. Kuva: Museovirasto, Arkeologian esinekokoelma.2022-03-15T08:26:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/03/08/arkeologien-tyovaatemalliston-suunnittelu-kurssityona/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/materiaalien-testausta.jpgMateriaalien testaustaMateriaalien testausta laboratoriossa. Kuva: Carla Nordlund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/suunnittelutyo.jpgSuunnittelutyöSuunnittelutyötä käytännössä. Kuva: Carla Nordlund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/housut.jpgHousutHousut lähikuvassa,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/paita.jpgPaitaPaita lähikuvassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/asut-4-6.jpgAsut 4-6Asut 4-6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/asut-1-3.jpgAsut 1-3Asut 1-3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/8484619104_924c79898b_c.jpg8484619104_924c79898b_cIndiana Jones -elokuvista tuttu asu näyttelyssä Santa Anan tiedekeskuksessa Kaliforniassa. Kuva: Michael Li/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/tyoasuja1.jpgTyöasuja1Ihmisjäännösten kanssa työskenneltäessä saatetaan käyttää kokovartalosuojapukua, kumihanskoja ja hengityssuojaimia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/kenttatyot.jpgKenttätyötArkeologisia kenttätöitä tehdään hyvin erilaisissa kohteissa kaupungista maaseudulle ja veden alle, ja kohteen luonne asettaa jonkin verran vaatimuksia työasuille. Myös sääolosuhteet vaihtelevat kenttätöissä.2023-09-08T10:36:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/02/22/kirja-arvostelu-dirhemin-synty/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/a9f3df4eecc451bf721601c83be529c9.jpgA9F3DF4EECC451BF721601C83BE529C9Pilkottu Abbasidi-dirhemi, joka on lyöty Harun al-Rašidin kaudella (797-806 jaa.). Kuva: Suomen kansallismuseo/Rahakammion kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/1b718fedf0254b2d9bff55c429c6ee3d.jpg1B718FEDF0254B2D9BFF55C429C6EE3DHauhon Lehdesmäen kätkölöytöön kuuluvassa käädyssä on riipukseksi muutettuja rahoja. Joukossa on läntisiä ja itämaisia rahoja sekä itämaisen rahan jäljitelmiä. Kuva: Suomen kansallismuseo/Rahakammion kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/dirhemin-synty.pngDirhemin-synty2022-02-22T07:40:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/02/15/viikinkiajan-alku-tanskan-riben-kauppapaikan-stratigrafian-perusteella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/06l-a-import__2_ribe-tuontihelmia-viikinkiaika-1.png06l-a-import__2_Ribe tuontihelmiä viikinkiaika700-luvun lopulle ja 800-luvun alkuun ajoittuvia tuontihelmiä Ribestä. Kuva: Sydvestjyske Museerhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/sindbaek_8th_century_fig_3-ribe-1.jpgSindbaek_8th_century_Fig_3 RibeNäytteenottoa Riben kulttuurikerroksista. Kuva: Sydvestjyske Museerhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/sindbaek_8th_century_fig_3-ribe.jpgSindbaek_8th_century_Fig_3 RibeNäytteenottoa Riben kulttuurikerroksista. Kuva: Sydvestjyske Museerhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/06l-a-import__2_ribe-tuontihelmia-viikinkiaika-e1644838727470.png06l-a-import__2_Ribe tuontihelmiä viikinkiaikahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/viikinkiaika-lasihelmi-ribe-skt-katharine-sydvestjyskemuseersjm_3_200295814_x0901-1.jpgviikinkiaika lasihelmi Ribe Skt Katharine SydvestjyskemuseerSJM_3_200295814_x0901-1Ribestä löydettyjä viikinkiajan raita -ja spiraalikoristeisia lasihelmiä (SJM 3x0901) Kuva: Sydvestjyske Museer CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/02/272110161_721951685442759_5025182249416749152_n-e1643897068821.jpgHelmi KM18000:1848 LuistaristaRiben tuontihelmiin kuului tummia lasihelmiä, joissa on keltainen "ampiaisraidoitus". Kuvan helmi Euran Luistarista (KM18000:1848). Kuva: Ulla Moilanen2022-02-22T07:21:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/02/01/arkeologiset-pelastuskaivaukset-bulgarian-mogilan-hautakummulla-kesalla-2021/2022-02-02T06:21:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/02/08/kotikuri-ja-perhevakivalta-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/malariaplasmodi.jpgMalariaplasmodiHorkalla viitataan usein malariaan, jota esiintyi Suomessa epidemioina vielä 1800-luvun lopussa. Kuvassa malariaplasmodeja punasoluissa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/kenka.jpgkenkäKarduaaninahka on tietyllä tavalla valmistettua vuohennahkaa ja sitä käytettiin hienoissa kengissä. Kuvassa englantilainen naisen kenkä 1600-luvun puolivälistä. Kuva: Victoria and Albert Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/1593a8f32af436aa1c7ea01f503304d0.jpg1593A8F32AF436AA1C7EA01F503304D02 markkaa vuodelta 1664. Kuva: Suomen kansallismuseo, Rahakammion kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/a1644405f6004f62e835cf138d5ba643.jpgA1644405F6004F62E835CF138D5BA6431600-luvun sormus kullattua hopeaa. Kuva: Suomen kansallismuseo, Historialliset kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/2eace38e30f78631bd396233e76c86af.jpg2EACE38E30F78631BD396233E76C86AFSaviruukku 1600-luvun lopusta. Kuva: Suomen merimuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/271932344_284898403743595_4137606322015116400_n.jpg271932344_284898403743595_4137606322015116400_nSillin perheessä epäsopu kasvoi niin suureksi, että oikeus katsoi parhaaksi määrätä poika Jakob Sillin muuttamaan vaimoineen muualle vanhempiensa luota. Lisäksi osapuolille asetettiin kova uhkasakko. KA TRO 31.10.1660, 310−311.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/272176653_334607341863740_4438409346275652639_n.jpg272176653_334607341863740_4438409346275652639_nKuvan Turun raastuvanoikeuden pöytäkirja vuodelta 1633 alkaa sanoilla: Me aloitamme tämän uuden vuoden Jeesuksen nimeen. Jumala, anna kaiken alkaa ja päättyä oikeudenmukaisesti, pahojen ja rikollisten saada rangaistuksensa sekä hyvien ja syyttömien oikeutta. Jumalan nimi saakoon siitä kunniaa ja oikeus mainetta. Turun kaupunginarkisto. Kuva: Veli Pekka Toropainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2022/01/272674279_349254750401018_6311309042417138007_n.jpg272674279_349254750401018_6311309042417138007_nTurun pyövelille Henrik Bertilssonille maksettiin tällä kuitilla 30 hopeataalaria hänen vuotuisesta 36 hopeataalarin palkastaan 21.6.1651. KA 7244, s. 678. Kuva: Vei Pekka Toropainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/luostarikortteli.jpgLuostarikortteliLuostarikorttelia Aboa Vetus-museossa. Kuva: Veli Pekka Toropainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/kellari.jpgKellariEmännän ja piian yhteistä tilaa oli koti. He viettivät aikaa yhdessä sen huonetiloissa ja pihalla. Pargasin talon kellariportaat Aboa Vetus-museossa. Kuva Veli Pekka Toropainen.2022-01-27T18:10:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/01/25/kokemaen-kaksi-leikkimakea-miksi-kalmistoilla-on-sama-nimi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikki-nimet.jpgLeikki-nimetPeruskartan Leikki-alkuisia paikannimiä. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/leikkimaen-nappi.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAKokemäen Ylistaron löytöihin kuuluu rautakautisten lisäksi historiallisia esineitä., kuten kuvan nappi. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/mui-29451-e1636290998467.jpgmui-29451Hyvinkään Ahdenkallion kyläkeinussa vuonna 1916. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/m26_208194_156.jpgM26_208194_156Kokemäen Ylistaron Leikkimäki on peltojen keskellä kohoava kaksiosainen mäki. Kuva: Teemu Väisänen.2022-02-20T18:00:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/01/04/roskakuoppien-katkoista-vitriineihin-nuorten-arkeologialeiri-porissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_3157.jpgSodan jäljet PorissaLeiriläiset hyödynsivät vitriinin alimmassa kerroksessa hiekkaa ennallistaakseen kaivausalueen. Kuva: Mikael Leppäniemi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_9995.jpgNuorten arkeologialeiri 2Kaivausten aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua myös metallinilmaisimen käyttöön. Kuva: Mikael Leppäniemi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/j.jpgMoottorikorjaamon alueTutustumassa saksalaisten moottorikorjaamon alueeseen. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/2.jpgMullankaivajat PorissaVuoden 2020 kaivauksen koekuopasta paljastui muun muassa höyrykattilan saksankielinen käyttöohjekyltti. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/3.jpgFrostschutzsalbePaleltumille soveltuva salva. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_20210803_111504351_hdr.jpgNuorten arkeologialeiri 2021Saksalaisten roskakuopan kaivaukset käynnissä Porin metsässä. Kuva: T. Väisänen.2022-01-19T17:48:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/01/18/uutta-tutkimusta-tanskan-viikinkiajan-nahkaesineisiin-kaytetyista-elaimista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/vuohennahkakenka-fig.-3.-c4281-a-hvilehoj.-kuva-roberto-fortuna-national-museum-of-denmark..jpgvuohennahkakenkä Fig. 3. (C4281 A) Hvilehöj. Kuva Roberto Fortuna, National Museum of Denmark.Yhdestä kappaleesta valmistettu vuohennahkakengän osa Hvilehöjn viikinkiaikaisesta naisenhaudasta. Kuva: Roberto Fortuna (Brandt & Mannering 2021, Fig 3)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/ardre_odin_sleipnir.jpgArdre_Odin_SleipnirOdin ratsastaa Valhallaan Sleipnirillä. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/tanska-viikinkiaika-proteomiikka-kohteet-kuva-1.jpgTanska viikinkiaika proteomiikka kohteet Brandt & Mannering Kuva 1Tutkimuksessa analysoitiin Tanskan itäosien kohteilta (Hvilehöj, Bjerringhöj, Skindberg, Söllested, Yholm) löydettyjä nahkaesineitä.2022-01-19T12:39:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/12/21/joulu-viina-ja-nyrkki-vai-oliko-sittenkaan-joulu-ja-juominen-1600-luvun-tuomiokirjoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/911px-david_teniers_ii_-_twelfth-night_the_king_drinks_-_wga22083.jpg911px-David_Teniers_(II)_-_Twelfth-night_(The_King_Drinks)_-_WGA22083Joulunviettoon kuului varsinaisen joulupäivän lisäksi myös muita juhlapyhiä. Esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa juhlittiin 12. joulupäivää eli loppiaisaattoa. Suomalaisessa kansanperinteessä joulu päättyi vasta nuutinpäivään, johon myös liittyy karnevaalimaista iloittelua. David Teniers nuorempi: Loppiaisaatto (n. 1650–1660). Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/1600-luvun-juhlintaa.jpg1600-luvun juhlintaa A Brown Dozen of Drunkards (1648), by John Taylorhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/sls_240_sls_240_54.jpgSLS_240_SLS_240_54Ristinmerkillä varustettu joulutynnyri on nostettu tupaan ja lattialle on levitetty jouluolkia. Kuva: Svenska litteratursällskapet i Finland, kuvaaja Gabriel Nikander.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/0cce0bf653545db665974fdf5b62365b.jpg0CCE0BF653545DB665974FDF5B62365BJoulupöytä on katettu. Kuva: Kansatieteen kuvakokoelmat, Museovirasto, kuvaaja Tuovi Nousiainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/4617ce45af35edb4b61e3c11c989ab29.jpg4617CE45AF35EDB4B61E3C11C989AB29Kuvateksti: Sahdin teko oli tärkeä osa jouluun valmistautumista. Kansatieteen kuvakokoelmat, Museovirasto, kuvaaja Esko Aaltonen. CC BY 4.0.2021-12-21T09:00:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/12/14/muinaissuomalainen-menneisyys-kansakoulujen-oppikirjoissa-1920-ja-1930-luvuilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/hainari-ja-laitakari-1926.jpgHainari ja Laitakari 1926Kansakoulun Historian oppikirja (Hainari & Laitakari 1926) esittelee muinaissuomalaisen miehen ja naisen sekä maanviljelysvälineitä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/knp-1223.jpgknp-1223Kuva: Käräjämäen kuuluisa "tuomarinympyrä" 1930-luvun opetustaulussa kuvattuna. Kivikehän sisältä on löydetty ... ajoittuva polttokuoppahauta. Opetustaulu "Käräjät kehäkivillä" vuodelta 1935. Kuva: Nurmeksen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/mui-18991.jpgmui-18991Keravan Yhteiskoulun oppilaita historian oppitunnilla Sarvilinnanmäen rinteessä vuonna 1930. Kuva: Keravan museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_20211201_115642.jpgIMG_20211201_115642Kaksi tutkimuksessa käytetystä oppikirjasta. Kuva: S. Perälä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_20211201_120640__01__01-e1638481348307.jpgIMG_20211201_120640__01__01Kanteleen soittaja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/img_20211201_120411__01.jpgIMG_20211201_120411__01Kansakoulun Historian oppikirja (O.A. Hainari ja A.V. Laitakari, 1926) s. 35. Kuva ilmeisesti perustuu piirrokseen vanhasta, mutta historiallisesta virolaisesta rakennuksesta, mikä vastaa kirjoissa esitettyjä etnografisia tulkintoja. Kuvasta voi esimerkiksi huomata ikkunapaneelit, jotka eivät olleet vielä vuosisatoihin käytössä tutkimusajankohdan aikana.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/hakoisten-linnavuori.jpgHakoisten linnavuoriHakoisten linnavuori Sakari Kuusen (1932: 52) oppikirjassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/savupirtin-kiuas.jpgSavupirtin kiuas5. Historian oppikirja maalaiskansakouluja varten (S. Kuusi, 1932) s.48 Kuten tutkielmassa huomion, ei muurattuja takkoja tai kiukaita vielä käytetty esihistoriallisissa asumuksissa Suomen alueella. Kiviset liedet usein sijaitsivat pirttien keskellä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/suomen-suvun-vaellus.jpgSuomen suvun vaellusKartta Suomen suvun vaelluksista Sakari Kuusen oppikirjassa (Kuusi 1932: 45).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/hkms000005_00001548.jpgHKMS000005_00001548Vuonna 1912 painettu historian opetustaulu, johon on kuvattu nuoremman rautakauden esineistöä Länsi-Suomesta ja Hämeestä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.2021-12-07T12:23:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2022/01/11/kortti-ja-lautapeleja-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortinpelaajat2.jpgKortinpelaajat2Kortinpelaajia Theodoor Romboutsin maalauksessa 1600-luvun alusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/nopanpelaajat.jpgnopanpelaajatNopanpelaajat. Venetsialaisen Pietro della Vecchian maalaus 1600-luvulta. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/shakkinappula.jpgShakkinappulaPuinen sorvattu shakkinappula. Arkeologinen löytö Turusta. Kuva Ilkka Mäki-Fränti. Turun Museokeskus. CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/krouvissa-e1638792090149.webpKrouvissaLautapelin pelaajia krouvissa. Ignace Joseph de Claussinin (1766–1844) grafiikkateos. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/gerdner.jpgGerdnerKatarina Gerdner sai vuonna 1655 tuta kellarinpidon vaarat, kun vihainen asiakas Wellam Davidsson hyökkäsi hänen kimppuunsa ja rikkoi mm. kellarin varustukseen kuuluneen pelilaudan raivopäissään. KA z:179, TKO 5.10.1655 39-39v.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/keilaajia.jpgKeilaajiaKeilaajia 1600-luvun puupiirroksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/pelikortit.jpgPelikortitKuva: Alankomaalaiset pelikortit 1400-luvun lopusta. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortinpelaajat.jpgKortinpelaajatKortinpelaajia 1500–1600-lukujen vaihteeseena ajoittuvassa englantilaisessa maalauksessa.2021-12-06T12:29:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/12/28/vuoden-2021-luetuimmat-kalmistopiiri-jutut/2022-02-18T07:12:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/12/07/ei-pimitetty-ennenkaan-muinaistutkimusta-ruotsin-vallan-ajalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/12/kuva-1.jpgKuva 1Lohjan kirkosta 1960-luvulla löytynyt keskiaikainen raha, Albrekt Mecklenburgilaisen kruunupääbrakteaatti, n. 1370–1380. (RK 66090:8. Kuva: Numismaattiset kokoelmat/Suomen kansallismuseo).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-7.jpgKuva 7Turun akatemian kirjasto, jossa säilytettiin myös kokoelmia, sijaitsi tuomiokirkon edessä olevassa rakennuksessa (kuvassa etualalla) ja myöhemmin Akatemiatalossa, joka valmistui 1815. Se näkyy kuvassa kirkon takana ja nykyisin siinä toimii Turun hovioikeus. (Kuva: Kuvakaappaus videolta Turku Åbo 1827: vanha kaupunki, https://www.youtube.com/watch?v=gk2FMB2I1_0. Turun museokeskuksen YouTube-kanava).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-6.pngKuva 6Suomalaisten varhaishistoriaa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-5.jpgKuva 5Tampereen Reuharinniemen röykkiöitä. Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo, CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-4.pngKuva 4Suomalaista kansanrunoutta kerättiin ja tutkittiin paljon 1700-luvulla. Runojen edustamaa suullista perimätietoa käytettiin paikkaamaan aukkoja, joita kirjallisten lähteiden puute jätti suomalaiseen muinaishistoriaan. Karl Giersin opinnäytteessä siteerataan runoa, jonka perusteella tehdään päätelmiä esihistoriallisista suomalaisista. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-3.jpgKuva 3Gotlannista löytynyt kultainen brakteaattiriipus selvisi Turun palosta. (RKHY1820. Kuva: Numismaattiset kokoelmat/Suomen kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva-2.jpgKuva 2Nousiaisten kultarengas Kansallismuseon esihistorian näyttelyssä 28.11.2021. Kuva: Frida Ehrnsten.2023-02-15T19:12:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/29/carl-olof-cronstedtin-hautakappeli-vantaalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva1b.jpgKuva1bCronstedtin hautakappeli Vantaan Pyhä Laurin kirkon kupeessa. Kuva: E. Ahl-Waris.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva1a.jpgKuva1aCronstedtin hautakappeli Vantaan Pyhä Laurin kirkon kupeessa. Kuva: E. Ahl-Waris.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva3b.jpgKuva3bCronstedtin hautakappelin edessä sijaitsee Hedda Stjernschantzin (os. Cronstedtin) ja hänen miehensä mustat hautakivet sekä pikku mamselli Sofie Afzeliuksen hauta. Kuva: E. Ahl-Waris.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva2.jpegKuva2Hautakappelin oven yläpuolella on kuvattu Cronstedtin (vas.) ja Wrangelin sukujen vaakunat. Kuva: E. Ahl-Waris.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kuva3a.jpgKuva3aCronstedtin hautakappelin edessä sijaitsee Hedda Stjernschantzin (os. Cronstedtin) ja hänen miehensä mustat hautakivet sekä pikku mamselli Sofie Afzeliuksen hauta. Kuva: E. Ahl-Waris.2021-12-01T10:28:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/24/vaitostutkimus-rautakauden-ja-keskiajan-ruumishautaustavoista-korostaa-yksiloita-ja-ihmisyytta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kohdekartta_suomi-mukana-paivitetty-42-kohdetta.pngKohdekartta_suomi mukana-päivitetty 42 kohdettaVäitöskirjan pääasialliset kohteet sijaitsevat Hämeessä ja Ylä-Satakunnassa. Myös alueen ulkopuolisia ilmiöitä ja esimerkkejä on esitetty. Kartta: Ulla Moilanen ja Timo Rantanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/toppolanmaki-h2-1936-e1637693249180.jpgToppolanmäki h2-1936KUVA: Siitepölyanalyysien perusteella kolmen vainajan hautaus 2/1936 tapahtui alkukesällä. Kasvijäänteet viittaavat myös siihen, että hautausajankohtana ympäristö oli nykyistä avoimempi ja sitä luonnehtivat katajaiset ruohokedot. Kuva: Veronika Paschenko.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/h3_veronika-paschenko-e1637693306823.jpgcofHaudan 3/1937 vainaja laskettiin hautakuoppaan sammalpehmusteelle – mahdollisesti jopa riidenlieosta punotulle matolle, joka oli pehmustettu rahkasammalella. Kuva: Veronika Paschenko.2022-09-24T11:38:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/25/mari-lwyd-walesin-jouluinen-luurankohevonen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/bryn-celli-ddu.jpgBryn Celli DduBryn Celli Ddun neoliittinen megaliittihauta Angleseyllä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/23909783905_8f3861499b_c.jpg23909783905_8f3861499b_cModerni Mari Lwyd -kulkue Walesissä. Kuva: Paul Seligman (Flickr CC BY.NC-ND 2.0).2021-11-23T11:11:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/14/faijasta-vaariin-suomen-isa-ja-isoisa-merkityksisten-sanojen-alkuperasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/800px-britaandi_selfportrait.jpg800px-BritaAndI_SelfportraitCarl Larssonin leikkii tyttärensä kanssa. Omakuva vuodelta 1895. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/isoisa-ja-lapsenlapset.jpgIsoisä ja lapsenlapsetIsoisä seuraa oven takaa, kun lapsenlapset leikkivät hänen peruukillaan ja hatullaan. (L. Boilly 1824). Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/parents-and-child-csm-139.pngParents and child (CSM 139)Äiti ojentaa lasta isälle keskiaikaisen käsikirjoituksen kuvassa. (Cantigas de Santa María, Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/484px-felix_schlesinger_-_the_grandfathers_tabacco_box.jpg484px-Felix_Schlesinger_-_The_Grandfather’s_Tabacco_BoxFelix Schlesinger (1833–1910) maalauksessa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/mui-47877.jpgmui-47877Isoisä ja lapsenlapsi. Kuva: Mäntsälän museotoimen valokuvakokoelma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/wienilainen-perhe.jpgWieniläinen perheNeuwahlin perhe Wienistä, 1818. Giovanni Domenico Bossin piirros. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/isa-lukee-lapselle.jpgIsä lukee lapselleIsä lukee lapselle. Venny Soldan-Brofeldtin piirros. Kuva: Kansallisgalleria,2021-11-14T11:17:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/03/08/maskun-humikkalan-miekkahaudat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva8.jpgHumikkala_kuva8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva7.jpgHumikkala_kuva7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva6.jpgHumikkala_kuva6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva5.jpgHumikkala_kuva5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva4-e1577525140869.jpgHumikkala_kuva4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva3.jpgHumikkala_kuva3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva1.jpgHumikkala_kuva1Maskun miekkahaudat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/03/humikkala_kuva2.jpgHumikkala_kuva22021-11-13T17:17:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/10/isoaidit-merkittavassa-roolissa-muinaisyhteisoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/isoc3a4iti2.jpgisoäiti2Isoäiti ja lapsenlapsi brasilialaisen Oscar Pereira da Silvan maalauksessa vuodelta 1895. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/isoc3a4iti.pngisoäitiIsoäiti ja lapsenlapsi Emil Dillin maalauksessa 1889. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/leakey.jpgleakey2021-11-13T13:44:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/17/tapaus-rasputinin-penis/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/simpukat.jpgSimpukathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/rasputin_penis.jpgRasputin_penishttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/rasputin.jpgRasputin2021-11-09T17:13:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/08/viisi-muinaisjaannoskohdetta-kustavissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/253319782_580358169856437_4088308095219759191_n.jpg253319782_580358169856437_4088308095219759191_nSuomen sodan muistomerkki Kustavin rannantiellä on pieni mutta kiinnostava kohde historiamatkailijalle.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/254573423_1459511141109614_1684283711903007540_n.jpg254573423_1459511141109614_1684283711903007540_nKuva: S. Paasikivi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/253486453_406945984249876_9181321258467870991_n.jpg253486453_406945984249876_9181321258467870991_nMuntin silalla on helppo pysähtyä matkalla Kustaviin. Kuva: S. Paasikivi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kaasvuori.pngKaasvuoriKaasvuoren röykkiön keskellä kasvaa mänty.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/krunninvuori.jpgKrunninvuoriKrunninvuoren röykkiöhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/hopiavuori-03.jpgHopiavuori 03Yksi Hopiavuoren kiinnostavista yksityiskohdista on tämä pääkalloa muistuttava kohta kielekkeen reunalla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/hopiavuori-01.jpgHopiavuori 01Hopiavuoren röykkiöhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/kaasvuori.jpgkaasvuoriKaasvuoren röykkiön keskellä kasvaa mänty.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/image-from-ios-6.jpgImage from iOS (6)Hopiavuori.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/11/image-from-ios-5.jpgImage from iOS (5)2021-11-07T18:45:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/30/kohtalona-aurajoki-tragedioita-1600-luvun-turussa/2021-12-23T22:50:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/16/turun-silta-1600-luvulla/2021-11-17T05:24:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/09/suolattuja-sitruunoita-ja-kamferttisokeria-tuontitavaroita-1600-luvun-turussa/2021-11-16T15:50:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/23/aurajoki-ja-turkulaiset-1600-luvulla-tyossa-ja-varkaissa-jokirannassa/2021-11-02T11:26:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/11/02/joki-ja-turkulaiset-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/1600-luvun-maalaus.jpg1600-luvun maalausLapsivainaja tuntemattoman taiteilijan maalauksessa (1600-luku).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/plootu.jpgPlootuKahden taalerin plootu 1600-luvulta. Kuva: Kungliga Myntkabinettet.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/polttopuut.jpgPolttopuutPolttopuita kantava nainen ranskalaisessa puupiirroksessa (1746). Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/8976745702_38310d32a2_c.jpg8976745702_38310d32a2_cJan-Erik Finnberg/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/tukkilautta.webpTukkilauttaTukkilautta Albert Edelfeltin maalauksessa (1886). Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/m20_n7977-1-e1635697769651.jpgM20_N7977 (1)Aurajoki ja silta 1780-luvulla. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/hkms000005_00000uiu-1.jpg2839 - 5 . XXXV-846Suola-astia 1700-luvulta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/49730779967_86162a5e0c_w.jpg49730779967_86162a5e0c_wTurkuun tuotiin 1600-luvulla mm. suolaa ja erilaisia mausteita. Kuva: oldTor/Flickr.com (CC By-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/m20_tmm11023.jpgTurun museokeskus / Valokuva-arkistoKivisavikeraaminen juomakannu on 1600-luvun tuontitavaraa. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/nukke.jpgNukkeMuotinukke vuodelta 1600. Kuva: Livrustkammaren.2021-11-02T16:49:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/10/30/olutta-myyvat-noita-akat-totta-vai-tarua/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/olaus_m.jpgOlaus_MOlaus Magnuksen ”Pohjoisten kansojen historiassa” (1555) kestikievarit tunnistaa oven yläpuolella roikkuvasta kranssista. Wikimedia commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/alewife-e1635514303396.pngAlewifeKaiverrus vuodelta 1672 esittää krouvitar ”Mother Lousea”, joka on pukeutunut jo muodista menneisiin vaatteisiin ja jonka kauheaa ulkonäköä kuvaillaan myös kuvan alle painetussa pilkkarunossa. Runo sisältää viittauksen myös noituuteen, eli silmiin, jotka eivät vuodata kyyneliä. British Museum (CC BY-NC-SA 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/olutvaimo.jpgOlutvaimoOlutvaimo Elinor Rummingista vuonna 1642 painettu pilkkaruno edustaa kaikkia naispuolisiin oluenmyyjiin liitettyjä huonoja ominaisuuksia: vanhat vaatteet, vastenmielinen ulkonäkö, moraaliton käytös, kananlannalla jatkettu kelvoton olut, paha silmä ja tietämys noitakeinoista. British Museum (CC BY-NC-SA 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/alewife.jpgAlewife1600-luvun alkupuolella elänyt englantilainen oluenpanija ja -myyjä Elinour Rummin. Kuva: Wellcome Collection.2021-11-01T11:13:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/10/20/keskiaikainen-kirkonraunio-vihdissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/vihdin-kirkko.jpgVihdin kirkkoVihdin Pyhän Birgitan kirkko vuoden 1688 kartassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-06.jpgVihdin kirkkoRaunion portaat. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-05.jpgVihdin kirkkoKirkonraunion sisätilaa. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-04.jpgVIhdin kirkon sakaristoSakaristo on nykyään katettu. Kuva: Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-03.jpgPyhä Birgitta VihtiKuva: U. Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-02.jpgSakaristoSakaristo ja sen moderni katto. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pyhc3a4n-birgitan-kirkonraunio-01.jpgVihdin kirkkoRaunion sisätilaa. Kuva: U. Moilanen.2021-10-07T11:40:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/10/13/koirat-ja-koiruus-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/koiria.jpgkoiriaErilaisia koiria, kissa ja kani. Tuntemattoman italialaisen taiteilijan maalaus 1600-luvun puolivälistä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/jessenhausen.jpgJessenhausenImettäjä Gertrud Mårtensdotter kutsui vuonna 1665 naapuriaan kaupungin tarkastusmies Johan Jessenhausenia mm. pormestarin ja raadin koiraksi ja tuli siten loukanneeksi myös koko raatia, josta seurasivat ankarat sakot. Kansallisarkisto z:184, 2.6.1665, 225-227.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/tassutiili.jpgTassutiiliVapaana kulkevista koirista kertovat myös kuivuneisiin tiiliin jääneet tassunjäljet. Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/metsastyskoira-john-woottonin-maalauksessa-1738.jpgMetsästyskoira John Woottonin maalauksessa 1738Metsästyskoira John Woottonin maalauksessa 1738https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/haukkuva-koira.jpgHaukkuva koiraHaukkuva koira 1600-luvun alankomaalaisessa maalauksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/koiraa-lyodaan.jpgKoiraa lyödäänTurunkaan koiria ei aina kohdeltu hyvin. Tässä englantilaisessa 1700-luvun kuvassa koiraa lyödään kepillä ulvomisen vuoksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/valkoinem-koira.jpgValkoinen koiraAsiakirjoissa mainitaan toisinaan myös koirien värejä. 1600-luvun Turussa on käyskennellyt ainakin "maksanvärisiä", valkoisia, harmaita ja mustia koiria. Valkoinen koira ranskalaisessa maalauksessa vuodelta 1714.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/m20_tmm6407_.jpgM20_TMM6407_Piikikäs koiran kaulapanta, ns. susipanta. Kuva: Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/koirat-1658.jpgKoirat 1658Koiria puupiirroksessa vuodelta 1658.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/hollanti.jpgHollantiSeura- ja lemmikkikoiria Turussa ei vielä 1600-luvulla ollut, toisin kuin muualla Euroopassa. Odilia van Wassenaarin muotokuvassa mukana on seurakoira. Abraham van den Tempel Leeuwarden, 1655. Kuva: Montreal Museum of Fine Arts. 2021-10-07T11:36:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/10/07/muinaismuistomatkailua-harjavallassa-muinaisrannoilta-korkeuksiin-kohoaville-roykkioille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/p1050773-panorama.jpgKaunismäen röykkiötKaunismäen röykkiöt. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/29c1cfdeda6d9896df03f4fe4b9955ac.jpgSiimanpaino HiittenharjuHiittenharjusta löydetty saviliuskeinen siimanpaino (keskellä). Kuva: Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/p1060008.jpgHiittenharjuHiittenharju. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/kuumoonmaki.jpgKuumoonmäkiKuumoonmäki. Kuva: T. Vaisanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/kaunismaki.jpgKaunismäkiKaunismäki. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/huovintie.jpgHuovintieHuovintie Harjavallassa. Kuva: T. Väisänen.2021-10-20T19:01:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/09/08/tatuoinnit-muinaisessa-egyptissa-ja-nubiassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/dem_tattoo_mummy_austin.jpgDeM_tattoo_mummy_AustinDeir el-Medinan noin 3000 vuotta sitten kuolleella naisella oli näyttävä kaulatatuointi. Kuva: Anne Austin (Austin & Gobeil 2017).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/tattoo_bowl-1.jpgtattoo_bowlSoittaja kuvattuna kulhon pohjaan (vasen) ajoittuu Uuden Valtakunnan ajalle. Tatuointi soittajan reidessä kuvastaa kotijumala-Besiä (oikealla). Kuva: Rijksmuseum, Amsterdam (vasen), Wikimedia Commons (oikea).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/blue-faience-figurine-uc16724_-ucl-museums-collections.gifBlue-Faience-Figurine-UC16724_ UCL Museums & CollectionsUCL: kokoelmista löytyy sinisen fajanssifiguriinin palanen, jonka pinnassa on nähtävissä pistekorsistelua. Kuva: UCL Museums & Collections.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/amunet.jpgamunetAmunetin alavatsan tatuoinnit (vasen) ovat nähtävillä ilman infrapunaakin. Oikealla piirros Amunetin kaikista tatuoinneista. Kuva: UCL (vasen, https://blogs.ucl.ac.uk/researchers-in-museums/2012/12/10/tattooed-mummy-amunet/), Friedman (2017: 23, fig.1.7a).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/figuriinit.jpgfiguriinitEsidynastisen egyptiläisen (vasen) ja neoliittisen nubialaisen (oikea) figuriinin koristelut ovat saattaneet olla myös tatuointikuviointeja. Molemmat ovat noin 5500 vuotta vanhoja. Kuvat: Trustees of British Museum (vasen), Sudan National Museum, Khartoum (oikea).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/hk43_b333-1.jpghk43_b333Mahdollisia tatuointivälineitä (ympyröity vasemmalla) Hierakonpoliksen haudasta HK43-333. Kuva: Hierakonpolis online (http://www.hierakonpolis-online.org/index.php/explore-the-predynastic-cemeteries/hk43-workers-cemetery).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/gebelein_mies_a.jpgGebelein_mies_AGebelein 18-21-vuotias mies A kuoli puukotukseen. Olkavarren tatuoinnin uskotaan edustavan sarvieläimiä. Kuva: British Museum blog (https://blog.britishmuseum.org/worlds-earliest-figural-tattoos-discovered-on-5000-year-old-mummies/ )2021-08-31T14:56:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/09/01/tormavaaran-kivikautinen-kyla-tervolassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/img_7818.jpgTörmävaaran liesiTörmävaaran liesi. Kuva: T. Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/mpy-50-65-1.jpgTörmävaara 50-65 mpyTörmävaara 50-65 mpy. Kartta: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/tervola-loyto.jpgTörmävaaran tikariTämä punaliuskeinen tikari (vas.) löydettiin Törmävaaran sorakuopasta vuonna 1946. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto/Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/tormavaara-asumuspainanne.jpgTörmävaara asumuspainanneRekonstruoitu asumuspainanteen pohja tutkitulla asuinpaikka-alueella muinaispolun vierellä. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/tormavaara-asumus.jpgTörmävaaran asumusTörmävaaraan on perustettu kivikautinen kylä ennallistuksineen. Kuva: T. Väisänen.2021-08-31T14:50:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/08/26/portot-ja-huoranmetsastajat-seksityon-jaljet-1600-luvun-turun-asiakirjoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/240649166_952903501958350_993862507925458660_n-e1629959581672.jpg240649166_952903501958350_993862507925458660_nJokaisella kunniallisella ihmisellä tuli olla virallinen asema yhteisössä. Kun sellaista ei ollut, ja esimerkiksi naimaton nainen saapui salaa kaupunkiin ja majoittui jonkun luokse raadin tietämättä, saattoi hän saada helposti syytteen myös seksuaalirikkomuksista. Palkollissäännöillä pyrittiin suitsimaan irtaimen väen luvattomia muuttoja ja laittomuuksia. Veli Pekka Toropainen 2019. Kruunusarja, Kansallisarkisto (Turku).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/240618386_1563090017367212_1763221970753337887_n-e1629959552909.jpg240618386_1563090017367212_1763221970753337887_nJuomien anniskelusta annettiin koko 1600-luvun tarkkoja säädöksiä. Juuri anniskeluväärinkäytösten yhteydessä paljastui myös tapauksia, joissa laittomuudet koskivat myös seksityön harjoittamista. Veli Pekka Toropainen 2019. Kruunukokoelma. Kansallisarkisto (Turku).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/kengat.jpgkengätKuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/vermeer.jpgVermeerJohannes Vermeer (1656).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/gerard_van_honthorst_004.jpgGerard_van_Honthorst_004Tavernaelämää Gerard van Honthorstin maalauksessa vuodelta 1622.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/the-wench.jpgThe-WenchTavernan piika Jan Steenin (1625-1679) maalauksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/222344292_2857607401196651_8622736115064954010_n.jpg222344292_2857607401196651_8622736115064954010_nTurun raati oli keskeisessä asemassa siveettömyysrikosten tuomitsemisessa, sillä se tunsi kunkin rikollisen toiminnan ja aseman, ja jos ei, niin sen tehtävänä oli selvittää asiat juurta jaksain. Raati aloittikin istuntonsa Jeesuksen nimeen, jotta se toimisi oikeudenmukaisesti ja rankaisisi rikkojia ja puolustaisi viattomia Jumalan kunniaksi. Väärät tuomiot olisivat vihastuttaneet Jumalan ja langettaneet rangaistuksen koko kaupungin päälle. Kuten sekin, että rikkojat jäivät rankaisematta. Turun kaupunginarkisto, TRO BIa 5, 1633.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/226066939_312980617192971_803858781457195408_n.jpg226066939_312980617192971_803858781457195408_nAgnes Thomasdotterin neljä ensimmäistä lasta ja tutkinta heidän isistään. Turun kaupunginarkisto, TRO BIa 6, 18.10.1634, 110v−111. Kuva Veli Pekka Toropainen.2021-08-26T06:33:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/08/04/juridinen-nakokulma-toisen-maailmansodan-sotavainajien-etsintaan-ja-arkeologiseen-kaivamiseen-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/hautamuistomerkki.jpgHautamuistomerkkiNeuvostoliittolainen hautamerkki Kuhmon Saunajärvellä kuvattuna talvisodan loputtua. Kuva: SA-kuvahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/5632320936_0aafec3bf6_w.jpg5632320936_0aafec3bf6_wAl-Anfalin kansanmurhan (1986) joukkohaudoista kerättyjä esineitä esillä konferenssissa 3rd International Conference on Mass Graves in Iraq. Kuva: Adam Jones/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/bff761c33b702f306e5b74d9a3a94528.jpgBFF761C33B702F306E5B74D9A3A94528Korsun tai tuliaseman ovi Neuvostoliiton Hangon tukikohdan linnoitteilla. Kuva: John Lagerstedt/Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/m20_tmm18855_583.jpgM20_TMM18855_583Sotilaspuvun nappeja. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/salpalinja_aholanvaara1.jpgSalpalinja_aholanvaara1Salpalinjan panssariesteitä Sallassa. Kuva: Jarkko Iso-Heiko.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/salpalinja.jpgsalpalinjaToisen maailmansodan puolustusrakenteet eivät tällä hetkellä ole muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännökisä. Salpalinja on kuitenkin suojeltu merkittävänä rakennettuna kultturiympäristönä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/ekshumaatio.jpgEkshumaatiohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/08/attikalainen-saattue.jpgAttikalainen saattueRuumispaarit attikalaisessa astiamaalauksessa. Thukydides kuvaa, miten tyhjät paarit edustivat kadoksiin jääneitä sotureita.2021-08-24T12:57:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/18/aineistonkeruuta-kipot-ja-kielet-hankkeessa-2019-2020/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/uralilaiset-kielet.jpgUralilaiset kieletUralilaisten kielten puhuma-alue 1900-luvun alussa. Kartta: Timo Rantanen/Bedlan.net.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/kipot-ja-kielet.jpgKipot ja kieletMiina Norvik haastattelemassa lyydin kielen tutkijaa Petroskoissa Karjalan tiedekeskuksessa https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kiki-kiviesineet-e1587110978800.jpgKiKi kiviesineetTietokannassa olevien kivikauden kiviesineiden levintä (tilanne 21.3.2020).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/helmic3a4-e1587110927888.jpghelmiäRautakautisia helmiä Raision Tuomalan Mahittulan kalmiston haudasta numero 25. Kuva. Ulla Moilanen.2021-08-19T07:30:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/10/08/sotavainajan-nosto-ilomantsissa-konfliktiarkeologinen-tutkimus-yhteistyossa-metallinetsijoiden-kanssa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/j_savolainen.jpgJ_SavolainenTutkimukset Ilomantsissa. Kuva: Lasse Nyman.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/hattuvaara2.jpgEskadroona sivuuttaa Hattuvaaran kreikkalaiskatolisen rukoushuoneen.Eskadroona sivuuttaa Hattuvaaran kreikkalaiskatolisen rukoushuoneen. Ilomantsi, Hattuvaara 1941.07.02 (SA-kuva)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/hattuvaara.jpgHattuvaaraKaivaushavaintoja Hattuvaarasta. Savolainen 2017.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/lusikka.jpglusikkaVainajan lusikka. Kuva: Jenna Savolainen.2021-08-01T10:29:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/07/28/arkeologian-kummallisuuksia-viikinkipaallikon-katkennut-penis/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/derby_museum_viking_sword.jpgDerby_Museum_Viking_SwordHautojen 511 ja 295 löytöjä Derbyn kaupunginmuseossa. Kuva: Roger/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/49702017476_a836fcae9a_c.jpg49702017476_a836fcae9a_cReptonin nykyisiä maisemia. Kuva: Dave Harris/Flickr (CC BY-NC 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/repton-511.jpgRepton 511Reptonin hauta 511 esineineen. Karjun torahammas sijaitsi lantion alapuolella. Kuva: viking.archeurope.com.2021-07-30T15:37:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/07/16/hattulan-suontaan-miekkahauta-kertoo-varhaiskeskiajan-sukupuoliroolien-joustavuudesta/2021-08-11T09:05:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/07/21/urheiluvalineita-arkeologisessa-aineistossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/tennismaila.jpgTennismailaHistoriallisen tennispelin maila 1600-luvun piirroksessa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/tennispallo.jpgTennispallo1400-luvun loppuun tai 1500-luvun alkuun ajoittuva tennispallo on löytynyt Westminster Hallista 1920-luvulla. Kuva: Museum of London.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/yanghai-hauta-turpan-poolo-pallot-kuva-x.y.-chen-p.-wertmann.jpgYanghai hauta Turpan poolo pallot, kuva X.Y. Chen & P. WertmannYanghai hadasta, Turpanista, löytyi neljä poolopalloa. Kuva: X.Y. Chen & P. Wertmann.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/mesoamerikka-kumipallo-mexicolore_co_uk-2.jpgmesoamerikka kumipallo mexicolore_co_ukMesoamerikkalaisia pallopelejä pelattiin kumipalloilla. El Manatín kaivauksilla Veracruzissa arkeologit löysivät kumipallon, jonka iäksi arvioitiin noin 3000 vuotta. Pallo oli upotettu veteen rituaalin yhteydessä, ja vetinen ympäristö säilöi sen muun eloperäisen aineiston kanssa. Kuva: Mexicolore.co.uk.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/mesoamerikka-pallopeli-kentta-san-miguel-kuva-samuel-alexander-wikimedia.jpgmesoamerikka pallopelikenttä san miguelI-muotoinen pelikenttä San Miguelissä, El Salvadorissa. Kuva: Samuel Alexander, Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/heittokeppi-saksa-neanderthal-kuva-tubingen-yliopisto-nature-ecology-evolution.jpgheittokeppi saksa neanderthal, kuva tübingen yliopisto, Nature Ecology & EvolutionPohjois-Saksasta löytynyttä heittokeppiä käyttivät neandertalinihmiset noin 300 000 vuotta sitten. Kuva: Tübingenin yliopisto, Nature Ecology & Evolution.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/heittokeppi-egypti-nebamun-18-dyn-theba-british-museum-kuva-public-domain.jpgheittokeppi egypti Nebamun 18 dyn Theba British Museum, kuva public domainNebamunin 18. dynastian (Uuden Valtakunnan) aikaisessa haudassa Thebass, on kuvattu suistoalueella harrastettua linnustusta. Kuvaus on nykyisin British Museumissa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/foul_pankration_at_kylix_by_the_foundry_painter_bm_vasee78-marie-lan-nguyen_wikimedia-commons_cc-by-2.5.jpgFoul_pankration_at_Kylix_by_the_Foundry_Painter_BM_VaseE78, Marie-Lan Nguyen_Wikimedia Commons_CC-BY 2.5Laakean kylix-astian kyljessä on kohtaus pankrationista eli muinaiskreikkalaisesta kamppailulajista, jossa yhdistyi paini ja nyrkkeily. Toinen pelaajista on saamassa rangaistuksen vastustajan silmiin kajoamisesta. Kuva Marie-Lan Nguyen/Wikimedia Commons.2021-07-21T10:14:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/11/03/menneisyyden-naissoturit-totta-vai-tarua/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/hangaku.jpgHangakuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/hangaku-gozen.jpgHangaku Gozen1100-luvulla eläneen Hangaku Gozenin kerrotaan olleen yksi harvoista japanilaisista naissamuraista. Maalaus vuodelta 1885.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/staff.jpgstaffGävlestä Ruotsista ja Fuldbystä Tanskasta löytyneet rautakautiset esineet, joita on tulkittu vaihtoehtoisesti piiskanvarreksi, tekstiilityövälineeksi tai rituaalispesialistin sauvaksi. Kuva: Tanskan kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/tyrvc3a4ntc3b6-suontaka.jpgTyrväntö SuontakaTyrvännön Suontaan hauta. Nykytytkimuksessa ollaan pääasiassa sitä mieltä, että haudasta löytyviä aseita ei pitäisi tulkita automaattisesti tietyllä tavalla, oli haudatun biologinen sukupuoli mitä tahansa. Kuva: O. Keskitalo 1969, muokkaus U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/amatsonit.jpgAmatsonitHalikarnassoksen mausoleumiin kuuluneita reliefejä, joissa kuvataan kreikkalaisten taistelua myyttisiä amatsoneja vastaan. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/dahomeyn-amatsonit.jpgDahomeyn amatsonit"Dahomeyn amatsonit" Pariisissa 1891. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/bj581-birka.pngBj581 BirkaBirkan hauta Bj581 tulkittiin alkujaan miessoturin haudaksi. DNA-analyysin mukaan vainaja on kuitenkin ollut nainen. Kuva: Wikimedia Commons.2021-07-21T10:12:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/02/lahi-idan-pronssikautiset-soturihaudat-heijastavat-uusien-yhteiskuntarakenteiden-syntya/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/sidon-warrior-burial-season-8-e1594394797590.jpgsidon warrior burial season 8Soturihauta Sidonista, Libanonista. Luuanalyysi ei viittaa henkilöiden olleen ammattisotilaita. Kuva: Sidon excavation (http://www.sidonexcavation.com/index.php/photo-gallery/season8/season8-5-71#joomimg).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/baal-ugarit-kuva-wikimedia-commons.jpgBaal Ugarit Kuva Wikimedia CommonsBaal myrskyn jumala. Steela on peräisin Ugaritista, Baalin kulttikeskuksesta, ja ajoittuu myöhäispronssikaudelle. Kuva Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/ramses-ii-kadeshin-taistelu-kuva-alfred-molon-e1594393596183.jpgRamses II Kadeshin taistelu Kuva Alfred MolonRamses II sotavaunuissa Kadeshin taistelussa. Reliefi Abu Simbelin temppelissä. Kuva: Alfred Molon (https://www.molon.de/galleries/Egypt/AbuSimbel/Ramses/img.php?pic=26).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/duckbill-replica-bm.jpgduckbill replica BMKirvesreplika. Kuva: British museum (https://www.britishmuseum.org/collection/object/W_C-249)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/aseita-byblos.jpgaseita ByblosPronssiaseita Bybloksesta. a,b) kirveenkärkiä; c,d,e) tikareita; f,g,h,i) keihäänkärkiä. Kuva: Morr & Pernot 2011.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/ted.jpgtedSoturihauta Tell-Dab'assa, pohjois-Egyptissä. Kuva: https://homepage.univie.ac.at/elisabeth.trinkl/forum/forum0999/12tell.htmhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/kuningaspappi-palvomassa-inannaa-urukissa-3300-3000-eaa-pergamon-museo.jpgkuningaspappi palvomassa Inannaa Urukissa 3300-3000 eaa Pergamon museoKuningaspappi (englanniksi king-priest) palvomassa Inannaa. Sinetti peräsisin Urukista, noin 3300-3000 eaa, ja sijaitsee nykyisin Pergamon museossa. Kuva: Wikimedia Commons.2021-07-21T10:12:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/07/14/muinaismuistomatkailua-huittisissa-hirvenpaan-kotikonnuilta-kirkollisille-kohteille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/miekka-seinalla.jpgmiekka-seinallaMiekka Huittisten kirkon seinällä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/07/891870416190caa76bf373abbb95a246.jpgHuittisten hirvenpääHuittisten hirvenpää. Kuva: Ilari Järvinen, Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/palojoki.jpgPalojokiPalojoki. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/raatikasvuori.jpgRäätikäsvuoriRäätikäsvuori. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/tamare.jpgTamareTamareen kirkonpaikka. Kuva: Teemu Väisänen2021-07-14T05:01:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/02/15/putsaaren-piilokirkko-uudenkaupungin-saaristossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/rau.jpgRauYksi nimensä seinään kaivertaneista oli Josep Schogzman Rau: 1702. Kuva: Veli Pekka Toropainen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/putsaaren-kappeli.jpgPutsaaren kappeliKappeli ja sen hautausmaa kalliorotkossa. Kuva: Matti Kohonen.2021-07-14T05:00:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/06/08/sibbesborgin-keskiaikaisen-linnoituksen-arkeologista-tutkimushistoriaa/2021-07-14T04:58:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/06/30/havaistys-ja-puhdistus-viipurin-lepolan-hautausmaan-sotahistoriaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/img_1583.jpegIMG_1583Kristiina Kujalan (1860–1905) turmeltunut hautakivi Lepolan hautausmaalla vanhan Ristimäen alueella. Kuva Kaisa Kautto 2019.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/80225.jpg80225Lehtimiehiä Lepolan hautausmaalla 10.4.1942. Edessä ylös kaivettuja arkkuja odottamassa siirtoa. Taustalla vasemmalla häämöttää Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkki. SA-kuva.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/liimatan_1-4.jpgLiimatan_1-4Liimatan asemakartta 1943. Ice:134. Viipurin maistraatin arkisto. KA digitaaliarkisto, digi.narc.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/img_1640.jpegIMG_1640Lepolan hautausmaalle valmistui kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki vuonna 2007. Kuva Kaisa Kautto.2021-06-29T17:49:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/06/24/osattomien-ja-rikollisten-ruumiiden-kasitteleminen-ja-hautaaminen-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/nissila.jpgNissiläPer Nissilän vaimon säilyttämisen paikkeille. Kuvateksti: Per Nissilän vaimon hautajaisten viivästyminen osoittaa, kuinka paljon varoja ruumiin kunniallinen hautaaminen vaati. Varaton Nissilä odotti vaimonsa sukulaisten maksavan hautajaiskustannukset näiden poiketessa kaupunkiin. Kansallisarkisto z:202, TKO 25.6.1695, 386-387.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/toropainen_osattomat_asiakirja.jpgToropainen_Osattomat_asiakirjaKuva tekstin loppuun linnassa kuolleisiin. Kuvatekstiksi seuraava: Kirkonvarkaudesta Turun linnassa vangittuna ollut Mouhijärven Suodeniemen kylän Mickel Mattsson ennätti sairastaa linnassa kolme viikkoa ennen kuolemaansa. Kuolemansyyntutkimus suoritettiin Turun kämnerinoikeudessa. Mickel oli saanut ehtoollisen ja elänyt sen jälkeen säädyllisesti, joten asia saatettiin lähettää raadille hautausluvan antamista varten. Kansallisarkisto z:204, TKO 3.3.1697, 165-166.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/itsemurhaa-hautova-taiteilija.jpgitsemurhaa hautova taiteilijaT. L. Busbyn etsauksessa (1826) köyhä taiteilija hautoo itsemurhaa. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/0df6eeee81fc21544d0f1833345cebd3.jpg0DF6EEEE81FC21544D0F1833345CEBD3Punainen verkahame 1800-luvulta. Kuva: Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/hirsipuu.jpgHirsipuuHirsipuu ja teilipyörä 1600-luvun hollantilaisessa piirroksessa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/800px-the_drunkards_progress_1846.jpg800px-The_Drunkard's_Progress_1846Vuonna 1846 julkaistu amerikkalainen piirros alkoholismin vaaroista. Kuvassa alkoholismi päättyy itsemurhaan. 1600-luvulla alkoholin aiheuttama kuolema rinnastettiin itsemurhaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/06/kyrkio-lag-1687.jpgKyrkio-Lag-1687Vuoden 1686 kirkkolaki käsitteli mm. 2021-06-24T10:51:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/06/18/kohti-afrikkaa-shuqban-neandertalilaisloyto-palestiinasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/d985d8bad8a7d8b1d8a9_d981d98a_d982d8b1d98ad8a9_d8b4d982d8a8d8a7.jpgمغارة_في_قرية_شقباShuqban luola. Kuva: Wala fatayer/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/blinkhorn-et-al-2021-hammas-neandertalilainen.jpgBlinkhorn et al 2021 hammas neandertalilainenVuonna 1928 Shukban luolasta löydetty hammas. Kuva: Blinkthorn et al 2021, Fig. 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/neandertalilaisen-hammas-blinkthorn-et-al-2021-nature-fig-3-cc-by.pngneandertalilaisen hammas blinkthorn et al 2021 nature fig 3 cc byShuqban hampaan (EM 3869) kiillekruunun vertailua neandertalilaisen ja nykyihmisen hampaisiin. Kuva: Blinkthorn et al 2021, Fig. 3.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/dorothy_garrod.jpgDorothy_GarrodShukbahin luolaa ensimmäisenä tutkinut Dorothy Garrod oli Cambridgen ensimmäinen naisprofessori ja virassa vuosina 1939-1952. Kuva noin vuodelta 1913, Newnham College, Cambridgehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/neandertalinihmisen-levinta-2017-wikimedia-cc-by-sa-3.0.pngneandertalinihmisen levintä 2017 wikimedia cc by sa 3.0Neandertalinihmiseen liittyvien löytöjen levintäkartta vuodelta 2017. Kuva: Wikimedia Commons, CC BY SA 3.02021-06-18T06:58:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/06/01/kolera-allas-%e2%80%92-pandemian-muisto-helsingin-katukuvassa/2021-05-31T07:39:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/05/25/inkoolaisesta-kukkapenkista-loytyi-kivikautinen-piikarki/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/kuva-4.-karjen-lapileikkaus-on-linssimainen.-kuva-eija-strom..jpgKuva 4. Kärjen läpileikkaus on linssimäinen. Kuva Eija Ström.Kärjen läpileikkaus on linssimäinen. Kuva Eija Ström.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/kuva-3.-esineen-loytopaikka.-kuva-eija-strom..jpgKuva 3. Esineen löytöpaikka. Kuva Eija Ström.Esineen löytöpaikka. Kuva Eija Ström.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/kuva-2.-viela-saven-peittama-karki-kuvattuna-pian-sen-loydyttya.-kuva-eija-strom..jpgKuva 2. Vielä saven peittämä kärki kuvattuna pian sen löydyttyä. Kuva Eija Ström.Vielä saven peittämä kärki kuvattuna pian sen löytymisen jälkeen. Kuva: Eija Ström.2021-05-30T06:27:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/05/17/muinaiset-tatuoinnit-vartalon-varjaamisen-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/image-16.jpgimage (16)Nykyään osa turisteista hankkii Jerusalemissa tatuoinnin, joka tehdään historiallisin menetelmin. Kuva: Anna Felicity Friedman/Atlas Obscura.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/sa_tunnus_ympyra_keltainen_cmyk-e1610439799291.jpgtttv21 SA_tunnus_ympyra_keltainen_cmykhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/austin.pngAustinTatuointeja Deir el-Medinan noin 3000 vuotta vanhassa naisen muumiossa.  Kuva: Anne Austin (Austin & Gobeil 2017).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/otzin-tatuoinnit.jpgÖtzin tatuoinnit"Jäämies Ötzin" tatuoinnit koostuvat lyhyistä viivoista. Väriaineena on käytetty nokia. Piirros: Lars Krutak, valokuvat: Etelä-Tirolin arkeologinen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/chinchorro.jpgChinchorroChinchorro-muumiolla on tatuoitu viiksimäinen kuvio ylähuulen päälle (Deter-Wolf 2013: 16).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/loewenmensch2-e1595835507185.jpgLoewenmensch2Hohlensteinin leijonanpäisellä ihmisellä on vasemmassa olkavarressa vertikaalisia viivoja, joita on tulkittu tatuoinniksi. Kuva: Thilo Parg/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/peuranainen.jpgPeuranainenLuuhun kaiverrettu, noin 16 000 vuotta vanha kuva tunnetaan nimellä Laugerie-Bassen "peuranainen". Se esittää peuran alla makaavaa raskaana olevaa naista. Naisen vatsan päällä on pieniä katkoviivoja, joita on pidetty tatuointeina tai raskausarpina (Renaut 2017: 245). Kuva: RMN-Grand Palais (Musée d'Archéologie nationale).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/tatuointipaletti.jpgTatuointipalettiMas d’Azilista löydettyjä esineitä on pidetty varhaisen tatuoijan työvälineinä. Kuva: Deter-Wolf 2013.2021-05-17T15:52:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/05/10/mikroliitti-oyn-arkeologisia-tutkimuksia-vuodelta-2020/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/05/kuva-15.-puurakennetta-joka-on-todennakoisesti-osa-vuoden-1752-kartalla-nakyvaa-rakennusta..jpgKuva 15. Puurakennetta, joka on todennäköisesti osa vuoden 1752 kartalla näkyvää rakennusta. MikroliittiKuva 15. Puurakennetta, joka on todennäköisesti osa vuoden 1752 kartalla näkyvää rakennusta. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/kuva-14.jpgKuva 14 Helsinki Äyri Kristiina MikroliittiKuva 14. Toinen pohjamaan pinnalla olleesta ehjästä palomaasta löytynyt raha, 1/4 Öre kuningatar Kristiinan ajalta 1632-1654.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/kuva-6.jpgKuva 6Kuva 6. Hiekkatien puolella olleen kaapeliojan kerrostumia luuesineiden löytökohdalla. Päällimmäisenä yksikkö Y1, eli tienvieren modernina aikana sekoittuneet maat. Sen alla Y8, eli ehjä palomaa, josta uurrekoristeltu luuvarsi löytyi, sekä Y9, eli kivillä täytetty kaivanto, josta luulusikan pesä tuli esille.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/kuva-4.-tien-alle-ulottuva-maansekainen-kivipenkka.jpgKuva 4. Tien alle ulottuva maansekainen kivipenkka Mikroliitti Lempäälä MottinenKuva 4. Tien alle ulottuva maansekainen kivipenkkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/muuri-dokumentointivaiheessa-mikroliitti.pngHamina muuri dokumentointivaiheessa MikroliittiKuva 15. Muuri dokumentointivaiheessa. Kuvattu lounaaseen (vas.) ja kaakkoon (oik.). Kuva: Juuso Koskinenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/49-taso-3.jpg49 taso 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/48-taso-3.jpg48 taso 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/47-taso-2.jpg47 taso 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/46-taso-1.jpg46 taso 1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/45-taso-1.jpg45 taso 12021-05-08T07:48:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/05/03/lisaa-goteborgin-museokokoelmien-ihmisjaannosten-poistamisesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/specimen_jar_from_the_discovery_-_geograph.org_.uk_-_1226747.jpgSpecimen_jar_from_the_Discovery_-_geograph.org.uk_-_1226747Kuva: Wikimedia Commons.2021-05-03T17:52:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/26/limoniittia-ahjoon-raudankasittelyn-alku-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/3ee1959861841b407ae401cc7a1f7358.jpg3EE1959861841B407AE401CC7A1F7358Hylätty 1800-luvun raudansulatusuuni Pudasjärvellä. Kuva. Eino Jokinen 1932 (Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/563fd3d12bad0182c3059c1bf1737246.jpg563FD3D12BAD0182C3059C1BF1737246Tornion Rakanmäestä löytynyt palkeiden suuosa, jonka toinen puoli on kuonaantunut. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/raakarauta.jpgraakarautaSuomalaisesta limoniitista pelkistettyä raakarautaa. Kuva. Mikko Moilanen.2021-06-05T08:55:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/28/ei-kannata-ilmoittaa-muinaismuistolakiin-ja-arkeologien-toimintaan-liittyvat-sitkeat-myytit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/02766a5875a241d09a734c1016a40304.jpg02766A5875A241D09A734C1016A40304Kaapelikaivannon arkeologista valvontaa. Kuva: Esa Mikkola/Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/muinaisjaannoskyltti.jpgMuinaisjäännöskylttiMuinaisjäännöksestä kertova kytti Tampereella Pispalan pulteriaidalla. Kaikkia muinaisjäännöksiä ei merkitä maastoon. Kuva: Miia Hinnerichsen/Mueokeskus Vapriikki (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kourutaltta-2.pngNeoliittinen hiottu kourutaltta Hämeenlinna KotkavuoriHämeenlinnan Kotkajärven itärannalta löydetty kourutaltta (KM 42726) lahjoitettiin Museovirastolle vuonna 2020. Kyseessä on ensimmäinen järven alueelta löytynyt kivikautinen löytö, joten se laajentaa tietoa alueen menneisyydestä. Kuva: Heli Etu-Sihvola / Hämeenlinnan kaupunginmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/61bd3d8e-6eba-4835-9e5d-9d55da72baff.jpg61bd3d8e-6eba-4835-9e5d-9d55da72baffAlankomaalainen taaleri vuodelta 1648. Raha löytyi sotaharjoituksissa juoksuhautaa kaivettaessa, mutta tarkat löytötiedot puuttuvat löytäjän kaaduttua myöhemmin sodassa. Kansallismuseo lunasti rahan löytäjän äidiltä vuonna 1951. Kuva: Kansallismuseon rahakammio/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/m26_dia18496_.jpgKivikautine asuinpaikkaNäkymää pellolla sijaitsevalle Tuomisaaren kivikautiselle asuinpaikalle Lavian Niemnekylässä. Kuva: Titta Heikkinen/Satakunnan museo (Finna.fi CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/792c6ec234b4611150880fd86068b15d.jpgKoekaivausMuseoviraston koekaivausryhmä kaivaa koekuoppia suunnitellun laiturin paikalle Kuusamossa 2009. Kuva: Päivi Kankkunen/Museovirasto (Finna.fi CC BY 4.0).2021-04-17T06:44:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/16/suomalaiset-susisurmat-ja-modernin-susivihan-pitka-historia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/noita-ja-susi.jpgNoita ja susiMiespuolinen noita ratsastaa sudella Ulrich Molitorin puupuurroksessa. (De Ianiis et phitonicis mulieribus, Köln, 1489).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/petit_journal_janvier_25_1914_loup__enfant.jpgPetit_Journal_Janvier_25_1914_Loup_&_EnfantSusi vie lapsen Le Petit Journal -lehden kuvassa vuodelta 1914.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/susihyokkays.jpgsusihyökkäysFrançois Fabren piirtämä, ranskalaisia 1700-luvun susihyökkäyksiä esittävä piirros vuodelta 1901.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/7932c95306659a501a46da0788c764ce.jpg7932C95306659A501A46DA0788C764CEVirkavaltaa tutkimassa suden jälkiä 1953. (Museovirasto: Kansatieteen kuvakokoelma Pekka Kyytisen kokoelma, Finna.fi.)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/knp-201038.jpgknp-201038Susirautoja ja sudenmetsästystä Wilhelm von Wrightin piirroksessa. (Suomen Metsästysmuseo, Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/1024px-grenier_saint_martin_loup_mdlac.jpg1024px-Grenier_Saint_Martin_loup_MdlaCFrançois Grenier de Saint-Martinin maalauksessa (1833).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/susi-ja-hirvi.jpgSusi ja hirviSudet jahtaavat hirveä. Kuva: Wellcome Library no. 42093i.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/m20_tmm11612.jpgM20_TMM11612Susiverkko Rymättylästä vuodelta 1822. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/1080px-poytya_sudenkuoppa_01.jpg1080px-Pöytyä_sudenkuoppa_01Rekonstruoitu sudenkuoppa Pöytyällä. Alkuperäinen on ajoittunut 1800-luvulle.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/susi-ja-lammas.jpgsusi ja lammasSusi lampaan kimpussa keskiaikaisen manuskriptin kuvituskuvassa (Koninklijke Bibliotheek, KB, KA 16, Folio 62r).2021-04-13T07:31:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/19/tuberkuloosi-kolonialismin-valineena/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/reservi-kanada.jpgreservi kanadaKuva Kanadan alkuperäisasukkaista reservaatissa ("Indian reservation system"). Kuva: First Nations health authority (https://www.fnha.ca/WellnessSite/OurHistoryOurHealthSite).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/inuit-men-carving-soapstone-in-bed-as-part-of-their-occupational-therapy-tuberkuloosi.jpgInuit men carving soapstone in bed as part of their occupational therapy tuberkuloosiOsana toimintaterapiaa kaksi inuiittimiestä vuolee vuolukivestä veistoksia. Kuva: Canadian public health association (https://www.cpha.ca/tb-and-aboriginal-people).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/eulachon-oolichan-kynttilakuore.jpgEulachon oolichan kynttiläkuoreOolichan eli kynttiläkuore (Thaleichthys pacificus). Kuva: James Crippenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/kootenai-intiaani-reservaatti.jpgKootenai intiaani reservaattiKutenai-kansaa asuu sekä Kanadan että Amerikan puolella Brittiläisessä Kolumbiassa, Idahossa ja Montanassa. Heidän kielensä on katoamassa. Kuva noin vuodelta 1900. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/tuberkuloosi-kuolleisuus-kanada.jpgtuberkuloosi kuolleisuus kanadaKanadan Ontarion provinssin tuberkuloosikuolleisuus 1900–1970-luvuilla 100 000 asukasta kohti. Lääketieteen ja hygienian kehitys vähensi kuolemia. Kuva: Archives of Ontario (RG 10-97-0-9)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/toronto-industrial_fair_1884-teollisuus-messut.jpgToronto Industrial_fair_1884 teollisuus messutToronton teollisuusmessut houkuttelivat kävijöitä esittelemällä uusinta kehitystä vuonna 1884.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/04/ala-sylje-vaunuihin-irlanti-1900-1920-wellcome_l0059914.jpgälä sylje vaunuihin kyltti irlanti tuberkuloosi valistus1900-1920 Wellcome_L0059914Irlantilainen kyltti 1900-luvun alusta kieltää sylkemästä vaunuihin, jotta vakavat taudit eivät leviäisi. Kuva: Wellcome Collectionhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/fort-quappelle-indian-hospital-cc-by-sa-3.0.pngFort Qu'Appelle indian hospital cc by sa 3.0Fort Qu'Appellen sairaala valmistui vuonna 1935. Kuva: Wikimedia Commons CC BY SA 3.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/curley_bear.jpgCurley Bear mustajalat päällikköMustajalkojen päällikkö Curley Bear vuonna 1903 valokuvattuna.2021-04-13T07:25:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/12/kuudesluokkalaiset-tiedetestaamassa-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/km18000_4267_h377_henrikiii_1039-1056_saksal.pngKM18000_4267_H377_HenrikIII_1039-1056_saksalYksi työpajassa arvuutelluista esineistä oli arabialainen dirhemi-kolikko, joka on löytynyt Euran Luistarista. Sen kautta kutoset pääsivät pohtimaan esimerkiksi kaupankäyntiä ja kansainvälisyyttä. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/tiedetestaajate28093logo-logo-multicolor.jpgTiedetestaajat–logo-Logo multicolorTiedetestaajat on Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston sekä Suomen kulttuurirahaston yhteinen hanke.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/tiedetestaajat.pngTiedetestaajatTiedetestaajat-hanke on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Suomen kulttuurirahaston kanssa. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/tuomasmyllyla_kaupankayntivarit.jpgtuomasmyllyla_kaupankayntivaritYksi työpajan esitehtävistä oli pohtia, mitä kaikkea tämä Tuomas Myllylän kuvituskuva kertoo rautakautisten ihmisten elämästä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/vessa.jpgvessaPuinen käymälän istuin oli kaikkien kuudesluokkalaisten mielestä työpajan hienoin esine. Jos haluat itse tarkastella esinettä lähemmin, löydät Turun Museokeskuksen tekemän 3D-mallin tästä linkistä. 2021-04-12T06:22:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/07/kulkutaudit-ja-media-kolera-helsinkilaislehdissa-1890-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/la_barbarie_et_le_cholera-morbus_entrant_en_europe-kolera-euroopassa-e1612967909231.pngKolera EuroopassaTeos vuodelta 1831 esittää koleran riehumista Euroopassa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/113739472_90a7531c59_c.jpgHelsingi Kolera-altaan opastekylttiKolera-altaan opastekyltti. Kuva: CC BY NC ND 2.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/john_snow-muistomerkki-ja-pubi.jpgJohn_Snow muistomerkki ja pubihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kolera-viikatemiehena.jpgKolera viikatemiehenäKolera niittä kuolemaa. Kuva: Wikimedia Commons 2021-04-07T07:34:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/01/arkeologisia-aprillipiloja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/robinhode.jpgRobinHodehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/birka750.jpgBirka750https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/egtved.jpgEgtved2021-04-01T06:53:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/25/meksikolaisen-joukkohaudan-vainajista-osa-oli-orjakaupan-uhreja/2021-03-29T15:45:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/22/luuluistimilla-liukkailla-jailla-luistelun-historian-alkuvaiheita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/the-lendbreen-ski-or-snowshoe_rf.jpgThe-Lendbreen-ski-or-snowshoe_rfSaman projektin löytöihin kuuluu myös Lendbreenin jäätiköltä löytynyt, pronssikaudelle ajoittuva suksi tai lumi(liuku)kenkä. Lumella liikkumiseen oli paljon erilaisia välineitä. Valokuva: Vegard Vike, Oslon yliopiston kulttuurihistoriallinen museo. Piirros: Ingvild Tinglum Bøckman, secretsoftheice.com.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/photo-and-drawing-of-the-digervarden-ski_rf-1024x719-1.jpgPhoto-and-drawing-of-the-Digervarden-ski_rf-1024x719Norjan sulavien jäätiköiden arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt mm. 750-luvulle jaa. ajoittuva suksi, jossa sidekin on vielä paikallaan. Valokuva: Vegard Vike, Oslon yliopiston kulttuurihistoriallinen museo. Piirros: Ingvild Tinglum Bøckman, secretsoftheice.com.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/luistelua-1500-luvulla.jpgLuistelua 1500-luvullaLuistelijoita 1500-luvulla. Frans Huysin puupiirros Pieter Bruegel vanhemman pohjalta (1558). Kuva: Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/boyswi_1.jpgBOYSWI_1Kelkkailija ja luistelija 1300-luvun rukouskirjan kuvituksena. Kuva: Bodleian Library Oxford, Douce 5, fol. 001v.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/m20_tmm18831_72.jpgTurun museokeskus / Valokuva-arkistoTurun linnan löytöihin kuuluva luuluistin (TMM18831: 72). Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/800px-boneskatesbedfordmuseum.jpg800px-BoneSkatesBedfordMuseum1000-luvun luuluistimet Bedfordin museosta Englannista. Lähde: Simon Speed/Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/olaus-magnus.jpgOlaus Magnusässä Olaus Magnusen teoksen kuvassa metsästäjät hiihtävät ilman sauvaa, mikä jättää kädet vapaaksi jousilla ampumiseen ja keihään käyttöön.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/olaus-magnus-luistelijat.jpgOlaus Magnus luistelijatTässä Olaus Magnuksen kuvituskuvassa vasemmalla hiihdetään ja oikealla luistellaan. Luuluistinten käytön lisäksi Thurberin olisi ehkä kannattanut kokeilla myös hiihtoa tutkimuksensa taustaksi.2021-03-22T18:25:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/04/04/mammi-vuosisatoja-vanha-paasiaisherkku/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/13898471992_7828097989_z.jpg13898471992_7828097989_zKuva: Jonas Forth/Flickr (CC BY-ND 2.0).2023-06-07T14:11:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/29/hautajaiset-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/the_brewer_designed_and_engraved_in_the_sixteenth._century_by_j_amman.pngThe_Brewer_designed_and_engraved_in_the_Sixteenth._Century_by_J_AmmanOluenpanoa 1500-luvulla. Jost Ammanin puupiirros.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/2f4b27acd45ef02f108402ca001ee0d8.jpg2F4B27ACD45EF02F108402CA001EE0D8Riikintaaleri vuodelta 1628. Kuva: Kansallismuseo/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/1600-luvun-arkku.jpg1600-luvun arkkuPuinen, kuparikoristeinen arkku 1600-luvulta. Arkku on Itä-Götanmaalta ja kuulunut De Geer -suvulle. Kuva: Peter Sillén/SHMM.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/ake-tottin-arkku.jpgÅke Tottin arkkuÅke Tottin (1598–1640) arkku Turun tuomiokirkossa Tottien hautakammiossa. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kiloa.jpgkiloaTurun raastuvanoikeuteen toukokuussa 1669 suomeksi kirjattu pilkkavirsi Lars Kaniksesta ja Jakob Kiloviuksesta. Veli Pekka Toropainen 2016. Turun kaupunginarkisto, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat BIa 38, 19.5.1669, 248−254.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/elin-sager-004.jpgelin såger 004Hautajaiskirjoituksissa korostettiin ihmisen kuulumista omaan säätyynsä. Vuonna 1669 kuollut kauppias ja ruukinomistaja Petter Thorwösten leski Elin Såger sai siten valtaporvaristoon kuuluneen naisen epiteetit kunniasyntyinen, Jumalaa pelkääväinen ja pidetty matroona. Hautajaisrunoissa korostettiin hänen osaansa perheen äitinä, eikä sitä, että hän oli johtanut kymmenen vuotta perheen omaisuudenhoitoa. Dulce Amarum Mortis 1670. Kuva: Veli Pekka Toropainen 2017.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/museovirasto.6c45db3deeebfba6fdeeab4198eba920_0_original.jpgmuseovirasto.6C45DB3DEEEBFBA6FDEEAB4198EBA920_0_originalKauppias Joachim Wittfooth lahjoitti vuonna 1666 Turun tuomiokirkkoon kastemaljan, jonka oli valmistanut kultaseppä Hans Hintze. Nykyisin malja on tuomiokirkkomuseossa. Kuva P. O. Welin. Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/surupuku.jpgSurupukuAatelisnainen suruasussa. Jacopo Chimentin maalaus noin vuodelta 1600. Kuva: Art Institute of Chicago.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/hautajaiskulkue.jpgHautajaiskulkueRanskalainen piirros hautajaiskulkueesta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/ruumiinvalvojaiset-1700-luvulla.jpgRuumiinvalvojaiset 1700-luvullaRuumiinvalvojaiset 1700-luvun piirroksessa.2021-05-01T22:29:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/15/uhrausperinteita-saamelaisten-pyhilla-paikoilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/03/metsapeura.jpgmetsäpeuraMetsäpeura. Kuva: Kari Nousiainen (https://www.flickr.com/photos/nousku/)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-4.jpgTaatsin seita uhrausNykyuhreja Taatsin seidalla kuvattuna vuonna 2016. Kuva: Tiina Äikäs.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-3.jpgTaatsin seitaPoronsarvet Taatsin seidalla. Kuva: Anssi Malinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-2.jpgExif_JPEG_PICTUREEläinluuaineistoa Paddusaksen pyhältä paikalta Ruotsista. Kuva: Anna-Kaisa Salmihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-1.jpgKuva 12021-03-08T19:09:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/31/ruumiin-nesteet-ja-myrkyttynyt-ilma-nakemyksia-tartuntatautien-leviamisesta-historiallisessa-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/ruttolaakari-roomassa-paul_furst_der_doctor_schnabel_von_rom.pngruttolääkäri roomassa Paul_Fürst,_Der_Doctor_Schnabel_von_Rom1600-luvun ruttolääkärin asuun kuulunut suojanaamio suojasi pahalta ilmalta. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/1024px-plaguet03.jpgPyhä Sebastian Justinianuksen rutto JeesusPyhä Sebastian vetoaa Jeesukseen, että tämä säästäisi ruttoon sairastuneen haudankaivajan hengen. Josse Lieferinxr, noin 1497–1499. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/homo-signorum-horoskooppimerkit-vuodelta-1410.jpghomo signorum horoskooppimerkit vuodelta 14101400-luvulla laaditussa kuvassa esitetään astrologisten tähtimerkkien ja eri ruumiinosien yhteyksiä. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/viktoriaaninen-furnikaattori-wellcome-collection.jpgviktoriaaninen furnikaattori wellcome collectionhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/suuri-loyhka-lontoo-wellcome-collection.jpgSuuri löyhkä Lontoo Wellcome CollectionKesällä 1858 Lontoossa koettiin ”suurena löyhkänä” tunnettu jakso. Thamesiin lasketut viemärijätteet aiheuttivat pahaa hajua, jonka uskottiin levittävän sairauksia ja koleraa. Kuva: Wellcome Collectionhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/hippokrates-rubensin-puupiirros.jpgHippokrates Rubensin puupiirrosHippokrates. Peter Paul Rubensin puupiirros vuodelta 1638. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/humoraalioppi-quinta_essentia_thurneisse_illustration_alchemic_approach_to_four_humors_in_relation_to_the_four_elements_and_zodiacal_signs.jpghumoraalioppi puupiirros 1574Humoraaliopin mukaan ihmisen terveys riippuu neljän ruumiinsisäisen nesteen tasapainosta. Leonhard Thurneysserin puupiirros aiheesta vuodelta 1574. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/rutto-wellcome-collection.jpgrutto wellcome collectionVuonna 1665 ilmestynyt kirja, jonka raamatullisten anekdoottien uskottiin suojaavan ruttotartunnalta. Kuva: Wellcome Collectionhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/durer-paholainen-wellcome-collection.jpgAlbrecht Durer paholainen Wellcome CollectionAlbrecht Dürerin puupiirroksessa kuvataan paholaisen aiheuttamaa Jobin sairautta. Kuva: Wellcome Collection CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/laakari-hoitaa-potilasta-attic-red-figure-aryballos-480e28093470-bc-antiikin-kreikka.jpglääkäri hoitaa potilasta Attic red-figure aryballos, 480–470 BC antiikin KreikkaMonet historialliset käsitykset tartuntataudeista ovat peräisin antiikin Kreikasta. Lääkäri hoitaa potilasta 480 – 470 eaa. ajoittuvassa keramiikka-astian maalauksessa. Kuva: Wikimedia Commons CC BY 3.02021-03-03T10:40:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/08/lahjoitettujen-ruumiiden-kaytto-tafonomian-tutkimuskeskuksissa-edistaa-forensista-tutkimusta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva7-1.jpgkuva7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva5-1.jpgkuva5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva4-1.jpgkuva4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva3-1.jpgkuva3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva2-1.jpgkuva2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva1-1.jpgkuva1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-8.-talvi.jpgTalvinen metsäSuomen luminen ja kylmä talvi vaikuttaa hajoamisprosessiin. Kuva: Heli Maijanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva-6.-maanayte.jpgMaanäyte minigrip-pussissaMaanäytteistä voidaan tutkia mikrobien lisäksi DNA:n säilyvyyttä. Kuva: Heli Maijanen.2021-03-03T09:31:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/08/lukijan-kysymys-olisiko-kuppikiviin-voitu-laittaa-suolaa-elaimia-varten/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/4.jpg4Kiville uhraaminen ja uuspakanalliset rituaalit ovat osa kuppikivien nykykäyttöä. Kuvassa suoritetaan juhannusriittejä Turun Ylioppilaskylän vieressä sijaitsevalla Uhrimäellä (kohteen muinaisjäännösnimi Hallinkorvan puistikko). Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/2.jpg2Letkun koululla Tammelassa sijaitsevassa kuppikivessä on kolme kuppia. Kivi sijaitsee Härkätien varressa. Koulu on rakennettu keskiaikaiselle kylätontille. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/3.jpg3Kuppikivien kupit ovat alttiita luonnonvoimien kulutukselle. Hämeenlinnan Sibeliuksenpuiston kuppikivi on siirretty paikalle Hattulasta Ihalemmin kylän Toukolan talon maalta. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/1.jpg1Rivissä olevia kuppeja Kaarinan Suutelan kuppikalliolla, Keetterinmäen juuressa. Kuppien hiominen kaksoisriveihin on varsinaissuomalainen tapa. Kuva: Ilari Aalto.2021-02-23T12:35:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/22/rokotevastaisuuden-ja-rokotevastaisten-argumenttien-kehitys-suomessa-isorokosta-nykypaivaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/poliorokotus-port-au-prince-flick-com.pngPoliorokotus Port-au-PrincessäNuori poika saa poliorokotuksen Haitin Port-au-Princessä. Kendra Helmer/USAID (CC BY-NC 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/laakari-rokottaa-tyttoja-kuva-wellcome-collection.jpgLääkäri rokottaa tyttöjä Kuva Wellcome CollectionA doctor vaccinating a small girl, other girls with loosened blouses wait their turn apprehensively. Gouache by L. Calkin, c. 1901.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/rokotehirviolle-syotetaan-pienia-lapsia-koreissa-kuva-wellcome-collection.jpgIsokitaiseksi hirviöksi kuvatulle rokotteelle syötetään pieniä lapsia koreissa Kuva Wellcome CollectionA monster being fed baskets of infants and excreting them with horns; symbolising vaccination and its effects. Etching by C. Williams, 1802https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/anti-vaccination_society_of_america_advertisement_from_1902.jpgAnti-Vaccination Society of America mainos vuodelta 1902Anti-Vaccination Society of America advertisement from 1902. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuolema-viikatteen-kanssa-isorokko.jpgKuolema viikatteen kanssa Kuva Wellcome CollectionDeath as a skeletal figure wielding a scythe: representing fears concerning the Act of 1898 which made vaccination against smallpox compulsory. Wood engraving by Sir E.L. Sambourne, 1898.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/satiiri-tohtori-jennerin-isorokkorokotuksesta.jpgSatiiri tohtori Jennerin isorokkorokotuksestahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/tohtori-jennerin-ensimmainen-isorokkorokotus-kuva-wellcome-collection.jpgTohtori Jennerin ensimmäinen isorokkorokotus Kuva Wellcome collectionTohtori Jenner antaa ensimmäistä isorokkorokotustaan. Kuva: Wellcome collection (CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/isorokkorakkuloita-saaressa.-kuva-wellcome-collection.jpgIsorokkorakkuloita sääressä. Kuva Wellcome collectionIsorokon aiheuttamia rakkuloita sääressä. Kuva: Wellcome collection (CC BY 4.0)2021-07-20T01:16:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/19/arkeopedagogiikkaa-ja-kartanohistoriaa-forssan-mullankaivajat-wiksbergin-kartanolla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva3-2.jpgKuusiston piispanlinna. Forssan mullankaivajatKuva hankkeen opintoretkeltä Kuusiston piispanlinnalta. Kuva: Tuuli Ravanttihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva1-2.jpgkuva1Alueella 1 löytöjä tuli jo pintamaasta ja oppilaat pääsivät heti työn touhuun. Kuva: Elli Wessman, Forssan mullankaivajat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/vaihtoehtokuva-opettaja-ja-oppilas.jpgVaihtoehtokuva opettaja ja oppilasArkeologi näyttää oppilaalle valokuvadokumentoinnin perusteet. Kuva: Lassi Puhtimäki, Forssan Lehtihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva4-2.jpgTyöskentelyä luokkahuoneessa. Forssan mullankaivajatTyöskentelyä luokkahuoneessa. Kuvassa on meneillään työpaja, jossa otettiin selvää erilaisista löydöistä. Kuva: Anni Eskelinen, Forssan mullankaivajat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kuva2-2.jpgArkeologi ja oppilas yhdessä kaivamassa, Forssan MullankaivajatArkeologi ja oppilas yhdessä kaivamassa. Työskentelystä ja löydöistä voitiin keskusteltiin heti työn ohessa. Kuva: Tuuli Ravanttihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/kutomo_1879_14754.jpgWiksbergin kutomo ForssaWiksbergin kutomon rakennuksia vuonna 1879. Wahren sai vuonna 1854 senaatilta luvan kutomon perustamiselle ja kahden vuoden kuluttua kutomossa alkoivat työt. Nimensä tehdas ja sen alue saivat Wiksbergin kartanon mukaan. Kuva: Forssan museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/img_20200319_104400.jpgWiksbergin kartanon meijerirakennusWiksbergin kartanon rakennuksista on jäljellä vain vanha talousrakennus. Katto ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa vuonna 2012, mutta korjaustöitä tehdään vapaaehtoisten voimin. Työstä vastaa Wiksbergin kartanon viljelypalstat ry. Kuva: Tuuli Ravanttihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/wiksbergin-kartanon-sijainti-forssa.gifWiksbergin kartanon sijainti Forssahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kolikko_tuuli-ravantti.jpgkolikko_tuuli ravanttiKaivausten yhteydessä löydettiin kaksi kolikkoa, jotka auttavat ajoittamisessa. Kuva: Tuuli Ravantti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/axel-wahren.jpgaxel wahrenAxel Wilhem Wahren. Kuva: Forssan museo.2021-02-19T06:49:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/03/biernh-juvleminie-haudatut-karhut-arkeologisia-ja-sanastohistoriallisia-nakokulmia-etelasaamelaiseen-karhuperinteeseen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/4859903386_60e51c2e60_c.jpg4859903386_60e51c2e60_cKuva: Joni-Pekka Luomala/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/karhunkaataja.jpgkarhunkaatajaHistorianelävöitystä: rautakautinen karhunmetsästäjä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/901f33bb5dcbd609a92c72802045a15a.jpg901F33BB5DCBD609A92C72802045A15APaltamon kivikautinen karhunpääkirves. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/karhunhauta-museossa.jpgkarhunhauta museossaKarhunhautoja on löytynyt myös pohjoisimmasta Ruotsista luulajan- ja pohjoissaamelaisilta alueilta. Kuvassa on Jokimukan länsipuolelta löytynyt Karatsin karhunhauta Ruotsin tunturi- ja saamelaismuseo Ájtteen ennallistettuna. Kuva: Göran Sjöberg.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/karhunhauta-stensele.jpgkarhunhauta StenseleSune Zachrissonhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/karhunhauta.jpgkarhunhautaStenselessä tutkittu karhunhauta sijaitsee uumajansaamelaisella alueella. Kuva: B. Allard.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/bjornjakt.jpgBjornjaktJosef Wilhelm Wallanderin maalaus Björnjakt i Jämtland vuosilta 1864–1865 havainnollistaa, miten karhuja on menneinä aikoina surmattu.2021-03-10T19:59:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/03/01/hyvapaha-ruoka-ravinto-ja-kulkutaudit-1800-luvun-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/vihannes-ja-kala-asetelma_churberg-1876.jpgVihannes- ja kala-asetelma_Churberg 1876Vihannes- ja kala-asetelma. Fanny Churberg (1876). Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/ahomansikka-wikimedia.jpgAhomansikka wikimediaLinné piti mansikkaa hyvänä Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/piirros-lavantauti-kaivossa.pngPiirros lavantauti kaivossaPiirros kuvaa lavantautibakteerien kulkeutumista kaivoon. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/hugo-simberg-halla-1895.jpgHugo Simberg Halla 1895Hugo Simbergin Halla-teoksen ihmishahmo puhaltaa ympärilleen kylmää ilmaa. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/irlanti-nalanhata-daniel-macdonald.jpgIrlanti nälänhätä Daniel MacDonaldPerunaruton aiheuttaman Irlannin nälänhädän kuvaus Daniel MacDonaldin maalauksessa vuodelta 1847.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/mannyn-nilan-irroitusta-pettu.jpgMännyn nilan irroitusta pettuPetun irrottamista erityisen työkalun, 'lusan' avulla. Kuva: Wikimedia Commons CC BY SA 3.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/800px-claviceps_purpurea-torajyva-dominique-jacquin-1.jpgTorajyvä Dominique JacquinTorajyväsieni viljassa. Kuva: Dominique Jacquin, Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/800px-claviceps_purpurea-torajyva-dominique-jacquin.jpgTorajyväViljan torajyväsieni. Kuva: Dominique Jacquin, Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/torajyva-dominique-jacquin-cc-by-sa-3.0-1.jpgTorajyvä Dominique Jacquin CC BY SA 3.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/torajyva-dominique-jacquin-cc-by-sa-3.0.jpgTorajyvä Dominique Jacquin CC BY SA 3.02021-04-26T19:24:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/24/kivihaudat-saamelainen-hautaustapa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/m.jpgMKivirakenne (jonka keskellä on hauta) Mortensnesissa 1968. Kuva: Norsk Folkemuseum/Digitalt Museum https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/kivihauta.jpgkivihautaMortensnesin kivihautoja. Paikka on yksi suurimmista tunnetuista kivihautakalmistoista ja se ajoittuu 1000-luvulta eaa. 1500-luvulle jaa.. Kuva: Luondu.no.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/k.jpgKKivihaudan kaivausta vuonna 1908 Finnmarkin Kjøøyalla. Kuva Oslon yliopiston anatomisen instituutin arkistoista. (Kringla, CC).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/kjelmc3b6y.jpgKjelmöyKjelmøy-tyypin keramiikkaa Rovaniemen Kotijängän esihistorialliselta asuinpaikalta. Kuva: Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/svestad2007.jpgSvestad2007Kuva Oslon yliopiston anatomisen instituutin arkistoista. Kivihaudan kaivausta vuonna 1908 Finnmarkin Kjøøyalla.(Svestad, A. 2007: fig. 1)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/kramvik.jpgKramvikKuva: Frans-Arne Stylegar (Creative Commons).2021-02-18T12:34:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/27/tornionlaakson-arkeologiaa-esittelyssa-tornionlaakson-alueellinen-vastuumuseo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/jatulinlehto.jpgjatulinlehtoKeminmaan Jatulinlehdon vastaavanlainen rakenne oikealla. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/himovaara.jpghimovaaraKivirakoilta löytyy erilaisia rakenteita. Kuvassa näyttäviä, halkaisijaltaan osin jopa 5 metrisiä, kivikkoon kylmämuuraamalla rakennettuja ”jatulinkuoppia” Ylitornion Iso Himovaaralla. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/tornion-kirkon-hautauksia_edit.jpgTornion kirkon hautauksiaTornion kirkon lattian alta on dokumentoitu 30 kivestä, hirrestä ja tiilestä rakennettua hautakammiota arkkuineen. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/piispankivi_edit.jpgPiispankivenä tunnettu rajakivi sijaitsee Tornion Iso-Huiturin saaren korkeimmalla kohdalla.Piispankivenä tunnettu rajakivi sijaitsee Tornion Iso-Huiturin saaren korkeimmalla kohdalla. Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/oravaisensaari-1973.jpgoravaisensaari kaivaukset 1973Tornion Oravaisensaaren vuoden 1973 kaivaukset liittyivät Tornionlaakson ja Peräpohjolan asutuksen alkuperää tutkineeseen Oulun yliopiston hankkeeseen. Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/harava_edit.jpgYlitornion Kannalasta löytynyt harava on esillä Tornionlaakson museon perusnäyttelyssä.Ylitornion Kannalasta löytynyt harava on esillä Tornionlaakson museon perusnäyttelyssä. Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/lapioharkko_edit.jpgRakanmäeltä löytynyttä lapioharkkoa vastaavia esineitä on löytynyt runsaasti Keski-Ruotsin alueelta. Esine on puolivalmiste, joka oli tuotu paikalle esineeksi työstettäväksi. Harkko on sijoitettuna Tornionlaakson perusnäyttelyyn.Rakanmäeltä löytynyttä lapioharkkoa vastaavia esineitä on löytynyt runsaasti Keski-Ruotsin alueelta. Esine on puolivalmiste, joka oli tuotu paikalle esineeksi työstettäväksi. Harkko on sijoitettuna Tornionlaakson perusnäyttelyyn. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/rakanmaki-susihauta_edit.jpgRakanmäeltä löytynyttä lapioharkkoa vastaavia esineitä on löytynyt runsaasti Keski-Ruotsin alueelta. Esine on puolivalmiste, joka oli tuotu paikalle esineeksi työstettäväksi. Harkko on sijoitettuna Tornionlaakson perusnäyttelyyn.Rakanmäeltä löytynyttä lapioharkkoa vastaavia esineitä on löytynyt runsaasti Keski-Ruotsin alueelta. Esine on puolivalmiste, joka oli tuotu paikalle esineeksi työstettäväksi. Harkko on sijoitettuna Tornionlaakson perusnäyttelyyn. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/siirtola_edit.jpgTervolan Kauvonkankaan Siirtolan asuinpaikka on vaikuttavan laaja. Yli 1 km pituiselta alueelta tunnetaan yli 220 asumuspainannetta.Tervolan Kauvonkankaan Siirtolan asuinpaikka on vaikuttavan laaja. Yli 1 km pituiselta alueelta tunnetaan yli 220 asumuspainannetta. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/vammavaara_edit.jpgMuinaista rantakivikkoa Tervolan ja Rovaniemen alueilla sijaitsevalla VammavaarallaMuinaista rantakivikkoa Tervolan ja Rovaniemen alueilla sijaitsevalla Vammavaaralla. Kuva: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum, kuva-arkisto.2021-02-28T21:25:59+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/14/modenan-rakastajat-uusi-kemiallinen-analyysi-ratkaisi-vainajien-sukupuolen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/02/modenalovers.jpgmodenan rakastajat cc ARCHEOMODENA2021-02-14T06:49:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/10/saapuiko-justinianuksen-rutto-koskaan-suomeen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/yersinia_pestis_2.jpgYersinia_pestis_2Justinianuksen ruton aiheutti Yersinia pestis -bakteeri, joka tunnetaan myös mustan surman ja myöhempien ruttoepidemioiden aiheuttajana.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/540px-plaguet03.jpg540px-Plaguet03Josse Lieferinzen maalaus 1400-luvulta kuvaa ruttoa Paviassa 600-luvulla.2021-02-11T13:31:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/07/dokumentoidut-luukokoelmat-forensisen-antropologian-tietolahteina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-10..jpgKuva 10.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-9.jpgUniversity of Tennesseen kampusalue, KnoxvilleUniversity of Tennesseen kampusalue, Knoxville. Kuva: Heli Maijanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/4286fe0b2b1dca78d7bd3f20641a216f.jpgAnatomianlaitos, vainajille tehdään ruumiinavauksia.Anatomiset ruumiinavaukset. Kuva: Pietinen, k. Anatomianlaitos, vainajille tehdään ruumiinavauksia. Museovirasto, Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/fe516d006764decd90fb23575a6328f5.jpgAnatomian laitoksen oppitunti menossa. Kuva: Pietinen, k. Anatomianlaitos, oppitunti.Anatomian laitoksen oppitunti menossa. Kuva: Pietinen, k. Anatomianlaitos, oppitunti. Museovirasto, Finna.fi, CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-6.jpgLuita mitataan osteometrisen pöydän ja erilaisten mittausvälineiden avullaLuita mitataan osteometrisen pöydän ja erilaisten mittausvälineiden avulla. Kuva: Heli Maijanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-5.jpgKuva 5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-3.jpgAnatomian laitoksen luurankoja.Anatomian laitoksen luurankoja. Kuva: Pietinen, k. Anatomianlaitos, luurankojahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-2..jpgKuvataulu anatomisessa dissektiossa käytetyistä työkaluistaKuvataulu anatomisessa dissektiossa käytetyistä työkaluistahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kuva-1..jpgPolven tekonivelPolven tekonivel2021-02-07T08:24:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/28/huhut-ja-epailykset-kulkutautien-ainaiset-seuralaiset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/edouard_drumont_-_la_france_juive_-_lepreux_empoisonnant_un_puits-1.jpgAntisemitistinen kaiverrus kuvaa juutalaista, joka yllyttää kahta spitaalista kaatamaan myrkkyä kaivoon.Keskiajan Euroopassa epäluulot kohdistuivat usein juutalaisiin, joita saatettiin epäillä kristittyjen myrkyttämisestä. Antisemitistinen kaiverrus kuvaa juutalaista, joka yllyttää kahta spitaalista kaatamaan myrkkyä kaivoon. Kuva: Édouard Drumont, Librairie Blériot (1885), Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/keystone-epa-neil-hall_5g-graffiti-in-london.jpgKeystone-EPA-Neil Hall_5G graffiti in London5G-verkkojen on väitetty olevan ei vain syyllinen koronaviirukseen, se myös levittää viirusta. Kuva: Keystone/EPA/Neil Hall.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kung-flu.pngkung fluhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/choleradesinfektin-1892-hamburg.gifCholeradesinfektin-1892-hamburgHampurin koleraepidemiassa vuonna 1892 kuoli noin 9000 ihmistä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/a_court_for_king_cholera_wellcome_l0003001.jpgAntisemitistinen kaiverrus kuvaa juutalaista, joka yllyttää kahta spitaalista kaatamaan myrkkyä kaivoon.Keskiajan Euroopassa epäluulot kohdistuivat usein juutalaisiin, joita saatettiin epäillä kristittyjen myrkyttämisestä. Antisemitistinen kaiverrus kuvaa juutalaista, joka yllyttää kahta spitaalista kaatamaan myrkkyä kaivoon. Kuva: Édouard Drumont, Librairie Blériot (1885), Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/miniature-by-pierart-dou-tielt-illustrating-the-tractatus-quartus-bu-gilles-li-muisit-tournai-c.-1353.jpgMiniature by Pierart dou Tielt illustrating the Tractatus quartus bu Gilles li Muisit (Tournai, c. 1353)Tournain asukkaat polttamassa juutalaisia mustan surman aiheuttaman vainon aikaan. Kuva: Pierart dou Tielt (1353), Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/flagellanit_illustrations-from-the-nuremberg-chronicle-by-hartmann-schedel-1440-1514.jpgflagellanit_Illustrations from the Nuremberg Chronicle, by Hartmann Schedel (1440-1514)Flagellantit olivat 1200-1400 -luvuilla toimineita uskonnollisia ryhmiä, jotka ruoskivat itseään turmeluksen poistamiseksi. Yksi näistä lahkoista lahko oli kuolleistaherättäjät., jotka uskoivat palauttavansa kuolleet henkiin itseään ruoskimalla. Paavi kieli lahkot 1349.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/cucombrelibre_flickr_chillon_cc.jpgCucombreLibre_flickr_Chillon_CCChillonin linna Sveitsissä. Kuva: CucombreLibre.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/edouard_drumont_-_la_france_juive_-_lepreux_empoisonnant_un_puits-e1611399489457.jpgÉdouard_Drumont_-_La_France_juive_-_lépreux_empoisonnant_un_puitsKUVA: Keskiajan Euroopassa epäluulot kohdistuivat usein juutalaisiin, joita saatettiin epäillä kristittyjen myrkyttämisestä. Antisemitistinen kaiverrus kuvaa juutalaista, joka yllyttää kahta spitaalista kaatamaan myrkkyä kaivoon. Kuva: Édouard Drumont, Librairie Blériot (1885), Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/miniature_pietart-dou-tielt_tournai-people-burning-black-death-victims.jpgMiniature_Pietart dou Tielt_Tournai people burning Black death victimsMuinaisten taudinaiheuttajien DNA auttaa ymmärtämään historiallisia tartuntatauteja sekä taudinaiheuttajien evoluutiota. Kuva: Pierart dou Tieltin miniatyyri teoksessa Tractatus quartus bu Gilles li Muisit (Tournai, n. 1353). Tournain asukkaat hautaamassa Mustan Surman uhreja. ms. 13076 - 13077 fol. 24v. 2021-01-28T14:18:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/02/01/kalliomaalauksia-ja-muita-tutkimuksia-lauri-pohjakallion-haastattelu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/pju-22214.jpgpju-22214Lounais-Hämeen museo, nykyisin Forssan museo, on toiminut Finlaysonin Kehräämöalueella entisessä puuvillamakasiinissa vuodesta 1980 lähtien. Kuva: Lauri Pohjakallio, Finna.fi (CC BY NC SA 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/338dad29293c1e25b91bf5c8adc92b9a.jpg338DAD29293C1E25B91BF5C8ADC92B9AKuopion museon rakennus valmistui vuonna 1907. Kuva: Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-5-roykkion-kaivaus-hangossa.-punapaitainen-kartanpiirtaja-vasemmalla-on-mariliina-karhunen-nyk.-perkko-ja-vihreapuseroinen-oikealla-mikko-perkko.-lauri-pohjakallio.jpgK 5 Röykkiön kaivaus Hangossa. Punapaitainen kartanpiirtäjä vasemmalla on Mariliina Karhunen (nyk. Perkko) ja vihreäpuseroinen oikealla Mikko Perkko. Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-4-inventointiin-liittyen-tarkastan-pernajan-jattebergetin-hautaroykkiota-vuonna-1969-lauri-pohjakallio.jpgK 4 Inventointiin liittyen tarkastan Pernajan Jättebergetin hautaröykkiötä vuonna 1969 Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-3-kaivamassa-porvoon-pikku-linnamaella-lauri-pohjakallio.jpgK 3 Kaivamassa Porvoon Pikku Linnamäellä Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-2-rannerengas-in-situ-pikku-linnamaella-lauri-pohjakallio.jpgK 2 Rannerengas in situ Pikku Linnamäellä Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-1-hautakummun-kaivaus-langangsbackenilla-lauri-pohjakallio.jpgK 1 Hautakummun kaivaus Långängsbackenilla Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-14-carnacin-kiviriveja.-lauri-pohjakallio.jpgK 14 Carnacin kivirivejä. Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-13-jarvensuo-2n-kaivaus-meneillaan.-lauri-pohjakallio.jpgK 13 Järvensuo 2n kaivaus meneillään. Lauri Pohjakalliohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/k-12-kankaisten-raunio-turpeenpoiston-jalkeen.-lauri-pohjakallio.jpgK 12 Kankaisten raunio turpeenpoiston jälkeen. Lauri Pohjakallio2021-01-21T08:55:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/21/kirja-arvostelu-nauha-aarteita-arkeologisia-lautanauhoja-suomen-rautakaudelta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/lautanauhat.jpglautanauhatYksityiskohta Turun (Kaarinan) Kirkkomäen haudan nauhasta. Sama nauha, alempi ohje vanhalla, ylempi päivitetyllä ohjeella.Mervi Pasasen tekemä. Kuva: Riikka Sundqvist .https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/lautanauhoja-maskusta-e1610887758978.jpglautanauhoja MaskustaLautanauhoja Maskun Humikkalasta. Kuva: Riikka Sundqvist. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/nauha-aarteita.jpgNauha-aarteitaNauha-aarteita – Arkeologisia lautanauhoja Suomen rautakaudelta on jatkoa tekijöiden aikaisemmalle kirjalle Omenaisia ja revonneniä: Suomalaisia lautanauhoja (Karisto & Pasanen 2013), jossa tekijät tarjosivat valmistusohjeita rautakautisiin lautanauhoihin. Nykyiseen kirjaan ohjeita on päivitetty ja mukaan on otettu alkuperäiset arkeologiset nauhalöydöt.2021-01-21T04:54:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/01/23/halikon-rikalanmaen-rikkaat-kalmistot-ja-muut-muinaisjaannokset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kaivaukset-rikala.jpgKaivaukset Rikalahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/maisemaa.jpgMaisemaaRikalanmäen maisemaa. Kuva: Sari Mäntylä-Asplund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/ruumiskalmisto.jpgRuumiskalmistoRikalanmäen kalmisto. Kuva: Sari Mäntylä-Asplund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/muinaispolkua.jpgMuinaispolkuaRikalanmäen maisemaa. Kuva: Sari Mäntylä-Asplund.2021-01-15T07:22:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/18/maskilla-vai-maskitta-satavuotinen-maskikeskustelu-espanjantaudista-nykypaivaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/espanjantauti-kenttasairaala-houstonissa-wikimedia-commons.pngespanjantauti kenttäsairaala Kansasissa wikimedia commonsArmeijan kenttäsairaala Kansasin Camp Foustonissa. Kuva: Nicholls H, PLoS Biology Vol. 4/2/2006, e50https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/karen-meemi-memes-com.jpgKaren meemi memes comhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/naisia-kasvomaskeissa-vuoden-1919-influenssaepidemian-aikana.jpgnaisia kasvomaskeissa vuoden 1919 influenssaepidemian aikanahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/50192961267_e2944ec25f_c.jpg50192961267_e2944ec25f_cKasvomaskeja katukuvassa Saksassa 2020. Kuva: Torsten Scholz/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/50385119683_7984547732_c.jpg50385119683_7984547732_cKoronarajoitteiden vastustajia protestoimassa Lontoossa 2020. Kuva: Steve Eason/Flickr (CC BY-NC 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/karen.jpgKarenKasvomaskiin päätynyt Karen-meemi. Kuva: Redbubble.com.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/maski-cincinnati.jpgMaski CincinnatiYhdysvalloissa parturit ryhtyivät käyttämään maskeja viruksen leviämisen estämiseksi espanjantaudin aikaan. Kuva Cincinnatista (National Archives, USA).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/espanjantauti.jpgEspanjantautiInfluenssaosasto sotilassairaalassa Ranskassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Kuva: National Archives, USA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/maskeja-1918-1.jpgMaskeja 1918Maskit oli usein tehty harso- tai juustokankaasta (Scerri & Grech 2020: 1), joten ne olivat nykyisen koronaviruspandemian aikaisiin maskeihin verrattuna melko huokoisia. Kuvassa Punaisen ristin työntekijät valmistavat maskejä Bostonissa. (National Archives, USA).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/maskeja-1918.jpgMaskeja 1918Maskit oli usein tehty harso- tai juustokankaasta (Scerri & Grech 2020: 1), joten ne olivat nykyisen koronaviruspandemian aikaisiin maskeihin verrattuna melko huokoisia. Kuvassa Punaisen ristin työntekijät valmistavat maskejä Bostonissa. (National Archives, USA).2021-01-12T15:07:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/12/kulkutautien-historiaa-verkkokurssista-artikkelisarjaksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/bernt_notke_danse_macabre2.jpgBernt_Notke_Danse_Macabre2Viron kansallismuseossa sijaitseva Bernt Notken Kuolemantanssi -teos vuodelta 1463. (Public Domain)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/2880px-bernt_notke_danse_macabre.jpg2880px-Bernt_Notke_Danse_Macabre2021-01-12T12:33:17+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/25/katilot-lapsenmurhatutkijoina-1600-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/s3_v0010000_v0010372.jpgs3_V0010000_V0010372Vastasyntynyt lapsi, kuva vuodelta 1818. Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/the_midwife_titlepage_cropped-1.jpgKätilöitä Christopher Smartin "The Midwife"-lehden otsikkosivullaKätilöitä Christopher Smartin "The Midwife"-lehden otsikkosivulla. Kuva: Wikimedia Commons, kuvaa rajattu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/the_midwife_titlepage_cropped.jpgKätilöitä Christopher Smartin "The Midwife"-lehden otsikkosivulla.Kätilöitä Christopher Smartin "The Midwife"-lehden otsikkosivulla. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/134722141_692501438305769_5790834988608092268_n.jpg1600-luvun Turku Olaus Gangouksen kartallaTurku rakentui joen ympärille. Olaus Gangiuksen katran 1634 kopio. Turun museikeskus.2021-01-12T09:36:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/11/kalmistopiiri-mukana-tutkitun-tiedon-teemavuodessa-2021/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/125467447_105547651377871_2486716369807813764_n.png125467447_105547651377871_2486716369807813764_nhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/kalmistopiiri-logo-muokattu-2020.jpgkalmistopiiri logo muokattu 2020https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/sa_tunnus_ympyra_punainen_cmyk.jpgTutkitun tiedon teemavuoden punainen ympyrälogo2021-01-11T08:02:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2021/01/07/uusi-teoria-susi-kesyyntyi-koska-pystyi-hyodyntamaan-ihmisilta-ylijaaneen-proteiiniravinnon/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/sa_tunnus_ympyra_keltainen_rgb.pngSA_tunnus_ympyra_keltainen_rgbhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/13569908343_fd2e05f46e_c.jpgsusiLeikkiviä susia. Kuva: Tambako/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/paleoliittinen-koira-jaljennos-font-de-gaumen-luolamaalauksista-men_of_the_old_stone_age_1915_wolf.pngPaleoliittinen koira jäljennös Font-de-Gaumen luolamaalauksista Men_of_the_old_stone_age_(1915)_WolfPaleoliittinen koira, jäljennös Font-de-Gaumen luolamaalauksista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/01/tutkijat_ryhmassa.pngLahtinen et al. 2021 artikkelin tutkijat ryhmäkuvassa.2021-01-08T10:49:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/06/01/vanhimmat-kissahaudat-kertovat-kissan-kesyyntymisen-alkuajankohdasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/vanneer_etal2014_fig4.jpgVanNeer_etal2014_fig4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/hacilar.jpgHacilarhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/ruovikkokissa.jpgRuovikkokissahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/shillourokambos.jpgShillourokambos2021-01-07T17:44:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/15/esihistorian-palkittu-popularisoija-haastattelussa-arkeologi-matti-huurre/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/dscf1268.jpgKappelinpeltoMuistokivi Juvan Kappelinpellolla. Kuva: Juha Ruohonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/huurre-kirjat.jpgHuurre kirjatMatti Huurteen tunnettuja populaarikirjoja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/m012_ak17289_1.jpgM012_AK17289_1Suomussalmen Kalmosärkkä. Kuva: Helena Taskinen, Museovirasto. (Finna.fi, CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kalmosc3a4rkkc3a4_1957.jpgKalmosärkkä_1957https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/vc3a4rikallio.jpgVärikallioHossan Värikallion kivikautisia maalauksia, joissa esiintyy ihmis- ja eläinhahmoja. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/09/m-huurre.jpgM Huurrehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/09/huurre.jpgHuurreMatti Huurre vuonna 1964. Kuva: Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0)2021-01-05T19:51:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/17/lukijan-kysymys-onko-geenitutkimusten-perusteella-alkuperaiskansoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/47400098641_0eae7ebdb0_c.jpg47400098641_0eae7ebdb0_cYksinkertaistetut geenitestien tulokset voivat johtaa valheellisen geneettisen identiteetin muodostumiseen, sillä geenit eivät määritä ihmisen kansallisuutta, kulttuuria tai etnisyyttä. Kuva: Tony Webster/Flickr (CC BY 2.0).2020-12-31T14:02:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/29/niin-kallio-vastaa-kuin-sille-huutaa-kaikuakustiikka-esihistoriallisilla-kalliomaalauksilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva5.jpgKuva5Kuva 5. Kolme äänianalyysikuvaajaa Raaseporin Lammasjärven kalliomaalauksella suoritetuista akustisista mittauksista (S = herätesignaali, K = kaiku, pystyakseli = äänen voimakkuus, vaaka-akseli = aika): a) Mittauspisteessä 1, 44 metrin päässä maalauskalliosta, voimakkuudeltaan kohtalainen kaiku vastaa takaisin 0,27 sekunnissa; b) Mittauspisteessä 2, 30 metrin päässä maalauskalliosta, kaiku on voimistunut ja vastaa takaisin 0,17 sekunnissa; c) Mittauspisteessä 3, 12 metrin päässä maalauskalliosta, kaiku on voimistunut edelleen ja vastaa takaisin 0,08 sekunnissa. Äänianalyysiohjelma: Spectutils.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva4.jpgkuva4Kuva 4. Valkealan Olhavanvuoren kalliomaalauksen lähiympäristöä. Valokuva: Julia Shpinitskaya.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva3-1.jpgkuva3Kuva 3. Suomussalmen Värikallion kalliomaalaus lähietäisyydeltä. Valokuva: Julia Shpinitskaya.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva2-1.jpgkuva2Kuva 2. Lemin Haukkasaaren kalliomaalauskohde keskustelu- ja lauluetäisyydeltä. Maalaukset sijaitsevat kuvan keskellä sekä oikeassa reunassa olevissa tasaisissa seinämissä, noin metrin korkeudella vedenpinnasta. Valokuva: Julia Shpinitskaya.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva1.jpgkuva1Kuva 1. Luumäen Kalamaniemen (I) kalliomaalauskohde huhuiluetäisyydeltä. Maalaukset sijaitsevat kallion keskellä olevan vaakasuuntaisen raon yläpuolella, 1,6–2,8 metrin korkeudella vedenpinnasta. Valokuva: Julia Shpinitskaya.2020-12-30T13:01:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/02/18/tutkimusmatkailijoiden-klubilla-ei-sittenkaan-maisteltu-mammuttia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/beresovka_mammutti.jpgBeresovka_mammuttiOtto Herz ja Eugen Pfizenmayer seisovat Beresovkan mammutin jäännöksillä vuonnna 1901.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/chelonia.jpgcheloniaDNA-tutkimuksen mukaan lihanpala ei ole peräisin esihistoriallisesta eläimestä vaan liemikilpikonnasta. Kuva: John Starrett/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/yale-purkki.pngYale-purkkihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/explorers_club.jpgExplorers_ClubNew Yorkin Explorer's Club. Kuva: Christopher Michel/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/mammutti.jpgmammuttiTäytettyä mammuttia esitellään Pietarissa vuonna 1860.2020-12-28T11:17:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/15/juhlavuoden-haastattelusarja/2020-12-19T11:17:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/19/mita-uutta-ja-pysyvaa-post-prosessuaalinen-arkeologia-toi-arkeologiaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/16_tony_robbin_artwork.jpeg16_Tony_Robbin_artworkTony Robbins, "Painting 2006-7". Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/14_stalin_drought.jpg14_Stalin_droughtJosif Stalin suuren luonnon valjastamista koskevan suunnitelmansa ääressä neuvostoliittolaisessa propagandajulisteessa 1940-luvulla. (Kuvan teksti: "Ja Kukistaa Kuivuus!"). Kuva_ Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/13_fem_macc88n_hocc88jer_sina_snapsglas_ute_i_en_tracc88dgacc8ard_stacc8aende_vid_ett_tracc88dgacc8ardsbord_med_kaffekoppar_och_flaskor_-_nordiska_museet_-_nma.0048890.jpg13_Fem_män_höjer_sina_snapsglas_ute_i_en_trädgård_stående_vid_ett_trädgårdsbord_med_kaffekoppar_och_flaskor_-_Nordiska_Museet_-_NMA.0048890Viisi hyvin pukeutunutta ruotsalaismiestä snapsilaseineen 1900-luvun alkupuoliskolla. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/11_who_watches_the_watchmen.jpg11_Who_Watches_the_WatchmenGraffitimaalaus englantilaisessa tiiliseinässä. Quis qustodiet ipsos custodes? (Kuka valvoo valvojaa?) Roomalaisen satiirikko Juvenaliksen nimiin yhdistetty lentävä lause jatkaa elämäänsä populaarikulttuurin kuvastossa. Kuva: David Masters (Creative Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/09_angry_men_trailer_screenshot_3.jpg09_Angry_Men_trailer_screenshot_(3)Vihaisia miehiä Sidney Lumetin ohjaamassa elokuvassa 12 Angry Men (suom. Valamiehistön ratkaisu) vuodelta 1957. Henry Fonda kuvan keskellä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/08_image-1.jpg08_Image-1Ritari pelaa shakkia kuoleman kanssa Ingmar Bergmanin elokuvassa Seitsemäs sinetti. Teorian ja ihmisen välinen konflikti on yksi kirjallisen kulttuurin yleisimmistä kiistakapuloista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/06_250px-oscar_montelius._photograph._wellcome_v0026871.jpg06_250px-Oscar_Montelius._Photograph._Wellcome_V0026871Oscar Monteliuksen (s.1943-k.1921) 1800-luvulla laatima pronssikauden typologia oli ensimmäisiä arkeologisia luokitteluja. Kuva: Wikimedia commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/05_csiro_scienceimage_11342_dr_syd_leach_at_work_at_the_csiro_parkville_laboratory_in_the_early_1960s.jpg05_CSIRO_ScienceImage_11342_Dr_Syd_Leach_at_work_at_the_CSIRO_Parkville_laboratory_in_the_early_1960sTohtori Syd Leach työskentelee CSIRO:n Parkvillen laboratoriossa Australiassa 1960-luvulla. Kuva:Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/04_whats_my_line_original_television_panel_1952.jpg04_Whats_My_Line_original_television_panel_1952What’s my line? CBS:n tv-visailun raati vuonna 1952. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/02_rembrandt_-_the_philosopher_in_meditation.jpg02_Rembrandt_-_The_Philosopher_in_MeditationFilosofi syventyneenä miettisiin Rembrandtin “The Philosopher in Meditation” maalauksessa vuodelta 1632. Kuva: Wikimedia Commons.2020-12-19T07:57:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/13/lukijan-kysymys-mista-kaikesta-voisi-saada-ihmisen-muinais-dnata-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/liitupiippu.pngLiitupiipun varsi, josta onnistuttiin eristämään ihmisen DNA:ta (Kuva: Schablitsky et al. 2019)2021-01-21T10:51:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/17/io-saturnalia-joulun-esikuva-oli-suuri-karnevaalijuhla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/pig.jpgpigSaturnalian aikana annettu lahja, roomalainen tuttipullo. Kuva: British museum London (https://www.romanports.org/fr/articles/roman-ports-interet-humain/516-io-saturnalia-una-storia-di-natale-inglese-2.html)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/saturnalia_ernesto_biondi.jpgSaturnalia_Ernesto_BiondiErnesto Biondin(1909) kuvaus Saturnalian ilakoinnista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/saturnuksen_temppeli_wikimedia_robert_lowe.jpgSaturnuksen_temppeli_Wikimedia_Robert_LoweSaturnuksen temppeli (8 pylvästä oikealla), Vespan ja Tituksen temppeli (vasen) sekä Septimius Severuksen kaari (keskellä). Kuva: Wikimedia Commons (Robert Lowe).2024-12-25T07:20:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/07/14/hiuksia-halkomassa-miten-arkeologista-hiusaineistoa-voidaan-tutkia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/ristimc3a4ki.jpgRistimäkihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/ravattula1.jpgRavattulaKaivaukset Ravattulan Ristimäessä 2013. Kuva: Ilari Aalto (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/rakenne.jpgrakennehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/fig3.jpgFig3Perulaiselta muumiolta otettu hiusnäyte. (Kuva: Bergfield 2007, fig. 3).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/ravattula.jpgRavattulahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/manamansalo.jpgManamansaloKaivausraportin kuva 3 (Laulumaa 1994).2020-12-12T17:02:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/03/16/muinais-dnan-eristaminen-liitupiipusta-onnistui-yhdysvalloissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/03/claypipe.jpgclaypipehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/03/piippu.jpgLiitupiippuLiitupiipun katkelma, josta DNA-tutkimus onnistui. Kuva: Schablitsky et al. 2019, fig. 2.2020-12-12T16:47:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/04/kuiduista-kankaaksi-tekstiili-innovaatioita-paleoliittiselta-ajalta-alkaen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/antrean-verkko.jpgAntrean VerkkoOsa kivikautisen Antrean verkon jäännöksistä. Kuva: Sakari Pälsi (1920) Sakari Pälsi - Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVIIIhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/koptilainen-lautanauha.jpgKoptilainen lautanauhaKoptilainen lautanauha Egyptistä n. 500-luvulta eKr. Kuva: Brooklyn museum. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/mennan-hauta.jpgMennan hautaPellavamekkoihin pukeutuneita naisia n. 3500 vuotta vanhoissa seinämaalauksissa Theban nekropoliissa Luxorissa (Mennan hauta, TT69). Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/640px-aiguille_os_246.1_perspective.jpg640px-Aiguille_os_246.1_PerspectiveYli 10 000 vuotta vanha luuneula Gourdanin luolasta Ranskasta. Kuva: Toulousen museo (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/dolni-vestonice.jpgDolni VestonicePaleoliittiselta Dolní Věstonicen asuinpaikalta löytyneessä palaneen saven kappaleessa on tekstiilipainannetta. Kuva: Dolní Věstonicen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/640px-xinjiang_uygur_autonomous_region_museum_urumqi_xinjiang_china_e696b0e79686_e4b98ce9b281e69ca8e9bd90_e696b0e79686e7bbb4e590bee5b094e887aae6b2bbe58cbae58d9ae789a9e9a686_-_panoramio.jpg640px-Xinjiang_Uygur_Autonomous_Region_Museum_Urumqi_Xinjiang_China_新疆_乌鲁木齐_新疆维吾尔自治区博物馆_-_panoramioNoin 1800-luvulle eaa. ajoittuva "Loulanin kaunottarena" tunnettu muumio on löytynyt Tarimin Kuva: Hiroki Ogawa/Wikimedia Commons.2020-12-08T06:57:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/16/queer-arkeologia-kummajaisesta-osaksi-uutta-holistista-tutkimussuuntausta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/siksc3a4lc3a4_spiraalit.jpgSiksälä_spiraalitVaatetuksen pronssispiraaleja Siksälän kalmistosta Virosta. Kuva: Valk et al. 2014: 60.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/luistari_281.jpgluistari_281Luistarin hautaan 281 on Pirkko-Liisa Lehtosalon mukaan haudattu kaksi miestä kasvot vastakkain. Sukupuolenmääritys perustuu haudassa olleeseen miekkaan. Kuva: Lehtosalo-Hilander 1982: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/weerdingen.jpgWeerdingenHollannista 1904 löytyneitä, syleileviä Weerdingen suoruumiita pidettiin pitkään naisena ja miehenä, kunnes DNA-analyysi varmisti molemmat miehiksi. Vainajat ovat eläneet ajanlaskun alun tienoilla. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/egyptian.jpgegyptianEgyptologiassa keskustelua ovat herättäneet faaraon hovissa palvelijoina toimineet Khnumhotep ja Niankhkhnum. Henkilöillä oli cis-normatiiviset perheet, mutta siitä huolimatta he halusivat tulla haudatuksi yhdessä. Haudan reliefeissä miehet on kuvattu hieromassa neniään vastakkain, mikä muinaisesa Egyptissä vastasi suudelmaa. Ks. Esim. Khnumhotep and Niankhkhnum, and Occam's Razor - Making Queer History. https://www.makingqueerhistory.com/articles/2016/12/20/khnumhotep-and-niankhkhnum-and-occams-razorhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/osebergship_1904_khm.jpgosebergship_1904_khmOsebergin laivahaudan kaivaus vuonna 1904. Kuva: UiO Museum of Cultural History.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/tyrvc3a4ntc3b6-suontaka.jpgTyrväntö SuontakaTyrvännön Suontaasta tutkittu hauta, joka sisälsi sekä miekkoja että tyypillisinä naisen koruina pidettyjä solkia. Kuva: Keskitalo 1969, fig. 2 (muokattu, U. Moilanen).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/fig7.jpgfig7Skandinaavisia kultafolioriipuksia on pidetty amuletteina, joissa on kuvattu joko toisiaan halaavia tai suutelevia hahmoja. Hahmot on usein tulkittu rakastavaisiksi - paitsi jos henkilöt ovat samaa sukupuolta. Kuvan esineessä toisiaan halaavat naiset.(Back Danielsson 2007, fig. 7)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/ose2.jpgOsebergin laivaan haudatun naisen luita.Osebergin laivahautaan haudatun 70-80-vuotiaan naisen luustoa. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/ose1.gifose1Osebergin laivan kaivaukset. Kuva: irisharchaeology.ie2020-12-06T11:44:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/02/14/kolmiulotteisia-malleja-tekeilla-suomen-arkeologisesta-aineistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/luistarin-hammas.jpgLuistarin hammas2020-12-06T11:42:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/03/09/jaakauden-jattilaisia-ja-tunteita-herattanyt-piisale-vapriikissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/malta_siperia.jpgMalta_SiperiaSiperiassa Baikal-järven lähistöllä sijaitseva Mal'ta on yksi tunnetuimmista euraasialaisista paleoliittisista asuinpaikoista. Kohteelta on löytynyt useita mammutinluisia, lentävää joutsenta esittäviä, figuureja. Useat niistä ovat löytyneet asumusten miesten puolina pidetyistä osista, mutta yksi on peräisin lapsen haudasta (Delporte 1979; Poikalainen 2001). Näitä mielenkiintoisia tietoja näyttelyssä ei kuitenkaan kerrota, vaan lisätiedot jäävät näyttelyvieraan itse etsittäväksi. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/aikajana.jpgaikajanaNäyttelyn aikajanassa neandertalinihminen ja nykyihminen oli sijoitettu peräkkäin, vaikka molemmat elivät myös yhtä aikaa ennen neandertalilaisten katoamista. Myös Homo erectus saattoi olla olemassa vielä paljon myöhemmin kuin tässä on esitetty.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/venukset.jpgVenuksetKostenki 1:n kuuluisan venusfiguriinin (nr 1) pääsee näkemään Vapriikin näyttelyssä. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/61.png6Mammutinluuhun kiinnitettyjä piimikroliittejä Kokorevo 1:n löytöpaikalta. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/neandertal-rekonstruktiot.jpgNeandertal-rekonstruktiothttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/11.jpg11https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/10.jpg10https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/8.jpg8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/7.jpg7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/6.png62020-12-06T11:40:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/23/motalan-seivastetyt-paakallot-kivikautisen-rituaalin-jaanteita-ruotsista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/kanaljorden_artefact.jpgKanaljorden_artefactKuva: Fredrik Hallgren/Stiftelsen Kulturmiljövård.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/motala.jpgMotalaYksi kalloista kaivaushetkellä. Kuva: Anna Arnberg.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/motala_kallo.jpgMotala_kalloYksi Motalan seivästetyistä kalloista. Kuva: Fredrik Hallgren/Stiftelsen Kulturmiljövård.2020-12-06T10:16:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/05/muinaista-dnata-maaperasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/toppolanmaki.jpgToppolanmäkiRistiretkiaikaisen ruumishaudan kaivamista. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva3.jpgKuva3Taipalsaari Taipaleenranta 2. Kairauskuopista nousi välillä myös palanutta luuta ja keramiikkaa. Kuva: Petro Pesonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva2.jpgKuva2Näytteenottoa Virolahden Karpankankaan kivikautisella asuinpaikalla Kuva: Petro Pesonen.2020-12-05T06:27:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/06/09/yksi-valkeakosken-toppolanmaen-rautakautisista-haudoista-avataan-uudelleen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/toppolanmc3a4ki_h3.jpgToppolanmäki_h3Sakari Pälsin piirtämä kuva haudan 3 kiveyksestä ja sen alla olleesta luurangosta. Muokkaus: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/toppolanmc3a4ki_kalmisto_h3.jpgToppolanmäki_kalmisto_h3Toppolanmäen kalmisto Sakari Pälsin 1937 laatimassa yleiskartassa. Muokkaukset ja lisäykset: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/toppolanmc3a4ki_kartta-1.jpgToppolanmäki_kartta-1Toppolanmäen kalmisto Sakari Pälsin 1937 laatimassa yleiskartassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/h3_pc3a4lsin_piirros.jpgH3_pälsin_piirros2021-11-24T18:45:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/26/etelasaamelaisten-kielelliset-esi-isat-olivat-karjanhoitajia-ennen-poropaimentolaisuuden-syntya/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/etelasaamelaiset.jpgeteläsaamelaisetEteläsaamelaisten keskeisin puhuma-alue, jota väitöskirja käsittelee. Kuva: Piha 2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/21349156243_5ce07d8a8b_c.jpg21349156243_5ce07d8a8b_cKuva: Isen Majennt/Flickr (CC BY-NC-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/6140878587_b4a4c1855f_c.jpg6140878587_b4a4c1855f_cKuva: Claire Rowland/Flickr (CC BY 2.0).2020-11-27T07:35:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/27/matkailun-kehittamisen-arkeologisilla-maastokohteilla-tulee-olla-paikallislahtoista-ja-perustua-monialaiseen-yhteistyohon/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/vari-ja-musta_digidigi.jpgväri ja musta_digidigi”Netissä räplääjät ja digivastaiset”https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/vari-ja-musta_pieni-on-kaunista.jpgväri ja musta_pieni on kaunistaPieni on kaunista. Tulevaisuudesta keskusteleminen ei välttämättä ole helppoa. Tulevaisuuskuvat auttavat konkretoisoimaan kuviteltua tulevaisuutta. Kun tulevaisuutta on sanallistettu ja visualisoitu, siitä keskusteleminen helpottuu ja näin saadaan myös työvälineitä päätöksentekoa varten. Tässä tutkimuksessa kirjoitin tulevaisuuskuvat lyhyiksi tarinoiksi. Taiteilija kuvitti nämä tarinat unenomaisiksi piirroksiksi. Piirrokset: Jaana Saarikoski.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/vari-ja-musta_unohdus.jpgväri ja musta_unohdusKuva 3. ”Kyllä se viiminen sammuttaa valot.”https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/vari-ja-musta_yhdistetyt-voimavarat.jpgväri ja musta_yhdistetyt voimavaratKuva 2. ”Yhdistetään ne vähäiset resurssit.”2020-11-27T07:06:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/02/esittelyssa-ita-uudenmaan-alueellinen-vastuumuseo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/postimaki_.jpgPostimäki_Porvoon Ilolan Postimäki sijaitsee Suuren Rantatien varrella ja on yksi Suomen parhaiten säilyneistä mäkitupalaisalueista. Kuva: Riikka Mustonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/porvoo-linnamaki.jpgPorvoo LinnamäkiNäkymä Porvoon Isolta Linnamäeltä Porvoonjoen suuntaan. Kuva: Riikka Mustonen.2020-12-15T08:04:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/09/lukijan-kysymys-kuinka-monta-punamultahautaa-on-ollut-kivikautisissa-kalmistoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2021/10/475e9bffad7f942666253f580faeee8e.jpg475E9BFFAD7F942666253F580FAEEE8EJönsaksen metsästäjä-keräilijäkalmiston pienikokoinen hauta 2, joka sijaitsi liesirakenteen kyljessä. Vaikka rakenteet sijaitsivat vierekkäin, ei niiden samanikäisyydestä ole kuitenkaan varmuutta. Kuva: Leena Ruonavaara/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/jonsas_kartta-1.jpgjönsas_karttahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/fd392cdc92d0d0b48f9105074042b451.jpgFD392CDC92D0D0B48F9105074042B451https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/798dd236fc6ca7d32dba71b5829c9adf.jpg798DD236FC6CA7D32DBA71B5829C9ADF2020-11-24T07:13:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/18/uskontoarkeologian-terminologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/oppisanasto.jpgoppisanastohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/uskontoarkeologian_tyc3b6paja.jpgUskontoarkeologian_työpajahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/17389065_10154692473868645_5637675186996265053_o.jpg17389065_10154692473868645_5637675186996265053_oTvärminnen eläintieteellisen aseman maisemia. Suomen arkeologinen seura järjesti asemalla uskontoarkeologisen työpajan 23.-24.4.2017. Kuva: Ulla Moilanen2020-11-23T11:46:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/22/kuinka-luolamiehet-kansoittivat-kivikauden-mielikuvien-ja-myyttien-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-9.pngKuva 91800-luvun kivikauden kuvaukset eivät esitä vain miehiä aktiivisessa roolissa. Maxime Faivren maalaus Deux mères (Kaksi äitiä) vuodelta 1888 esittää naista, joka suojelee lapsiaan kivikirves kädessä taustalla häämöttävältä karhulta. Kuva: Musée d’Orsay.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-8.jpgKuva 8Luolamiesteema Salossa sijaitsevan Nuijabaarin kyltissä syksyllä 2020. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-7-e1604385047221.pngKuva 7Lappeenrannan nykyisen vaakunan on piirtänyt Olof Eriksson ja se on otettu käyttöön 1954. Kuva-aihe perustuu 1600-luvulta lähtien käytössä olleeseen kaupungin sinettiin, johon oli kuvattu kansainvälisten esikuvien mukainen villimies-hahmo viittaamaan Lappstrand-nimen alkuosaan, eli ”lappalaisiin”. Villmanstrand-nimitys otettiin käyttöön 1721. (vaakunoista ks. Iltanen 2013). Saamelaisiin suhtauduttiin siis samaan tapaan kuin Amerikan alkuperäiskansoihin ja heidät samaistettiin perinteeseen sivistyksen ulkopuolisista villi-ihmisistä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-6-e1604383495298.jpgKuva 6Villimieshahmoja Albrecht Dürerin maalaaman triptyykin (1499) sivupaneeleissa Alte Pinakothekin kokoelmissa Münchenissä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-5-e1604383441619.jpgKuva 5Veistos noin vuodelta 192 esittää Rooman keisari Commodusta (161–192 jaa.) Herculeksen hahmossa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-4.jpgKuva 4Muinaiset jättiläiset rakentavat kivimonumenttia 1600-luvun kaiverruksessa. Kuvitusta Johan Picardtin teoksessa Korte beschryvinge van eenige Vergetene en Verborgene Antiquiteten (1660).  https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-3.jpgKuva 3Mammoth Cave Kentuckyssa Yhdysvalloissa käsittää 640 km luolia ja on maailman pisin tunnettu luolasto. Puupiirros “The Bottomless Pit in Mammoth Cave” vuodelta 1887. Dr. Nuno Carvalho de Sousa Private Collections, Lissabon. Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-2.jpgKuva 2Luolamies ja luolanainen naamiaisasuina. Kuvakaappaukset Amazonin verkkokaupan sivuilta 30.10.2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/kuva-1.jpgKuva 1Le Moustier Neanderthals. Charles R. Knight (1920). Kuva: Wikimedia Commons.  2020-11-21T18:07:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/20/milla-ennen-leikittiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/m20_tmm21816_kp2081.jpgTurun museokeskus / Valokuva-arkistoKaarnavene Turun museokeskuksen kokoelmista. Kuva: Turun museokeskus, Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/ristimc3a4en-hevosenpc3a4c3a4-kuva-jkr.jpgRistimäen hevosenpää kuva JKRhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/punasavilelut.jpgPunasavilelutUuden ajan punasavisia eläinlelulöytöjä. Vas. koiran takapää Turusta verkamanufaktuurin kaivauksilta ja päätön lintupilli Vehmaan pappilan pihalta (kuvat H.-M. Pellinen). Oikealla hevosenpäälöytö Ravattulasta (kuva Juha Ruohonen).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/ostjakkien-haltianukke-kansallismuseon-kokoelmat.jpgMuseovirasto, Suomen kansallismuseo.Haltianukke Kansallismuseon kokoelmista. Nukke on peräisin ostjakeilta Siperiasta ja tarkemmin ajoittamaton, mutta valmistettu ennen 1900-lukua. Jaloissaan nukella on poronnahkasaappaat ja ympärilleen on kiedottu kuviollinen puuvillainen kangaskaistale. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat / Antellin kokoelmat, kuvat Finna.2020-12-09T19:34:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/15/kumpujen-ja-kalmistojen-katkoista-haastateltavana-rautakauden-tutkija-marianne-schauman-lonnqvist/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/salon-kaivaus.jpgSalon kaivausKaivausporukkaa Salon Isokylän Katajamäen ja Ketohaan kaivauksilla 1978. Marianne Schauman-Lönnqvist eturivissä kolmas vasemmalta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/sund.jpgSundSundin Långängsbackenilla 1965.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/29710_1_sivu1_kasitelty.jpgKorvalan rannerengasItäbalttilainen rannerengas Sauvon Korvalan kalmistosta. Kuva: Noora al Maleki.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/mariannesl-kuva-vesa-laulumaa.jpgMarianneSL kuva Vesa LaulumaaMarianne Schauman-Lönnqvist työhuoneella. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/dia_36.jpgDia_36Yksittäinen paasiarkkuhauta Sauvon Korvalan kalmistossa. Kuva: Marianne Schauman-Lönnqvist.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/11/dia_39.jpgDia_392020-11-19T10:13:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/24/tunnistusopas-pyorea-kupurasolki/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kaksielaiminen-kupurasolki.jpgKaksieläiminen kupurasolkiOIkealla kaksieläiminen kupurasolki (KM 24740:162) Euran Luistarista (hauta 835).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/f-tyyppi.jpgF-tyyppiÄänekoskelta löytynyt F-tyypin kupurasolki (KM 11929), jonka tunnistaa tappien määrästä. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kupurasolki-e-tyyppi.jpgKupurasolki E-tyyppiLieksasta löytynyt E-tyypin kupurasolki (KM41227:1).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/appelgren-e.jpgAppelgren Ehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kupurasoljet-d-tyyppi.jpgKupurasoljet D-tyyppiVasemmalla kapeareunuksinen D-tyyppi Lempäälästä (KM 2192:645) ja oikealla leveäreunuksinen D-tyyppi Valkeakoskelta (KM 41044:1). Kuvat: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/f09a743a-07d1-4b34-ae98-d356ecb198c2.jpgf09a743a-07d1-4b34-ae98-d356ecb198c2Leveäreunuksinen D-tyypin solki Valkeakoskelta (KM 41044:1). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/c-d.jpgC-DC-D-tyyppien välimuodossa (Lehtosalo-Hilander 1982b: 96) on https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/km17208_601.jpgKM17208_601D-tyypin solki Tampereen Vilusenharjusta (KM 17208:601). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/appelgren-d.jpgAppelgren Dhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/km33025_1.jpgKM33025_1Kuva: Museovirasto (Finna.fi).2020-11-19T10:06:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/04/13/rabiveren-nainen-suoruumisloyto-virosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/rabivere_.jpgRabivere_Rabiveren suoruumis ennen tutkimuksia. Kuva: Eerik Laid (Kama & Rammo 2015).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/rabivere.jpgRabivereRabiveren suoruumis ajoittui 1600-1700-lukujen vaihteeseen. Se haudattiin pian löytymisensä jälkeen 1930-luvulla. Rabiveresta tunnetaan tarina itsemurhan tehneestä, suohon haudatusta naisesta. Koska ruumista ei voida tutkia tarkemmin, jää naisen kuolinsyy ja mahdollinen yhteys tarinaan epäselväksi. Kuva: Viron kansallismuseo.2020-11-17T19:59:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/09/02/liedon-kukkarkosken-kivikautinen-kalmisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/09/kukkarkoski_i_kauempaa.jpgKukkarkoski I:n kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto.Kukkarkoski I:n kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat kuvan vanhan saunan takana kohoavassa rinteessä. Kuva: Nautelankosken museohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/09/kukkarkoski-punamultahauta.jpgPunamultahauta Liedon Kukkarkosken kalmistossaPunamultahauta Liedon Kukkarkosken kalmitossa. Kuvassa näkyy antimina hautaan asetetut meripihkariipus ylhäällä oikealla ja liuskerenkaan puolikas keskellä oikealla. Kuva: http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/09/kukkarkoski_pienoismalli.jpgLiedon Kukkarkoski I:n pienoismalliNautelankosken museossa on nähtävillä Kukkarkoski I:n pienoismalli. Kuva: Nautelankosken museo2020-11-15T13:02:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/12/sigirin-puuidoli-mesoliittiselta-kivikaudelta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/shigir-idol-e1591343873273.jpgshigir-idolhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/shigir_idol.jpgShigir_idolŠigirin puuidoli on koristeltu erilaisin viivoin ja siksak-kuvioin. Paalussa on erotettu myös useita ihmiskasvoja. Piirros: Tolmachev 1916.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/d091d0bed0bbd18cd188d0bed0b9_d188d0b8d0b3d0b8d180d181d0bad0b8d0b9_d0b8d0b4d0bed0bb-e1591343350925.jpgБольшой_шигирский_идолŠigirin puuidoli on yksi maailman vanhimmista monumentaalisista puuveistoksista. Kuva: Wikimedia Commons.2020-11-15T10:26:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/12/01/alla-aroauringon-helsingin-yliopiston-arkeologian-opiskelijoiden-kokemuksia-kaivauksista-romaniassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva-5.jpgKuva 5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva-4.jpgKuva 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva-2.jpgKuva 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva-3.pngkuva 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kuva-1.jpgDCIM101MEDIADCIM101MEDIAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kuva-5..jpgKuva 5.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kuva-4..jpgKuva 4.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kuva-3..pngKuva 3.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kuva-2..jpgKuva 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/kuva-1..jpgDCIM101MEDIADCIM101MEDIA2020-11-09T07:20:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/06/keskiajan-naisia-ja-miehia-suomen-kirkkojen-vanhimmissa-hautakivissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/pormestarin_kuori.jpgPormestarin_kuoriKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/pk.jpgPKTurun tuomiokirkon eteläsivun sisäänkäynnin kynnyskivenä käytetystä hautakivestä teksti on kulunut kokonaan pois, mutta Juhani Rinteen mukaan kyseessä on yksi tuomiokirkon vanhimpiin kuuluva hautakivi. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/pormestari4_j.jpgPormestari4_JKuva: Juhana Ahlamo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/tkko.jpgTkkoTurun tuomikirkon Pormestarin kuorissa säilytettävä kivi nro 1 kuuluu Itämeren alueen keskiaikaisiin hautakivityyppeihin, joiden muodossa on toisinaan nähty jopa riimukivien vaikutusta. Kuvat: Juhana Ahlamo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/ulvila1200.jpgUlvila1200Ulvilan kirkon vanhimpana hautakivenä on pidetty puumerkin sisältävää kiveä. Sen on arveltu ajoittuvan 1200-luvulle. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/dsc_7991.jpgDSC_7991https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/tideman.jpgTidemanhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/ulvila_stolte_ja_anna.jpgUlvila_Stolte_ja_AnnaKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/herbordus.jpgHerbordusKuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/sastamala12a.jpgSastamala12AKuva: Anniina Laine.2020-11-08T18:24:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/09/10/kittilan-kansanperinnetta-ja-saamelaisten-hautausmaita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/07/noitakallio.jpgNoitakallioKelontekemäjärven Manalaissaaren Noitakallion vuosilukumänty. Piirros: Samuli Paulaharju 1922.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/07/saamelaisalueet.jpgSaamelaisalueetSaamelaisalueet kartalla. Kuva: Nordiska museet.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/07/nuortijc3a4rvi.jpgNuortijärviHirsisalvoksia Nuortijärven Rippisalmen kalmistossa. Kuva: Samuli Paulaharju (Paulaharju 1921: 185).2020-11-03T06:24:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/01/17/kasvot-voyrin-kaldamaen-rautakautiselle-tytolle/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4ki_nenc3a4.jpgKäldämäki_nenäLuun merkkipaikat ja vastaava nenän pehmytkudoshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4ki_aw.jpgKäldämäki_AWVöyrin Käldämäen arkeologinen kohde. Kuva: Anna Wessman.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-tyttc3b6.jpgKäldämäen tyttöhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-tyttc3b6-2.jpgKäldämäen tyttö 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-tyttc3b6-1.jpgKäldämäen tyttö 1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-hampaat.jpgKäldämäen hampaatKäldämäen kallon alaleuan hampaita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-kallo-2.jpgKäldämäen kallo 2Käldämäen kallon sivuprofiili.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-kallo-1.jpgKäldämäen kallo 1Käldämäen kallo edestä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4en-kasvot.jpgKäldämäen kasvotKäldämäen tytön kasvot rakentuvat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/kc3a4ldc3a4mc3a4ki_silmc3a4t.jpgKäldämäki_silmät2020-12-14T08:31:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/07/20/mukkalan-historiallinen-saamelaiskalmisto-savukoskella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/mukkala_kalmisto.jpgMukkala_kalmistoKuva: Mukkalan kalmistosta löytyneet ristit kertovat kristinuskon vaikutuksesta. Kuva: Krister Katva 1974/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/mukkala1934.jpgMukkala1934Leppäahon piirtämä kartta Mukkalan haudoista 1934.2020-11-01T19:02:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/06/06/mos-teutonicus-aristokraatin-viimeinen-matka/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/rikhardii.jpgRikhardIIEnglannin Rikhard II:n hautajaissaattuetta kuvaava piirros Froissartin kronikasta 1400-luvun lopusta. Ruumiin esillä olo oli tärkeä osa hautajaisrituaaleja. Kuva: British Library.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/mos_teutonicus.jpgMos_teutonicusKuvaaja ruumiin käsittelytavasta suhteessa kuljetettavan matkan pituuteen. Kuvaaja sisältää tietoja yhteensä neljästäkymmenestä vuosien 877-1471 välillä kuolleesta saksalaisesta, ranskalaisesta ja englantilaisesta kuninkaasta, aatelisesta ja piispasta. Nuoremmat merkinnät ovat Habsburg-suvun jäseniä ja osoittavat, että välimatkalla ei ollut vaikutusta ruumiin käsittelytapaan enää keskiajan jälkeen. Kuva: Weiss-Krejci 2001, fig. 2 (suomennettu).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/henry-i-three-nightmares-detail.jpghenry-i-three-nightmares-detailHenrik I keskiaikaisessa piirroksessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/henry-vii-coffin.jpghenry-vii-coffinHenrik VII Luxemburgilaisen hauta avattiin vuonna 2014 tutkimuksia varten. Vainajan jäännökset oli asetettu pieneen puuarkkuun kankaisiin käärittynä. Kuva: Lorenzi 2014.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/fredrik-i.jpgfredrik-iItävallan herttua Fredrik I palaa kotiin ristiretkeltä most teutonicus -käsittelyn saatuaan. Kuva 1400-luvun kronikasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/despenser.jpgdespenserHugh Despenserin teloitusta kuvaava keskiaikainen piirros.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nikamat.jpgnikamatHulton Abbeyn leikkausjälkiä ja vammoja sisältäviä nikamia. Kuva: Unviversity of Reading.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/montielin-taistelu-1369.jpgmontielin-taistelu-1369Montielin taistelua 1369.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ludwigix.jpgludwigixRanskan kuningas Ludvig IX:n kuolema 25.8.1270. Maalaus 1400-luvun kronikassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/bonifatiusviii.jpgbonifatiusviiiPaavi Bonifatius VIII:tta esittävä fresko Rooman lateraanikirkossa. Kuva: Wikimedia Commons.2020-11-01T18:55:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/04/30/muinaissuomalaisten-dnata-metsastamassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/toppolanmc3a4ki-dna.jpgToppolanmäki dnaMuinais-DNA-näytettä otetaan Valkeakosken Toppolanmäen vainajan hampaasta. Kuva: Kerttu Majander.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/labra.pnglabraLaboratoriotyöskentelyä. Kuva: Sanni Översti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/plague_carting_the_dead_by_moynet.jpgL0004076 Plague: carting the dead, by MoynetTämä 1800-luvulla tehty kuva esittää ruttoepidemiaa Elliantissa, Bretagnessa. Tarinoiden mukaan tauti pyyhkäisi Elliantin yli 500-luvulla ja surmasi kaikki muut, paitsi yhden miehen ja tämän äidin. Ruttoepidemioita voidaan nykyisin tutkia genetiikan avulla. Kuva: Wellcome Collection gallery (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/denisova.jpgdenisovaModernin ihmisen, neandertalinihmisen sekä denisovanihmisen kallot. Kuva: justscience.in.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/kc3b6ln.jpgKölnRoomalais-Germaanisen arkeologian museossa Kölnissä.2020-11-01T15:53:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/10/31/eaa-glasgow-2015-tutkimuksia-sairauksien-historiasta-hautojen-avaamisesta-isotoopeista-ja-luolista-loytyneista-ihmisjaannoksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/eaa2015.jpgEAA2015Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/1349.jpg1349Flaamilainen 1300-luvun miniatyyrikuva esittää ruttohautauksia Tournaissa, Belgiassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/eaa3.jpgeaa3Glasgown yliopiston holvikaaria. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/st-_baldreds_cave_seacliff.jpgSt._Baldred's_Cave,_SeacliffSkotlannissa sijaitseva St. Baldred's Cave on yksi Iso-Britannian luolakohteista, joista on löytynyt varhaiskeskiaikaisia ihmisjäännöksiä. Kuva: Lisa Jarvis/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/eaa2.jpgeaa2Kuva: Ulla Moilanen.2020-11-01T15:01:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/09/karhuja-neandertalien-haudoissa-ja-ihmisen-hautaamia-luolakarhuja-totta-vai-tarua/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/wildenmannlisloch.jpgWildenmannlislochNäkymää Wildenmannlislochin luolan sisäänkäynniltä. Kuva: Adrian Michael7Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/regourdou2.jpgRegourdou2Regourdoun luolasta löytynyt luolakarhun leukaluun kappale. Kuva: Donsmaps.com.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/le-regourdou.jpgLe RegourdouLe Regourdoun luolan "kivirakenteita" ja luulöytöjä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/7385051958_4646da06ae_z.jpg7385051958_4646da06ae_zRekonstruktio luolakarhusta. Kuva: Daniel Mennerich2020-11-01T15:00:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/30/miekkoihin-ja-seppiin-liittyvia-yliluonnollisia-uskomuksia-viikinkiajalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/sammon-taonta.jpgSammon taontaSeppä Ilmarinen edustaa myyttistä seppää suomalaisessa kansanperinteessä. Väinö Blomstedtin maalaus Sammon taonta (1897).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/metallografia.jpgMetallografiaMetallografisen tutkimuksen tekemistä rautakautisesta miekasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/metallografinen-tutkimus.jpgMetallografinen tutkimusMetallografisen tutkimuksen näytteenottoa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/miekka_ulfberht.jpgMiekka_UlfberhtKirjoittajan valmistama säiläkirjoitusmiekan ennallistus. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/img_20200418_123110_1.jpgIMG_20200418_123110_1Kenties ainoastaan asesepät olivat erityisasemassa. Kuvassa miekka ahjossa. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/5079551920_56ba13121b_c.jpg5079551920_56ba13121b_cTuli ahjossa. Hans Splinter/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/32243734412_b10abcabd4_c.jpg32243734412_b10abcabd4_cKruunajaismiekkana käytetty ranskalainen "La Joyeuse". Kuva: Bradley Weber (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/3605630863_c5bd44792c_c.jpg3605630863_c5bd44792c_cKuva: Hans Splinter/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/sepantyo.jpgSepäntyöSepäntyöhön liittyy paljon myyttejä ja tarinoita. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/seppa.jpgSeppäPohjoismaisen mytologian mukaan seppä oli erityinen henkilö. Kuva: Ulla Moilanen.2020-10-31T12:50:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/09/20/arkeogenetiikkaa-seilissa-elokuussa-2016/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/koira.jpgkoiraArkeologi Sanna Saunaluoma kouluttaa Hekla-koiraa havaitsemaan arkeologiset ihmisluut. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/seilin-kirkko.jpgseilin-kirkkoKuva: Ulla Moilanen.2020-10-29T08:56:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/02/27/nuorakeraamisen-kulttuurin-haudat-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/vasarakirves.jpgvasarakirvesRuotsista löytynyt vasarakirves. Kuva: Marcus Persson/SHMM. (CC BY 2.5 SE)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeraaminen-hauta.jpgnuorakeraaminen-hautaNuorakeraaminen hauta, jossa antimina on astia sekä lukuisia eläimen hampaita ja simpukankuoria. Oechlitz, Saalekreis, Saksa. Kuva: D. Menke, LDA Sachsen-Anhalt.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/sope.jpgsopeNaisen hauta, Koillis-Viro, Sope. Kriiska & Tvauri (2007:83).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeraamiset_virossa.jpgnuorakeraamiset_virossaViron nuorakeraamiseen kulttuuriin liitetyt asuinpaikat ja hautaukset. Kuva: muokattu Lõugas et al.( 2007:24).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/suomen-nuorakeraamiset-haudat.jpgsuomen-nuorakeraamiset-haudatSuomen nuorakeraamiset a) varmat hautaukset ja b) mahdolliset hautaukset. Kuva: Nordqvist & Häkälä (2014).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/yksinc3a4ishauta.jpgyksinaishautaLeikkaus tyypillisestä Tanskalaisesta yksittäishautakulttuurin hautakummusta. Haudat voidaan ajoittaa niiden sijainnin perusteella hautakummussa. Kuva: Tanskan kansallismuseon verkkosivut (Natmusdk 2017).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeraamiset_skandinaviassa.jpgnuorakeraamiset_skandinaviassaOikealla: Yksittäishautakulttuurin hautojen levinneisyys ja kehitys Jyllannissa 2850–2600 BC. Musta - Vaihe 1, tummansininen - Vaihe 2 ja vaaleansininen - Vaihe 3. Kuva: Tanskan kansallismuseon verkkosivut (Natmusdk 2017).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeraamiset_skandinavia.jpgnuorakeraamiset_skandinaviaRuotsin ja Norjan nuorakeraamisen kulttuurin hautaukset Malmerin (1975:153) mukaan. Pieni musta pallo on kuoppahautaus, suuri musta pallo on Bedingen ja Västerbjerin kalmisto ja avoneliö käytävähautaus, josta on löydetty nuorakeraamista esineistöä. Kuvasta puuttuu Länsi-Norjan hautauksia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeramiikka.jpgnuorakeramiikkaVasemmalta oikealle varhais-, keski- ja myöhäisnuorakeraamiset (3000–2400 BC) juoma-astiat ja alla vastaavan ikäiset taistelukirveet. Kaikki esineet ovat Tanskalaisia, mutta vastaavia on löydetty hauta-anteina Tanskasta Moskovaan. Kuva: Sherratt (2001a:191).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nuorakeraamiset_haudat.jpgnuorakeraamiset_haudatTyypillinen Keski-Eurooppalainen nuorakeraamisen kulttuurin naisen (vas.) ja miehen (oik.) hautaus. Vainajilla yksilölliset hauta-annit ja sukupuolittunut bipolaarinen ruumiiden asettelu ja kylkisyys. Kuva: muokattu, Turek & Cern (2001).2020-10-29T08:55:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/05/27/international-workshop-yamnaya-interactions-25-26-4-2019-hautatutkimusta-eurooppalaiseen-tapaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/kuva_1.jpgkuva_1Kuva 1: Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin seminaarihuone valmiina workshopia varten. Kuva: Bianca Preda.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/kuva-3.jpgkuva 3Kuva 3. Workshopin osallistujat matkalla illanviettoon Helsingin Uunisaareen. Kuva: Bianca Preda.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/kuva-2.jpgkuva 2Kuva 2: Kristian Kristiansen esitelmöi nuorakeramiikasta, väkivallasta ja rutosta. Kuva: Bianca Preda.2020-10-29T08:55:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/12/kannibalismin-monet-kasvot-etnografia-arkeologian-apuvalineena/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/e28098cannibal-feast-on-the-island-of-tanna-new-hebrides-1891-charles-e.-gordon-fraser-wikimedia-commons.jpeg‘Cannibal feast on the Island of Tanna, New Hebrides’ (1891) Charles E. Gordon Fraser Wikimedia CommonsCharles E. Gordonin maalaus vuodelta 1891 kuvaamassa kannibalismia Tannan saarella Oseaniassa (kuva Wikimedia Commons).2020-11-12T12:35:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/04/nakokulmia-antiikin-roomalaisten-hautakirjoituksiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/640px-sepolcro_degli_scipioni_001_entrata.jpg640px-Sepolcro_degli_Scipioni_001_EntrataKuva 1. Sisäänkäynti Scipioiden hautaan. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/iscrizioni4.jpgIscrizioni4Kuva 4. Talonmuotoinen hauta, Isola Sacran nekropoli. Kuva: Aulikki Vuola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/iscrizioni3.jpgIscrizioni3Kuva 3. Tiberius Claudius Eutychuksen perhehauta, Isola Sacran nekropoli. Kuva: Aulikki Vuola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/iscrizioni1.jpgIscrizioni1Kuva 1. Grania Faustinan hauta-alttari (Rooma, Museo Lateranense).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/iscrizioni-2.jpgIscrizioni 2Kuva 2. Cornelius-veljesten hautakivi (Bergamo, Museo Archeologico).2021-01-18T13:45:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/02/virtavesien-kivirakenteita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/uittopato.jpgUittopatoUittopato Pudasjärven Näätiojassa. Kuva: Hans-Peter Schulz/Lusto - Suomen Metsämuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kalapato.jpgKalapatoKalapadon rakenteita joen pohjassa Rovaniemellä (Ylä-Naarma 3). Kuva: T. Karjalainen/Lusto - Suomen metsämuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kahlaamo.jpgKahlaamon ylitys polkusiltaa pitkin. Loka-Marraskuu 1941.Kahlaamon ylitystä polkusiltaa pitkin sota-aikana. Kuva: Pentti Nikulainen/Sotamuseon arkisto.2020-10-29T07:32:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/11/06/oscar-montelius-helsingissa-1897-kiistelya-suomen-ruotsalaisasutuksen-iasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/ae7d3ebb2f3ff63c80ff4a371b4f888e.jpgAE7D3EBB2F3FF63C80FF4A371B4F888EHjalmar Appelgren-Kivalo. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/6d964f40dc2fdab67326f12508b68b3d.jpg6D964F40DC2FDAB67326F12508B68B3DOscar Montelius. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma (Finna.fi).2020-11-22T12:14:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/11/vakivallan-jalkien-tutkimuksesta-arkeologisissa-luuaineistoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/schwert.jpgSchwerthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/mpy.jpgMPYhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/nrf.jpgNRFhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/bibliot.jpgBibliothttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/mosfell.jpgmosfellhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/visby.jpgVisby2020-10-27T14:20:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/18/rutto-ruma-tuonen-toukka-kansanperinteen-loitsuja-kulkutauteihin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kemivaara.jpgKemivaaraKemivaaran muori sekoittaa käärmevettä parannustaikaa varten Taivalkoskella 1917. Kuva: Samuli Paulaharju/Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirast, Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/elias-lc3b6nnrot-e1586876905503.jpgElias LönnrotKansanperinteen parannuskeinot kiinnostivat mm. Elias Lönnrotia, joka kirjoitti vuonna 1832 lääketieteen väitöskirjansa otsikolla "Om Finnarnes Magiska Medicin" (Majamaa 2007: 206)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/noitarahat.jpgNoitarahat2020-10-26T07:54:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/13/kumppanina-kuppa-treponema-bakteeritautien-monimuotoinen-historia-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/chs119_cariessicca2-e1597307953381.jpgCHS119_cariessicca2Turun Julinin tontilta löydetty yksilö, jonka kallossa olevat luumuutokset viittaavat kuppaan. Sairaus on varmistettu taudintaiheuttajan DNA:n tutkimuksella. Kuva: Kati Salo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/fin-mpi-km-treponema-graphical-abstract-v2-e1597307131820.pngFIN-MPI-KM-Treponema-Graphical-Abstract-v2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/400behandlung_der_syphilis-e1597307062537.jpg400Behandlung_der_SyphilisVarhaisimpana syfilistä esittävänä kuvana pidetty piirros vuodelta 1498. Bartholomäus Steber - A malafranczos morbo Gallorum praeservatio ac cura.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/treponema_pallidum_01.pngTreponema_pallidum_01Treponema pallidum -spirokeettoja. Kuva: Public Health Image Library.2020-10-26T07:52:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/12/18/tiedekahvilassa-puhuttiin-teknisen-rikostutkinnan-arjesta-ja-tulevaisuudennakymista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/20171213_175144.jpg20171213_175144Tiedekahvila-luento alkamassa Tampereen kirjasto Metsossa. Sali täytyyi kiinnostuneista lähes kokonaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/csi.jpgCSICSI-sarjat ovat popularisoineet rikospaikkatutkimusta, mutta myös luoneet siitä vääriä kuvia. Kuva: CBS/Paramount Network Television.2020-10-23T05:55:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/19/kymmenen-vuotta-eika-suotta-olitko-sina-kalmistopiirin-miljoonas-lukija/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/miljoona.jpgmiljoonaMiljoona lukukertaa tuli täyteen syksyllä 2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/lukukerrat.jpgLukukerratKuvassa on Kalmistopiirin Wordpress-sivujen näyttömäärien kehitys vuodesta 2011 kuluvaan vuoteen 2020. Lukijamäärät alkoivat kasvaa enemmän sen jälkeen kun tietoa uusista julkaisuista alettiin jakaa Facebookissa ja muilla alustoilla. Vuonna 2020 julkaisuja on tehty edellisiin vuosiin verrattuna kolminkertainen määrä ja sivustolla vierailijoiden määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/olenij-e1603089829965.jpgOlenijEnsimmäinen Kalmistopiirin sivuilla julkaistu kirjoitus koskee Äänisen Peurasaaren eli Olenij Ostrovin mesoliittista kalmistoa.2020-10-21T10:48:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/02/luu-vai-joku-muu-kuinka-tunnistaa-luu-ilman-kielitestia/2020-10-21T04:27:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/09/19/roomalaisaikaisen-eunukkipapin-poikkeukselliset-hauta-antimet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/kybele1.jpgKybeleTohtori Pete Wilson ja haudan 951 kallo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/gallus_priest.jpgGallus_priestRoomalainen patsas 100-luvulta esittää naisen vaatteisiin pukeutunutta gallusta. Gallus-papit kastroivat itsensä hedelmällisyyden jumalattaren kunniaksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/cataractonium_kansi.jpgCataractonium_kansiWilsonin kirjan (2002) kannessa on kuvituskuva haudan 951 sisältäneestä henkilöstä. Tulkinnan mukaan kyseessä on kolmatta sukupuolta edustanut kastroitu miespappi, joka on voinut kuulua hedelmällisyyden jumalattaren Kybelen kulttiin.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/kybele_britishmuseum.jpgKybele_BritishMuseumKastraatit ovat jättäneet jälkensä arkeologiseen aineistoon sekä suoraan että välillisesti. Kuvassa Thames-joesta Lontoon keskustasta, roomalaisaikaisesta Londiniumista, löytyneet kastrointipihdit. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/gagaatti.jpgGagaattiThirty-eight individual jet beads making up a single composite bracelet. Each bead is a curved-rectangular frame, twice perforated on the long side, and faceted at the edges. Located on the left arm of with skeleton 395.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/cataractonium.jpgCataractoniumhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/luistari.jpgLuistariKuva: Ulla Moilanen.2020-10-19T06:30:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/15/perinteisen-arkeologian-ja-kenttatoiden-ystava-haastateltavana-jukka-luoto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/liedon-vanhalinnan-makilinna-e1602503176827.jpgLiedon Vanhalinnan mäkilinnaJukka Luodon väitöskirja käsitteli Liedon Vanhalinnan linnavuorta (Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 87, 1984).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/luoto-peravainionmaella.jpgLuoto PerävainionmäelläJukka Luoto osoittaa kivien alla olevaa kulttuurikerrosta Perävainionmäen kaivauksella 1970. Kuva: Unto Salo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/jlkoitsa.jpegJukka LuotoJukka Luoto esitelmöi Suomen itärajan kehityksestä Parikkalan Koitsanlahdessa 2001. Kuva: Jaakko Halko.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/d0a2d180d0bed0b8d186d0bad0b8d0b9_d180d0b0d181d0bad0bed0bf_31.07.2009_-_panoramio.jpgNovgorodArkeologiset kaivaukset Novgorodissa vuonna 2009. Kuva: Vadim Zhivotovsky.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/south_carelia_province_museum.jpgEtelä-Karjalan museoEtelä-Karjalan museo. Kuva: Sami Tikka.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/208194_88-copy.jpgPerävainionmäkiKokemäen Perävainionmäki. Kuva: Teemu Väisänen / Satakunnan Museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/9cf769647a1bae9b1169a982390d3dc2.jpgVanhalinnaLiedon Vanhalinna. Kuva: Kaisa Lehtonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/9a4e83681e0b1ad01c40de91786f0325.jpgKotakallioLiedon Kotakallion pronssikautinen hautaröykkiö. Kuva: Teija Tiitinen.2020-10-15T13:08:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/05/06/nuo-menneisyyden-kaameat-kannibaalit-esimerkkeja-ihmissyonnin-esiintyvyydesta-eri-aikoina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/05/jettbole.jpgKaameat kannibaalit!https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/05/cannibalism.jpgKaameat kannibaalit!https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/05/jettbc3b6le.jpgKaameat kannibaalit!https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/05/cannibalism_in_maarrat_an-numan.jpgKaameat kannibaalit!https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/05/jamestown.jpgKaameat kannibaalit!2020-10-14T06:40:59+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/13/hevosten-uudelleen-hautaaminen-pispalassa-vuonna-1896/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/hevosmies.jpghevosmiesHevosmies Pispalassa noin 1920-luvulla. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto (finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/tampereen-uutiset-1896.jpgTampereen Uutiset 1896https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/tukkitiet3.jpgTukkitiet3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/tukkitiet.jpgTukkitietAhoniuksen kartta Pispalasta vuodelta 1930. Karttaan on merkitty Pispalanharjun yli kulkeneet tukkitiet värillisillä viivoilla.2020-10-13T08:15:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/10/lukijan-kysymys-oliko-kivikautinen-asbestikeramiikka-terveydelle-vaarallista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/609px-anthophyllite-362650.jpg609px-Anthophyllite-362650Antofylliittikuituja. Kuva: Leon Hupperichs/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/eno-kesalampi-3-asbestisekoitteista-keramiikkaa.-simo-vanhatalo.jpgJoensuu Eno Kesälampi 3 asbestisekoitteista keramiikkaa. Simo VanhataloAsbestisekoitteista keramiikkaa Joensuun (Enon) Kesälampi 3-asuinpaikalta (KM 37920: 43). Pitkät asbestikuidut erottuvat astian pinnalla. Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelmat / Simo Vanhatalo. Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/pc3b6ljc3a4n-keramiikkaa-km37849-1.jpgPöljän keramiikkaa KM378492020-10-09T15:58:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/08/romanien-historiaa-ja-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/romani.jpgMatkapassi vuodelta 1593Ote Karl Sturen tattareille vuonna 1593 myöntämästä matkapassista. Riksarkivet, Tukholma.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/869px-robert_wilhelm_ekman_mustalaisseurue.jpg869px-Robert_Wilhelm_Ekman,_MustalaisseurueR. W. Ekmanin maalaus "Mustalaisseurue" vuodelta 1849.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaulakoru-penneistc3a4-romani.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERA1900-luvun alusta peräisin oleva 50 ja 25 pennin kolikoista tehty kaulakoru Wiipuri-museon kokoelmista (WMWE1462:1). Kuva: Finna.fi (CC BY-NC-ND 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/1280px-brahenlinna.jpg1280px-BrahenlinnaRistiinan Brahenlinnan rauniot. Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/hb_1970.301.36.jpgShahnamehin myytti, Kuninkaiden kirjan kuvitustaTuhatluvun taitteesta peräisin olevan Kuninkaiden kirjan myöhempää kuvitusta: vihollisjoukko hyökkää iranilaisleiriin yöllä. 1500-luvun alkupuolelta peräisin oleva maalaus, tekijä mahdollisesti Qadimi, 1500-luvun alkupuoli. (Metmuseum 1970.301.36)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/bundesarchiv_r_165_bild-244-52_asperg_deportation_von_sinti_und_roma.jpgRomaneja kuljetetaan pois Saksasta Bundesarchiv_R_165_Bild-244-52,_Asperg,_Deportation_von_Sinti_und_RomaRomaneja kuljetetaan pois Saksasta. Kuva: Bundesarchiv, R 165 Bild-244-52 (CC-BY-SA 3.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/m012_kk1543_56.jpgRomaniperhe ÄgläjärvelläRomaniperhe Mönttisen pihalla Ägläjärvellä. Kuva: Tyyni Vahter 1929. (Finna.fi CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/spiezer_schilling_749.jpgRomaneja Bernissä 1400-luvullaRomaneja saapuu Berniin ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Diebold Schillinger vanhempi 1485 (Wikimedia Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/snarsmon_h.jpgSnarsmon_h2020-10-08T07:38:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/10/07/maskun-humikkalan-ristiretkiaikainen-ruumiskalmisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/4333a67f57e99ee66ec6b83babe353a9.jpg4333A67F57E99EE66EC6B83BABE353A9Humikkalan hopeakoristeinen tappara. Kua: Markku Haverinen/Museovirasto (Finna.fi CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/10/img_3161.jpegimg_31612020-10-07T06:41:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/21/keskiaikainen-virtsakivi-loytyi-gdanskista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/virtsakivi2.pngvirtsakivi2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/virtsakivi.pngVirtsakivi2020-10-04T11:14:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/07/18/sukulaismiehia-salmen-laivahaudassa-laajin-tahan-saakka-tehty-viikinki-dna-tutkimus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/7549674344_498ff936b1_z.jpg7549674344_498ff936b1_zNorjalaiset asettuivat Grönlannin Brattahlidiin 900-luvulla. Asutus hylättiin 1400-luvulla, Kuva: Flickr CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/km18000_3489.jpgKM18000_3489Tällaista kolmieläimistä hihnanjakajaa on pidetty gotlantilaisena esinemuotona. Löytö Euran Luistarista (KM18000: 3489). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/spndy1.jpgspndy1Lyhytkasvuisen henkilön reisiluut ovat tavanomaista lyhyemmät. Kuvan lähde: Wheeless´ Textbook of Orthopaedics. 2020-10-04T09:07:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/23/miksi-arkeologit-loytavat-mustia-punaisia-ja-vihreita-luita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut8.jpgVärjäytyneet_luut8Maya-intiaanien hautausrituaaleihin kuului kirkkaanpunaisen sinooperin käyttö. Myrkyllistä sinooperia on saattanut kulkeutua mayojen luihin jo elinaikana. Kuvassa Palenquen kuuluisa ”punaisen kuningattaren hauta” (Past Horizons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/carlosadampolgalindo_palenque.jpgPalenque. Kuva: Carlos Adampol Galindo/Creative Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut7.jpgVärjäytyneet_luut7Kivikautisissa hautausrituaaleissa käytetty punamulta voi värjätä luut punaiseksi. Tästä esimerkkinä kuvan Iso-Britanniasta löytynyt paleoliittinen luuranko (bradshawfoundation.com).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut6.jpgVärjäytyneet_luut6Joskus rautapitoinen punainen mineraali voi aikojen kuluessa muuttua keltaiseksi. Kuvassa keltaiseksi värjäytyneita luita Patagoniasta, Argentiinasta (Darchuk et al. 2009, fig 2.).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut5.pngVärjäytyneet_luut5Toisinaan värjäytymisen aiheuttaja joudutaan selvittämään mikroskooppitutkimuksella. Meksikolaisissa luissa olevat mustat laikut sisältävät hautausrituaaleissa käytettyä bitumia. Kuva: Argáez et al. 2011, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut4.jpgVärjäytyneet_luut4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut3.jpgVärjäytyneet_luut3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut2.jpgVärjäytyneet_luut2Suomessa alle sata vuotta vanhoja hautauksia suojelee rikoslaissa määrätty hautarauha, kun taas yli sata vuotta vanhat hautaukset kuuluvat muinaismuistolain piiriin. Luiden tutkijalla on vastuu vainajan asiallisesta kohtelusta sekä uuden objektiivisen tiedon tuottamisesta. Kuvassa Helsingin Senaatintorin hautausmaan noin 1700-luvulle ajoittuvaa kaivausaineistoa. (Kuva: Ulla Moilanen/Muuritutkimus ky)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/vc3a4rjc3a4ytyneet_luut1.pngVärjäytyneet_luut1Suuhun asetettu kolikko on saattanut värjätä koko leukaluun sisäpuolen voimakkaan vihreäksi. Kuvassa keskiaikainen lapsen leukaluu Espanjasta. (Hopkinson et al. 2008, fig. 1.)2020-10-01T06:59:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/30/vatsalleen-haudatut-koillis-euroopan-kivikautisten-metsastaja-kerailijayhteisojen-hylkioita-heittioita-vai-vakevia-yksiloita/2020-10-02T08:35:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/27/elavaa-turismia-hautausmailla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/6802322362_44f7055288_c.jpg6802322362_44f7055288_cEnsimmäisen maailmansodan sotilashautoja Dernancourtissa Ranskassa. Kuva: ThruTheseLines/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kustaa-vaasan-hauta.jpgKustaa Vaasan hautaKustaa Vaasan hautamonumentti Uppsalan tuomiokirkossa. Kuva. Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/berliini-hautausmaa.jpgBerliini hautausmaaLuodinreikiä hautausmaalla Berliinissä. Kuva: Ilona Pajari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/hautausmaa-lontoossa.jpgHautausmaa LontoossaEast London Cemetery. Kuva: Ilona Pajari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/sauvon-hautausmaa.jpgSauvon hautausmaaHautakivi Sauvon hautausmaalla. Kuva: Ilona Pajari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/hautausmaa-tornionjokilaaksossa.jpgHautausmaa TornionjokilaaksossaHautausmaa Ruotsin Tornionjokilaaksossa. Kuva: Ilona Pajari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/pyharanta.jpgPyhärantaHautakivi Pyhärannan hautausmaalla. Kuva: Ilona Pajari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/nijmegen.jpgNijmegenNijmegenin hautausmaa, Alankomaat.  Kuva: Ilona Pajari.2020-12-29T08:49:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/24/roomalaiset-ja-viktoriaaniset-kyynelpullot-romantisoitua-humpuukia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/katalogi_pullot.jpgkatalogi_pullotHistoriallisen katalogin tuoksupulloja, joita joskus myydään antiikkikaupoissa kyynelpulloina.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/unguentarium.jpgunguentariumRoomalainen parfyymipullo Scipioiden haudasta. Vastaavia hautalöytöjä tulkittiin 1800-luvulla, jolloin arkeologia oli vasta syntymässä tieteenalana, toisinaan virheellisesti astioiksi, joihin olisi kerätty surijoiden kyyneleitä. Kuva: British Museum (CC BY-NC-SA 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/tuoksupulloja.jpgtuoksupullojaAustralialainen antiikkikauppa mainostaa näitä pulloja viktoriaanisina kyynelpulloina, vaikka kyseessä ovat 1800-luvulla käytetyty kertakäyttöiset tuoksupullot. Kuva: theantiqueguild.com.au.2020-09-27T15:03:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-viktoriaaniset-turva-arkut/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/prematureburial-clarke.jpgprematureburial-clarkeHarry Clarken vuonna 1919 piirtämää kuvitusta Edgar Allan Poen novelliin The Premature Burial.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/munchen_orh.jpgmunchen_orhMüncheniläisen odotusruumishuoneen vartija, jonka tehtävänä on kuunnella mahdollista kellon kilahdusta. Kuva: Tebb et al. 1905: 347.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/rh.jpgrhNew Yorkin ensimmäinen ruumishuone, joka avattiin 1866 Bellevuen sairaalan yhteyteen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/turva-arkut.jpgturva-arkutErilaisten turva-arkkujen patentteja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/eisenbrandt_turva-arkku.jpgC. H. Eseinbrandt coffinChristian Eisenbradtin vuonna 1843 patentoidussa arkkumallissa kansi voitiin avata sisäpuolelta jousimekanismin avulla. Malli toimi vain hautaamiseen saakka.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/turva-arkku.jpgturva-arkkuVesterin patentoima turva-arkku, jossa heräämisestä voi ilmoittaa kellon soitolla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/vaults.jpgvaultsNoin 1890 rakennettu hautakammio, jonka tarkoituksena on estää ennenaikainen hautaaminen. Luukut saa auki sisäpuolelta ratasta pyörittämällä. Kuva: Popular Mechanics Magazine 1921.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/wiertz_burial.jpgwiertz_burialThe recovery of supposedly dead victims of cholera, as depicted in The Premature Burial by Antoine Wiertz, fuelled the demand for safety coffins.2020-09-27T15:02:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/10/04/glasgown-nekropolis-elava-viktoriaaninen-hautausmaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/11953557_10153317267353645_39125883906525329_o.jpg11953557_10153317267353645_39125883906525329_oSuurimmat hautamonumentit sijaitsevat kukkulan korkeimmalla kohdalla. Mahtipontisuuden tarkoituksena oli paitsi muistaa merkittäviä asukkaitaan, myös painottaa Glasgow'n asemaa Brittiläisen imperiumin toiseksi merkittävänä kaupunkina heti Lontoon jälkeen. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/11922896_10153317267628645_9063471667735692910_o.jpg11922896_10153317267628645_9063471667735692910_oPuistomainen hautausmaa, jossa ei ole säännöllistä ruutukaavaa, on tyypillinen 1800-luvulle. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/11226037_10153317267643645_5050585599701981054_o.jpg11226037_10153317267643645_5050585599701981054_oKeväällä 1833 avattu Glasgow'n Nekropolis oli ensimmäinen puistomainen hautausmaa Skotlannissa. Massiivisten hautamonumenttien teettäminen tarjosi työtä myös lukuisille kuvanveistäjille. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/11226037_10153317267138645_3819612227736886653_o.jpg11226037_10153317267138645_3819612227736886653_o2020-09-26T13:26:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/30/uusi-vaitostutkimus-rautakauden-laatumiekkoja-kopioitiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/miekkaxix.jpgMiekkaXIXMiekkahautaa kaivetaan Pöytyän (Yläneen) Anivehmaanmäellä vuonna 1956. Kuva: Anna-Liisa Hirviluoto (Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma, Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/miekat.jpgmiekatKalmistolöytöinä talletettuja säiläkirjoitusmiekkoja Tampereen Vilusenharjusta, Sastamalasta, Kangasalan Tiihalasta ja Hämeenlinnan Peltorinteestä. Kuva: Finna.fi/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/miekka3.jpgmiekka3Esimerkkejä eri luokkien säiläkirjoituksista. Ylimpänä ULFBERHT-teksti, joka oli yleisin tekijöiden nimistä viikinki- ja ristiretkiajalla. Keskimmäisen miekan terässä on Skandinaviassa ja erityisesti Suomessa varsin yleinen kirjaimia imitoiva motiivi. Alinna säilämerkkien varhaisinta käyttöä merovingi- ja viikinkiajan taitteesta, jolloin merkkejä esiintyi koko mitaltaan kuvioiduissa miekanterissä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/miekka2.jpgMiekka2Esimerkki Suomesta löydetyn miekanterän poikkileikkauksesta ja sitä tulkitsevasta piirroksesta. Poikkileikkauksia tutkittiin metallografian keinoin, ja niiden avulla pyrittiin paljastamaan säilien rakenne ja valmistustekniikat sekä säiliin käytetyt materiaalit. Oheisessa kuvassa leikkaus on otettu säilämerkin kohdalta, jolloin myös näiden merkkien ominaisuuksia ja valmistuskysymyksiä voitiin käsitellä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/miekka1.jpgMiekka1Kirjoittajan valmistama ennallistus ULFBERHT-tekstillä varustetusta viikinkiaikaisesta miekasta. Väitöskirjaa varten valmistettiin kokeellisesti kaikkiaan kolmetoista säiläkirjoitusmiekkaa, joista osaan taottiin ja koristeltiin myös kahvan osat, kuten kuvankin miekassa.2020-09-19T16:10:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/17/kamala-tylsa-kampakeramiikka/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/liikaa.jpgliikaahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/maito.jpgmaitohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/nuorakeramiikka-1.jpgnuorakeramiikkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kampakeramiikkaftw.jpgkampakeramiikkaftwhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kampakeramiikkaftw2.jpgKampakeramiikkaftw2Meemi: Tuuli Heinonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kivikausimeemi-meso.jpgKivikausimeemi-mesohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kivikausimeemi02.jpgKivikausimeemi02https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kivkausimeemi03.jpgKivkausimeemi03https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kivikausimeemi04.jpgKivikausimeemi04https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kivkausimeemi04.jpgKivkausimeemi042020-09-17T07:07:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/24/esineen-moniaanisyys-museomaailmassa-katsaus-esineen-arvon-ja-merkityksen-rakentamisen-teoriaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/sormus.jpgsormus2020-09-15T06:02:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/15/joukkohautojen-tutkimuksissa-piilee-mahdollisuus-sovintoon-kertoo-oikeushammaslaakari-helena-ranta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/960px-helena_ranta-126.jpg960px-Helena_Ranta-126Helena Ranta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/helena-ranta.jpgHelena RantaHelena Ranta Suomen Akateemisten Naisten Liiton vuosikokouksessa 2015. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/m40_kuvlkvv1369_.jpga1369Ilmakuva Lappeenrannasta 1957, etualalla Huhtiniemi. Kuva: Lappeenrannan museot/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/14247964111_d38b0d4d8d_c.jpg14247964111_d38b0d4d8d_cKUVA Punakhmerien hallinnon aikaisten joukkohautojen muistomerkki Choeung Ekin kuoleman kentillä Kambodžassa. Kuva: Shankar S./Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/7768773856_e81a5080b9_c.jpg7768773856_e81a5080b9_c"Ei ole rauhaa ilman oikeudenmukaisuutta, ei ole oikeutta ilman anteeksiantoa." Helena Ranta pitää keynote-luentoa IFLA-kongressissa 2012. Kuva: Ewa Rozkosz/Flickr (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/514px-monumenti_heroinat_ne_prishtine.jpg514px-Monumenti_Heroinat_në_PrishtinëHeroinat-monumentti Pristinassa muistaa Kosovon sodan (1998-1999) naisuhreja. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/palttila.jpgPalttilaAsehaudan dokumentointipiirros.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/palttilan-asehauta.jpgPalttilan asehautaPalttilan Kylämäen asehaudan esineistöä. Kuva: Marketta Tamminen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/laitila-palttila.jpgLaitila PalttilaKuvassa keskellä seisova Helena Ranta (os. Tamminen) toimi abiturienttina kartanpiirtäjänä Laitilan Palttilan Kylämäen kalmiston kaivauksilla 1964. Kuva: Marketta Tamminen.2020-09-15T04:33:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/08/06/muotia-1600-1800-luvulta-luurangoin-koristellut-muistosormukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/mementomori_sormus.jpgmementomori_sormusPlymouthissa valmistettu surusormus vuodelta 1708. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/kallosormus.jpgkallosormusEnglantilainen surusormus 1600-luvulta. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/pc3a4c3a4kallosormus.jpgPääkallosormusNoin vuosien 1696-1731 välille ajoittuvaan surusormukseen on kuvattu pääkallo. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/luurankosormus.jpgLuurankosormusSurusormus vuodelta 1679 British Museumin kokoelmissa. Sormuksen sisäpuolella on teksti: "In mem. I. W. Arch. Roch.obt 11 June 79", jonka voi kääntää: "Rochesterin arkkidiakonin I.W:n (Johan Lee Warnerin) muistoksi, kuoli 11. kesäkuuta 1679".https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/medaljonki.jpg10102 - 1 . XXXV-3993Kuva: Finna.fi2020-09-14T07:48:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/10/06/muinaisen-mielen-sisalla-hautaukset-ja-kognitiivinen-arkeologia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/joseliere.jpgJoseliereJoselièren neoliittinen megaliittihauta Ranskassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/merina.jpgMerinaMadagaskarin Imerina-valtiossa aristokraattien hautojen päälle oli tapana rakentaa monumentaalinen rakenne sekä upyhä talo. Piirros 1800-luvulta. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/laferrassie.jpgLaFerrassieVasemmalla yksi La Ferrassien aikuisista neandertalhautauksista löytöhetkellä 1909. Oikealla alhaalla lapsen hautaus, jonka päälle oli asetettu kivityökaluja. Ylimpänä lapsen haudassa oli kivilaaka (oikealla ylhäällä, ei mittakaavassa). 2020-09-14T03:15:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/06/10/ruumiillisuus-ja-henkisyys-varhaisessa-minolaisessa-kulttuurissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/knossos.jpgKnossosYläluokkaisia naisia kuvaava fresko Knossoksen palatsista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/isopata.jpgIsopataMorris ja Peatfield ovat artikkelissaan (2004) olleen sitä mieltä, että esimerkiksi figuurien ylösnostetut kädet ja kuvan Isopatan kultasormuksen hahmojen asennot kertovat rytmisestä liikkeestä, johttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/2267296872_0e7c27ab60_z.jpg2267296872_0e7c27ab60_zMaisemaa Foúrnou_Koryfín minolaisaikaisesta kylästä nähtynä. Kuva: Richard Graves/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/minolainen-kreeta.pngMinolainen KreetaMinolaisen Kreetan merkittäviä kohteita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/26556874448_0c40942ed7_z.jpg26556874448_0c40942ed7_zMinolainen käärmejumalatar. Kuva: Andy Montgomery/Flickr (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/12000792056_7c02a89e01_z.jpgCrete - Heraklion Archaeological Museum - Minoan GoddessesMinolaisia jumalatarpatsaita noin 1200-luvulta eaa. Kuva: Ann Wyuts/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/327555022_b9abd8ff3c_z.jpg327555022_b9abd8ff3c_zJumalattariksi tulkittuja minolaisia figuureja British Museumissa. Kuva: Thomas Wesener/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/knossos.jpgKnossosKnossoksen palatsi on yksi minolaisen kulttuurin tunnetuimmista kohteista. Kuva: Wikimedia Commons.2020-09-14T03:14:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/13/raision-kansakoulunmaen-ristiretkiaikainen-kalmisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kansakoulunmaen-kolikko.jpgKansakoulunmäen kolikkoKansakoulunmäeltä irtolöytönä talteen saatu anglosaksisen hopearahan jäljennös (Km 15357:80), jota on käytetty riipuksena. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/img_3144.jpegimg_3144https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/img_3149.jpegimg_3149https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/img_3142.jpegimg_3142https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/raisio_kansakoulunmaki_1959_haudat.jpgRaisio_Kansakoulunmäki_1959_haudatKansakoulunmäen hautojen sijainteja vuoden 1959 dokumentointikartassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/raisio_kansakoulunmaki_1959_h2_kuva-hirviluoto.jpgRaisio_Kansakoulunmäki_1959_H2_Kuva-HirviluotoKuva: Anna-Liisa Hirviluoto 1959.2020-09-13T04:27:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/28/eaa-2019-osa-i-viikinkiajan-tutkimuksen-kysymyksia-ja-historiallisten-hautojen-tutkimusetiikkaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/bern-konferenssikassi.jpgBern konferenssikassiKonferenssikassi sisälsi mm. karhunmuotoisen kakun, Bernissä kun oltiin.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/rekonstruktio.jpgRekonstruktioOsebergin seinävaatteen rekonstruktio näyttää meidän silmiimme erikoiselta keskellä hallitalon seinää. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/mammenin-kirves.jpgMammenin kirvesMammenin hopeakoristeinen kirves. Kuva: Natmus.dk.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/ethical-aspects-vert.jpgethical aspects-vertYhteisesitelmämme aloitusdia sekä abstrakti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/bayeux.jpgBayeuxBayeux'n seinävaate kuvittaa vuonna 1066 tapahtunutta Hastingsin taistelua ja Englannin valloitusta. Myös muut seinävaatteet ovat luultavasti kertoneet merkittävistä tapahtumista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/lutomiersk-kopio.jpgLutomiersk kopioLutomierskin kalmiston haudasta 10 löytyneen kannuksen kopio. Kuva: http://www.druzynagroduhorodna.pl.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/bernin-yliopisto.jpgBernin yliopistoVuoden 2019 European Association of Archaeologists -konferenssi järjestettiin Bernin yiopistolla.2020-09-12T10:34:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/01/luita-loisia-ja-erilaisia-tutkimusmenetelmia-mita-uutta-luusta-tapahtumassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/heli.jpgHelihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/visa-1.jpgVisahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kristiina-1.jpgKristiinahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kallot-e1573162360678.jpgkallotKristiina Mannermaa toi tapahtumaan rekvisiitaksi muun muassa löytämänsä kissan ja haahkan kallon. Taustalla kaivellaan Suomenlinnasta peräisin olevia luita tunnistettavaksi. Kuva: Heli Etu-Sihvola.2020-09-12T10:32:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/15/suomalaista-arkeologiaa-vanhojen-kuvien-kertomana/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/21.jpg21Pekka Sarvas ja Ari Siiriäinen kartoittavat lumista hautakumpua Santahaminassa tammikuussa 1971. Santahaminan itäkärjessä sijaitsee kolme kumpua, jotka muistuttavat ulkomuodoltaan tyypillisiä skandinaavisia viikinkiajan hautakumpuja. Kooltaan vastaavia on mm. Ahvenahmaan Godbyssä. Kummuilla on tehty koetutkimuksia 1957, mutta tuolloin kumpujen kairattaessa päästiin vain noin 60 cm:n syvyyteen, joten niiden sisältö on edelleen arvoitus. Kuva: Lauri Pohjakallio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/20.jpg20https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/18.jpg18Yleiskuva Vöyrin Gulldyntistä 1922. Paikalla sijaitsee keskisen rautakauden (500-700-luvun) kalmisto ja asuinpaikka. Paikalta löydettyyn esineistöön kuuluu ns. loistoesineitä: kullattuja, germaanisella eläinornamentiikalla koristettuja miekan kahvaosia, kultasormuksia ja bysanttilainen kultaraha. Gulldynt on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista, mutta se on laajalti vanhojen sorakuoppien rikkoma. Kuva. E. Hägglund.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/17.jpg17Pöytyän Yläneen Anivehmaanmäen viikinkiaikaisen ruumiskalmiston hautaa 55 kaivetaan vuonna 1957. Kuvassa näkyy haudan pinnalla oleva kiveys, jonka alla olevaan hautakuoppaan on laskettu vainaja nauloilla kiinnitettyssä arkussa. Koska Anivehmaanmäen haudoissa luuaines on lähes kokonaan maatunutta, perustuvat haudattujen sukupuoliarviot esineistöön. Kuvan haudassa antimena oli yksi keihäänkärki, joten vainaja on mahdollisesti ollut mies. Kuva: Anna-Liisa Hirviluoto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/16.jpg16Tampereen Messukylän Vilusenharjun viikinki- ja ristiretkiajalle (n. 800-1200 jaa.) ajoittuva poltto- ja ruumiskalmisto löytyi hiekanottoalueelta 1961. Hämeen Museon hoitajana toiminut Esko Sarasmo johti ensimmäisiä paikalla järjestettyjä kaivauksia. Kuvassa Vilusenharjun kaivajat vuoden 1961 kaivauksen päätyttyä. Esko Sarasmo on kuvassa toinen oikealta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/15b.jpg15BVilusenharjun rikasta kalmistoa tutkittiin 1960-luvulla useana kesänä, ja vuonna 1971 alueelta poistettua maata käytiin läpi seulomalla irtolöytöjen talteen saamiseksi. Paikalla oli tuolloin useita käsiseuloja ja myös kuvassa näkyvä pieni koneseula, jota käytettiin seuraavasti: yksi lapioi maata seulaan, toinen poimi suurimmat esineet kourusta ja kolmas pienimmät kourun alla olevasta käsiseulasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/14.jpg14Kaivajat työn päätyttyä Pälkäneen Hyllissä kesäkuussa 1955. Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää röykkiöitä ja asuinpaikan. Osa röykkiöistä sisältää hatauksia, osa on tulkittu viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi. Kuva: Esko Sarasmo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/13.jpg13Filosofian maisteri Nils Cleve harjaa pääkalloa Helsingin Vanhankaupungin kirkon kaivauksilla 1930. Tutkimuksissa 1550-luvulla rakennetun kirkon yhteydestä löytyi yli 130 arkkuhautausta ja lisäksi seitsemän tiilimuurattua hautaa. Kirkko on ollut käytössä 1670-luvulle saakka. Perustukset ovat edelleen nähtävissä Helsingissä Vanhankaupungintien varressa. Kuva: Pietinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/12.jpg12Kaivausmajoitus Laihialla vuonna 1935. Kuvassa on Aarne Äyräpää ja kuvan on ottanut ylioppilas C.F.Meinander, josta sittemmin tuli Helsingin yliopiston arkeologian professori. Taustalla on kuivumassa arkeologien märkiä vaatteita. Äyräpää ja Meinander olivat Laihialla tutkimassa kirkonkylän Kiimakankaan rautakautisia röykkiöitä. Vähäisten varojen ja ajan vuoksi kaivettavaksi oli valittu kaksi pientä röykkiötä. Toisesta löytyi vähäisiä katkelmia kansainvaellusajalle (n.400-600 jaa.) ajoittuvista esineistä, ja 10 grammaa pieniä luunmuruja. Ilmeisesti kaivaustarkkuus on ollut melko hyvä. Toisesta röykkiöstä saatiin taltiin vain vähän palanutta luuta ja keramiikkaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/11.jpg11Humikkalan kalmistoa kaivetaan vuonna 1925. Kalmisto lötyi samana kesänä Maskun kirkon vieressä olevalta mäeltä soranotossa. Kaivauksessa löytyi 56 runsaasti varustettua ristiretkiaikaista hautaa. Naisten haudassa numero 32 säilyneiden kankaanjäänteiden pohjalta on rekonstruoitu ns. Maskun muinaispuku. Puku sisältää sinisen kaarihunnun, sinisen viitan, sinisen esiliinan, kellanruskean mekon ja vaalea hame. Humikkalan miekkahaudoista voi lukea lisää Kalmistopiiristä. Kuva: Sakari Pälsi.2020-09-12T10:27:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/20/vampyyreja-ja-orjia-istanbulin-eaa-konferenssissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/eaa2014_taskisla.jpgEAA2014_TaskislaVuoden 2014 EAA-konferenssin pääpaikkana toimi Istanbulin teknillisen yliopiston Taşkışla-rakennus. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/kahleet_haudoissa.jpgKahleet_haudoissahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/eaa2014.jpgEAA2014https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/tracy.jpgKalmistopiirihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/luistari_h62.jpgLuistari_H62https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/kalmistopiiri_kc3b6c3b6penhamina.jpgKalmistopiiri_Kööpenhamina2020-09-12T10:25:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/28/helena-rannan-luento-politisoidusta-kuolemasta-ja-tyoskentelysta-kriisialueilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/pucp.jpgPUCPKuva: Pontificia Universidad Catolica del Peru.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/ranta.jpgRantaProfessori Helena Ranta kertoo työstään kansainvälisten konfliktien tutkijana. Kuva: Heli Etu-Sihvola2020-09-11T19:20:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/11/harjavallan-merkilliset-savikiekot-herattavat-enemman-kysymyksia-kuin-tarjoavat-vastauksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kiekko.jpgkiekkohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/harjavallan-kiekkojen-loytopaikka.jpgHarjavallan kiekkojen löytöpaikkaKuva: Unto Salo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/satm-17390__.jpgSatM 17390__Osassa kiekoista on reiän ympärillä painanne. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/satm-17390_.jpgSatM 17390_https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/satm-17390.jpgSatM 17390Harjavallasta on löytynyt kappaleita ainakin kolmestakymmenestä pienikokoisesta savikiekosta (SatM 17390). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/harjavallan-kiekot.jpgHarjavallan kiekotUnto Salon piirros löytöpaikasta.2020-09-11T10:18:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/19/lukijan-kysymys-milloin-kesysika-tuli-suomeen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kalannin-kirkon-sika.jpgKalannin kirkon sikaUlkonäöltään varhaiset kesysiat ovat muistuttaneet enemmän villisikaa kuin nykyisiä sikarotuja. Rautakauden ja keskiajan siat ovat olleet nykyisiä lihantuotantoon jalostettuja sikoja pienempiä ja pitkäjalkaisempia (esim. Bläuer 2014: 29; 2015: 137). Kalannin kirkon seinämaalauksessa esiintyy ruskea sika. Kuva: Auli Bläuer.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/sikoja-ja-harakoita.jpgSikoja ja harakoitaFerdinand von Wrightin teoksessa Sikoja ja harakoita (1875) on kuvattu karvainen sika. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/4f1747a894400d3e34c825a3098c3e5d.jpg4F1747A894400D3E34C825A3098C3E5DHistoriallisella ajalla siankarvoista on tehty esimerkiksi harjoja ja sianrasvasta saippuaa (Elden-Pehrsson 2019). Kuvassa kinnasneulatekniikalla valmistetut siankarvaiset rukkaset, joita on käytetty nuotanvedossa, koska ne eivät imeneet itseensä vettä. Kuva: Kansallismuseo/Seurasaaren ulkomuseon kokoelmat, Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/m20_tmm21502_1298.jpgTurun museokeskus / Valokuva-arkistoSIan leukaluu Turun linnasta. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.2020-09-11T08:19:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/06/28/kirja-arvostelu-jaakauden-jalkelaiset-suomen-lintujen-ja-nisakkaiden-varhainen-historia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/26799157795_a2e30bbeb9_z.jpg26799157795_a2e30bbeb9_zKuikka. Kuva ei liity kirjaan. Kuva: Ville.fi/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/nc3a4c3a4tc3a4.jpgnäätäEsimerkki kirjan lopussa olevasta Suomen löytöjen lajikohtaisesta luettelosta, jossa lintu- ja nisäkäslajit on esitetty. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/karhun-luut.jpgkarhun luutKirjan sivulla 182 oleva havainnollistava kuva kertoo rautakautisten kalmistojen karhun luista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/jc3a4c3a4kauden-jc3a4lkelc3a4iset.jpgJääkauden jälkeläisethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/kupurasoljet-5.jpgKupurasoljet-5Täydet viisi kupurasolkea.2020-09-08T10:54:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/18/raision-siiri-i-polttokenttakalmiston-esineistoa-rautakaudelta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri_e.jpgSiiri_eRiipuksia Raision Siiri I:n kalmistosta. Kuva: Heidi Viljanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri_d.jpgSiiri_dKetjunjakajia Raision Siiri I:n kalmistosta. Kuva: Heidi Viljanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri_c.jpgSiiri_cRannerenkaan katkelma. Kuva: Heidi Viljanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri_b.jpgSiiri_bLänsiskandinaavinen rengasneula, jollainen on aikaisemmin löytynyt vain Kyrksundetista. Kuva: Heidi Viljanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri_a.jpgSiiri_aSolkien katkelmia. Kuva: Heidi Viljanen.2020-09-07T09:44:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/09/luuaineistojen-3d-digitointi-tuo-aineistot-tutkimuksen-ja-opetuksen-saataville/2020-09-07T09:13:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/12/07/riimukirjoitus-mikkelin-tuukkalan-hopeasoljessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/sc3b6_32_skc3a5c3a4ng.jpgSö_32,_SkåängSkåängin riimukivi Trosassa, Ruotsissa sisältää vanhemman kirjoitustyylin reunoilla ja nuoremman keskellä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/botwi_nordman.jpgBotwi_NordmanNordmanin litterointi soljen tekstistä (Nordman 1924: 67).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/tuukkalan-soljen-riimukirjoitus.jpgTuukkalan soljen riimukirjoitusVasemmalla soljen pitempi teksti ja sen yläpuolella raaputusjälkiä. Oikealla ”Botwi”. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/solki_tuukkala.jpgSolki_TuukkalaTuukkalan riipukseksi muutettu hopealevysolki. Hopeasolkien koristeena olevat ristikuvioita on toisinaan pidetty merkkinä joko tekijöidensä tai kantajiensa kristillisyydestä. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.2020-09-13T08:22:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/04/pilkotut-ja-vaannetyt-esineet-rautakauden-kalmistoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/dabfe37b54139dcdd1a33536ea6311f0.jpgAngoTaivuteltu merovingiaikainen keihäänkärki (ango) Raision Mahittulasta. Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (CC BY 4.0). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/km-15181_4.jpgKM 15181_4Taivuteltu rullapäinen hevonsenkenkäsolki Toijalan Kirkkomäestä. Neula puuttuu. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/vc3a4kipuukko-tya224_35.jpgVäkipuukko TYA224_35Tiiviiksi nipuksi taivuteltu väkipuukko Kokemäen Ylistaron Leikkimäen kalmistosta. Ruoto on leikattu poikki, eikä kahvaosia siten ole. Löytö Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmissa TYA (224:35 dhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/71a6455a-4886-4ee3-ad79-1c0f23efcbcc-1-e1595770764445.jpgRannerengasViikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma Ikaalisista. Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (CC BY 4.0).2020-09-04T04:52:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/31/lista-kotimaisista-arkeologiaa-kasittelevista-blogeista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/9292931866_e4f05255ab_o.jpg9292931866_e4f05255ab_oKuva: Kuva: Leslee Lazar/Flickr (CC BY-NC 2.0).2020-12-21T17:47:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/02/tutkimusalaesittely-geoinformatiikka-ja-arkeologia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kuva1-1.jpgKuva1 (1)Löytöjen koordinaattien mittausta takymetrin avulla Espoon Tillinmäessä kivikauden asuinpaikan kaivauksilla syksyllä 2019. Kuva Johanna Roiha.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kuva4-1.jpgKuva4 (1)Dronelaserkeilausta Hartolassa Nuuttilanmäki 1-4 -muinaisjäännöksellä lokakuussa 2019. Kenttätutkimuksesta vastasi Geotrim Oy. Artikkeli aiheesta tekeillä. Kuva Johanna Roiha.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kuva3-1.jpgKuva3 (1)Karttavisualisointeihin voi lisätä maaperätietoja, tässä tapauksessa vesistömalliin on lisätty hiekka-alueita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kuva2-1.jpgKuva2 (1)Karttavisualisointi Espoon rantavaiheista, merenpinnan ollessa korkeammalla suuri osa Espoon nykyistä rantaviivaa on ollut vielä merenpohjaa.2021-07-13T13:14:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/09/06/suomenhevosen-geneettinen-perima-paljastuu-kansalaisnaytteiden-museokokoelmien-ja-arkeologisten-kaivausten-avulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/7481102354_543872841a_c.jpg7481102354_543872841a_chttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_811_suomenhevonen.jpgKuva_8[1][1]_suomenhevonenIlkan haudan etsintää Kuusjoella kesällä 2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_71_suomenhevonen.jpgKuva_7[1]_suomenhevonenValokas ja Rymy-Murto, kuva vuonna 2019 Korian raviradan vieressä tehdyiltä kaivauksilta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_61_sh.jpgKuva_6[1]_shHevosen etuhampaat iänmäärityksen opiskelua varten. Otavan koulutilamuseon kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_511_suomenhevonen.jpgKuva_5[1][1]_suomenhevonenKeinuhevonen Håkansbölen kartanosta. Hevosen harja- ja häntäjouhet ovat hevosesta, vartalo on päällystetty vasikan vuodalla. Vantaan kaupunginmuseon kokoelmat.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_411_suomenhevonen.jpgKuva_4[1][1]_suomenhevonenKuivatetun suon pintamaasta löytynyt ja projektimme käyttöön lainattu kokoelma hevosten kalloja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_31_suomenhevonen.jpgKuva_3[1]_suomenhevonenTutkimushankkeellemme postitettuja hevosten jouhinäytteitä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_21_suomenhevonen.jpgKuva_2[1]_suomenhevonenHistoriallista kuva-aineistoa: äestys kolmella hevosella.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuva_11_suomenhevonen.jpgKuva_1[1]_suomenhevonenSatakymppi eli tuttavallisemmin Elsa (om. Karin Hemmann) juhlii nimellään suomenhevosen 110-vuotista historiaa.2020-09-01T15:02:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/29/silmays-muinaisen-ulosteen-tutkimuksen-alkuvaiheisiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/koproliitti-birka.jpgKoproliitti Birkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/eric-callen-hautakivi.jpgEric Callen hautakivihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/ayacuchon-luola-pikimachay-peru.jpgAyacuchon luola Pikimachay PeruNäkymä Ayacuchon luolalta Pikimachayn laaksoon. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/800px-doggerland.svg_.pngDoggerlandin länsiosaIson-Britannian pääsaari oli osa Doggerlandin aluetta noin 12000 vuotta sitten. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/vessa-turun-linna-1.jpgvessa Turun linnahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/lloydsbankcoprolite_001.jpgLloydsbankcoprolite_001https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/buckland_hyena.jpgBuckland_hyenahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/william_buckland_c1845.jpgWilliam_Buckland_c1845https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/vaughn.jpgvaughnVaughn Bryant ja Glenna Dean tutkivat koproliitteja vuonna 1976, Teksasin A&M yliopistossa (Bryant & ... Fig. 1)2020-08-29T03:08:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/31/1600-luvun-hautapuku-wittfoothin-haudasta-turun-tuomiokirkosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/turun-tuomiokirkon-pc3a4c3a4kuori.jpegTurun tuomiokirkon pääkuoriTurun tuomiokirkon pääkuori, jossa Wittfoothien hauta sijaitsee alttarin alla. Kuva: Giuseppe Milo/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/wittfooth3.jpgWittfooth3Kalvosimet on koristeltu taidokkain ompelein. Kuva: Vuokko Aittola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/wittfooth2.jpgWittfooth2Puvun mukana olevat hansikkaiden kalvosimet ovat molemmat tallella. Miehustassa voidaan havaita repeämää ja puvun sisältä pilkottaa säilytyksessä käytettävää sinistä tukikangasta. Kuva: Vuokko Aittola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/wittfooth1.jpgWittfooth1Hautapuku Wittfoothin haudasta. Turun tuomiokirkkomuseo. Kuva: Vuokko Aittola. 2020-08-28T11:10:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/09/miksi-luurangot-koetaan-pelottaviksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/donne.pngDonnehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/skull.jpgSkullhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/inkoo_kuolemantanssi.jpgInkoo_kuolemantanssihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/dansemacabre.jpgDanseMacabre2020-08-28T11:10:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/25/outokummun-satoksen-ja-laavussuon-kivikautisen-rakennukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/m012_akdg5416_2-1.jpgM012_AKDG5416_2Asumuspainanne Sätöksen asuinpaikalla. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto/Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuikkaidoli.jpgKuikkaidoliLintutonin kaivauslöytöihin kuuluu mm. kuikkaa tai kaakkuria muistuttava savesta muovailu lintu (Karjalainen 1997).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/105572809_3044939672290367_3132108614624047455_n.jpgRusavierron taloSaarijärven kivikauden kylään rakennettu Rusavierron muistuttaa Sätöksen ja Laavussuon asumuksia. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/m012_akdg5416_1.jpgSätös yleiskuvaYleiskuva Sätöksen asuinpaikalta Outokummussa. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto / Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/m012_akdg2762_1.jpgSätös astianpohjaSätöksestä löydetyn kampaleimoin koristellun astianpohjan sekoitteena on köytetty asbestia. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasta / Finna.2020-08-28T10:27:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/17/madenevan-kivikautinen-savi-idoli-kulttiesine-vai-leikkikalu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/20181027_143235.jpgRusavierron kotaRusavierron kota Saarijärven kivikauden kylässä muistuttaa Madenevan tyypin asumusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/m012_km15194_354-1.jpgIdolitKuva: Museovirasto/Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/m012_km5180_57_90.jpgJomalaJomalan Jettbölen idoli. Kuva: Museovirasto/Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/m012_km30464_7033.jpgMaarinkunnasSavi-idolit löytyvät usein rikkinäisinä, kuten nämä Vantaan Maarinkunnaksen kivikautisen asuinpaikan idolilöydöt. Kuva: Museovirasto/Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/dsc_4340_2-1.jpgPihtipudas-koruMadenevan kampakeraamisten löytöjen koristelu innoitti hankkeeseen Pihtiputaan nimikkokorun taustalla. Kuva: Pihtipudas-koru.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/m012_km9085_25.jpgPääskylahden idoliSavonlinnan Pääskylahden käyräidoli.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/m012_km12520_13.jpgMadenevan idoliMadenevan käyräidoli. Kuva: Museovirasto.2020-08-28T10:26:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/26/talutusnuorassa-koirien-kaulapantaloytoja-viikinkiajalta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/valsgarden-panta.jpgValsgärden pantaValsgärden 10:stä löytyneet rautalevyt ovat luultavasti kuuluneet koiran pantaan. Rekonstruktio Uppsalan Gustavianumissa. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/33483541884_6e10a03d93_z.jpgkoiraValsgärde 10:n koira on muistuttanut skotlanninhirvikoiraa. Kuva: Adam Singer/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/secrets.jpgSecretsSecrets of the Ice -hanke kertoi Twitterissä löydöstä, joka sisälsi pienen koiran luurangon sekä pannan ja talutushihnan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/norup.jpgNorupKUVA: Todennäköisesti viikinkiaikaisen koiran talutushihnaan kuuluva hela Nørupista Tanskasta. Kuva: Nationalmuseets samlingar. https://samlinger.natmus.dk/DO/asset/13861https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/ladby-oseberg-gardela-2012.jpgLadby Oseberg Gardela 2012Rekonstruktiot Ladbyn laivahaudan hihnan helasta ja Osebergin laivahaudan pannasta. Kuvat: Leszek Gardeła (kuvaajan luvalla, Gardeła 2012).2020-08-26T05:56:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/20/lukijan-kysymys-mika-on-mikkelin-tuukkalan-kalmiston-tutkimustilanne/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kalmistoradio_vihrec3a4_tekstillc3a4.jpgKalmistoradio_vihreä_tekstillähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/mikkelin-mp.jpgMikkelin mpTuukkalan haudan 26 löytöihin perustuva uudempi ennallistus tunnetaan Mikkelin seudun muinaispukuna. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/tuukkalan-muinaispuku.jpgTuukkalan muinaispukuJo 1930-luvulla valmistunut Tuukkalan muinaispuku perustuu löyhästi Mikkelin Tuukkalan kalmiston löytöihin. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/tuukkala.jpgTuukkalaTuukkalan kalmistoa kaivetaan vuonna 2009. Kuva: Esa Mikkola/Museovirasto, Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/tuukkalan-mt-haploja.jpgTuukkalan mt-haplojahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/mikkola-fig-1.jpgMikkola fig 1Mikkelin Tuukkalan kalmistosta tutkitut haudat. Kuva: Mikkiola 2009, Fig. 1.2020-08-22T14:30:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/03/19/katolisen-euroopan-ossuaariot-ja-jalokiviin-puetut-luurangot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/douamont.jpgDouamontDouamontin ossuaario, johon on kerätty 1. maailmansodassa käydyssä Verdunin taistelussa kaatuneiden sotilaiden jäännöksiä. Kuva: Martijn Snels/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/napoli.jpgNapoliKalloja Napolin Fontanellen luuhuoneessa. Kuva: Finizio/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/pk.jpgPKPyhä Friedrich Melkin benediktiiniläisluostarissa Itävallassa. Kuva: Paul Koudounaris (Heavenly Bodies 2013)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/ossuaari.jpgOssuaariSeemiläinen ossuaario 1. vuosisadalta jaa. Israelin museossa. Kuva: Nick Thompson/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/lima.jpgLimaMyös Perussa, Liman Convento de San Franciscon katolisessa luostarissa on ossuaario. Kuva: Mike Bash, Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/eggenburg.jpgEggenburgOssuaario Eggenburgissa, Itävallassa. Luiden säilömisen lisäksi ossuuaarioiden funktiona oli muistuttaa kävijöitä ihmiselämän vaiheikkuudesta ja muuttuvuudesta verrattuna kuoleman lopullisuuteen. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/hythe.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERASuurin osa ossuaarioista kuuluu katolisen kirkon kulttuuripiiriin. Protestanttisia esimerkkejä ovat mm. Saksan Oppenheimin ja Englannin Hythen (kuvassa) kirkolliset luukokoelmat. Kuva: Anne/Flickr, CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/hallstatt.jpgHallstattHallstattin ossuaario on merkittävä etenkin vainajien määrän ja kronologisen skaalan vuoksi. Varhaisimmat luut ajoittuvat 1100-luvulle, viimeisimmät on lisätty vasta 1995. Puolet luuhuoneen kalloista sisältää maalattuja kukkakuvioita. Maalaustraditio on peräisin 1700-luvulta. Kuva: Douglas Sprott/Flick CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/evora.jpgEvoraÉvoran Capela dos Ossos Portugalissa. 1500-luvun kappelin sisäseinät on kauttaaltaan koristeltu ihmiskalloilla ja -luilla. Kirkko sisältää yli 5000 ihmisen jäännöksiä yli kymmeneltä hautausmaalta. Kuva: Simon/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/czermna.jpgCzermnaPuolassa sijaitseva Czermnan kallokappeli rakennettiin ja sisustettiin 1770-luvulla. Sisustuksen esikuvana toimi Rooman kapusiiniluostari. Kuva: Wikimedia Commons.2020-08-22T05:18:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/10/mystiikkaa-estetiikkaa-ja-turismia-portugalin-luukappeleissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/evoran-luukappeli.jpgEvoran luukappeliOnnistuin nappaamaan kuvan Évoran luukappelin sisäänkäynnistä ennen turistilaumojen rynnimistä paikalle. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/evora-luukappeli.jpgEvora luukappeliÉvoran luukappeli. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/alcantarilhan-luukappeli.jpgAlcantarilhan luukappeliAlcantarilhan luukappeli, jonka seiniä koristaa erään arvion mukaan noin 1500 reisiluuta ja kalloa. Kuva: Ulla Moilanen.2020-08-22T05:16:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/14/kataarit-keskiajan-pasifistikasvissyojien-nousu-ja-tuho/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/49635158408_d919eaec90_c.jpg49635158408_d919eaec90_cEtelä-Ranskassa sijaitseva Quéribusin linnaa on pidetty yhtenä kataarien linnoituksista. Kuva: Over Doz/Flickr (CC BY-NC 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/1_carcassonne_aerial_2016.jpg1_carcassonne_aerial_2016Etelä-Ranskassa sijaitseva Carcassonnen kaupunki oli yksi kataarien monista keskeisistä tukikohdista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/cathars_expelled-1.jpgCathars_expelledKronikan kuvaus Carcassonesta häädetyistä kataareista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/saintpeterthemartyrsassasination.jpgSaintPeterTheMartyr'sAssasinationKataarit eivät aina täysin noudattaneet pasifismia vaan heidän kerrotaan muun muassa tilanneen Lombardian inkvisiittorin murhan. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/1024px-pieter_bruegel_the_elder_-_the_fall_of_the_rebel_angels_-_google_art_project.jpgPieter_Bruegel_the_Elder_-_The_Fall_of_the_Rebel_Angels_-_Google_Art_ProjectPieter Brueghel vanhemman maalauksessa arkkienkeli Mikael ajaa Saatanan joukot taivaasta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/berruguete_ordeal.jpgBerruguete_ordealPedro Berrugueten 1400-luvun maalaus kuvastaa kirjaroviota, jolla dominikuksen kirjat säilyivät liekeiltä kataarien kirjoitusten palaessa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/albigensian_crusade_01.jpgAlbigensian_Crusade_01Grandes Chroniques de France -kronikka kuvaa paavi Innocentius III:ta asettamassa kataarit kirkonkirkoukseen ja pian tätä seuranneet ristiretket. Kuva: Wikimedia Commons.2020-08-22T05:14:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/22/vakivallan-ja-kuoleman-ilmaukset-keskiaikaisessa-penitentiariaattiaineistossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/asiakirja.jpgasiakirjaYksi gradussa tarkastelluista asiakirjoista käsittelee Paulus Scheeliä, jonka kirjekokoelma ja anomukseen liittyvä luonnos löytyvät Kansalliskirjaston Doria palvelusta. Alkuperäisten asiakirjojen lukeminen vaatii vanhojen käsialojen tuntemusta. Anomusten kanslian rekisterikopioita, joihin suurin osa edition teksteistä pohjautuu, ei ole vapaasti verkossa saatavilla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/talhoffer-e1596692168277.jpgTalhofferAinestossa käsitellään usein tappelujen seurauksena tapahtuneita tappoja. Kuva: Hans Talhoffer 1459.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/10732276055_592249ff38_c.jpgVatikaaniPenitentiariaatin arkisto sijaitsee Vatikaanissa. Kuva: Efe Arat/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/the-peddler-hans-holbein-the-younger-dance.jpgThe-Peddler-Hans-Holbein-the-Younger-Dance.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/supplementum-chronicarum-e1596645810489.jpgSupplementum ChronicarumVäkivaltaa 1500-luvun puupiirroksessa. Kuva: Supplementum Chronicarum 1553.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/p-scheel.jpgP ScheelPaulus Scheelin sinetti.2020-08-22T05:13:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/02/suomen-pronssikautiset-roykkiot-moninaisia-hautaustapoja-ja-merkityksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/pyhasaari.jpgPyhasaariYksi Jyväskylän Pyhäsaaren lapinraunioista. Lapinrauniot ovat sisämaan röykkiöitä, jotka yleensä ajoittuvat metallikaudelle. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/tallgren.jpgTallgrenKuva: A. M. Tallgren 1918 (Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/brunniberg.jpgBrunnibergKirkkonummen Brunnibergin röykkiössä on keskuskuoppa. Kuva: Teemu Mökkönen/ Museovirasto (Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/merijc3a4rvi.jpgMerijärviMerijärvenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/kuninkaanhauta_paneliassa_01.jpgKuninkaanhauta_Paneliassa_01Euran Paneliassa sijaitseva "Kuninkaanhauta" on Suomen suurin pronssikautinen röykkiö. Sitä ei ole koskaan tutkittu. Kuva: J. Hokkanen (Wikimedia Commons).2025-05-14T06:30:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/20/muinaispukujen-rituaalisuus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/muinaiskuva_tuli.jpgMuinaiskuva_tuliRautakauden löydöt kertovat naisten asuihin kuuluneen runsaasti pronssikoruja. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/euran-emc3a4ntc3a4_pieni-kuva.jpgEuran emäntä_pieni kuvaEuran muinaispuku. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/mikkelin-seudun.jpgMikkelin seudunMikkelin seudun muinaispuvussa. Kuva. Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/euran-emc3a4ntc3a4.jpgEuran emäntäEuran emännän korulaitteen helinän voi melkein kuulla vitriinilasin läpi. Kuva: Juuso Koskinen. Näyttely: Esihistorian perusnäyttely, Kansallismuseo, 2015.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/siperiapuku-e1596107054315.jpgSiperiapukuKai Donnerin siperianretkiltään tuoma selkuppisamaanin asu, jonka metallisia heloja samaani saattoi käyttää pahoja henkiä vastaan. Kuva: Juuso Koskinen. Näyttely: SIPERIAAN! , Helsingin Yliopistomuseo, 2013. 2020-08-20T05:08:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/03/tietokoneohjelmat-luuanalyysin-apuna-osa-2-alkupera-ja-luuaineiston-dokumentointi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-3.-mamd_screenshot.jpgKuva 3. MaMD_screenshotEsimerkkejä makromorfoskooppisista piirteistä MaMD-ohjelman analyysisivulla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-4.-hefner_screenshot.jpgkuva 4. hefner_screenshotHefneR-ohjelman tulossivu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-5.-osteoware_screenshot.jpgkuva 5. osteoware_screenshotOsteoware-ohjelman aloitussivu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-6.-osteosort_screenshot.jpgkuva 6. osteosort_screenshotNäkymä OsteoSort-ohjelman parien vertailuosioon.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-2.-ancestrees_screenshot-002.jpgKuva 2. ancestrees_screenshot (002)Kuva 2. AncesTrees-ohjelman klusterien ja tilastollisen mallin valintasivu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-1.kallon-digitointi_1.jpgKuva 1.kallon digitointi_1Kuva 1. Kallon mittapisteiden dokumentointi digitointilaitteella.2020-08-19T09:30:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/02/11/muinais-dna-uutisia-sugrige-projekti-tutkii-suomalais-ugrilaista-muinaisgenomia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/kampakeramiikka.jpgKampakeramiikkaKampakeramiikkaa Taipalsaaren Vaaterannasta. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto (finna.fi)2020-08-13T12:00:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/01/20/muinais-dna-tutkimuksen-ajankohtaisia-uutisia-vapriikissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/dna.jpgdnahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/toppolanmäki-yhdistetty.jpgtoppolanmäki yhdistettyToppolanmäen hauta 3 Sakari Pälsin valokuvassa vuodelta 1937 ja sama hauta paljastumassa maasta vuoden 2017 kaivauksilla. Kuvat: Sakari Pälsi, Ulla Moilanen.2020-08-13T11:59:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/15/muinais-dna-tutkimus-suomen-aitilinjoista-on-julkaistu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kalmistomc3a4ki.jpgKalmistomäkiKeskiaikainen hauta Hiitolan Kylälahden Kalmistomäellä. Kuva: Stanislav Belskiy.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/f45ef1ce-f444-4ff9-b3db-d10eac0ea6db.jpgf45ef1ce-f444-4ff9-b3db-d10eac0ea6dbTutkimuksessa mukana olleet kohteet. Tummat pisteet ovat rautakautisia kalmistoja, vaaleat keskiaikaisia tai nuorempia kohteita.2020-08-22T19:28:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/05/uutta-tietoa-maanviljelyn-alkuvaiheista-ja-asutushistoriasta-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/tom_bjc3b6rklund.jpgTom_BjörklundTom Björklundin kuvitus muinaisesta vaeltajasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/c3b6versti_2019_p7.pngSuomi pääkomponenttianalyysiPääkomponenttianalyysi näyttää, kuinka eri kohteet ryhmittyvät mt-DNA:n mukaan. Perinnöllisesti läheiset kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan. Nykyiset lounaissuomalaiset ovat lähellä varhais-moderneja ja moderneja (EMM), Luistarin ja Tuukkalan kohteita. Tässä ryhmittymässä sijaitsevat myös monet eurooppalaiset rautakautiset kohteet (IAD, IAG, IAK) sekä kellopikarikulttuuri (BBC). Nykyiset itäsuomalaiset ovat hieman kauempana tästä ryhmittymästä, ja Levänluhta ja Hollola vielä kauempana. Analyysi selittää kuitenkin vain hieman yli puolet (54,7%) kaikesta havaitusta vaihtelusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/c3b6versti_2019_p3.pngSuomen sisäinen rajamtDNA-analyysin kohteet. Tummanharmaat pallot ovat rautakautisia ja keskiaikaisia kohteita, vaaleanharmaat ovat varhais-moderneja ja moderneja kohteita. Sininen katkoviiva merkitsee nykysuomalaisten geneettistä rajaa, harmaa eri kansanperinteiden rajana. Nuolet viittavaat tilastoanalyysissä käytettyihin viitekohteisiin (Hanko, Uusikaupunki ja Lahdenpohja), joiden pohjalta analyysin tulokset tulkittiin. (Kuva Översti et al. 2019: 3).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/vanhanen_2019_p43.pngOhraOhranjyviä arkeologisilta kohteilta Bäljars 2 (1), Svinvallen (2) ja Ravattula (3). Ravattulan kuva on otettu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Kuva: Vanhanen 2019: 43.2020-08-13T11:57:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/03/22/muinais-dnata-kolmesta-isonkyron-levanluhdan-rautakautisesta-vainajasta-kaksi-muistuttaa-saamelaisia-yksi-pohjoismaalaisia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/kohteet.jpgkohteetArtikkelissa kerrotaan kolmen arkeologisen kohteen muinais-DNA-analyysin tuloksista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/ll.jpgLLLevänluhdan kalloja Kansallismuseon perusnäyttelyssä. Kuva: Ulla Moilanen.2020-08-13T08:49:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/18/kun-sota-tulee-iholle-turistina-ilomantsin-sotahistoriallisilla-kohteilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/panssarieste.jpgpanssariesteEnnallistettu panssarieste ja taustalla ennallistettu konekivääriasema. Kuva: T. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/oykkosenvaara3.jpgÖykkösenvaara3Kallioon louhittu kenttätykin ampumapaikka Öykkösenvaarassa. Kuva: T. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/oykkosenvaara2.jpgÖykkösenvaara2Öykkösenvaara, ennallistettu sirpalesuoja. Kuva: T. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/oykkosenvaara.jpgÖykkösenvaaraÖykkösenvaaran opastuskeskuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2013, ja sitä on rakennettu vähitellen vapaaehtoisvoimin. Keskus on avointa tilaa, johon pääsee tutustumaan milloin vain. Kuva: J. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kuva2.jpgKuva2Katkennut ja vuosien saatossa sammaloitunut puna-armeijan kenttälapio kaivannon vasemmassa laidassa Taistelijan taipaleen varrella. Kuva: T. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/taistelijan-talo.jpgTaistelijan taloTaistelijan talon alakerrassa on mm. Ilomantsin mottitaisteluja esittelevä näyttely. Talon takana häämöttää tykkikatos, jossa on esillä sodan aikana käytettyä kalustoa. Kuva: J. Ranta.2020-08-21T18:41:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/14/haudoista-museoviraston-arkeologisten-kenttatoiden-esittelypaivilla-12-13-2-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/illinsaari1.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäiväthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/tt_janakkala2.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäiväthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/tt_janakkala.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäiväthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/miekkahauta.jpgJanakkalan miekkamieshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kaavontc3b6nkkc3a43.jpgKaavontönkkähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kaavontc3b6nkkc3a41.jpgKaavontönkkähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/illinsaari.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäiväthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/ullamoilanen_luistari.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäiväthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/mankby.jpgArkeologisten kenttätöiden esittelypäivät2020-08-11T10:44:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/09/08/voisiko-suomesta-loytya-viela-venepolttohautoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/polttohautaus.jpgPolttohautausVenepolttohautaus ei ehkä ole ollut yhtä Aarno Karimon kansallisromanttisessa opetustaulussa vuodelta 1935.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/bc3a5tgrav.pngbåtgravPiirros Vendelin merovingiaikaisesta, runsaasti varustellusta venehautauksesta. Kuva: Statens historiska museum. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/utgraving.jpgutgravingKuva: Kulttuurihistoriallinen museo, Oslo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/niitit.jpgniititKuva: Raike 1996, kuva 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/ritva_bc3a4ckman_mv.jpgRitva_bäckman_MVKuva: Ritva Bäckman/Museovirasto (finna.fi)2020-08-11T10:43:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/11/udmurttien-esivanhemmat-kaman-ja-permin-alueiden-rautakautisia-kulttuureja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/lomovatovon-kulttuuri.jpgLomovatovon kulttuuriLomovatovon esineelliseen kulttuuriin kuuluvia löytöjä. (Vjazovin luennon pohjalta, myös kirjassa Autio 2000).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/polomin-kulttuuri.jpgPolomin kulttuuriPolomin kulttuurin löytöjä. Kuva: Sofia Paasikivi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/3d01b867335c3e32146c260c5c51d393.jpg3D01B867335C3E32146C260C5C51D393Nevolinon tyypin vyönheloja ja -solki Vähänkyrön Kaavontönkältä. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kama-joki-e1596177768913.pngKama-jokiKama on Volgan sivujoki, jonka varrelle myös Permin alue sijoittuu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/hevosriipukset.jpgHevosriipuksetLomovatovon kulttuurin haudoissa on usein hevosaiheisia riipuskoruja sekä hevosten jäänteitä. Noin 600–800-luvuilla hevoskoruihin ilmestyy myös ylimääräisiä linnunjalka- tai helyriipuksia. Kuva: Autio 2000: 92 (muokattu).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/nevolinon-vyc3b6nosat.jpgNevolinon vyönosatNevolinon kulttuurille ominaisia vyönheloja, joita on löytynyt myös Itämeren ympäristöstä. Kuva: Goldina & Chernykh 2005 (muokattu).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/mazunino_culture_costume.jpgMazunino_culture_costumehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/vjazov.jpgvjazovhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kulttiesineet.jpgkulttiesineetGljadenovon kulttuurille tyypillisiä kulttiesineitä. Kuva: Koryakova & Epimakhov 2007, Fig. 7.15).2020-10-16T17:36:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/15/keskiajan-kivikirkkojen-ja-kirkonrakentajien-jaljilla-haastateltavana-markus-hiekkanen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/20200807_0753281.jpg20200807_075328[1]kivikirkkokirjojeni kansikuvien kollaasihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/20200806_0926511.jpg20200806_092651[1]Haastateltava ja hänen nikkaroimansa luonnonolioiden asuinpaikka, jonka ajoitus on noin 1995 jKr. Joka vuosi pöntössä on pesinyt telkkä – kuluvan vuoden munienlämmitysuntuvia näkyy vieläkin sen suuaukolla – ja monena syksynä siinä on pitänyt majaansa näätä puhumatta lukemattomista pikkulinnuista yöunivierailijoina. Kuva Elina Lappalainen 2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/espoon-kirkon-kaivaus.jpgEspoon kirkon kaivausKaivaukset Espoon kirkossa 1981. Kuva: Matti Huuhka/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/salvoshauta.jpgSalvoshautaSalvoshauta Espoon kirkossa. Kuva: Matti Huuhka/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/pc3a4lkc3a4neen-rauniokirkko.jpgPälkäneen rauniokirkkoPälkäneen rauniokirkko. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/24bc2ea1ce03d803a6f43afe12ad8808.jpg24BC2EA1CE03D803A6F43AFE12AD8808Pyhän Henrikin muistokappelin seinien korjaukseen liittyvää dokumentointia. Kuva: Markus Hiekkanen/Museovirasto, Rakennushistorian kuvakokoelma (Finna.fi, CC BY-ND 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/50108511478_b9dc3391a0_c.jpg50108511478_b9dc3391a0_cMustasaaren kirkko Vanhassa Vaasassa. Kuva: "Timo"/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/446442b4-444e-40bc-9a6e-e84ff6620b82-e1596361615247.jpg446442b4-444e-40bc-9a6e-e84ff6620b82Keskiaikaisia nuolenkärkiä Joensuun Linnankukkulalta. Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (Finna.fi, CC BY 4.0). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/dee172925a3d7c45b6556c2049c4b82f.jpgDEE172925A3D7C45B6556C2049C4B82FKampakeraamiset astianpalat sykähdyttävät. Kuva: Museovirasto/Arkeologian esinekokoelma (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/hkms000005_km0000njj8.jpgOpiskelijamielenosoitusOpiskelijoiden poliittinen aktiivisuus oli 1960–70 -lukujen vaihteen ilmiö. Kuvassa korkeakouludemokratiaa vaativa mielenosoituskulkue lähdössä Senaatintorilta Eduskuntatalolle vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.2020-08-08T12:55:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/04/paaton-kapustahaikara-ja-ihmisten-lailla-haudattu-ilves-2000-vuoden-takaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/hopewell_wikimedia.jpgHopewell_WikimediaHopewell-kulttuurin rakentamia kumpuhautoja Illinoisissa, Yhdysvalloissa (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/farnsworth.jpgFarnsworthNuori punailveksen pentu oli haudattu erilliseen hautakuoppaan. Eläimen kaulassa on ollut panta tai koru, jossa kuvan karhunhampaat ja simpukankuorihelmet ovat olleet kiinnitettyinä. Kuva: Kenneth Farnsworthhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/ruusukapustahaikara_usfws_flickr.jpgRuusukapustahaikara_USFWS_FlickrNäyttävä ruusukapustahaikara esiintyy usein Hopewell-intiaanien keramiikan koristeaiheena. Hautaan päättömänä asetettuun lintuun on todennäköisesti liittynyt symboliikkaa, sillä myöhemmissä saman alueen intiaanikulttuureissa kapustahaikaraa on pidetty myyttisenä muodonmuuttajana. Kuva: USFWS/Flicr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/punailves_dbarronoss_flickr.jpgPunailves_Dbarronoss_FlickrNuori punailves. Samanlainen eläin on haudattu Hopewell-intiaanien kumpukalmistoon kaulakorun kanssa noin 2000 vuotta sitten. Tutkijat pitävät mahdollisena sitä, että eläintä on yritetty kesyttää, mutta toisaalta sillä on voinut olla myös uskomuksellista merkitystä. Haudatut eläimet ovat voineen olla esimerkiksi totemistisia eläimiä tai klaanitunnuksia. Kuva: Dbarronoss/Flicr CC.2020-08-07T16:56:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/08/miau-kissanluurankoja-aboa-vetus-ars-nova-museosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/7.jpg7Kellarista löytyi kaivauksissa kissan takaraaja, josta puuttuivat uloimmat kynsiluut (falangit). Raajan luut olivat tunkiokerroksessa, joka on muodostunut kellariin sen hylkäämisen jälkeen. Kuvan lapaluu kuuluu myös kissalle, mutta se ei liity kuvan takaraajaan. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/6-1.jpg6 (1)Vincenco Campin maalaus Cucina (”Keittiö”) 1580-luvulta kuvaa hyvin, miltä suuren kivitalon kellarissakin on saattanut näyttää 1500-luvun lopulla. Huomaa etualalla oleva kissa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/5-1.jpg5 (1)Vuonna 2014 löytynyt kissan pääkallo. Kuva: Jari Nieminen/Aboa Vetus & Ars Nova.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/4-1.jpg4 (1)Vuosien 2014 ja 2015 kaivauksissa kellarista löytyi kaksi ehjää kissan pääkalloa. Kumpikin kallo löytyi palokerroksesta. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/3.jpg3Vuonna 1994 löytynyt kissan pääkallo. Kuva: Jari Nieminen/Aboa Vetus & Ars Nova.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/2.jpg2Kissojen luurangot löytyivät niin kutsutun suuren kivitalon kellarista. Kivitalon raunio on keskellä Aboa Vetus & Ars Nova -museon maanalaista puolta. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/kissa-aboa-vetus.jpgKissa Aboa VetusKivitalon raunion portaikosta vuonna 1994 löytynyt kissan luuranko on Aboa Vetus & Ars Nova -museon ikonisimpia löytöjä. Kuva: Seilo Ristimäki/Aboa Vetus & Ars Nova.2020-08-07T16:50:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/04/lukijan-kysymys-onko-suomalaisten-perima-lahimpana-euroopan-alkuperaisvaestoa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/karttakuva.jpgkarttakuvaNäytteiden määrä on pieni,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/apidima.jpgApidimaTaiteilijan näkemys varhaisesta Homo sapiensista, joka on löytynyt Kreikasta Apidiman luolasta. Apidiman löydöt ovat noin 200 000 vuotta vanhoja. Niistä ei ole toistaiseksi saatu irrotettua muinais-DNA:ta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/pca-plotti.jpgPCA-plotti2020-08-07T11:30:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/11/03/aseita-sepantyovalineita-ja-rauskunnahkaa-500-luvun-japanilaishaudasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/11/sepc3a4ntyc3b6vc3a4lineet.jpgsepantyovalineethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/11/rauskunnahka.jpgrauskunnahkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/11/tunnelihauta.jpgtunnelihauta2020-08-07T08:20:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/05/miekan-sailakirjoituksen-valmistaminen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/a_otsikko.jpgSäiläkirjoituksen valmistaminen2020-08-07T08:19:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/03/05/miten-korreloivat-varhainen-voimakas-pituuskasvu-ja-viisaudenhampaiden-puhkeaminen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/alqahtani-2009-tooth-eruption.pngAlQahtani 2009 tooth eruption2020-08-07T08:05:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/07/03/radiocarbon-diet-2-eli-tollundista-baikalille-ja-takaisin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/aarhus.jpgaarhusAarhusin vanhakaupunki. Kuva: Dimitra Michael.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/karstaa.jpgkarstaaKeramiikka-astian pinnasta raaputettua ajoitettavaa karstaa. Kuva: Kuva: DirectAMS.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/9878216136_9e94d1334b_z.jpg9878216136_9e94d1334b_zBaikal-järven ympäristöä Siperiassa. Kuva: Kuva: Nadezhda Tsareva/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/fb_img_14986727668196526.jpgFB_IMG_14986727668196526Aarhusin yliopistoa. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/06/tollund.jpgTollundhttp://pages.vassar.edu/realarchaeology/files/2017/02/Tollund.jpg2020-08-07T08:02:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/04/07/esimerkkeja-joukkohaudoista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/huhtiniemi.jpgHuhtiniemiLappeenrannan Huhtiniemen joukkohaudat liittyvät 1800-luvun ortodoksiseen sotilashautausmaahan. Joukkohautojen vainajat voivat olla kulkutautien uhreja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/sanrafaelcemetery.jpgSan RafaelEspanjassa on sisällissodan (1936-39) aikaisia joukkohautoja ympäri maata, kuvassa San Rafaeln joukkohauta, joka on yksi suurimmista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/weymouth.jpgWeymouthin viikinkiaikainen joukkohautaWeymouthin viikinkiaikainen (n.910-1130) joukkohauta Englannissa. Haudasta löytyi 51 miestä, kallot erillisessä kasassa. Isotooppianalyysin mukaan miehet olivat todennäköisesti kotoisin pohjoisesta, mistä syystä heidät on tulkittu skandinaavista alkuperää oleviksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/venice.jpgVeniceYmpäri Eurooppaa esiintyi 1300-1700-lukujen välillä lukuisia ruttoepidemioita. Kuvan 1400-luvun venetsialaisessa epidemiahaudassa oli yli 1000 yksilöä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/visby.jpgVisbyPari tuhatta miestä kaatui Visbyn kaupunginmuureilla 1361 Valdemar Atterdagin hyökättyä Gotlantiin. Visbyn joukkohauta on tutkittu 1900-luvun alussa. Useissa luurangoissa on teräaseiden jälkiä. Suurin osa kuolleista oli ruotsalaisia talonpoikia. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/himera.jpgHimeraTuhansia ihmisiä, myös vauvoja, haudattiin joukkohautoihin Himerassa, Sisiliassa 400-luvulla eKr. Kyseessä saattavat olla Himeran taistelussa kuolleiden yhteishadat.2020-08-07T07:57:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/04/30/arkeologisia-lahestymistapoja-esihistoriallisen-kannibalismin-tutkimiseen/2020-08-07T07:57:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/04/25/atapuerca-maailman-tarkeimpiin-muinaiskohteisiin-kuuluva-espanjalainen-karstialue/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapue-teksti.jpgatapue tekstihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapuerca2.jpgAtapuerca2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapuerca1.jpgAtapuerca1Vasemmalla: Sime de los Huesos -luolasta löydetyissä kalloissa on väkivallan merkkejä (Sala et al. 2015). Oikealla: Burgosin museon näyttelyyn on luotu kannibalismia harjoittava Homo antecessor -nainen (Ibeas Museum, Burgos, Espanja).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-luuranko.jpgatapu luurankoKalkoliittisella kaudella, noin 5000 vuotta sitten eläneen lapsen luuranko (Castilla et al. 2014).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-portalon.jpgatapu portalonSaman lapsen etuhammas ja kulmahammas, joissa näkyy mahdollisesti vitamiininpuutosten aiheuttamia kehityshäiriöitä (Castilla et al. 2014).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-luolat.jpgatapu luolatAtapuercan luolasysteemi, ympyröidyllä alueella kaivetaan nyt neoliittista kivikautta. ©LEHhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-aurora.jpgatapu aurorahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-sima.jpgatapu simaEl Portalón -luolan sisäänkäynti. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-nature.jpgatapu natureSima del Elefantesta on löydetty Euroopan vanhimpien joukkoon kuuluvia ihmisjäänteitä, iältään 1,3 miljoonaa vuotta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/atapu-ylhc3a4c3a4ltc3a4.jpgatapu ylhäältäNäkymä kohteille, joita on suojattu katoksin ja aivan ylös saakka pääsee myös halutessaan kipuamaan tikkaita pitkin. Kuva: Heli Etu-Sihvola2020-08-07T07:57:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/17/ihmishampaasta-tehty-riipus-neoliittisesta-turkista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/c387atalhc3b6yc3bck.jpgÇatalhöyükÇatal Hüyükin raunioita. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/ihmishammasriipus.jpgIhmishammasriipusIhmishammasriipuksia. Kuvat: Scott Haddow/ Kööpenhaminen yliopisto.2020-08-07T07:47:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/06/01/keski-afrikan-kadonnut-sao-kansa-ruukkuhautauksia-ja-figuriineja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/16294908043_10ed666025_z.jpg16294908043_10ed666025_zTsadissa nykyisin asuvat kotokot pitävät nykyisin kokonaan kadonnutta sao-kansaa esi-isinään. Kuva: United Nations Chad/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/sao-figuriineja.jpgsao-figuriinejaNoin neljäsosa sao-kansan valmistamista savifiguriineista on peräisin hautauksista. Etenkin lasten haudoista löytyneitä figuriineja on pidetty usein leluina. Kuvissa antropomorfisia figuriineja. (Wikimedia Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/saot.jpgsaotMonet sao-figuriineista ovat pieniä ja yksinkertaisia. Eläinfiguriineja on löydetty etenkin rituaalipaikoilta. Niiden oletetaan esittävän jumaluuksia tai suojelevia eläimiä. Kuvat: Mémoire d'Afrique.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/houlouf.jpghouloufVasemmalla päällekkäisiä ruukkuja haudan merkkinä Houloufin kalmistossa. Oikealla saman kalmiston istuvaan asentoon tehty hautaus, vainajan jalat astiassa. Kuvat: Holl 2006, fig. 28-29.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/sao-midigue.jpgsao-midigueRuukkuhautauksia Saon ja Midiguén kalmistoissa. Kuvat: Lebeuf 1962.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/chari-kohteet.jpgchari-kohteetKartta Tšadjärvestä ja siihen laskevista joista. Vasempaan karttaan on ympyrällä merkitty oikeassa kartassa näkyvä alue. Oikeassa kartassa sao-kulttuurin tunnettuja arkeologisia kohteita. Tässä jutussa mainitut kohteet on merkitty vihreällä neliöllä.2020-08-07T07:45:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/03/04/vasenkatiset-arkeologisessa-aineistossa-voidaanko-menneisyyden-vasenkatisyytta-tutkia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/leisic3b6.jpgLeisiöKarjalainen paimentorvi Räisälästä. Sarven alapinnalla olevat tukitut sormiaukot viittaavat siihen, että alkuperäinen soittaja on ollut vasenkätinen, myöhemmät oikeakätisiä (Leisiö 1983).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/peiting.jpgPeitingPeitingistä Saksasta vuonna 1957 löytynyt vainaja on laskettu arkussa suohon 1300-1400-lukujen vaihteessa. Ruumis kuuluu noin 20-25-vuotiaalle naiselle, joka vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen (Pestka et al.) mukaan on ollut vasenkätinen. Kuva: Textilmuseum Neumünster.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/viulisti.jpgviulistiVasenkätinen viulunsoittaja Andre Vasila 1900-luvun alussa Setumaalla, Virossa. Kuva: A. O. Väisänen, Museovirasto. (Finna.fi CC BY 4.0) https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/stallings.jpgStallingsPohjois-Amerikan kaakkoisosassa valmistettua Stallings-keramiikkaa, jonka koristelussa on nähty merkkejä sekä oikea- että vasenkätisistä koristelijoista. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/kc3a4tisyys_miekka.jpgkätisyys_miekkaKeskiaikaisissa kuvissa miekkaa kannetaan yleensä vasemmalla. Vasemmanpuoleisessa, 1400-luvulle ajoittuvassa kronikassa on kuvattu mahdollisesti vasenkätinen sotilas. Oikealla Maskun Humikkalan miekkahautoja, joissa oikealle asetettu miekka oli harvinaisempi. Kuvat: Chronique d'Angleterre, ykstyiskohta. The British Library ja Pälsi 1928 jutussa Moilanen 2013. 2020-08-07T07:44:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/05/11/myyttisen-sepan-haudoilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/alasin_viikinkiaika.jpgViikinkiaikainen alasinhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/raatvere.jpgSepän hauta Raatveressa, VirossaSepän hauta Raatveressä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/raatveren-pihdit.gifRaatveren pihdithttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/smedgrav-e1577525995109.jpgViikinkiaikaisen sepän hauta-antimiaNs. sepänhauta2020-08-07T07:43:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/07/shamaaneja-hallusinaatioita-ja-neuropsykologiaa-suomalaisten-kalliomaalausten-merkityksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/1288b82ce00d1278b562215307f6bed2.jpgAsikkala PatalahtiAsikkalan Patalahden maalauksessa. Kuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/a262376603727037d2b3b004c534e321.jpgASTUVANSALMIKuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/juusjc3a4rven-maalaus.jpgJuusjärven maalausKirkkonummen Juusjärven kalliomaalauksessa on kuvattu mm. kala ja ihminen. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/5ca6625d362d2204e78d25e41ebb7d02.jpgKalliomaalausRuokolahden Kolmiköytisienvuoren maalauksen ihmishahmoilla kädet on nostettu ylös. Asentoa on kuvattu niin sanotuksia adoraatioasennoksi. Kuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/0c38ecbc3c713f4c9bc5708fff0e1715.jpgVitträskKirkkonummen Vitträskin verkkokuvio oli Suomen ensimmäinen virallisesti löydetty kalliomaalaus. Kuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/18a6c3491d4cb424b3f8e3ac5a36aea9.jpgIitti MertakallioIitin Mertakallion maalauksessa on siksak-viiva ja ihminen. Kuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/7552111724_b2f415d96e_c.jpgVerlaPeräkkäin kulkevia hirviä Verlan kalliomaalauksessa. Kuva: Antti T. Nissinen/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/astuvansalmen-kasvot.jpgAstuvansalmen kasvotKuva: Wikimedia Commons.2020-10-04T15:15:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/08/05/kyy-ja-kultakahva-miekkojen-nimet-ja-nimeaminen-rautakauden-skandinaviassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/08/60464662_591927707968345_3418085620134707200_o.jpg60464662_591927707968345_3418085620134707200_oKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka_damaskointi.jpgMiekka_damaskointiOsa miekkojen nimistä voi kuvata terässä ollutta damaskointia. Tällaisia nimityksiä ovat esimerkiksi  "Kalanselkä", "Keskeltä koristettu" ja "Kyy". Kuvassa damaskointia Sortavalasta löytyneessä miekassa. Kuvointi erottuu hyvin, sillä terää on hiottu löytämisen jälkeen (todennäköisesti 1950-luvulla). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekkamies.jpgmiekkamiesViikinkiaikaisten miekkojen kahvaosia koristeltiin toisinaan metallilankaupotuksin. Kiiltämiseen ja hohtamiseen liittyviä nimityksiä löytyy saagoista. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/eura-pappilanmc3a4ki.jpgEura PappilanmäkiMiekan nimi "Kultakahva" viittaa selvästi kahvaosien koristeluun. Kuvassa Euran Pappilanmäen rengasmiekka, joka edustaa Skandinaviassa, Saksassa ja Englannissa 500–600-luvuilla suosittua miekkatyyppiä. Kuva: Museovirasto/Finna.fi, muokkaus: Ulla Moilanen.2020-08-06T19:07:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/07/22/simon-tainiaron-kivikautisen-kalmiston-arkeologiset-tutkimukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_13.jpgKuva_13Aurinko valaisee oletettua hautaa. Haudan raja katkoviivoitettuna. Kuvaaja: Aki Hakonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_12.jpgKuva_12Kaivausalueen pintakerroksissa huuhtoutumis- ja rikastumiskerros muodosti omia tulkinnallisia kuvioitaan. Vasemmalta alkaen kaivamassa Aleksi Kelloniemi, Samuel Vaneeckhout ja Heidi Lamminsivu. Kuvaaja: Aki Hakonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_11.pngKuva_11Psykedeelinen näyte metrin syvyydelle yltävästä maatutkausprofiilista hieman yli 2 metrin matkalta. Laatija Kari Moisio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_10.pngKuva_10Maatutkausdata asetettuna harmaasävyisen 3D-aineiston ylle. Värisävyt edustavat eri vahvuisia heijastuksia. Katkoviivat merkitsevät kaivausalueita, joista keltainen on vuoden 2018 koekaivausalue.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_9.jpgKuva_9Opiskelija Aleksi Kelloniemi suorittamassa Tainiarolla magneettista kartoitusta. Kasvillisuuden tiheys osoittautui välillä haasteelliseksi. Kuvaaja: Aki Hakonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_8.jpgKuva_8Maastolaserkeilain Tainiarolla (kuvaaja: Samuel Vaneeckhout), sekä sen tuottama pistepilvi värjättynä korkeuden mukaan. Pistepilven musta aukko osoittaa keilaimen sijainnin.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_7.jpgKuva_7Kuva 7. Vanhalle kaivausalueelle kasvanut nuori tiheikkö. Kuvaaja: Aki Hakonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_6.pngKuva_6Tainiaron tutkimusalueet vuosittaisilla rastereilla. Tutkausalueet vaaleina katkoviivoitettuina ruutuina. Vaaleat kuviot ovat hahmotelmia aiempien kaivauskarttojen kuoppailmiöistä (digitoija: Noora Perälä). Pohjakarttana Maanmittauslaitoksen 2 m maastokorkeusmalli.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_5.jpgKuva_5Kuva 5. Vanhan koealueen sisänurkka sammaleen alla. Maannoksen luontaisessa liukenemisessa kestää useita satoja vuosia, minkä jälkeen pintakerroksen hiekka muuttuu vaalean harmaaksi. Kuvaaja: Samuel Vaneeckhout.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/kuva_4.pngKuva_4Ilmakuva Tainiarosta, jossa valkoisella hahmoteltu kaivausalueet ja koekuopat mustina täplinä. Valaistu alue merkitsee joen ylle kohoavan törmän aluetta. Pohjakartta koostettu Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvasta ja maastokorkeusmallista.2020-08-01T09:00:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/09/01/hameen-vaeston-esihistorialliset-juuret/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/59468894_10156754987618645_8351906847325683712_o-1.jpg59468894_10156754987618645_8351906847325683712_oEi tiedetä millä tavoin ja missä yhteyksissä Hämeen rautakautiset asukkaat ilmaisivat ryhmäidentiteettiä. Kuvassa rautakauden elämää harrastajien elävöittämänä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/m012_akdg5411_1.jpgM012_AKDG5411_1Lappeenrannan Kauskilan kalmisto otettiin käyttöön ristiretkiajalla. Kuva: Vesa Laulumaa/Museovirasto, Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/karjalainen-kupurasolki.jpgKarjalainen kupurasolkiKarjalainen kupurasolki Ruokolahdelta (KM 12050:1). Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/riimukivi-gc3a4vle.jpgRiimukivi GävleGävlen kirkossa sijaitseva riimukivi Gs13 on pystytetty Hämeessä kuolleen Egillin muistoksi. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/luukonsaari.jpgLuukonsaariLuukonsaaren keramiikkaa, joka on yhdistetty kantasaamea puhuneisiin ryhmiin. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/sarsa.jpgSarsaSarsan keramiikkaa Kangasalta. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/24147173209_0e56d81210_z.jpg24147173209_0e56d81210_zTampereen Tammerkosken nimeä on pidetty saamelaisperäisenä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/historical_province_of_tavastia_finland.svg_.pngHistorical_province_of_Tavastia,_Finland.svgHämeen historiallinen maakunta. Kuva: Wikimedia Commons.2020-08-01T08:59:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/04/oriveden-lauttametsan-kivirakenne-paasiarkkuhauta-vai-jotakin-muuta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/lauttametsc3a4_uuni.jpgLauttametsä_uuniKivirakenne vuonna 1977. Kuva: Matti Bergström.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/lauttametsc3a4.jpgLauttametsäAarni Erä-Eskon hahmotelma kivirakenteesta vuodelta 1959.2020-08-01T08:59:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/16/vapriikin-birckala-1017-tutustuttaa-hamalaisiin-muinaisloytoihin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/janakkala.jpgJanakkalahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/haukilan-miekka.jpgHaukilan miekkaValkeakosken Haukilan miekkaa sovitellaan näyttelyyn. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/savupirtti.jpgsavupirttiSavupirtin nurkkaan oli asetettu pystykangaspuut. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/rautakauden-kotielc3a4imic3a4.jpgRautakauden kotieläimiäRautakauden kotieläimiä laitumella. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/ylc3b6jc3a4rvi-ja-janakkala.jpgYlöjärvi ja JanakkalaYllä Janakkalan miekkamiehen haudan rekonstruktio, alla Ylöjärven Mikkolan haudan 1 esineitä ja luujäännöksiä. Kuvat: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/birckala.jpgBirckalaIloinen hämäläisperhe toivottaa tervetulleeksi näyttelyyn.2020-08-01T08:58:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/06/05/kirja-arvostelu-ihan-oikeat-viikinkiajan-lapset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/ihan-oikeat-viikinkiajan-lapset.jpgIhan oikeat viikinkiajan lapsethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/suoniemi_viikinkiajan-lapset.jpgSuoniemi_viikinkiajan lapsetKirjan sivuilta löytyy myös tehtäviä.2020-08-01T08:57:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/02/03/haluatko-hoitaa-muinaishautaa-se-onnistuu-pirkanmaalla-ja-keski-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/ali-uotila_hls.jpgAli-Uotila_HLSUrjalan Ali-Uotilan röykkiökalmisto on yksi vapaana olevista adoptiokohteista. Paikalla on myös uhrikivi ja opastaulu. Kuva: Hanna-Leena Salminen/Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/retki.jpgRetkiAdoptoi monumentti -hankkeen järjestämä retki Tampereen Messukylän kirkolle. Kuva: Miia Hinnerichsen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/hoito.jpghoitoMuinaisjäännösten hoitoa Valkeakosken Rapolan Hirvikallion ja Matomäen kalmistoilla. Kuvat: Miia Hinnerichsen/Pirkanmaan maakuntamuseo. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/opastaulun-pystytys.jpgOpastaulun pystytysOpastaulun pystytys Reuharinniemen lapinraunioille. Kuva: Kreetta Lesell/Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/reuharinniemi3.jpgReuharinniemi3Pyhäinpäivän tapahtuma Reuharinniemen röykkiöillä. Kuva: Terttu Nordström/ Reuharinniemen lapinraunioiden adoptoijat ry.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/reuharinniemi2.jpgReuharinniemi2Reuharinniemen lapinraunion kiveystä. Kuva: Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/reuharinniemi_nluukko.jpgReuharinniemi_NLuukkoReuharinniemen lapinraunio. Kuva: N. Luukko.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/hc3a4c3a4kivi_kluoto.jpgHääkivi_KLuotohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/nuijaniemi.jpgNuijaniemiMänttä-Vilppulan Nuijaniemi. Kuva Aino Nissinaho/Pirkanmaan maakuntamuseo.2020-08-01T08:57:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/15/koylionsaaren-haudan-a5-miekka-tapausesimerkki-korjatusta-aseesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva6.jpgKuva6Kuva 6. Piirros Hauholta löytyneestä miekasta (KM 16279), jonka säilästä on venytetty uusi ruoto kahvaan. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva5.jpgKuva5Kuva 5. Esimerkkejä iskujälkiä käsittävistä Suomesta löydetyistä viikinkiajan miekoista. Nuolet osoittavat, mistä suunnasta isku on kohdistunut säilään. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva4.jpgKuva4Kuva 4. Haudan A5 miekan ennallistus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva3.jpgKuva3Kuva 3. Haudan A5 miekan ponsi molemmilta puolilta. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva2.jpgKuva2Kuva 2. Piirros haudan A5 miekasta. Piirros: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuva1.jpgKuva1Nils Cleven piirros Köyliönsaaren A-kalmiston haudasta A5.2020-08-01T08:55:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/10/09/karhuntaljalla-haudattu-hautaroykkioita-ja-kulttipaikkoja-lempaalan-paivaaniemessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/9-pc3a4ivc3a4c3a4niemi-a.jpg9-paivaaniemi-aLempäälän Päivääniemen röykkiökalmistoa. joka oli käytössä 400-1000-lukujen välillä.. Sisämaan röykkiökalmistojen alkuperänä on pidetty rannikkoseutujen varhaisrautakautisia kalmistoja. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/9-pc3a4ivc3a4c3a4niemi-e.jpg9-paivaaniemi-ePäivääniemen röykkiökalmistoa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/karvonen98_fig2.jpgkarvonen98_fig2Vasemmalla Liedon Ylipään kalmistosta löytynyt taivutettu miekka ja oikealla miekka Lempäälän Päivääniemestä. Esineiden erilainen rikkominen kuvastaa todennäköisesti kalmistojen erilaisia hautausrituaaleja. Kuva: Karvonen 1998, fig. 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/pc3a4ivc3a4c3a4niemen_solkia.jpgpaivaaniemen_solkiaPäivääniemestä löydettyjen merovingiaikaisten solkien piirroksia.2020-08-01T08:55:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/29/muinaismuistomatkailua-satakunnassa-kolme-syyta-suunnata-karviaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/karvian-vaakuna.pngKarvian vaakunaKyrön vaakuna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/skanssi.pngskanssiKyrön skanssi merkittynä Hämeenkyrön hallintopitäjän kartalle 1600-luvulla. Kuva: Kansallisarkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/img_2571.jpgIMG_2571Karvian historia on vaikuttanut myös kunnan moderniin rakentamiseen. Kuvassa Kulttuurikeskus Skantz. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/img_2565.jpgIMG_2565Karvian vanhan koulun pihalle pystytetty lentokentän muistomerkki. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/m26_208194_142.jpgM26_208194_142Pantin asumuspainanne kuvattuna koillisesta. Kuva: Teemu Väisänen, Satakunnan Museo.2020-07-29T10:14:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/25/tietokanta-kivikauden-varhaisimmista-luuloydoista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/teshiktash.jpgTeshikTashKuvassa oleva Teshik-Tashin luolasta löytynyt kallo on kuulunut nuorelle neandertal-pojalle, joka on haudattu asuinpaikalle. Luolan asuinpaikkakerros sisälsi mm. jäniksen, karhun ja leopardin luita. Kuva: James Di Loreto, & Donald H. Hurlbert/Smithsonian Institution.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/elisee1.jpgElisee1Eliseetisin luulöydöt sisältävät todennäköisesti koiran kallon. Se ajoittuu 13 000–17 000 vuoden päähän. Kuva: Sablin & Khlopachev 2002, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/dyrholmen.jpgDyrholmenDyrholmenista on löytynyt mm. lasten kalloja, joissa on terävien kiviesineiden jälkiä nahan irrotuksesta. Tämä saattaa viitata kannibalismiin. (Lue lisää artikkelista Nuo menneisyyden kaameat kannibaalit! Esimerkkejä ihmissyönnin esiintyvyydestä.)2020-07-29T06:51:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/05/kiinan-kultainen-hevonen-%e2%88%92-dna-tutkimuksella-tietoa-muinaisten-hevosten-varityksesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/akhaltekinhevonen.jpgakhaltekinhevonenKeskiaasialaiset hevoset tunnettiin Kiinassa taivaallisina hevosina, jotka olivat silkkitien kalleimpiin kuuluneita kauppatavaroita. Kuvassa turkemnistanilainen akhaltekinhevonen, joka tunnetaan metallinhohtoisesta väristään. Keskiaasialaisista kultaisista hevosista on kerrottu tarinoita myös antiikin Kreikassa. Kuva: Peter Morgan/Flickr CC. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/palomino.jpgPalominohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/tang_kultainen-hevonen.jpgTang_kultainen hevonenKiinassa Tang-dynastian (600-900-luku) aikana hauta-antimiksi valmistetut hevospatsaat kuvaavat eksoottisia, kullanvärisiä ja vaaleaharjaisia hevosia, joiden alkuperä oli Keski-Aasian aroilla. Nämä hevoset olivat suosittuja sotaratsuja ja toimivat myös keisarin ja korkea-arvoisten upseerien vallan symboleina. Kuva: Virtual Collection of Asian Masterpieces.2020-07-29T05:01:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/02/kuopion-pisanvuoren-pirunkellari-esiteollinen-vuorikidelouhos/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kuva-1-2.jpgKuva 1Kuva: W. W. Wilkman 1900, Geologian tutkimuskeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kuva-2-2.jpgKuva 2Myös valokuvaaja I. K. Inha on ikuistanut Pisan aluetta valokuvissaan. Kuva on otettu 1890-luvulla. Lähde: Museovirasto, historian kuvakokoelmat. CC BY 4.02020-07-29T04:41:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/24/mobiilipeli-vie-seikkailulle-vantaan-kivikauteen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva1-muinaispuistopeli_banneri.jpgKuva1 Muinaispuistopeli_banneriKuva: Tom Björklund ja Visia GameFactory.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva2-muinaispuisto_rk.jpgKuva2 Muinaispuisto_RKJokiniemen muinaispuistoon on pystytetty alueen historiasta kertova infotaulu. Kuva: Riina Koivisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva3-hakkilan-kivisilta-rk.jpgKuva3 Hakkilan kivisilta RKMuinaispuiston vierestä kulkee historiallinen Kuninkaantie ja Keravanjoen ylittävä yli satavuotias Hakkilan kivisilta. Kuva: Riina Koivisto.2020-07-29T04:38:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/15/rakkaudesta-itaan-haastattelussa-muinaisen-karjalan-asiantuntija-pirjo-uino/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/pirjo-rauhala-uino-ja-c384c3a4nisen-aallot-nln-matkalla-1976.jpgPirjo Rauhala (Uino) ja Äänisen aallot NLn matkalla 1976https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/katajamc3a4ki.kaivaus_1978.jpgKatajamäki.kaivaus_1978Salon Isokylän Katajamäen rautakautinen asuinpaikka ja rakennusjäännökset lukuisine paalunsijoineen löytyivät peltokerroksen alta. Kuva on otettu tutkimusten alkaessa 1978, jolloin kaivajiksi palkatut työttömät nuoret poistavat multaa lapioilla. Puutarhaan kätkeytyvän päärakennuksen tienoilla Aarne Europaeus tutki 1910-luvulla matalan rautakautisen hautaröykkiön ja kiinnitti huomiota pellosta paljastuneisiin mahdollisiin rautakautisiin asuinpaikkalöytöihin. Kuva: Helsingin yliopisto / Arkeologia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/liljendal-kvarnbacken-1973_kuva-l.-pohjakallio.jpgLiljendal Kvarnbacken 1973_Kuva L. PohjakallioLiljendalissa Andersbyn Kvarnbackenin kivikautisella asuinpaikalla oli rivissä neljä pyöreää painannetta, jotka tulkittiin ”kodanpohjiksi”, kuten niitä silloin nimitettiin. Yhdestä painanteesta näkyy osa etuvasemmalla. Kuvan henkilöistä arkeologeina toimivat myöhemmin Pirjo Rauhala (Uino, kolmas oikealta, lierihattu), Eeva-Liisa Salmi (Schulz, seisoo), Jukka Vuorinen (istuu, juo mehua kannusta) ja Sirkka Mäki (toinen vasemmalta). Kuva: L. Pohjakallio 1973.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/15.-lc3a4htc3b6maljat-2017_foto-h.-ranta.jpg15. Lähtömaljat 2017_Foto H. RantaPirjo Uinon eläkkeellelähtömaljat Museovirastossa Sturenkadulla, toukokuussa 2017. Kuva: H. Ranta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/troitskijn-kaivausalueella-paljastuu-novgorodin-keskiaika.-kuva-p.-uino-1984..jpgTroitskijn kaivausalueella paljastuu Novgorodin keskiaika. Kuva P. Uino 1984.Troitskijn kaivausalueella paljastuu Novgorodin keskiaika. Etualalla talonpohjia ja taka-alalla puukatu. Kuva: P. Uino 1984.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/viikinkiaikaisen-talonpohjan-kaivaus-staraja-ladogassa.-kuva-p.-uino-1985.jpgViikinkiaikaisen talonpohjan kaivaus Staraja Ladogassa. Kuva P. Uino 1985Viikinkiaikaisen talonpohjan kaivaus Staraja Ladogan maalinnalla. Kuva: P. Uino 1985.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/14.-ujbatin-chaatas_appelgren-1887.jpg14. Ujbatin chaatas_Appelgren 1887Hjalmar Appelgrenin piirros Ujbatin čaatasista sellaisena kuin se oli 1887. Lähde: Hjalmar Appelgren-Kivalo: Alt-Altaische Kunstdenkmäler (Abb. 159). Helsingfors 1931.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/13.-ujbatin-chaatas-2005.jpgKONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAUjbatin čaatas Etelä-Siperiassa Hakassiassa on laaja arohauta-alue, jota ”kivinen sotajoukko” vartioi (9.‒11. vs. jaa.). Pirjo Uinon seurassa arkeologi Ljudmila Petrovna Myltygaševa kesällä 2005, kun Aspelinin ja Appelgrenin käynnistä paikalla oli kulunut 118 vuotta. Monumentaalinen alue on valitettavasti neuvostoaikana pahoin tuhoutunut, kun kymmeniä steeloja on kuljetettu rakennustarpeiksi. Kuva: C. Carpelan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/12.-grc3b6nlanti-1976.jpg12. Grönlanti 1976Grönlannin eteläosassa sijaitseva Qordlortoq-laakso oli kaksi kuukautta kesällä 1976 pohjoismaisen ekspedition tutkimuskohde. Suomalaiset kartoittivat raunioryhmän Ø38, jossa oli useita asuinrakennusten perustuksia ja karjasuojien jäännöksiä. Telttaleiri sijaitsi alatasanteella ja rakennusten rauniot ylätasanteella. Kuva: P. Uino.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/11.-julkaisuja.jpg11. JulkaisujaPirjo Uinon keskeisiä julkaisuja: lisensiaatintutkimus, väitöskirja ja usean kirjoittajan voimin koottu Viipurin läänin historia 1, jossa on Uinon väitöskirjaan pohjautuvia yleistajuisia artikkeleita.2020-07-27T14:13:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/02/15/sukupuoliroolit-menneisyydessa-tiedetaanko-kuka-oikeasti-metsasti/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/astuvansalmi.jpgastuvansalmiAstuvansalmen kivikautisessa kalliomaalauksessa esiintyy jousta pitelevä naishahmo. Ohto Kokko/CC.2020-07-27T13:41:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/26/mita-amalgaamipaikalle-tapahtuu-polttohautauksessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/336737905_82f458dc12_c.jpg336737905_82f458dc12_cKuva: Rob!/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/amalgam.jpgAmalgamAmalgaamipaikka hampaassa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/tuli.jpgtuli2020-07-26T14:02:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/12/01/lukijan-kysymys-voiko-suomesta-loytyneiden-kyparan-palasten-perusteella-selvittaa-rautakautisen-kyparan-mallia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/12/vendel.jpgVendelYksi Vendelin venehaudoista löytyneistä kypäristä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/12/spangenhelm.jpgSpangenhelmhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/12/isokyrc3b6-pukkila.jpgIsokyrö PukkilaKuva: Hackman 1938, tafel 10. Muokkaus: Ulla Moilanen.2020-07-25T11:57:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/18/koiran-menehtymista-surtiin-antiikin-kreikassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/parthenope.jpgParthenope2020-07-23T13:03:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/17/kristjan-eldjarn-arkeologi-josta-tuli-islannin-presidentti/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/lundur.jpgLundurJo 1800-luvun lopussa laadittu piirros Lundurin Kuva: Voionmaa, J. 1943: 183.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/islantilaisia-lc3b6ytc3b6jc3a4.jpgIslantilaisia löytöjäViikinkiaikaisia löytöjä Islannin kansallismuseossa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/10197218994_76494294f3_c.jpg10197218994_76494294f3_cPapeyn saari Islannin itärannikolla. Kuva: Frank Sinks/Flickr CC BY-NC 2.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/5763722109_27ee7003c9_c.jpg5763722109_27ee7003c9_cEldjárn (keskellä) vierailulla NATO:n pääkonttorissa Brysselissä vuonna 1979. Kuva: NATO North Atlantic Treaty Organization/Flickr CC BY-NC-ND 2.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/4869195020_0fac66722b_c.jpg4869195020_0fac66722b_cL'Anse aux Meadowsissa. Kuva: Chris Gushue/Flickr CC BY-SA 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/489px-kristjc3a1n_eldjc3a1rn_1982.jpg489px-Kristján_Eldjárn_(1982)Kristján Eldjárnhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/hekla.jpgHeklaYksi Eldjárnin tutkimuksista ja julkaisuista käsitteli ylämaa-aluetta, joka hylättiin Heklan purkauksen 1104 vuoksi. Kuvassa Hekla syksyllä 2018. Kuva: Ulla Moilanen.2020-07-23T12:59:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/02/10/senegambian-kivikehat-hautauksia-ja-esi-isakultin-rituaalipaikkoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/sine25.jpgsine25Hautausten sijoittuminen yhteen Sine Ngayènen kehistä (Laporte, L. & Bertin, F. et al. 2009: fig 7).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/wassu_stones.jpgWassu_stonesNykykävijät ovat keränneet monoliittien päälle pikkukiviä. Kuva: Dunlop Marshall Photos/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/unesco.jpgUnescohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/holl_fig14.jpgHoll_fig14Noin 650-750 -luvulle ajoittuva primäärihautaus Sine Ngayènessä. Vainaja on asetettu maahan kyljellään, polvet koukussa. Ranteissa on kupariset rannerenkaat ja säären ympärillä yksinkertainen kuparirengas. Kuva: Holl, fig. 14.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/holl_fig10.jpgHoll_fig10Kaksoiskehän kaivaukset käynnissä. Kuva: Holl, fig. 10.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/holl_fig8.jpgHoll_fig8Kuva: Holl, fig, 8.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/holl_fig1.jpgHoll_fig1Neljän jutussa mainitun kohteen sijainnit. Kuva: Holl, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/kerbatch.jpgKerbatchKivikehä Kerbatchissa. Vasemmalla kehästä erilliset ns. frontaalikivet. Kuva: Ikiwaner/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/senegambia2.jpgSenegambia2British Museumiin on talletettu myös kaksi Sir Richmond Palmer lahjoittamaa rautaista keihäänkärkeä. Ne ovat peräisin Gambian kivikehiin tehdyistä hautauksista. (Kuva: British Museum)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/senegambia1.jpgSenegambia1Kivikehät herättivät varhaisten tutkijoiden kiinnostusta jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Gambian kuvernöörinä 1930-luvun alussa toiminut Sir Richmond Palmer lahjoitti British Museumin kokoelmiin muutamia Gambian kivikehistä löytyneitä esineitä. Niiden joukossa on mm. kuvan rannerengas, joka museon kuvaluettelon mukaan on rautaa. (Kuva: British Museum)2020-07-23T12:58:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/02/04/lansi-balkanin-keskiaikaiset-hautakivet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/mramorje.jpgmramorjeSarkofagin muotoisia kiviä Mramorjen kalmistossa Perućacissa, Serbiassa, Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/steccit.jpgsteccitKivien levintä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/novakovici.pngnovakoviciStecci-kiviä Novakovićissa, Montenegrossa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/poljice_necropolis.jpgpoljice_necropolisKyrillisillä kirjaimilla kirjoitettua bosniaa hautakivessä Poljicen kalmistolla Bosnia-Hertsegovinassa. Kivien valmistajina toimivat todennäköisesti erikoistuneet kivisepät. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/radimlja1.jpgradimlja1Radimljan kalmistossa. Kuva: Matěj Baťha/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/stecci_sarajevo.jpgstecci_sarajevoKuva: WIkimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kroatia.jpgkroatiaMetsästystä kuvaava reliefi kroatialaisessa stećcissä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/20054390041_81f778b799_z.jpg20054390041_81f778b799_zStećci-hautakiviä Lukomirissa Bosnia-Hertsegovinassa. Kuva: Iain Hinchliffe/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/milosevic.jpgmilosevicKartta Borinovacin kalmistosta Triljissä, Kroatiassa. Kuvassa näkyvät haudat tyypillisessä lounas-koillinen–suunnassa sekä paksummalla viivalla hautojen päällä sijaitsevat stećcit. Kuva: Milošević 1982.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/fig-4.jpgfig-4Bosnia-Hertsegovinassa sijaitsevassa Grborezi-Mramorjen kalmisto on yksi kokonaan kaivetuista stećci-kohteista. Paikalle on tehty ainakin 265 hautaa, joissa on yhteensä yli 350 vainajaa. Kalmistoon kuuluu kuitenkin vain 86 hautakiveä. Noin 28% haudoista sisälsi esineitä. Niiden joukkoon kuuluu mm. korvakoruja, kuten kuvan 1400-luvun korvarenkaat. Kuva: Sokol 2015: fig. 4.2020-07-23T12:57:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/23/kulttuuriperinnon-monitahoisuus-ja-hagia-sofian-muutos-museosta-moskeijaksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/46849355941_ec5458d95c_c.jpg46849355941_ec5458d95c_cKuva: Carlos Bustamante Restrepo/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/19763820340_99a83788c8_c.jpg19763820340_99a83788c8_cKuva: Neil Howard/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/45485733684_c18ccbcd4e_c.jpg45485733684_c18ccbcd4e_cKuva: Ilirjan Rrumbullaku/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofian-mosaiikkeja.jpgHagia Sofian mosaiikkejaBysantin keisari Leo IV kumartumassa Kristuksen jalkojen juurella. Yksityiskohta keisarinportin yläpuolella olevasta mosaiikista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia.jpgHagia SofiaHagia Sofia. Rakennuksen arkkitehtonisena esikuvana oli todennäköisesti Rooman Pantheon. Hagia Sofia oli maailman suurin kupolikattoinen rakennus noin 800 vuoden ajan (Mark et al 1970). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia-5.jpgHagia Sofia 5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia-4-e1595400521753.jpgHagia Sofia 4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia-3-e1595401147382.jpgHagia Sofia 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia-2-e1595400119757.jpgHagia Sofia 2"Halfdan"-riimukirjoitus Hagia Sofiassa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/hagia-sofia-1.jpgHagia Sofia 1Hagia Sofian islamilaista interiööriä. Kuva: Ulla Moilanen.2020-07-23T12:56:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/15/rautakauden-rautarouva-haastattelussa-pirkko-liisa-lehtosalo-hilander/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/lehtosalo-hilanderin-kaivaukset-1.jpgLehtosalo-Hilanderin kaivauksetPirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin omia kalmistokaivauksia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/lehtosalo-hilander.jpgLehtosalo-HilanderPirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander Euran muinaispuvussa, joka perustuu Luistarin haudan 56 löytöihin. Kuva on otettu Euran muinaispukuseminaarissa 2019, jossa kunnanjohtaja Juha Majalahti (kuvassa mikrofonin kanssa) palkitsi Euran muinaispuvun tekijät (tohtori Lehtosalo-Hilanderin ja Euran muinaispukutoimikunnan).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/opetuskaivaus.jpgopetuskaivausOppilaita Ella Kivikosken vetämällä opetuskaivauksella Kirkkonummella. Vasemmalta: Ilkka Riihimäki, Pirkko-Liisa Lehtosalo, Matti Huurre (takana), Sirkka Mäki, Aarne Kopisto, Torsten Edgren jaj Gunlög Ahlbäck. Kuva: E. Kivikoski / Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/pallokivi.jpgPallokiviPallokivi Kaarinan Myrskylinnan kalmistossa. Kuva: Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander / Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/11716046564_c1f6d68ea0_c.jpgAle's StoneKuva: Michele Pegoraro/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/lehtosalo-hilanderin-kaivaukset.jpgLehtosalo-Hilanderin kaivauksetPirko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin omat kalmistokaivaukset.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/pirkkis2019.jpgpirkkis2019Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander vetää tarinallista opaskierrosta Luistarin kalmistolla 2019, kalmiston löytymisen 50-vuotisjuhlavuonna. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/pirkkis.jpgpirkkis2020-07-16T08:46:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/11/karhun-surmaamat-epaonnisia-kohtaamisia-suomessa-1700-1800-luvuilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/pelko-metsc3a4ssc3a4.jpgPelko metsässäHugo Simbergin teoksessa Pelko metsässä (1896) kohtaavaat karhu ja nainen. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/karhunmetsc3a4stc3a4jc3a4.jpgKarhunmetsästäjäHaavoittunutta karhunmetsästäjää sidotaan suomalaisessa talonpoikaistuvassa. Robert Wilhelm Ekmanin piirros 1800-luvulta. Kuva: Kansallisgalleria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/karhu.jpgKarhuKuva: Per Harald Olsen/Flickr (CC BY-ND 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/murtumat.jpgMurtumatKarhun aiheuttama värttinäluun murtuma röntgenkuvassa. Kuva: Bhat et al. 2018, Fig. 2B.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/m012_kk2810_3.jpgM012_KK2810_3Haavoittunutta karhua ammutaan. Kuva: Lloyd 1831 (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/07/mikkeli-kdk_mic00bby.jpgmikkeli-kdk_mic00bbyPaimenten varusteisiin kuului tuohesta tai sarvesta valmistettu torvi, jolla ilmoitettiin lypsyajoista, karjan sijainnista sekä pedoista. Petojen varalta paimenen mukana saattoi myös olla koira (Vuorela 1975: 203–204). Kuva: Martti Airion taidekokoelma/Mikkelin kaupungin museot (Finna.fi)2020-10-07T16:26:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/31/pullan-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/36317909892_c86d06643d_c.jpg36317909892_c86d06643d_cKuva: Jonas Tana/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).2020-07-31T12:45:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/17/kallo-kertoo-jaakarhun-hyokkayksesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/jc3a4c3a4karhun_kallo.jpgjääkarhun_kallohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/sadlermiut.jpgSadlermiut2020-07-08T15:45:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/17/kirja-arvostelu-musta-viikinki/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/43306555531_2bf16bcfb4_c.jpg43306555531_2bf16bcfb4_cGeirmundurin maisemia Islannin Länsivuonoilla. Kuva: Simaron/Flickr (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/bjarmia.jpgBjarmiaOlaus Magnuksen kartassa Bjarmia sijaitsee Kuolan niemimaan tienoilla. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/musta-viikinki.jpgMusta viikinkiSuomenkielisen kirjan kansi on hieno. Siinä tosin komeilee Snartemosta, Etelä-Norjasta, löytynyt kansainvaellusaikainen (500-l.) miekka. Se ei siis ajoitu kirjan käsittelemään aikaan (800-luvun loppupuolisko).2020-07-07T09:44:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/04/feldluftpark-pori-konfliktiarkeologinen-tutkimus-porin-lentokentalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/img_3371.jpgPorin metsän keramiikkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva-3.jpegPorin saksalaisethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/39_5.jpgKarlssonPorin pamauksen jälkimaininkeja. Kuva: Kurt K. Karlsson. Satakunnan Museon kokoelmat.2021-12-17T10:47:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/02/merimiesten-lemmikkeja-ja-laivaelaimia-forum-marinumin-nayttelyssa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/laivakoira.jpglaivakoiraKoiran kallo on löytynyt Nauvon vesille uponneesta aluksesta, jota on aiemmin pidetty Sankt Mikaelin hylkynä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/paukaijat.jpgpaukaijatMerimiesten lemmikkeinä pitämät linnut ovat vaikuttaneet siihen, minkälaiseksi stereotyyppinen merimies mielletään: henkilöksi, jonka olkapäällä istuu papukaija.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/merikissat.jpgmerikissatNäyttelyyn on koottu kuvia merimiehistä eläinten kanssa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/timothy.jpgTimothyEsimerkki näyttelyn eläintarinoista, jotka on esitetty kolmella kielellä. Kilpikonnan tarina kertoo, kuinka merillä merkittävään asemaan kohonnut eläin saatettiin lopulta haudata poikkeavalla tavalla.2020-07-03T13:38:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/07/08/kivikautiset-kirveet-taikaesineina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/km-1932.jpgKM 1932Kivikautisen kirveen kantakatkelma (KM 1932), joka kertoman mukaan oli onnenkaluna mukana Puolan sotaretkellä 1830-luvulla. Kuva: Jarkko Saipio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/km-1961_1.jpgKM 1961_1KM 1961:1. Kuva: Jarkko Saipio.2020-07-08T10:58:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/24/karanteenitoimet-muinaisessa-mesopotamiassa-kirjeenvaihto-paljastaa-kuinka-vaaralliseen-tartuntatautiin-suhtauduttiin-4000-vuotta-sitten/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/eufrat-joki-lc3a4hellc3a4-al-raqqaa.jpgeufrat joki lähellä al-raqqaaEufrat-joki lähellä Raqqan kaupunkia. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/mari-tabletti-louvre-raphac3abl-chipault.jpgMari tabletti Louvre, Raphaël ChipaultYksi harvoista esillä olevista Mari-tableteista on nähtävissä Louvressa. Kuva: Louvre Raphaël Chipault.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/zimri-limin-palatsi.jpgzimri-limin palatsiZimri-Limin palatsi Marissa (nykyinen Tell Hariri). Kuva: Herbert Frank (https://www.flickr.com/photos/154650255@N03)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/zimri-limin-palatsin-seinc3a4maalauksia.jpgzimri-limin palatsin seinämaalauksiaZimri-Limin palatsin seinämaalauksia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/mari-zimri-lim-1760-bce-e1592044563572.pngMari Zimri-Lim 1760 BCEMarin kuningaskunta Zimri-Limin hallinnon aikaan noin 1760 eaa. Kuva: Wikimedia Commons.2020-06-24T10:14:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/19/11-000-vuoden-fantasiamatka-arvostelu-risto-isomaen-romaanista-viiden-meren-kansa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/32200235562_e9fbec9ec0_c.jpg32200235562_e9fbec9ec0_cVarhaisimmat rautaesineet valmistettiin korkeatasoisesta meteoriittiraudasta. Isomäki ehdottaa kirjassaan, että Kaalin meteoriittitörmäyksessä maahan päätynyt rauta olisi kerätty tarkkaan talteen ja käytetty aseiden valmistukseen. Meteoriitti-isku saattaa ajoittua rautakauden alkuun, ja taivaalta pudonneella metallilla on varmasti nähty yliluonnollisia ominaisuuksia. Ajatus voi siis hyvin pitää paikkansa. Kuvassa Laatokan maisemia (Alexxx Malev/Flickr CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/tolucameteorite.jpgTolucaMeteoriteKuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/m012_akd21293_.jpgM012_AKD21293_Tarhakalmistot kertonevat eteläisestä muuttoaallosta Suomen etelärannikolle. Kuvassa Karjaan Kroggårdsmalmenin tarhakalmisto (Jukka Moisanen/Museovirasto, Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/ryhc3a4valas.jpgryhävalasValasta tarkoittava saamenkielinen sana on todennäköisesti germaaninen laina. Kuvassa ryhävalas Islannissa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/61986980_598728687288247_7846706985511682048_o.jpg61986980_598728687288247_7846706985511682048_oMenneisyyden yhteiskunnat nähdään usein patriarkaalisina. Kuvassa https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/2-1.jpg2 (1)Vahamalli yli 5000 vuotta sitten Alpeilla eläneestä Ötzistä, jonka jäätynyt ruumis löytyi vuonna 1991. Ötzillä oli yllään lannevaate ja kaksi irtolahjetta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/3-1.jpg3 (1)Bockstenin miehen vaatteet edustavat tyypillistä pohjoismaista 1300-luvun vaatekertaa. 1200-luvullakin miehen vaatteisiin kuului todennäköisesti kaksi irrallista housusukkaa, jotka pysyivät yllä vyöllä tai alushousuihin kiinnitetyillä remmeillä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/5.jpg5Sääksmäen linnavuorella Rapolassa muureista on jäljellä vaikuttavat kiviperustukset. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/4-1.jpg4 (1)Pohjanmaalla sijaitsevat kivikautiset jätinkirkot ovat parhaimmillaan suuria ja vaikuttavia. Raahen Pattijoen kastellin jätinkirkko on suurin tunnettu. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/6.jpg6Hämeen ristiretken yhteydessä 1200-luvun puolivälissä perustettu varustus on todennäköisesti sijainnut Hakoisten linnavuorella Janakkalassa, ei vielä nykyisen Hämeen linnan paikalla. Kuva: Ilari Aalto.2020-06-22T07:50:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/21/katariinan-kamarissa-herttuattaren-huoneiden-sisustus-turun-linnassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/naisen-muotokuva.jpgnaisen muotokuvaAlankomaalaisen nk. "Naispuolikuvien mestarin" (suomennos kirjoittajan) työpajassa maalattu naisen muotokuva 1500-luvun alkupuoliskolta. Nainen istuu kirjoittamassa, ja pöydällä hänen vieressään on kuvattu kirjoitusvälineet ja kultainen kannellinen kuppi. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/ryijy.jpgryijyKeltapohjainen turkkilainen ryijy 1500-luvulta. Euroopan markkinoille suunnattujen tekstiilien kuviointi oli symmetrisen geometrista erotuksena paikallisesta epäsymmetrisestä rukousmattokuvioinnista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/gobeliini.jpggobeliiniKatariinan veljelle, Sigismund Augustille, kuulunut ns. verdure-gobeliini, jossa esiintyy kasvi- ja maisema-aiheiden lisäksi kaksi pantteria, fasaani ja apina. Kuva: Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/sc3a4nky.jpgsänkyEnglantilainen pylvässänky 1500-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/turun-linna.jpgTurun linnaTurun linna luoteesta. Vasemmalla näkyvän pohjoissiiven kulmassa, ylimmässä kerroksessa, sijaitsi Katariinan asuinkamari, johon kuuluu kaksi suurta ikkunaa päädyssä ja kaksi pitkällä sivulla. Pitkän sivun muut ikkunat kuuluvat Katariinan saliin. Päätyikkunoiden ja tornin välissä näkyy ns. vaatekamarin pieni ikkuna. Kuva: Wikimedia Commons2020-06-22T15:59:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/29/tuonenomena-maailman-myrkyllisin-puu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/1346858944_4adf96b1a7_c.jpg1346858944_4adf96b1a7_cKuva: Daniel Lobo/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/tuonenomena.jpgTuonenomenaTuonenomenan hedelmä. Kuva: Hans Hillewaert/Flickr (CC BY-SA 4.0).2024-08-02T00:13:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/16/idantien-hopeavirta-rahojen-vaikutus-viikinkiajan-syntyyn/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/64876090_613653455795770_8722377227196432384_o.jpg64876090_613653455795770_8722377227196432384_ohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva5-copy.jpgKuva5 copyLA-ICP-MS-analyysin näytteenkohta paikkaa määrittämässä laboratoriossa. Kuva: Jane Kershaw/Stephen Merkel.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva4.jpgKuva4ettilstorpin hopeakätkö. Kuva teoksesta Means of Exchange (2008) s. 116. Kuva Ruotsin Kansallismuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva3.jpgKuva3Kettilstorpin hopeakätkö odottamassa analyysiä tarjottimella. Kuva: Jane Kershaw/Stephen Merkel.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva2.jpgKuva2Dr. Stephen Merkel suorittamassa näytteenottoa Kansallismuseossa syksyllä 2019. Vaaditut näytteet olivat painoltaan keskimäärin 0,0185 grammaa, joka riittää molempien analyysien tekemiseen. Näytteenottoa valvoi Kansallismuseon konservaattori Aki Arponen. Näytteet analysoidaan Oxfordin yliopiston geologian laitoksella. Kuva: Jani Oravisjärvihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuva1.jpgKuva1Varhaisia viikinkiaikaisia hopearahoja Tanskan kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Jani Oravisjärvi.2020-06-15T19:17:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/04/22/hautaukset-skandinaavissa-saagoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/33079013190_da9a0254c9_z.jpg33079013190_da9a0254c9_zSkálholt, josta tuli Islannin kirkollinen keskus jo 1000-luvulla. Kuva: Kyle Taylor/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/kjartan.jpgKjartanKjartanin kuolema. Lohilaaksolaisten saagan kuvitusta vuodelta 1898. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/hringsdalur.jpgHringsdalurViikinkiaikainen miekkahauta Hringsdalurissa, Islannissa. Kuva: Minjastofnun Ìslands (Islannin museovirasto). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/11815244034_dd00fb49a0_b.jpg11815244034_dd00fb49a0_bPolttohautauksista on mainintoja esimeriksi Heimskringlassa. Kuvassa Frank Dickseen romantisoitu maalaus The Funeral of a Viking vuodelta 1893. (Wikimedia Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/1727738817_327367bafa_z.jpg1727738817_327367bafa_zSkallagrimin hautana tunnettu kumpu Borgarnesissa, Islannissa. Kuva: Wlickfield/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/3412099169_59933938fd_z.jpg3412099169_59933938fd_zIslannin saagamuseossa esitetään tunnettujen saagojen tapahtumia, myös väkivaltaisia kohtaamisia. Kuva: Michael Labrecque-Jessen/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/egilin-saaga.jpgEgilin saagaRekonstruktio Egilin saagassa kuvatusta hautaustilanteesta. Kuva: Brynjar Ágústsson.2020-06-15T19:14:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/01/30/ihmisverta-ja-verenvuotokuumeen-aiheuttanutta-virusta-rautakautisessa-keramiikka-astiassa-saksassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/fig3.jpgfig3Tutkitut astianpalat ovat peräisin vuosien 600-450 eaa. välille ajoittuvasta hautakummusta Heuneburgin läheltä. Lounais-Saksassa sijaitseva Heuneburg oli samaan aikaan käytössä ollut linnavuori ja yksi runsaimmin tutkituista eurooppalaisista linnavuorikohteista. Lähistön runsaasti varusteltuja hautauksia on pidetty paikalliselle eliitille kuuluneina. Kuva: Wiktorowicz et al. 1917, fig. 3.2020-06-10T07:02:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/07/10/bresilja-kaukaa-tuotua-variainetta-kajaanin-linnassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/2754525620_b95efafa2c_z.jpgKajaanin linnaKajaanin linna oli käytössä 1600-luvun puolivälistä vuoteen 1716, jolloin venäläisjoukot räjäyttivät sen. Kuva: Hannu Mäkäräinen/Flickr (CC BY-SA 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/18247418874_a623511161_z.jpg18247418874_a623511161_zBresiljalla värjättyjä lankoja. Kuva: Charlotte Powell/Flickr CC BY-NC-ND 2.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/37065528463_113ec2f1a1_z.jpg37065528463_113ec2f1a1_zBresiljapuun kukintoja. Kuva: Mauroguanandi/Flickr CC BY 2.0.2020-06-07T07:33:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/15/rituaalin-jaljet-rahassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/fig2.jpgfig2Taivutettuja ja mutiloituja keskiaikaisia rahoja Englannista. Alla myös taitoksen sisällä säilynyttä tekstiiliä. Kuva: Kelleher 2011, fig 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/hopearaha.jpegHopearahaLaitilan Vainionmäen polttokenttäkalmistosta löytynyt itämaisen hopearahan katkelma. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/rahakorut.jpegRahakorutKolikoita mordavalaisten tyttöjen koruina. Kuva: A. O. Väisänen 1914. (Finna.fi/Museovirasto)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/tetradrachm_athens_450.jpgTetradrachm_Athens_450Viiltojälki ateenalaisessa tetradrakhmassa. Kuva: Marie-Lan Nguyen/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/1781.jpg1781Venäläinen piirros mordvalaisesta naisesta vuodelta 1781.2020-06-07T07:23:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/28/kaarmeen-paasta-kalaonnea-taikuutta-1600-luvun-helsingin-pitajassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/mora_noitaoikeudenkc3a4ynti.jpgMora_noitaoikeudenkäyntiVuonna 1669 Ruotsissa käytyä Moran noitaoikeudenkäyntiä kuvaava saksalainen kuparikaiverrus. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/laajasalo_rajattu.jpgLaajasalo_rajattuDegerön kylän paikkaa 1600-luvun alkupuolelta ei tunneta lähteistä, mutta 1700-luvulla Degerön kartano sijaitsi saaren itäosassa, lähellä rantaa. Kuva: Kansallisarkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/om-nuotta-wcom.jpgOM nuotta WcomOlaus Magnus kuvaa Pohjoisten kansojen historiassa talvista nuotanvetoa. Wikimedia Commons.2020-06-07T07:11:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/05/07/kalloja-ja-kriminaaliantropologiaa-rikosmuseossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/dscn0719.jpgDSCN0719Nuoren naisen käsi oli ensimmäinen Tattarisuosta löytynyt ruumiinosa, jonka seurauksesta tutkimukset aloitettiin.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/haapojan_luuranko.jpgHaapojan_LuurankoMatti Haapojan luuranko oli Rikosmuseossa esillä lähes 60 vuotta. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/dscn0680.jpgDSCN0680Museossa sijaitsevista pääkalloista ei ole säilynyt tietoja.2020-06-07T07:00:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/06/07/viikinkien-uurretut-hampaat-merkki-orjuudesta-tai-huulilavistyksesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/06/lc3a4vistys2.jpglävistys2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/06/lc3a4vistys.jpglävistyshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/06/birka1.jpgBirka1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/06/hampaat.jpgHampaatKuva: Oxford Archaeology.2020-06-07T06:54:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/26/nimistontutkimus-ja-arkeologia-mita-paikannimet-kertovat-menneisyydesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/kalmasaari.jpgkalmasaariEsimerkki Nimiarkiston haulla löytyvästä Kalma-alkuisesta paikannimestä. Tämä Kalmasaari sijaitsee Juvalla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/ravattulan_keskiaikainen_kirkko.jpgRavattulan_keskiaikainen_kirkkoKuva: Raimo Miettinen (wikimedia commons).2020-06-06T20:32:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/31/naiset-ja-miehet-rautakauden-polttokalmistoissa-vaikuttiko-sukupuoli-siihen-mihin-luut-siroteltiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/vainionmc3a4ki.jpgVainionmäkiKartta Laitilan Vainionmäen kalmiston solkilöydöistä ja niihin perustuvasta sukupuolijaottelusta kalmistossa (Rohiola 2016).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/ristimc3a4ki.jpgRistimäkiEsinekeskittymä Turun Ristimäen polttokenttäkalmistossa. Aseet ja hevosvälineet on usein tulkittu miehille kuuluneiksi. Kuva: A.M. Tallgren 1914 (Museovirasto, Finna.fi, CC BY 4.0).2020-06-06T20:31:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/09/17/rituaalinen-uhraaminen-ja-ruumiin-kasittely-klassisen-mayakulttuurin-aikana/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/4628149896_fc26e6a3cf_z.jpg4628149896_fc26e6a3cf_zTulumin maya-temppelin raunio sijaitsee merellisessä ympäristössä. Kuva: Dennis Jarvis/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/2006.jpg2006Leikkausjälkiä selkänikamissa. Löydöt Becánista (a), Calakmulista (b) ja Palenquen temppelistä (c). (Tiesler & Cucina 2006: fig. 11).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/k680.jpgk680Sotavankien mestausta keramiikka-astian kuvituksena. Kuva: Justin Kerr/Mayavase Database.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/obsidiaania.jpgobsidiaaniaMonet uhrausrituaaleissa käytetyistä veitsistä oli valmistettu obsidiaanista, jolla oli mayoille erityistä symbolista merkitystä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/actun_tunichil_muknal.jpgactun_tunichil_muknalYksi Actun Tunichil Muknalin luolan hautauksista Belizessä. Luolan vainajia on pidetty mayojen ihmisuhreina. Kuva: Peter Andersen/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/24291990745_6a4b96e2cf_z.jpg24291990745_6a4b96e2cf_zCalakmulin mayakaupungin suurin pyramidi. Kuva: Nicolas Marincic/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/xok.jpgxokKuningas Yaxchilanin puoliso Xok suorittaa verenvuodatusrituaalia. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/chichen_itza_juegopelota_relieve.jpgchichen_itza_juegopelota_relieveKiveen kuvattu mestaus Chichen Itzassa. Vasemmalla oleva henkilö pitelee oikeanpuoleisen henkilön päätä samalla kun ihmisuhrin kaulasta virtaa veri käärmeiden muodossa. (Creative Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/kuva2.jpgkuva2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/kuva1.jpgkuva12020-06-06T20:20:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/03/14/vuorovaikutteinen-manchesterin-museo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/img-20150301-wa0016.jpgIMG-20150301-WA0016https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/img-20150301-wa0013.jpgIMG-20150301-WA0013https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/aviary-photo_130697057908880423-1.jpgAviary Photo_130697057908880423 12020-06-06T20:14:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/06/karjataloudesta-kaukokauppaan-kontaktit-ja-elinkeinot-oolannissa-kansainvaellusajalta-viikinkiajalle/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/1280px-golden_necklace_from_fc3a4rjestaden_sweden.jpg1280px-Golden_necklace_from_Färjestaden,_SwedenKansainvaellusajalle ajoittuva Färjestadin kaularengas (SHM 2766). Kuva: Mararie, CC BY-SA 2.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/tings-flisa.jpgTings flisaTings flisan riimukivi (n. v. 1000) sijaitsee Köpingsvikin vieressä. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/spc3a5ngebro.jpgSpångebroSpångebron aarrelöytö ajoittuu 400-luvulle. Siihen kuuluu roomalaisia kultarahoja, kultaisia spiraaleja sekä sormuksia. Kuva: Gunnel Jansson/SHM.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/ismantorp.jpgIsmantorpIsmantorpin muinaislinna on ollut käytössä niin ikään 300-600 -luvulla. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/gettlingen-laivalatomus.jpgGettlingen laivalatomusGettlingen kalmisto on ollut käytössä lähes koko rautakauden, kuvassa laivalatomus. Kuva Mikko Pulla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/koc2a8pings-klint.jpgko¨pings klintKöpings klintin kalmiston hautaukset ajoittuvat välille 400-900. Kehää reunustavia kiviasetelmia kutsutaan "hautoviksi kanoiksi", kehän keskellä on polttohautauksia. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/skc3a4ftekc3a4rr-ennallistus.jpgskäftekärr ennallistusSkäfteskärrin lähelle on rakennettu ennallistus rautakauden suurtalosta. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/skc3a4ftekc3a4rr.jpgSkäftekärrSkäftekärrin talonjäänteillä on sijainnut ilmeisen vauras neljän rakennuksen tila. Se on ollut käytössä 200-700-luvuilla. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/rosendal.jpgRosendalRosendalin kylä, jossa on 14 rakennuksen jäännökset, on ollut käytössä 300-luvulta 600-luvulle. Kuva: Hanna Lehmusto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/eketorp-sateenkaari.jpgeketorp sateenkaariEketorpin linnoitus ja museo ulkopuolelta. Kuva: Hanna Lehmusto.2021-01-29T15:38:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/02/kokemaen-villionsuvannon-rautakautisen-asuinpaikan-kaivaukset-valmiit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/villic3b6nsuvanto2020.jpgVilliönsuvanto2020Kuva: Jere Leppänen/Muuritutkimus Oy.2020-06-02T11:38:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/02/kissoja-rautakautisissa-haudoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/40849438220_1603557fec_c.jpg40849438220_1603557fec_cKissan kuva Osebergin laivahaudasta löytyneissä kärryissä. Kuva: Alan/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kissan-luuranko-aboa-vetus.jpgKissan luuranko Aboa VetusKissan luuranko Aboa Vetus -museossa Turussa. Kuva: Pyry Junninen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/freyja_and_cats_and_angels_by_blommer.jpgFreyja_and_cats_and_angels_by_BlommerNils Blommérin maalaus vuodelta 1852 esittää Freijaa kissojen vetämissä vaunuissa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/46106952034_954b8775fa_c.jpg46106952034_954b8775fa_cKissa. Kuva: Svklimkin/Flickr (CC BY-SA 2.0).2020-06-01T09:55:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/18/kaarinan-kuusiston-kappelinmaki-keskiaikaisen-piispanlinnan-hautausmaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/kuusiston-linna.jpgKuusiston linnaKuusiston keskiaikaisen linnan rauniot. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/kuusisto-kappelinmc3a4ki.jpgKuusisto KappelinmäkiKaarinan Kuusiston Kappelinmäki sijaitsee punaisella ympyrällä merkityssä kohdassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/kappelinmc3a4ki_.jpgKappelinmäki_Kuusiston Kappelinmäki. Kuva: Juha Ruohonen.2020-06-01T09:53:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/04/uhripuita-linnavuorilla-lukijan-kysymys-tapion-poytakuusista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/tapionpc3b6ytc3a4.jpgTapionpöytähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/m012_kk3490_2111.jpgM012_KK3490_2111Tapionpöytäkuusi Suurellasuolla Levävaarassa. Kuva. Samuli Paulaharju 1915/Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma (Finna.fi).2020-06-06T15:15:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/31/tupakoinnin-seuraukset-nakyvat-viela-vuosisatoja-vanhoissa-hampaissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/liitupiipun-polttaja.jpgLiitupiipun polttajaLiitupiipun polttaja Michaelina Wautierin maalauksessa vuodelta 1656. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/8.jpg8Noin 40-vuotiaana kuolleen miehen hampaissa on liitupiipun polttamisesta jääneitä jälkiä. Kuva: Kati Salo / Helsingin kaupunginmuseohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/individual-1051.pngindividual 1051Lontoon Whitechapel-hautausmaan yksilö 1051. Hampaissa on nähtävissä tupakoinnin aiheuttamaa värjäymää (nuoli). Kuva: Walker & Henderson 2010: 211.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/whitechapel-individual-1099.jpgWhitechapel individual 1099Lontoon Whitechapel -hautausmaan yksilö 1099. Henkilöllä on nähtävissä liitupiipun aiheuttama kuluma vasemman puolen hampaissa (nuoli). Kuva: Walker & Henderson 2010: 211.2020-05-31T05:40:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/06/15/rautakauden-kalmistoilla-ja-arkistojen-uumenissa-haastattelussa-leena-soyrinki-harmo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/m012_akdg716_2.jpgM012_AKDG716_2Kuva: Ismo Luukkonen/Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/m012_akdg2093_105.jpgM012_AKDG2093_105Yleisökaivaukset ovat yksi osa yhteisöarkeologiaa, jonka avulla arkeologiaa voidaan tehdä tunnetuksi laajan yleisön keskuudessa. Kuvassa Museoviraston yleisökaivaukset Laitilan Vainionmäen B-kalmistolla 2010. Kuva: Esa Mikkola, Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/m012_hk10000_6581.jpgM012_HK10000_6581Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/leena-sc3b6yrinki-harmo.jpgLeena Söyrinki-HarmoLeena Söyrinki-Harmo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/kalomc3a4ki-1972-hauta-3-ne-e1589904348435.jpgKalomäki 1972 hauta 3 NEKalomäki 1972 hauta 3 NEhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/kalomc3a4ki-1971-hauta-2-se.jpgKalomäki 1971 hauta 2 SEKalomäki 1971 hauta 2 SEhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/kalomc3a4ki-1971-kaivausaluetta-avattiin-aivan-maantien-reunaan-saakka..jpgKalomäki 1971 Kaivausaluetta avattiin aivan maantien reunaan saakka.Kalomäki 1971 Kaivausaluetta avattiin aivan maantien reunaan saakka.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/novgorod-troitskij.-eri-vaiheissa-olevat-kaivausalueet-1984..jpgNovgorod Troitskij. Eri vaiheissa olevat kaivausalueet 1984.Novgorod Troitskij. Eri vaiheissa olevat kaivausalueet 1984.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/novgorod-troitskij-talon-pohjaa-ja-katua-1977.jpgNovgorod Troitskij Talon pohjaa ja katua 1977Novgorod Troitskij Talon pohjaa ja katua 1977https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/novgorod-duboshin-rankkasateen-jc3a4lkeen-1977.jpgNovgorod Duboshin rankkasateen jälkeen 1977Novgorod Duboshin rankkasateen jälkeen 19772020-05-30T18:02:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/22/muinaisten-kuninkaiden-jaljilla-internetissa-tutkimusprojekti-pseudohistoriasta-ja-historiapolitiikasta-2000-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/370px-johannes_messenius_scondiaillustrata_1703-e1589293248920.jpg370px-Johannes_Messenius_ScondiaIllustrata_1703Johannes Messenius, Scondia illustratan X kirjan kansilehti. Valmistunut 1628/1636, painettu 1703. Ruotsin suurvalta-ajan historiankirjoitusta edustava Johannes Messeniuksen ”Chronologia Finnonum, Livonum, et Curlandorum” oli ensimmäisiä yrityksiä rakentaa keskiajan kirjallisuuden hajanaisista maininnoista tarina Suomen muinaisista kuninkaista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/m20_tmm22391_12.jpgTurun museokeskuksen esinekokoelma, Turun kaupunkiOpetustaulu ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” Koulutarpeiden Keskusliike Oy, kustantaja Oy Tilgmann Ab (Turun museokeskus). Internetin pseudohistorioilla on yhtymäkohtia 1900-luvun alun historiakuvaan, jossa muinaisuuteen kuviteltiin yhtenäinen, itsenäinen ja sotaisa Suomen kansa. Pseudohistoriallisessa tarinassa ruotsalaiset valloittajat tukahduttivat voitettujen todellisen historian.2020-05-29T14:15:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/05/02/kotkan-hoyteri-kymenlaakson-laajin-pronssikautinen-roykkiokalmisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/hc3b6yteri.jpgHöyteriHöyterin röykkiöaluetta. Kiveysten rakentajilla on todennäköisesti ollut yhteyksiä Skandinaviaan, mihin sekä röykkiöhautaustapa, polttohautaus että esinelöytö viittaavat. Kuva: Kaisa Kyläkoski/Sukututkijan loppuvuosi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/miettinen1992.jpgMiettinen1992-https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/nappi.jpgnappiSkandinaavinen pronssinappi ja palaneita luita, joukossa kallon kappaleita. Oikealla nappi piirrettynä. Kuva: Miettinen 1992. Piirros: Museovirasto, Tuula Piili 1997 (Purhonen 2001: 123)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/c3b6stringinlahti.jpgÖstringinlahtiMuinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteiden sijainnit. Röykkiöt sijaitsevat noin 11-15 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Pronssikaudella meren pinta on ollut noin 10 metriä nykyistä korkeammalla, joten röykkiöt ovat sijainneet aivan rannan tuntumassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/kaarniemi_hirviluoto1963.jpgKaarniemi_Hirviluoto1963Talkootyöläisiä Kaarniemen röykkiöillä vuonna 1963. Kuva Anna-Liisa Hirviluodon raportista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/rosen.jpgRosen2020-05-28T16:57:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/25/ruumispuut-ja-ruumiiden-kuivaaminen-suomalaisessa-kansanperinteessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/ruumismc3a4nty.jpgRuumismäntyKuvassa oikealla "Linnan talon ruumismänty". Kuva: O. Kaitalehto. (Valonen 1971: 34).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/oravivaaran-kalmakuusi.jpgOravivaaran kalmakuusiOravivaaran kalmakuusi Hyrynsalmella. Kuva: Paulaharju : 275.2020-05-28T06:58:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/27/kurkijoen-villapekko-kirveiden-saari/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/villapekon-kirveitc3a4.jpgvillapekon kirveitäVillapekon kirveitä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/villapekko_cleve1927.jpgVillapekko_Cleve1927Nokelainen kirveiden löytöpaikalla Villapekon saarella. Kuva: Nils Cleve.2021-05-20T16:32:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/15/loputtoman-utelias-mieli-milton-nunezin-matka-kuubasta-arkeologian-professoriksi-ouluun/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/milton-photo.jpgMilton photoMilton Nuñez Niilillä vuonna 2017.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/11-pathologies.jpg11 PathologiesPathologies. Some pathological features observed in the studied mummified individuals from the Al-Asasif necropolis: (a) A DISH condition as that observed in Nikolaus Rungius. (b) A fragment of calcified pleura, which suggest pulmonary TB. (c-d) Cranium of a child aged 7-8 years with severe porotic lesions. The radiograph (d) reveals the thickened bone with the “hair-on-end” or brush-like structure typical of beta-thalasemia, a form of anemia common in northern Africa. (e) Cranium with lesions compatible with osteosarcoma or a metastasis from a cancerous tumor elsewhere. (f) Hand of a mature man with a deformation compatible with Dupuytren’s contracture (Palmar fibromatosis), which is supported by the presence of the fibrotic cords characteristic of the disease on palmar side of the hand. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/7-conqueta.jpg7 ConquetaForat de Conqueta. The Forat was a cave in the Catalonian Pyrenees that was used for funerary purposes between 2500 and 1200 BC, which falls within the local Bronze Age. The dead were deposited via the larger opening at the top of the rock formation, but there was also a side entrance through a narrow opening in the rock wall. (A) The mouth of the side opening (c.3 m above the surrounding terrain) that led a 5-m-long corridor narrowing down less than 50 cm. (B) Disarticulate human remains. (C) The upper opening with human remains visible at the bottom. (D) A plan of the cave showing the distribution of human bones as red crosses. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/12-radiography.jpg12 RadiographyRadiographs revelations: Information yielded by radiographs of mummified individuals from the Al-Asasif necropolis: (a-c) Radiographs show variation in the decerebration (brain removal) procedure of the 1st millennium BC. There are cases of complete removal (a) as described by Herodotus in the 5th century BC, but there are also cases where the brains have been left intact (c). In some cases (b) there is a hardened liquid (resin?), which may be the result of sloppy rinsing of the cranial vault. (d) Sometimes radiography allowed the sex determination, in this case female, of individuals covered by linen wrappings. (e) Here the radiograph revealed the presence of an amulet missed by the grave robbers, a so-called Tyet or “buckle of Isis’ girdle”. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/6-pr-treponematosis.jpg6 PR treponematosisTreponematosis? Possible treponematose lesions in aboriginal crania from Puerto Rico: (a) Cranium showing the lesions. (b) Close photograph of an affected area of the cranium in a. (c) Close photograph of lesions on the cranium of a clinical case of syphilis from 19th century Sweden.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/9-tt-34.jpg9 TT-34Monthemhat’s tomb (TT-34). Various features of TT-34, the second largest tomb in all Luxor. At the top are the monumental gate and ramp leading to the stairway to the entrance hall. At the top right there is a relief of Governor Monthemhat himself, wearing the leopard skin of the Amun priests. He carried the title of Fourth Prophet of Amun (fourth was higher than first). Below Monthemhat relief is a hieroglyph with his name. The features in the middle are explained in the plan of the tomb below.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/4-jetbc3b6le-fractures.jpg4 Jetböle fracturesPerimortem manipulation, fractures. Jettböle human bone fractures and related features denoting that their handling took place when the bones were still fresh: (a) Spiral fractures, which are typical of the way fresh bone breaks. (b) Peel fractures, also typical and occur when the break is not complete and the two breaking bits must be twisted and pulled, as when we break a green branch off. (c) Femur fragments showing a systematic breaking treatment. (d) The head of the bone at the left in c was apparently too robust and resisted breaking, as shown by the impact evidence of various attempts on its other sidehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/8-al-asasif.jpg8 Al-AsasifA view of the Al-Asasif necropolis in the Valley of the Nobles of Luxor. The arrow points to the outer limit of the football-field-sized Monthemhat’s tomb (TT-34). To the right there are more tombs, stretching to the edge of the green fertile zone flanking the Nile, which is visible beyond. The parking place across the road from TT-34 is for the busses of tourists visiting Queen Hatshepsut’s temple, some 200 m down the road to the left.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/3-jetbc3b6le-cuts.jpg3 Jetböle cutsPerimortem manipulation, cuts. Cutmarks in various human bones from the Swedish Pitted ware site of Jettböle, in Jomala, Åland. The cuts generally occur where a package of strong tendons and muscles occur, like around joints or the jaws. The morphology of the cuts indicates that they are perimortem; in other words, made around the time of death, when the bone was still fresh. Arrows have been placed where the marks may be difficult to find. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/2-finnish-mummies-e1589461834572.jpg2 Finnish mummiesFinnish mummies. The mummified lady of the Porvoo Church (left). Nikolaus Rungius’s mummified remains being scanned at the Oulu University Hospital (center). CAT scan of Nikolaus Rungius thorax that clearly reveals his DISH condition (Diffuse Idiopathic Skeletal Hyperostosis).2020-05-21T17:33:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/an-endlessly-curious-mind-milton-nunez-on-becoming-the-professor-of-archaeology-in-oulu/2020-05-21T17:30:31+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2020/05/24/asbestista-valmistettu-siimanpaino-kivikaudelta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/siimanpaino-asbestista.jpgSiimanpaino asbestistaAsbestista valmistettu siimanpaino Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa. Kuva: Jarkko Saipio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/asbesti-ja-siimanpaino.jpgAsbesti ja siimanpainoAsbestia raaka-ainemuodossa kimpaleina sekä asbestista valmistettu siimanpaino. Kuva: Jarkko Saipio.2020-05-20T13:55:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/13/samppanjaa-ja-kookospahkinoita-bordellielamaa-1800-luvun-yhdysvalloissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/saloons_and_bawdy_houses_540867646_2.jpgSaloons_and_bawdy_houses1800-luvun lopun kartta, johon on kuvattuna Washingtonin "Hooker District" -alueen bordellit. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/brothel_license_1857_new_orleans.jpgBrothel_License_1857_New_OrleansYhdysvaltalaisen bordellin lupakirja vuodelta 1858 viittaa irstaisiin ja hylättyihin naisiin. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kartta.jpgDistrict of ColumbiaMary Ann Hallin bordelli sijaitsi varsin lähellä Yhdysvaltain kongressia. Kartta vuodelta 1861. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/south_national_mall_washington_dc_1863.jpgSouth_National_Mall_Washington_DC_1863Mary Ann Hallin bordellirakennus näkyy vuoden 1863 valokuvassa vasemmalla kulkevan Maryland Avenuen varrella. Kuva: Library of Congress.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/william_hogarth_-_a_rakes_progress_-_tavern_scene.jpgWilliam HogarthWilliam Hogarthin maalaus The Tavern Scene kuvaa lontoolaisen bordellin ja ravintolan aamuyön tapahtumia 1700-luvulla.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/liz_and_mary_hall_cc.jpgElizabeth ja Mary Ann Hallin haudatElizabeth ja Mary Ann Hallin haudat Washingtonissa. Kuva: Wikimedia Commons.2020-05-20T11:24:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/20/kokemaen-villionsuvannon-rautakautinen-paalurakennus-ajoittuu-kansainvaellusajalle-n-500-jaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/villic3b6nsuvanto.jpegVilliönsuvantoVilliönsuvannon kaivausalue 2020. Kuva: Jere Leppänen, muuritutkimus Oy.2020-05-20T10:08:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/13/kokemaen-villionsuvannosta-loytyi-paaluperusteisen-rakennuksen-pohja-rautakaudelta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/paalurakennuksen_pohja_ja_tutkittuja_liesirakenteita1.jpgDCIM105MEDIADJI_0527.JPGMuuritutkimuksen tekemä löytö on merkittävä rautakaudentutkimuksen kannalta. Kokonaisia rautakautisia rakennuksia on tutkittu Suomessa vasta vähän, joten löytö mahdollistaa talon rakenteen ja tilankäytön tutkimuksen uusien menetelmien avulla. Kuva: Muuritutkimus Oy.2020-05-20T09:10:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/11/13/lindisfarnen-saari-viikinkeja-pyhimyksia-ja-puolustusvarustuksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2102228.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERALuostarikirkon toinen pääty ja Rainbow Arch -kaari. Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2102141.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2102132.jpegLindisfarne Priory rauniot sisältä päin, edessä oleva raunio on osa Priory Churchia. Kuva: Nelli-Johanna https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2102026.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERANäkymä Lindisfarnen linnalle. Viikinkien maihinnousurannikko on nykyisin vilkas kalastussatama. Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2101982.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERALindisfarnen kalkkiuunit. Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2101944.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAVierailun aikana Lindisfarnen linna oli peitetty rakennustelineillä, sillä linnan tehtiin mittavia kunnostustöitä. Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2101846.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAUpeat hiekkarannat, joille viikingit rantautuivat 700-luvulla, Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2101770.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/p2101758.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAMunkit kantamassa Pyhän Cuthbertin arkkua Durhamiin. Kuva: N.-J. Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/lindisfarnen-evankeliumi.jpgLindisfarnen evankeliumiLindisfarnen evankeliumikirja (Wikimedia Commons).2020-05-15T04:49:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/08/24/untamalan-roomalaisaikaiset-hautakummut-saattavat-kertoa-uudisasutuksesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/myllymc3a4ki05.jpgMyllymäki05https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/myllymc3a4ki04.jpgMyllymäki04https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/myllymc3a4ki02.jpgMyllymäki02Myllymäellä olevassa Museoviraston opastaulussa on kuvia kalmistosta löytyneistä esineistä. Silmäsolki on todennäköisesti toiminut miehen viitan kiinnikkeenä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/myllymc3a4ki01.jpgMyllymäki01Museoviraston opastaulun kartta Untamalan Myllymäen kalmistosta perustuu vuoden 1919 havaintoihin. 1900-luvun alussa maastossa erottui yli 30 kumpua. Haudoista on tutkittu arkeologisesti 16, ja osa on tuhoutunut soranotossa. Nykyisin erottuvat kummut on varjostettu karttaan. Niitä on kymmenkunta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/untamala_myllymc3a4ki03.jpgUntamala_Myllymäki03Lampaat muinaisjäännöksen hoitajina Untamalan Myllymäellä. Kuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/untamala_myllymc3a4ki02.jpgUntamala_Myllymäki02 Untamalan Myllymäen kalmistoa. Kuvan keskellä voi erottaa matalan kummun. Kuva: U. Moilanen. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/untamala_myllymc3a4ki.jpgUntamala_MyllymäkiLaitilan Untamalan vanhaa kylänraittia ja taustalla kohoava Myllymäki: Tien laidalla kasvava keltainen kukka on tulikukka. Se viihtyy usein paikoilla, joiden lähistöllä on ollut rautakautista ihmistoimintaa. Kuva: U. Moilanen.2020-05-11T19:29:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/01/kuinka-tunnistaa-eunukin-luuranko-luututkimuksia-hormonaalisista-muutoksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/farinelli.jpgFarinelli1700-luvulla hoveja kiertänyt italialainen oopperalaulaja Farinelli oli kastraatti. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/tian-yi.jpgTian-Yihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/wilsonroehrborn_fig2.gifWilson&Roehrborn_fig2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/eng_etal_fig2.jpgEng_etal_fig2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/charaf-ed-din_1466.jpgCharaf-ed-Din_1466A medical illustration by Kastraatiota kuvaava piirros persialaisen kronikoitsijan Sharaf ad-Dinin teoksessa vuodelta 1466. Kuva: Wikimedia Commons.2020-05-11T06:34:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/05/09/hauta-antimena-sankasolki-kuka-kaytti-rautaisia-solkia-nuoremmalla-rautakaudella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/lc3a5ngc3a4ngsbacken_jh.jpgLångängsbacken_JHAhvenanmaan Kastelholmin Långängsbackenin nuoremman rautakauden kumpukalmistoa, jota Ella Kivikoski tutki 1960-luvulla. Kuva: Janne Haarala.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/lc3a5ngc3a4ngsbacken.jpgLångängsbackenAhvenanmaan Kastelholmin Långängsbacken, josta Ella Kivikoski tutki nuoremman rautakauden kumpukalmistoa 1960-luvulla. Kuva: Kivikoski 1980: 8.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/pappilanmc3a4ki.jpgPappilanmäkiEuran Pappilanmäen kalmistoa kaivetaan kesällä 1939. (Salmo 1940).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/hc3a4rjedalen.jpgHärjedalenRuotsista, Härjedalenista vuonna 1913 löytyneen vendelaikaisen haudan esineistö, joka sisältää sepäntyövälineiden lisäksi sankasoljen (nr. 4). Kuva: Gollwitzer 2001: Taf. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/luistari_haudat.jpgLuistari_haudatLuistarin haudat. Sankasolkia sisältäneet haudat on merkitty karttaan punaisella. Kuva: Lehtosalo-Hilander 2000: 155.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/luistari1062_esineet.jpgLuistari1062_esineetLuistarin hauta 1062 sisälsi helmiä, rautaisen sankasoljen sekä pronssisen krapusoljen ja käärmesoljen. Esineistön ja sen sijainnin perusteella haudattu vainaja on nainen. Kuva: Lehtosalo-Hilander 2000, fig. 64.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/luistari1062.jpgLuistari1062Euran Luistarista sankasolkia on sekä naisten että miesten haudoista. Kuvassa naisenhauta 1062 kolmine solkineen ja helmineen. Kuva: Lehtosalo-Hilander 2000b, fig. 63.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/luistari353.jpgLuistari353Luistarin hauta 353, jonka toisen päädyn rikkoi myöhempi kiveys. Esineistön perusteella haudan on tulkittu kuuluneen miehelle. Kuva: Lehtosalo-Hilander 1982a: 340.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/appelgren1886.jpgAppelgren1886Hjalmar Appelgrenin kuvaus Kokemäen Harolan Linnaluodon pohjoispäässä sijaineen röykkiön löydöistä vuonna 1886.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/kc3a4rc3a4jc3a4mc3a4ki-lounaasta-panoraama.jpgKäräjämäki lounaasta, panoraamaEuran Käräjämäkeä lounaasta. Osmanmäki oli aikoinaan osa samaa mäkeä. Sittemmin Osmanmäestä on ajettu hiekkaa, ja osa siihen kuuluneesta alueesta on tutkittu 1985 liikerakennusten tieltä.2020-05-08T12:44:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/07/koronakaranteenissa-filippiineilla-suomalaisen-arkeologin-kuulumisia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/dsc_0300.jpgCathayViime aikoina lentokoneeseen ei ole juuri ollut asiaa. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/dsc_0433.jpgRuoka-apuRuokahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/img_1774.jpgDavaon luumuseoPaikalliset museot, kuten Davaon mielenkiintoinen luumuseo, ovat luultavasti vielä pitkään kiinni. Kuva: T. Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/05/dsc_0216.jpgAlbert HallUniversity of the Philippines on ainoa arkeologiaa opettava yliopisto Filippiineillä.2020-05-07T15:33:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/06/lapin-varhaisimman-asutuksen-jaljilla-savukosken-soklissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/dsc_0574.jpgSoklin takymetritalkootEnsimmäisinä päivinä inventoinneissa löydettyjä kohteita paikannettiin vehreästa maastosta. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/70431199_2782150591813842_7980916050562646016_o.jpgSoklin kvartsiittiMyös Soklin löytöaineiston työstötekniikkaa päästään aikanaan tutkimaan tarkemmin runsaan aineiston avulla. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/val_0675.jpgSoklin keramiikkaKeramiikkalöydöistä on havaittavissa asbestikuituja, mikä viittaisi Lovozeron keramiikkaan. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/dji_0126-1.jpgLoitsanan ruskaKaivausten edessä Loitsanan värimaisema muuttui sykyisemmäksi. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/val_1302.jpgMalmio 1AMalmio 1A:n profiilista voidaan nähdä pakkautuneen maan määrä alkuperäisen maanpinnan päällä. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/malmio-1_228m.jpgMalmio 1_228mKun jääjärvi tyhjeni, tutkimuskohteita Malmio 1 paljastui ensimmäisenä veden alta. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/soklin-jc3a4c3a4jc3a4rvi-270m-1.jpgSoklin jääjärvi 270mJäähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/86969794_3150181775010720_5651631234401435648_o.jpgSoklin karhuRadiohiiliajoituksessa selviää, onko Malmio 1A:lta löytynyt palanut karhun sormi- tai varvasluu jopa Suomen vanhin. Kuva: Vesa Laulumaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/img_2759-copy.jpgMalmio 10BRunsaslöytöisen Malmio 10B:n kaivaukset käynnistettiin ristikkäin suunnatuin koeojin. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/img-20190919-wa0008-copy.jpgTalvinen SokliKaivausten viimeiset koekuopat kaivettiin talvisemmissa tunnelmissa. Kuva: Jussi-Pekka Hiltunen.2020-05-07T06:17:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/01/ak-alakhan-naissoturina-pidetty-vainaja-onkin-dna-tutkimuksen-mukaan-mies/2020-05-04T07:48:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/25/ikiroudan-sailyttama-geenitutkimuksia-yli-40-000-vuotta-vanhasta-linnusta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/49418786863_243f051d3a_c.jpg49418786863_243f051d3a_cLajinmäärityksessä Jakutian lintu paljastui tunturikiuruksi. Kuva modernista tunturikiurusta: Kuva: Peter Litvak/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0)..https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/15437313456_77a24e2a83_c.jpg15437313456_77a24e2a83_cMaisemaa Jakutiasta. Kuva: GR11 Viajes/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/8094025233_a0066980fb_c.jpg8094025233_a0066980fb_cKuva Jakutiasta2020-05-03T15:12:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/28/kesken-kartanoita-ja-kalmistoja-suomalaisen-arkeogeofysiikan-nelja-vuosikymmenta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/90943745_565944927605634_5255465662926553088_n.jpg90943745_565944927605634_5255465662926553088_nAmplituditasokartan avulla voidaan kurkistaa maan alle ja piirtää havaittuja rakenteita karttamuodossa tarkasteltaviksi. Kuvassa Aeclanumin roomalaiskaupungin maatutkauksessa tehtyjä havaintoja. Kuva: Guglielmo Strapazzon.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/86773320_1500176616806923_6199769129814065152_n.jpgLuistarin maatutkausMaatutkausta Euran Luistarissa. Kuva: Muuritutkimus Oy.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/nhg88_to.jpegnhg88_tOTräskändan kartanohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/saga-kurssi.jpgSAGA-kurssiAuritzissa Espanjassa järjestetyllä kenttäkurssilla kokeiltiin erilaisia geofysikaalisia menetelmiä. Kuva: Jussi Kinnunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/maavastusmittaus.jpgMaavastusmittausMaavastusmittausta Euran Kauttualla. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/niku.jpgNIKULaivan ääriviivat erottuvat selkeästi tutkaustuloksissa. Kuva: Norwegian Institute for Cultural Heritage Research.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/gpr.jpgGPRAmplituditasokartan avulla voidaan kurkistaa maan alle. Kuvassa Aeclanumin roomalaisaikainen forum ja sitä ympäröivä rakennuskanta. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/dsc_0642.jpgAeclanumAeclanumin arkeologisen alueen maatutkaus Italiassa. Kuva: Teemu Väisänen.2020-05-02T09:17:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/01/yhteiskunnallisia-epakohtia-apinjoita-eli-metsaihmisia-ja-epaonninen-leijonankesyttaja-poimintoja-200-vuoden-takaisista-turun-wiikko-sanomista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/800px-jacques_charles_luftschiff.jpg800px-Jacques_Charles_LuftschiffVetypallo Versaillesissa. Kuva: Antoine Louis François Sergent dit Sergent-Marceau 1783.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-2.pngKuva 2Paitsi apinoiden ulkonäön samankaltaisuuteen ihmisten kanssa, kiinnitettiin huomiota myös tapojen ihmismäisyyteen. Apinat hoitavat poikasiaan kuin vauvoja ja käyttävät puolustautumiseen keppejä ja kiviä. Apinoiden ja ihmisten sukulaisuus selvisi kuitenkin vasta evoluutioteorian myötä. Charles Darwinin The Descent of Man ilmestyi 1871.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/nc3a4c3a4tc3a4.jpgNäätäNäätiä W. H. Lizarsin etsauksessa. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva1-kartta.jpgKuva1 karttaVuonna 1821 Turun Wiikko-Sanomien lukijalahjana julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen Euroopan kartta.2020-05-02T06:54:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/07/28/uinu-uinu-lemmikkini-elainten-hautausmaiden-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/cimetic3a8re_des_chiens_8_asnic3a8res-sur-seine_france_2013.jpgcimetic3a8re_des_chiens_8_asnic3a8res-sur-seine_france_2013https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/23146094_569cc57cdd_z.jpg23146094_569cc57cdd_zSan Franciscon Presidion lemmikkieläinten hautasmaalle on haudattu Presidion sotilastukikohdan henkilökunnan lemmikkejä. Kissojen ja koirien lisäksi joukossa on mm. lintuja, hamstereita ja iguana. Kuva: Niall Kennedy/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/lohi.jpglohiEnglannissa, Blockleyssä on 1800-luvulla kädestä syömään oppineen taimenen hauta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/hyde-park.jpgHyde ParkLontoon Hyde Parkin koirien hautausmaa on yksi Euroopan vanhimmista nykyisenkaltaisista lemmikkien hautausmaista. Paikka avattiin vuonna 1881, ja jo 1903 kaikki hautapaikat olivat täynnä. Hautakivistä näkee, kuinka ihmisten nimet ovat lisääntyneet eläinten niminä viime vuosisadan kuluessa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/hartsdale_pet_cemetery_ny.jpgHartsdale_Pet_Cemetery_NYHartsdalen lemmikkieläinten hautausmaata New Yorkissa pidetään Yhdysvältojen vanhimpana. Kuva: Steve Strummer (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/copenhagenin-hauta.jpgExif_JPEG_PICTUREWaterloon taistelussa Wellingtonin herttuan ratsuna toimineen Copenhagen-nimisen hevosen hauta Englannissa Stratfield Sayen tilalla Englannissa. Viktoriaanisella ajalla yleistyneeseen hautausmaaturismiin liittyi usein myös käynti merkittävien eläinten haudoilla. Kuva: Andrew Smith (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/675453681_e88f9ab9c6_z.jpg675453681_e88f9ab9c6_zIrlannissa Powerscourt Estaten eläinten hautausmaalle on haudattu tilan eläimiä. Kuvassa kahden lehmän hautakivi. Kuva: William Murphy/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/6050134290_7f9613151d_z.jpg6050134290_7f9613151d_zEdinburghin linnan upseerien koirien hautausmaa otettiin käyttöön jo ennen 1800-luvun puolivälisä. Kuva: Jpellgen/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/boatswains_monument_at_newstead_abbey_geograph_1663101.jpgBoatswains_Monument_at_Newstead_Abbey_(geograph_1663101)Lordi Byronin koiran Boatswainin muistomerkki. Byron olisi halunnut tulla haudatuksi koiransa viereen. Kuva: Trevor Rickard (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/07/asnic3a8res-sur-seine.jpgAsnières-sur-SeineEläinten hautamuistomerkit kertovat siitä, minkälainen asema kyseisellä eläimellä on ihmisten keskuudessa ollut. Kuvassa kissan hauta Pariisin pohjoispuolella sijaitsevalla Le Cimetière des Chiens et Autres Animaux Domestiques'lla, joka avattiin 1899. Kuva: Tommie Hansen (Wikimedia Commons).2020-05-02T06:33:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/12/14/rautakautiset-kissat-olivat-nykykissoja-pienempia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/12/cats_fig2.jpgcats_fig2A selection of cat calvaria from the examined groups of this study. From the left to the right upper row: modern wildcat, MK689, Hungary, male; ‘Jernkatten’ (Group 2); Overgade, Odense (Group 3); Læderstræde 4, Roskilde (Group 5). From the left to the right lower row: Svendborg (Group 5); Næsholm (Group 5); female modern cat, K330 (Group 7); male modern cat, K362 (Group 9). Scale bar unit is 1 cm. Kuva: Fig. 2.2020-05-02T06:26:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/10/29/sininen-vari-luissa-kertoo-hautausolosuhteista-ja-loytokontekstista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/tessardi_fig1.jpgtessardi_fig1Vivianiittia jäämuumio Ötzin ihossa. Kuva: Tessardi 2000, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/vivianiittia.jpgvivianiittiaVivianiitti on tyypillisesti harmahtavansinistä. Kuva: Terry O'Connor/Bone Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/vivianiitti.jpgvivianiittiHiekanjyviä sisältävää vivianiittia luussa. Kuva: Terry O'Connor/Bone Commons.2020-04-23T17:13:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/26/katariina-jagellonican-ruokailuvalineet-ja-poytahopeat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva4.jpgkuva4Kuva 4. Ranskalainen hopeakulho 1500-luvun puolivälistä. Kuva: Victoria and Albert Museum, London.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-1_katariina.jpgKuva 1_katariinaKuva 1. Kaksi Nürnbergissä vuonna 1568 valmistettua kannellista kuppia eli kredenssiä ihmishahmoineen. Kuva: The British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-2_katariina.jpgKuva 2_katariinaKuva 2. Unkarilaista emalointia ja filigraanikoristelua 1400-luvun ehtoollismaljassa. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-3_katariina.jpgKuva 3_katariinaKuva 3. Hopeakannu 1500-luvun lopulta. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.2020-04-27T19:27:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/03/ihmisluut-suomen-kivikautisissa-kuoppahautauksissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/kolmhaara2.jpgKolmhaara2Kuva: Finna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/hartikka.jpgHartikkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/kolmhaara.jpgKolmhaara2020-04-22T08:58:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/22/lapsen-hauta-kivikaudelta-outokummun-majoonsuon-punamultahaudan-tutkimukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/18a.jpg18aAurinkoinen kaivausaamu Majoonsuolla. Kuva: Sara Långsjö.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/susi-medulla.jpgSudenkarvaResentti sudenkarva mikroskoopin läpi tarkasteltuna. Kuva: Tuija Kirkinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/img_7555.jpgMajoonsuo koekaivausApulaistutkijat Janne Rantanen ja Sara Perälä kevään 2018 koekaivauksilla. Kuva: Jan-Erik Nyman.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/dsc_0888-e1583477430580.jpgMajoonsuo Taso 8-9.2Punamultakuvio oli uuttunut alla olevaan hiekkaan melko syvälle. Kuvassa tasossa 8-9.2 (19,5cm). Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/dsc_0203.jpgMajoonsuo pintapoimintaKun kaivausaluetta piirrettiin, alueella ehti hetken harjoittaa myös pintapoimintaa metsätyökoneen jälkien paljastamilla alueilla. Kuva: Reijo Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/dsc_0824-copy.jpgOutokumpu punamultahautaPunamultahaudasta tarinointia tähän. Kuva: Teemu Väisänen.2020-04-22T09:23:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/29/kuka-hukkasi-kirveensa-sukellusloyto-hamalaisen-jarven-pohjasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/43538913552_a7dc634644_w.jpgMelkutinIso-Melkutin-järven vesi on tunnettu kirkkaudestaan. Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki (CC0 1.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/melkutin4.jpgMelkutin4Vaikka kirveen muodosta ja tyypistä on mahdotonta saada enää selvää, se ajoittunee historialliselle ajalle. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/km-21883__.jpgKM 21883__Kirveen terä on korroosion täysin tuhoama. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/iso-melkutin2.jpgIso-Melkutin2Kirveen varsi on säilynyt hyvässä kunnossa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/iso-melkutin1.jpgIso-Melkutin1Iso-Melkutin-järven pohjasta löytynyt vartettu kirves. Kuva: Ulla Moilanen2020-05-05T07:31:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/23/kuka-oli-1400-luvulla-elanyt-jacop-maeghenpaesca/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/jakob-mc3a4enpc3a4c3a4stc3a4.jpgJakob Mäenpäästä2020-04-23T17:39:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/18/rautamalmin-peittama-kivikautinen-astia-jarven-pohjasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/rautamalmin-peittc3a4mc3a4-astia-2.jpgRautamalmin peittämä astia 2Sama astia ylhäältä päin. Kuva: Jarkko Saipio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/rautamalmin-peittc3a4mc3a4-astia.jpgRautamalmin peittämä astiaKuva: Jarkko Saipio.2020-04-19T05:56:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/04/09/hauta-antimena-erotiikkaa-muinaisen-perun-seksia-kuvaavat-astiat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche6.jpgmoche6Astioissa on mukana yliluonnollisia attribuutteja tai niissä kuvataan joko antropomorfisia eläimiä tai zoomorfisia ihmisiä. Kuvan astiassa kissaeläin ja ihminen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche5.jpgmoche5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche4.jpgMoche4Toisinaan astioissa on kuvattu eläinten parittelemista, ja myös sukupuolitauteja on esitetty. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche3.pngMoche3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche1.pngMoche1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/moche2.jpgMoche22020-04-17T15:10:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/26/gladiaattorit-joivat-palautusjuomaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/gladiaattorin-hautakivi.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/gladiaattori_efesos.jpgGladiaattori_Efesos2020-04-17T15:07:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/08/29/kultaa-kuolleille-varnan-nekropoliin-arvoesineet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/varnan-kalmisto.jpgVarnan kalmistoKuvat: Varnan arkeologinen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/20795895715_66aa401067_z.jpg20795895715_66aa401067_zHaudan 4 kulta-. kupari- ja kiviesineitä. Kuva: Dan Diffendale/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/20786558862_117c22a7c7_z.jpg20786558862_117c22a7c7_zHaudasta 3 löytyneitä kultahelmiä. Koko kalmistosta on löytynyt yhteensä yli kuusi kiloa kultaa. Kuva: Dan Diffendale/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/20609162739_bc2e04b8c3_z.jpg20609162739_bc2e04b8c3_zHaudan 4 kulta-. kupari- ja kiviesineitä. Kuva: Dan Diffendale/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/20607922938_1aa25f4c80_z.jpg20607922938_1aa25f4c80_zHaudan 4 sisältämiä kulta-, luu- ja kiviesineitä. Keramiikka-astian pinnassa on kultamaalia. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/varna_h43.jpgVarna_h43Varnan hauta 43. 2020-04-17T14:59:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/17/katoavat-kivet-valokuvausprojekti-viipurin-lepolan-hautausmaalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/pohto_kivi.jpgPohto_kiviMatti Pohdon kirjaa muistuttava hautamuistomerkki on siirretty Lepolasta kansalliskirjaston pihalle. Kuva: Kaisa Kautto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lepolan-hautausmaa.jpgLepolan hautausmaaYleiskuva Lepolan hautausmaalta. Kuva. Kaisa Kautto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/taneli-ja-eeva.jpgTaneli ja EevaTanelin ja Eevan hautakivi. Kuva Kaisa Kautt2020-07-27T09:26:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/28/liedon-kotokallion-pronssikautinen-luuesine/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/hautaraunio-luoteesta.jpgHautaraunio luoteestaLiedon Kotokallion hautaröykkiö. Kuva: Mikko Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kotokallion-luuesine.jpgKotokallion luuesineKotokallion luuesine. Kuva: jarkko Saipio.2020-04-28T06:18:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/21/kimpiastiallinen-rautakautista-puuroa-janakkalasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/km-24440_821-janakkala-verc3a4jc3a4nsuu-puuro.jpgKM 24440_821 Janakkala Veräjänsuu puuroPuuron jäänteitä Janakkalan Veräjänsuusta? Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/m012_su5332_188.jpgMuseovirasto, Suomen kansallismuseo.Moderni kimpiastia, vanne ja yksittäinen kimpi. Kuva: Kansallismuseo, Finna.fi (CC BY 4.0).2020-04-17T08:16:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/18/hautaustavat-esiroomalaisella-rautakaudella-500-eaa-0/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/lavansaari_pc3a4lsi1930.gifLavansaari_Pälsi1930Itäisellä Suomenlahdella sijaitsevan Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöt on ajoitettu rautakauden alkuun. Niistä on löytynyt merkkejä tuohesta valmistetuista hautauurnista. Kuva: Sakari Pälsi 1930. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kohagen.jpgKohagenMorbyn keramiikkaa ja rautainen tappikirves, jotka löytyivät Olof af Hällströmin tekemissä hautaröykkiön kaivauksissa Raaseporin (Pohjan) Järnvikin Kohagenista 1948. Röykkiön löytömateriaali oli selvästi esiroomalaiseen rautakauteen ajoittuvaa, ja se olikin osaltaan todistamassa sen puolesta, että asutus ei hävinnyt maasta rautakauden alussa. Kuva: Finna.fi/Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kuusela_et_al_2010_fig4.jpgKuusela_et_al_2010_fig4Rautakauden alun hautaukset ovat olleet sekä ruumis- että polttohautauksia. Laihian Viirikallion esiroomalaisessa röykkiössä tumma kerros indikoi mahdollisesti maatunutta ruumishautausta (Kuusela et al. 2010, fig 4).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/kohagen_lehtonen.jpgKohagen_Lehtonenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/asplund2008_fig109.jpgAsplund2008_fig109Kiilakirveet on aikaisemmin ajoitettu viikinkiajalle, vaikka ne uuden tutkimuksen mukaan ajoittuvat pikemminkin varhaiselle rautakaudelle. Kuva: Asplund 2008, fig. 109. 2020-04-16T17:14:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/24/saarenmaan-laivahaudat-osa-i-viron-ensimmaiset-pelinappulat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salme.jpgSalmehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/niitit.jpgNiitithttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/allmc3a4e_et_al2011_fig11.jpgAllmäe_et_al2011_fig11https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salme1-sijainti.jpgSalme1-sijaintihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salmei.jpgSalmeIhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/stefnir.jpgStefnirhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salme_sijainti.jpgSalme_sijainti2020-04-16T16:58:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/24/saarenmaan-laivahaudat-osa-ii-taistelussa-kaatuneet-miekkamiehet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salmeii_a.jpgSalmeII_ASalme II -laivan vainajia vuoden 2010 kaivauksella. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/liina.jpgLiinahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salmeii.jpgSalmeIIhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salmeii-hela.jpgSalmeII-helahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/salmeii-pelinappula.jpgSalmeII-pelinappulahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/viking-estonia-island.jpgviking-estonia-island2020-04-16T16:56:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/12/11/kuppikivien-suhde-rautakautisiin-kalmistoihin-ja-historialliseen-maisemaan-kaarinassa-ja-liedossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/suutelan-kupit.jpgsuutelan-kupitKaarinan Ravattulan Suutelan kuppikiven kuppeja. Kuva: Juhana Ahlamo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/lieto_peltokallio.jpglieto_peltokallioLiedon Peltokallion tilan pihalla oleva avokallio, jossa on ainakin viisi uhrikuppia. Kuva: Heljä Brusila/Turun museokeskus.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/nautelan-kivet.jpgnautelan-kivetNautelan kivet.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/vc3a4c3a4ntelc3a4n-uotila.jpgvaantelan-uotilaPeltomaisemaa Liedon Vääntelän Uotilan kuppikiveltä. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/wiltsunkivi.jpgwiltsunkiviKaarinan Särvän Ristimäellä sijaitsevassa Wiltsunkivessä on yhteensä kymmenen kuppia kahdessa rivissä, kaltevalla pinnalla. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/mattila_ia.jpgmattila_iaMattila I:n kuppikivi. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/ravattulan-kivet.jpgravattulan-kivetKaarinan Ravattulan kivien sijainti 1700-luvun maisemassa. Pohjakarttana2021-05-11T08:34:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/04/23/hautoja-koylion-kirkon-lattian-alla-silkkimyssyja-ja-polvisukkia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/myssy_h4.jpgmyssy_h4Silkkimyssy haudata 4 on mahdollisesti ranskalaista alkuperää. Punertavanruskean kankaan koristeena on kukkia ja ornamentteja. Myssyn etureunaa koristaa nyplätty pitsi. Kuva: Sanna Lipkin/Muuritutkimus ky,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/kc3b6ylic3b6n_kirkko.jpgKöyliön_kirkkoHyvin säilyneiden arkkujen kansia Köyliön kirkon lattian alla. Arkut pitivät sisällään hyvin säilyneitä luita ja tekstiilejä. Kuva: Maija Helamaa/Muuritutkimus ky.2020-04-16T16:35:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/03/04/luu-ja-sarvilusikoita-rautakauden-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/tursiannotko_1987.jpgTursiannotko_1987https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/jc3a4msc3a4.jpgJämsäJämsän Hiidenmäen polttokenttäkalmistosta löytyneitää palaneita luuesineen, todennäköisesti koristeltujen lusikoiden, katkelmia. Kuva: Museovirasto/Finna-tietokanta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/eura.jpgEurahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/tursiannotko.jpgTursiannotkoYksi Tursiannotkon luulusikoista. Kuva: Ulla Moilanen, lisäykset: Sami Raninen.2020-04-16T16:34:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/04/09/kiroustauluja-antiikin-kreikkalaisesta-haudasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/pireus.jpgPireusAlun perin 1800-luvulla tehty kuvituskuva siitä, miltä Pireuksen satama olisi antiikin aikana voinut näyttää.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/kiroustaulu.jpgKiroustauluKiroustauluissa on kreikankielistä tekstiä, jonka tarkoituksena on ollut aiheuttaa harmia ja vaivaa paikalliselle tavernanpitäjäpariskunnalle. Kuva: Jessica Lamont2020-04-16T16:32:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/05/18/paleoantropologit-richard-ja-maeve-leakey-juhlapuhujina-helsingissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/kenyanthropus_platyops.jpgKenyanthropus_platyopsKuva: Pavel Švejnar/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/meave.jpgMeaveMeave Leakey. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/leakey_heli1.jpgleakey_heliHelsingin yliopiston juhlasalissa puhunut Richard Leakey kertoo perheensä tutkimuksista. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/leakey_jg2.jpgLeakey_JG2Leakeyn löytämä sapiens-kallo oli pettymys vanhemmille, jotka toivoivat Australopithecusta. Kuva: Juhani Gradistanac.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/leakey_jg.jpgLeakey_JGLeakeyn luento veti luentosalin täyteen kuulijoita. Kuva: Juhani Gradistanac.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/leakey_heli.jpgleakey_helihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/nariokotome.jpgNariokotomeTurkanan (Nariokotomen) poika. Kuva: Neil R./Flickr CC.2020-04-16T14:19:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/06/kuuluvatko-nama-kasvot-naissoturille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/ak-alakha1b.jpgAk-Alakha1bKuva: M. Nyffenegger.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/ak-alakha1c.jpgAk-Alakha1cPiirros: N. Polosmak/Siberian Times.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/ak-alakha1.jpgAk-Alakha12020-04-16T12:36:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/05/08/bjorkegrenin-hauta-turun-tuomiokirkossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/knutsson-hautakivi.jpgKnutsson hautakivihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/88261662_144951723419642_1220636126499307520_n.jpg88261662_144951723419642_1220636126499307520_n2020-05-18T10:45:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/08/01/lukijan-kysymys-mita-tiedetaan-hauhon-ajorannan-menneisyydesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/vc3a4hc3a4-heikkilc3a4.jpgVähä-HeikkiläHauhon Tuittulan Vähä-Heikkilän kuppikivi. Kuva: Museovirasto/finna.fi, CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/hauho_kivikirves.jpgHauho_kivikirvesTämä kivikautinen kirves on löytynyt Hauhon keskustan tuntumasta. Kuva: Museokeskus Vapriikki/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/ajoranta.jpgAjorantaAjorannan pohjoispuolella sijaitsee lukuisia muinaisjäännöksiä. Punaiset ympyrät ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja oranssit ympyrät irtolöytöpaikkoja. Museoviraston karttapalvelu. https://kartta.museoverkko.fi/2020-04-16T11:11:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/03/otavaisen-olkapailla-tuonelan-rajamailla-nayttely-turun-biologisesssa-museossa/2020-04-15T10:24:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/15/terttu-lempiainen-tuntee-vanhat-ja-uudet-kasvit-sikoangervo-johdatti-biologin-arkeobotaniikkaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kirkkomc3a4ki.jpgKirkkomäkiHarvinaisia hautalöytöjä myöhäisrautakauden haudoista Turun Katariinan kirkkomäeltä. Vasemmalta oikealle: lapsen haudassa metsälehmuksen jällestä punottu haudan pohja, keskimmäinen kuva haudassa lukuisia pähkinänkuoria ja hamppu- ja pellavakuitua ja oikealla olevassa kuvassa noin 950-luvulle ajoitettu rukiin hiiltymätöntä tähkän kappaletta. – Kuvat: Kansallismuseo, Konservointilaitos/Leena Lehto 1994; TL https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kc3a4kisalmi.jpgkäkisalmiKäkisalmen linna Vuoksen rannalla ja linnan pihaa, jossa keskellä suoritettiin arkeologinen kaivaus 1990-luvun alussa.- Kuvat: TLhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kivikautisia-kasvijc3a4c3a4nteitc3a4.jpgkivikautisia kasvijäänteitähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/tl.jpgTLVanhalinnan linnavuori on ollut tärkeä retki- ja tutkimuskohde kouluajoista lähtien. Sen rinteillä kasvaa ajallisesti monikerroksinen kasvillisuus, arkeofyyteistä, keskiaikaisiin tulokkaisiin ja 1700-luvun hyötykasveihin, joista kuvassa ukkomansikka. – Elias Lönnrotin Flora Fennica (1860) on ollut makrotutkijalle yksi tärkeimmistä julkaisuista, josta on etsitty menneiden aikojen kasvien kansanomaista käyttöä. Kuvat: Jouni Koutonen, YLE/Vanhalinnan linnavuori; Kaija Pyykkö/Laukon kartanon puisto. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/teoksia.jpgTeoksiaTeoksia, joissa Terttu Lempiäinen on yhtenä tekijänä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kalangajuuri.jpgKalangajuuriKalangajuuri (Alpinia kalanga) oli yksi Agricolan Rukouskirjassaan (1544) mainitsema lääkekasvi, mikä oli Suomessa tavalliselle kansalle tuiki tuntematon, mutta muun muassa aateliston parissa tunnettu. Kasvia tilattiin kuumelääkkeeksi muun muassa Tallinnasta. Kuvat: Terttu Lempiäinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/sikoangervo.jpgsikoangervoRuusukasveihin kuuluva sikoangervo on ehkä merkittävin rautakauden asutuksen ilmaisijakasvi, jonka lounainen levinneisyysalue on kutistunut huomattavasti karjan laidunnuksen päätyttyä. Mukuloita söivät todennäkoisesti sekä ihmiset että eläimet. Kasvin mukuloita oli helppo siirtää paikasta toiseen ja niiden itävyys säilyi vuosikymmeniä.-Kuvat TL https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/terttu-lempic3a4inen.jpgTerttu LempiäinenHampurin kasvitieteellisessä puutarhassa ihmettelemässä Agricolan yrtin ’feniculumin’ eli fenkolin kokoa! Kuva: Ulla Lempiäinen 2019. 2020-04-15T14:39:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/19/tietokoneohjelmat-luuanalyysin-apuna-osa-1-sukupuoli-ja-ika/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/dsp2_measurement-e1586870758474.pngDSP2_measurementhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-6.-dxage_screenshot.jpgkuva 6. dxage_screenshotNäkymä DXAGE-ohjelman analyysiosaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-5.-adbou_screenshot.jpgkuva 5. adbou_screenshotEsimerkki ADBOU-ohjelman tulossivusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-4.-fordisc_screenshot-002.jpgKuva 4. fordisc_screenshot (002)Fordiscin mittojen syöttökenttä (Howellsin vertailuaineisto).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-3.-dsp2_screenshot.jpgkuva 3. DSP2_screenshotEsimerkki DSP2:n mittaoppaasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-2.-mastoid_process_muokattu.pngkuva 2. Mastoid_process_muokattuKallon piirteet: kartiolisäke (punaisella merkitty alue), niskaharjanne (musta nuoli) ja otsa ja kulmakaaret (sininen nuoli). Nuolet kirjoittajan lisäys. Kuva: BodyParts3D, © The Database Center for Life Science licensed under CC Attribution-Share Alike 2.1,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuva-1.-os-coxa_muokkaukset.jpgKuva 1. os coxa_muokkauksetLonkkaluun aurikulaarinen pinta (sininen nuoli) ja häpyliitos (musta nuoli). Nuolet kirjoittajan lisäys. Kuva: Wellcome Collection (CC BY 4.0).2020-04-14T14:09:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/04/09/ryhma-tutkimaan-caravaggion-kuolinsyyta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/caravaggio.jpgCaravaggioCaravaggion maalaus San Francesco in meditazione.2020-04-14T03:18:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/17/katariinan-kamarissa-kasien-pesu-osana-hygienian-hoitoa-1500-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kc3a4sienpesuastiat.jpgKäsienpesuastiatKuva: Espanjalainen käsienpesusetti 1500-luvun lopusta. Myös herttuatar Katariina käytti samantapaisia. Victoria and Albert Museum, London.2020-04-14T03:16:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/14/katariinan-kamarissa-puolalaista-olutkulttuuria-keskiajalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/olutkannu.jpgOlutkannuKuvateksti: Olutkannu 1500-luvun lopulta. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.2020-04-14T11:53:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/24/suomalaisten-pyhiinvaellukset-keskiajalla-nayttely-vapriikissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/dsc_00761.jpgDSC_0076[1]Nikama ja ristiluu Turun tuomiokirkota. Analyysitulosten mukaan luut ajoittuvat 1000-1100 -luvuille, ja ne on yleensä liitetty Pyhään Henrikiin. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/dsc_00631.jpgDSC_0063[1]Turun tuomiokirkon noin 1300-luvulle ajoittuva Pyhän Margareetan reliikki koostuu silkistä, pergamentista ja yhdestä pienestä luunpalasta. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/nc3a4yttely.jpgNäyttelyVapriikin näyttelytilaa. Kuva: Anna-Maria Salonen.2020-04-12T11:10:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/02/14/ystavanpaivan-historiaa-ja-pyhan-valentinuksen-lukuisia-reliikkeja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valentinus_kronikka.jpgValentinus_kronikkaPyhä Valentinus kuvattuna vuonna 1493 valmistuneessa Nürnbergin kronikassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valentine_rome.jpgValentine_Romehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valentine_glasgow1.jpgValentine_GlasgowPyhän Valentinuksen luita uskotaan olevan myös Glasgowssa, Skotlannissa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valentine_dublin.jpgValentine_DublinDublinissa säilytettäviä Valentinuksen reliikkejä on puolustettu aitoina.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valentinus_praha.jpgValentinus_PrahaPrahasta löydettiin 2000-luvun alkupuolella Valentinuksen lapaluu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/roquemaure.jpgRoquemaureRanskan Roquemauressa juhlistetaan ystävänpäivää tuomalla ulos Pyhän Valentinuksen jäännöksinä pidetyt reliikit.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/monselice.jpgMonseliceVenetsian lähellä sijaitsevassa Monselicessa pidetään esillä ruumista, jonka sanotaan kuuluneen Pyhälle Valentinukselle.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/manesse.pngManesseKuva Manessen käsikirjoituksesta 1300-luvulta. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/chelmno.jpgChelmno2020-04-12T11:09:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/05/myohaisrautakautisia-eramaahautoja-ymparoiva-muinaisjaannos-ja-luonnonmaisema-paikkatietoanalyysien-kautta-tarkasteltuna/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/vaikutusalueanalyysi.jpgVaikutusalueanalyysiEsimerkki vaikutusalueanalyysistä. Kartta: Emilia Jääskeläinen 2017. Aineisto: Maanmittauslaitos 2016, Ville Hakamäki 2016, Museovirasto 2012.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/erc3a4maahautojen-sijainti.jpgErämaahautojen sijaintiErämaahautojen sijainti. (Kartta: Emilia Jääskeläinen. Aineisto: Ville Hakamäki 2016, Maanmittauslaitos 2016.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/teuva_lautamc3a4ki.jpgTeuva_LautamäkiTeuvan Lautamäen ruumishaudan esineistöä. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/oulujoen-vesistc3b6.jpgOulujoen vesistöOulujoen vesistöalue. Kuva: www.oulujoenreitti.fihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/heinisaari.jpgHeinisaariSuomussalmen Heinisaaresta löydetty polttohautaus. Kuva: Ville Hakamäki.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/c3a4htc3a4vc3a4.jpgÄhtävä(Miettinen 1991: 74)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/11/utajc3a4rvi.jpgUtajärviUtajärven Viinivaaran itäpään polttohautauksen paikka. Kuva: Ville Hakamäki.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/erc3a4maahaudat.jpgErämaahaudatErämaahautojen sijainti. (Kartta: Emilia Jääskeläinen. Aineisto: Ville Hakamäki 2016, Maanmittauslaitos 2016).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/muinaisjc3a4c3a4nnc3b6skohteet.jpgMuinaisjäännöskohteethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/vaikutusalueanalyysi_.jpgVaikutusalueanalyysi_2020-04-12T09:54:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/12/marvelin-ikuisuuskivet-ja-nakyja-nakeva-pyhimys/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/pyhc3a4n-teresan-kc3a4si-tviitti-e1586612327405.pngPyhän Teresan käsihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/pyhc3a4n-teresan-hurmio.jpgPyhän Teresan hurmioBerninin veistos Pyhän Teresan hurmio kuvaa Teresaa uskonnollisen elämyksen vallassa. (Kuva: Wikimedia Commons CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/thanos_with_infinity_gauntlet_and_stones_mcu.jpgMarvel ikuisuuskivetMarvelin hohtavat ikuisuuskivet. Kuva: Wikimedia Commons (fair use)2020-04-11T19:53:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/06/09/harvinainen-parantunut-vamma-nuolenkarki-selkanikamassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/koitas1.pngKoitas12020-04-11T15:49:45+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/16/itavallasta-loytyi-keskiaikainen-puujalka/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/rc3b6ntgen.jpgRöntgenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/proteesi_insitu.jpgProteesi_insituAmputoitu jalka ja proteesiin kuulunut rautarengas in situ. Kuva: OEAI (Itävallan arkeologinen instituutti).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/proteesi.jpgProteesiRautarengas, jonka halkaisija on vain hieman yli 7 cm, on kuulunut puiseen jalkaproteesiin. Rengas on todennäköisesti ollut puujalan pohjassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/itc3a4valta.jpgItävaltaKuva: OEAI (Itävallan arkeologinen instituutti).2020-04-11T15:48:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/20/uusi-tutkimus-hitlerin-hampaista-katkaisee-siivet-salaliittoteorioilta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/heusermann.jpgHeusermannTohtori Heusermannin toukokuussa 1945 laatima luonnos Hitlerin hampaista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/h2.jpgHitlerin pään röntgenkuvia. Hampaiston vaaleat alueet viittaavat implantteihin (Kuvan lähde ja tarkemmat tiedot: Sognnaes & Ström 1973:).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/h1.jpgh12025-04-20T07:01:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/03/01/turun-museokeskuksen-rautakasi-proteesi-1600-luvulta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/mekaaninen-kc3a4si.jpgmekaaninen käsiTurun museokeskuksen mekaanisen käden sormia on voitu liikutella kämmenosassa olevan nupin avulla. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/mekanisk_arm_protes_-_livrustkammaren_-_84281-tif.jpgMekanisk_arm,_protes_-_Livrustkammaren_-_84281.tifTukholman Livrustkammarenin rautakäsi on myös 1600-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/rautakc3a4si.jpgRautakäsiTurun museokeskuksen esinekokoelmissa oleva mekaaninen käsiproteesi on ajoitettu koristelun perusteella 1500-1600-luvun vaihteeseen. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).2020-04-11T15:43:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/08/16/kuinka-kauan-luut-sailyvat-maassa-ennen-kuin-maatuvat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/rungius.jpgRungiusVuonna 1629 kuollut kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen haudattiin Keminmaan kirkon lattian alle. Kirkkojen lattioiden alla vallitsevat kuivat ja viileät olosuhteet edesauttavat muumioitumista. Rungiuksen muumio on edelleen näytteillä Keminmaan vanhassa kirkossa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/hirviluoto1986_3.jpgHirviluoto1986_3Anna-Liisa Hirviluodon piirros Kuva: Hirviluoto 1986: 3.2020-04-09T07:50:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/04/laivalatomus-paijanteen-saaressa-luhangassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/9129333908_3d0b6e456c_z.jpg9129333908_3d0b6e456c_zMaisemaa Päijänteeltä. Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/8380590605_3cddee0615_z.jpg8380590605_3cddee0615_zMaisemaa Päijänteeltä. Kuva: Aki Suomela/Flickr CC.2020-04-08T11:22:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/12/29/george-washingtonin-tekohampaat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/washington.jpgWashingtonGeorge Washingtonin hammasvaivojen sanotaan näkyvän myös Gilbert Stuartin vuonna 1797 maalaamassa muotokuvassa. Mahdollisesti siinä näkyy ainakin tekohampaiden aiheuttama alahuulen pullistuminen. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/tekohampaat4.jpgtekohampaat4Kopio neljännestä Greenwoodin Washintonille valmistamasta hammasproteesista. Kuva: Science Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/tekohampaat3.jpgtekohampaat3Kuva: National Museum of Dentistry.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/hammassetti.jpghammassettiHopeinen hampaiden- ja suunhoitosetti, jonka uskotaan kuuluneen Washingtonille. Hammasharjan vieressä on kieliraspi. Kuva: Mountvernon.org.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/tekohampaat2.jpgTekohampaat2Kuva: Mountvernon.org.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/tekohampaat.jpgTekohampaatKuva: Mountvernon.org,https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/hammasharja.jpghammasharjaWashingtonin omistaman plantaasin Mount Vernonin kaivauksilta löytynyt hammasharja. Kuva: http://www.mountvernonmidden.org/default.html2020-04-08T10:30:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/13/kivikauden-kesysiat-tulivat-lahi-idasta-ja-risteytyivat-eurooppalaisten-villisikojen-kanssa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/sanglochon_male_2014-09-06_17.14.59.jpgSanglochon_male_2014-09-06_17.14.59.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/villisika.jpgVillisikaKuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/sika.jpgSikaTulokassiat risteytyivät paikallisten villiskojen kanssa. Tämä viittaa siihen, että sikoja ei kesytetty itsenäisesti Euroopassa. Kuva: WIkimedia Commons.2020-04-08T04:38:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/29/taistelua-tartuntatauteja-vastaan-karanteenin-ja-eristamisen-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/5800090028_ab31a7f5f2_c-e1585324780483.jpg5800090028_ab31a7f5f2_cVuonna 1720 Marseille eristettiin muusta Provencesta ruton leviämisen estämiseksi. Yhteydenpito toisiin alueisiin kiellettiina kuolemantuomion uhalla. Eristysalueen rajalle pystytettiin muuri Mur de la Peste, jonka varrelle perustettiin vartioasemia. Kuvassa muurin jäänteitä Langesissa. Kuva: Esther Westerveld/Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/rutto-lontoossa.jpgRutto LontoossaEdmund Evansin puupiirros vuodelta 1864 kuvaa Lontoon ruttoepidemiaa vuosina 1664-1666. Ruton saastummatat talot merkittiin punaisilla risteillä. Kuva: Wellcome Library.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lazaretto.jpgLazarettoLazaretto Napolissa. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/ruttoepidemiat.jpgRuttoepidemiathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/karanteeni.jpgkaranteeniVuonna 2011 Romaniassa eristettiin kylä, jonka asukkaat luulivat lääkärien myrkyttävän koleraan sairastuneet. Kuvassa sotilaat valvovat aluetta. Kuva: F. De Haenen, The Illustrated London News 1911.2020-06-10T15:41:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/07/illanvirkku-aamuntorkku-ihmisen-vuorokausirytmin-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/noon.jpgNoonVincent Van Goghin maalaus vuodelta 1890 esittää päiväunille käyneitä peltotyöläisiä. (Wikimeda Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/hadza.jpgHadzaTutkimuksessa (Samson et al. 2017) seurattiin tansanialaisten metsästäjä-keräilijöiden hadzojen unirytmiä. Kuvassa hadzoja metsästysretkellä. (Andreas Lederer/Wikimedia Commons)2021-03-01T04:29:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/09/skottirotasta-kryppysukkaan-haukkumasanoja-1600-luvun-turusta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/praxis.jpgPraxisNimittelyä 1500-luvun puupiirroksessa. Kuva: Praxis rerum criminalium iconibus illustrata (1562).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/766px-pillory_psf.png766px-Pillory_(PSF)Kaakinpuu oli julkinen rangaistuspaikka, johon toisinaan viitattiin myös nimittelysanoilla. Kuva: Pearson Scott Foresman (Public domain).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/04/1019px-steen_argument_over_a_card_game.jpg1019px-Steen_Argument_over_a_Card_GameNimittelyt alkoivat usein juopumuksen myötä. Jan Steenin maalaus 1600-luvun lopulta.2020-04-09T15:12:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/10/a-m-tallgrenin-kaivaus-euran-sorkkisten-lahteenmaessa-kesalla-1918/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lc3a4hteenmc3a4ki_kirje.jpgLähteenmäki_kirjeA. M. Tallgren kuvasi Lähteenmäen röykkiökaivausta äidilleen Jenny Maria Tallgrenille kirjeessä välittömästi Helsinkiin palattuaan. Kirjeeseensä hän piirsi röykkiön pohja- ja profiilikuvat. Vrt. kaivauskartta edellä. KA JMMT 15 A. M. Tallgren Jenny Maria Tallgrenille 6.6.1918.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lc3a4hteenmc3a4en-rc3b6ykkic3b6.jpgLähteenmäen röykkiöLähteenmäen röykkiö ennen purkamista. Kuva: A. A. Tallgren, Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lc3a4hteenmc3a4ki.jpgLähteenmäkiA. M. Tallgrenin kentällä tekemät Lähteenmäen röykkiön pohja- ja profiilipiirrokset. Museovirasto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/eura-lc3a4hteenmc3a4ki-01.jpgEura Lähteenmäki 01https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/a-m-tallgren.jpgA M TallgrenA. M. Tallgren 1910-luvulla. Yksityiskokoelma.2020-04-12T10:09:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/04/01/kuinka-toimia-poikkeustilanteessa-ohjeet-kuvitettuna/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/09.jpg09https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/03.jpg03https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/001.jpg001https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/02.jpg02https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/05.jpg05https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/06.jpg06https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/002.jpg002https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/09b.jpg09bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/07.jpg07https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/04.jpg042020-04-01T06:37:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/31/pronssikautisia-kivikirveita-roykkioissa-ja-rautakauden-kalmistoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/km20552_10.jpgKM20552_10Euran Luistarista löytynyt pronssikautisen kirveen kappale (KM 20552:10). Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/3078.jpg3078Myöhäispronssikautinen skandinaavinen kivikirves Virtain Alahavangan kylästä. Kuva: Jarkko Saipio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/pronssikautinen.jpgpronssikautinenRaision Mahittulan Tuomalan rautakautisesta kalmistosta löytynyt pronssikautisen kirveen kappale. Kuva: Jarkko Saipio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/2994_7.jpg2994_7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/2994_8.jpg2994_82020-03-31T14:16:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/10/28/uusi-tutkimustulos-ruttoa-viron-alueella-jo-kivikaudella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/yersiniapestis.jpgYersiniaPestisYersinia Pestis -bakteeri aiheuttaa kolmea erilaista tautia: paiseruttoa, keuhkoruttoa ja septistä ruttoa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/sope_kalmisto.jpgSope_kalmistoKoillis-Virossa sijaitseva Sopen kivikautinen kalmisto löytyi pellonmuokkauksen yhteydessä 1800-luvun lopulla. Paikalle on haudattu kymmenkunta vainajaa, joiden joukossa on uuden tutkimuksen mukaan ollut ruttoon kuollut yksilö. Kuva: Ingmar Noorlaid.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/fig1.jpgFig1Tutkimuksessa etsittiin taudinaiheuttajan muinais-DNA:ta yhteensä 101 yksilön hampaista Euroopassa ja Aasiassa. Sopivia näytteitä hankittiin niin kaivauksilta kuin museokokoelmista. Yhteensä seitsemän yksilön hampaasta löydettiin Yersinia pestis -bakteeria. Yksilöt ja ajoitukset on esitetty kuvassa. Yläkulman hautaus on Sintasha-kulttuuriin kuuluvalta Bulanovon kohteelta. Kuva: Rasmussen & Allentoft et al. 2015, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/tammenmc3a4ki.jpgTammenmäkiNuorakeraaminen saviastia ja kaksi vasarakirvestä Kaarinan Tammenmäen mahdollisesta hautapaikalta. Kuva: M. Haverinen 2010, Museovirasto. 2020-03-26T21:29:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/26/ruttoepidemian-torjuminen-turussa-vuonna-1657/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/turku-1600-luku.jpgTurku 1600-lukuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/rutto.jpgRuttoKulkutaudin kauhuja E.M.Wardin piirroksessa vuodelta 1848. Kuva: Wellcome Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/lontoon-rutto.jpgLontoon ruttoLontoon ruttoepidemiasta kertovan pamfletin kuvitusta vuodelta 1625. Lontoossa oli 1600-luvun kuluessa useita epidemioita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/john-dunstall-1665.jpgJohn Dunstall 1665John Dunstallin puupiirros vuodelta 1665 esittää ruttohautoja Lontoossa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/turku_1811.jpgTurku_1811Turku ennen Turun paloa. G.S. Sergejevin maalaus vuodelta 1811.2020-05-08T14:02:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/09/19/museoviraston-aineistojen-tutkimus-haasteita-ja-tavoitteita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/09/ss.jpgssSanna Saunaluoman puheenvuorossa käsiteltiin mm. digitaalisen aineiston säilyttämiseen liittyviä asioita. Myös muinaisjäännösrekisterin käytettävyys. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/09/69681804_733248433769563_8544803110013370368_n.jpg69681804_733248433769563_8544803110013370368_nKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/09/tahi.jpgtahiKuva: Ulla Moilanen.2020-03-26T15:51:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/10/rannikon-pronssikaudesta-kakisalmen-laanin-ortodoksikulttuurin-tutkimukseen-turun-yliopiston-arkeologian-oppiaineen-50-vuotisjuhlaseminaari-7-12-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/vanhalinna27122019-1.jpgvanhalinna27122019https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/m012_akdg4747_1.jpgM012_AKDG4747_1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kekomc3a4ki.gifkekomäkihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/spurila.pngspurilaKuvassa oikealla Paimion Spurilasta löytynyt roomalaisaikainen kaularengas. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/keskustelu.pngkeskusteluhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/ruohonen.pngruohonenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/jouko-pukkila-vanhalinna-1.jpgjouko-pukkila-vanhalinnahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/jukka-luoto-vanhalinna-ja-spurila.jpgJukka Luoto Vanhalinna ja SpurilaJukka Luoto aloitti esitelmänsä kertomalla Liedossa sijaitsevan Pahkan Pahamäen tutkimuksista.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/79212876_447175239309362_1352286232855445504_n-1.jpgTeija Tiitinen kertoo arkeologian teoreettisen taustan muutoksesta. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/juha-ruohonen-ja-2019-opetuskaivaukset.jpgJuha Ruohonen ja 2019 opetuskaivaukset2020-03-26T15:50:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/07/17/historiallisen-ajan-sydanhautaukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/sydc3a4ntutkimus.jpgsydäntutkimusKuva: Colleter et al. 2016, fig. 6 (osa, muokkaukset: Ulla Moilanen).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/sydc3a4nhautaus.jpgSydänhautausRennesistä löytyneitä ihmissydämen sisältäneitä sydämenmuotoisia rasioita. Kuva: Rozenn Colleter, Inraphttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/3991909768_3466f6e078_z.jpg3991909768_3466f6e078_zBergin markiisin sydämen sisältävä rasia vuodelta 1656 Évreuxin museossa. Colleter et al. 2016 käyttävät sydäntä varten valmistetusta rasiasta nimitystä "kardiotafi". Kuva: Dave/Flickr (CC BY-NC-SA 2.0). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/sydc3a4nuurna.jpgSydänuurnaVuonna 1586 kuolleen Sir Henry Sidneyn sydäntä varten valmistettu lyijyuurna. Kuva: British Museum CC BY-NC-SA 4.0. www.britishmuseum.org/research/collection_online/collection_object_details.aspx?objectId=37765&partId=12020-03-26T15:46:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/02/levanluhdasta-marsiin-xx-inqua-congress-dublinissa-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/mammutti.jpgmammuttiVillamammutin ennallistus stuttgartilaisessa museossa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/phoe.pngphoeJäätä Phoenix-luotaimen laskeutumispaikalla Marsissa. Kuva: NASA.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/inqua3-1.jpginqua3Kirjastaan "Reconstructing Quaternary Environments" tunnustuksen saaneet Mike Walker ja John Lowe kertoivat haasteista kirjoittaa uutta päivitettyä kvartäärigeologian oppikirjaa. Tietoa tulee nykyisin niin nopeasti ja niin monelta alalta, että kirja vanhentuisi nopeasti. Sama tietotulva koskee montaa muutakin alaa geotieteiden lisäksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/inqua4.jpginqua4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/inqua2.jpginqua2Konferenssissa jaettu oheismateriaali sisälsi repun, metallisen vesipullon, Irlannin geologisia karttoja ja tiivistelmän ohjelman sisällöstä.2020-03-26T15:45:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/27/kasvinosien-ja-siementen-tunnistamista-helpottava-tietokanta-digital-plant-atlas/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/vesitatar.jpgvesitatarVesitatarin siemen Luhangasta. Kuva: Digital Plant Atlas.2020-03-28T10:28:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/27/tollensen-vainajat-ja-pronssikautisen-vakivallan-merkit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense7.jpgtollense7Vamma otsaluussa. Kuva: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense6.jpgtollense6Kaivaustutkimukset Tollense-joen laaksossa. Kuva: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense5_spiegelonline.jpgTollense / Bronzezeit / SchlachtfeldOsa tutkimuksista on tehty veden alla sukeltamalla. Kuva: Der Spiegel.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense4.jpgtollense4Piinuolenkärki reisiluussa. Kuva: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense3.jpgtollense3Paikalta on löytynyt myös puisia aseita, kuten kuvan nuija. Kuva: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense2.jpgtollense2Kuva: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense1.jpgtollense1Pronssinen nuolenkärki kalloon uponneena. Kuvat: Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tollense.jpgtollenseTollense-joki Saksassa. Kuva: Thomas Kohler/Wikimedia Commons.2020-03-25T16:54:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/10/lasten-luustoian-maarityksesta-2/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/luun-pituuden-kasvuvauhti.jpgLuun pituuden kasvuvauhtiLuun pituuden kasvuvauhti on samanlainen populaatioiden välillä ensimmäisen ikävuoden ajan. Kuva: Hoppa 1992.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/reisiluun-luutuminen.jpgLasten luustoiän määrityksestäKaavio reisiluun kehityksestä eri ikävaiheissa.2020-03-25T13:18:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/25/uusia-koruaarteita-esiin-merkittava-apuraha-kalevalaisten-naisten-liiton-tutkimusprojektiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/museoviraston-arkistossa.-e1585042469539.jpgmuseoviraston-arkistossa.Löytöjen tutkimusta Museoviraston arkistossa. Kuva: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/elainhahmoinen-riipus.-metallinetsintaloyto-hameenlinnan-perttulasta.-museovirasto..jpgelainhahmoinen-riipus.-metallinetsintaloyto-hameenlinnan-perttulasta.-museovirasto.Eläinhahmoinen riipus. Metallinetsintälöytö Hämeenlinnan Perttulasta. Kuva: Museovirasto2020-03-24T11:33:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/07/sikioiden-ja-kastamattomien-lasten-hautaaminen-kristillisella-ajalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/ew_gloucester.jpgEW_GloucesterVasta reformaation jälkeen kastamattomia lapsia ryhdyttiin kuvaamaan myös hautamonumenteissa. Synnytykseen 1622 kuolleen Elizabeth Williamsin hautamonumentissa on kuvattuna myös lapsi. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/sebald.jpgSebaldLapsikuolleisuutta kuvaava saksalainen puupiirros 1500-luvun alusta. (Sebald Beham).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/paimio_kirkkomaa.jpgPaimio 2013Paimion kirkkomaalta tutkittu vastasyntyneen hauta. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/medieval-baptism-650x430.pngmedieval-baptism-650x430Keskiaikainen kuva lapsen kastamisesta. Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/lg.jpgCranach, Lucas : Christus in der Vorhölle, GK I 2271.Limbo Lucas Cranach vanhemman maalauksessa vuodelta 1530. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/luoto2007_18.jpgluoto2007_18Vantaan Pyhän Laurin kirkon kirkkomaalle haudattu 19-20 raskausviikon ikäinen sikiö. Kuva: Kalle Luoto (Luoto 2007: 18).2020-03-23T13:31:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/05/02/sandbyn-kehalinnan-loydot-kansainvaellusaikainen-joukkosurma-oolannissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/millefiori.jpgmillefioriMillefiori-helmi. Kuva: Daniel Lindskog.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/solki.jpgsolkiYksi Sandbyn kullatuista reliefisoljista. Kuva: Jan-Henrik Fallgrenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/sandby2.jpgSandby2Talon nro 40 oviaukosta löytyneet luurangot kuuluvat nuorille miehille. Kuva: Kalmarin lääninmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/sandby-3.jpgSandby 3Talossa nro 50 makasi vanhempi mies osittain lieden päällä. Kuva: Kalmarin lääninmuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/sandby.jpgsandbyLinnoituksen sisällä olevat talonpohjat, joita ensimmäisen kerran luonnosteltiin jo 1600- ja 1700-luvuilla. Kuva: Viberg 2012.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/sandby-borg.jpgSandby BorgSandbyn2020-03-23T08:10:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/10/06/neoliittista-hammashoitoa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/10/onko-tc3a4ssc3a4-paikattu-hammas-neoliittiselta-kivikaudelta.jpgNeoliittinen hammaspaikkaVastajulkaistun tutkimustuloksen mukaan Sloveniasta löytyneessä 6500 vuotta vanhassa hampaassa voi olla Euroopan vanhin tunnettu hammaspaikka.2020-03-20T12:56:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/21/tervanpolton-historiaa-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/terva_palaa.jpgTerva_palaaTervahauta tervanpolttonäytöksessä. Kuva: Wikimedia Commons.2020-03-20T10:55:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/12/05/muinais-dnata-kivikautisesta-purupihkasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/12/purupihka.jpgPurupihka2020-03-20T10:30:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/19/vaarennos-jaljitelma-vai-paranneltu-esine-kourutaltta-pihtiputaalta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/laukaan-kourutaltta-2.jpgLaukaan kourutaltta 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/laukaan-kourutaltta.jpgLaukaan kourutaltta2020-03-19T05:37:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/24/massatavaraa-vainajille-keramiikka-liedon-pahkan-pahamaen-polttokenttakalmistossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/keramiikkaa-e1581945395294.jpgkeramiikkaaAstioita on käytetty rautakaudella monin eri tavoin. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/1a-tyypin-reuna-ja-pohjapaloja.png1A tyypin reuna- ja pohjapalojaTyypin 1A reuna- ja pohjapaloja. (Reinikainen 2019).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/pahamc3a4ki-maisema2.jpgpahamäki-maisema2Liedon Pahkan Pahamäki. Kuva: Teija Tiitininen, kyppi.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/pahamc3a4ki_lasi.jpgPahamäki_lasiMikroskooppikuva keramiikan sekoitteena käytetystä lasista. (Reinikainen 2019.)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/m012_km18000_2629.jpgM012_KM18000_2629Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/pahamc3a4ki_kaavio-2.jpgPahamäki_kaavio 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/pahamc3a4ki_kaavio1.jpgPahamäki_kaavio12020-03-18T09:19:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/12/02/kaikkihan-ristinpellon-tietavat-vai-tietavatko-sittenkaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/ristinpelto1.jpgRistinpeltohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/ristinpelto.jpg"Kaikkihan Ristinpellon tietävät!"2020-03-17T14:28:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/11/bohon-ihmeitatekeva-hautahiekka-maaperabakteereista-apua-uusien-antibioottien-kehitykseen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/streptomyces_sp._from_the_boho_soil.jpgStreptomyces_sp._from_the_Boho_soilStreptomyces sp. -bakteeri Bohon maaperästä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/sacred_heart_church_graveyard_overlooking_boho_countryside.jpgSacred_Heart_Church_graveyard_overlooking_Boho_countryside2020-03-17T12:03:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/10/saamelaisaineistojen-palautuksen-ja-tutkimuksen-perusteita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/eeva-kristiina-harlin-e1583828947809.jpgEeva-Kristiina Harlin2020-03-15T11:32:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/15/aikamatkalla-hogne-jungnerin-haastattelu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/mc3a4nnyt-1.jpgmännythttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/aitken-ja-jungner.jpgAitken ja Jungnerhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/tehotiimi.jpgtehotiimihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/hc3b6ge-1.jpghögehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/1280px-arppeanum_-_dsc05409.jpg1280px-Arppeanum_-_DSC05409https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kpiiri.jpg_kpiirihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/ams2001.jpgams2001Högne Jungner ja Kumpulan hiukkaskiihdytinlaitteiston johtoviidakko vuosituhannen alussa. (Kuva: Luonnontieteellisen keskusmuseon vuosikertomus 2001https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/avajaiset.jpgavajaisethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/m012_km9390_110_115_120_130_131_128.jpgM012_KM9390_110_115_120_130_131_128https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/hjkalliomaalaus.png_hjkalliomaalaus2020-03-15T08:46:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/20/onko-suomesta-loytynyt-kivikautisiin-asumuksiin-tehtyja-hautauksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/punamultahauta.jpgpunamultahautaPunamultahauta Laukaan Hartikan kalmistossa. Mirja Miettinen 1988/Museovirasto. Finna.fi.2020-03-14T18:34:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/14/pakko-tanssia-keskiajan-tanssiepidemiat-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/tanssimania_hondius.jpgTanssimania_HondiusHendrick Hondiuksenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/tanssimania-1.jpgTanssimaniaTanssimania aiheutti paikallisia epidemioita muun muassa Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa 1300–1600-luvuilla. Pieter Brueghel vanhemman piirros vuodelta 1564 esittää transsimaiseen tilaan vajonneita tanssijoita Molenbeekissa, Belgiassa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/tanssimania1642.jpgTanssimania1642"Tanssiruttoon" sairastuneita Hendrick Hondiuksen teoksessa vuodelta 1642. Yleisimmän selityksen mukaan tanssimania olisi ollut psykologista ja yksilöiden henkilökohtaisia stressireaktioita traumaattisiin tapahtumiin. Kuva: Wikimedia Commons.2020-03-14T18:25:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/06/07/sairasta-historiaa-populaaria-arkeologiaa-roolipeliharrastajille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/lepra.jpglepra1400-luvun lopulla piirettu kuva esittää lepraan sairastunutta, joka ilmoittaa itsestään räikän tai kastanjettien kaltaisen soittimen avulla. (PD/Bibliothèque nationale de France) 2020-03-14T15:00:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/13/sota-ajan-arkeologiaa-ja-sotien-kulttuuriperintoa-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kuva-2-1.jpgPorin sirpalesuojathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/img_4281.jpgTulliniemen kaivauksetHangon kenttätutkimukset toteutetaan yleisökaivauksina, joiden kautta kuka tahansa voi viettää päivän arkeologina. Kuva: Jan Fast.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/10.jpgElla Kivikoski kaivaukset Pirdoilahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/kirje.jpgkirje2020-03-13T09:17:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/18/mesa-verden-pueblointiaanien-kokoelma-suomen-kansallismuseossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/mesaverde_cliffpalace_20030914.752.jpgMesaverde_cliffpalace_20030914.752Mesa Verde, Cliff Palace (Wikimedia Commons, CC BY SA 3.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-06.jpgPueblonäyttely 06Astioita ja puutappeja Step Housen haudasta B. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-05.jpgPueblonäyttely 05Step Housen hauta G sisälsi muun muassa astioita ja kaivukepin. Saviastiassa on hakaristi. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-04.jpgPueblonäyttely 04Kaivukeppi Sten housen haudasta D sekä keramiikka-astioita. Keppejä on käytetty maanmuokkaukseen maissinviljelyssä tai rakentamisen yhteydessä. Niiden avulla on myös voitu kaivaa kasvien mukuloita. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-03.jpgPueblonäyttely 03Step Housen hauta C sisälsi osittain palaneen maissintähkän sekä pajusta punotun korin, jossa oli maissijauhoa (nyt lasipurkissa). Sen päälle oli asetettu keramiikkaruukku. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-02.jpgPueblonäyttely 02Vainajan mukana haudatut kulhot ja kauha Pool Canyonista. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/pueblonc3a4yttely-01.jpgPueblonäyttely 01Pieni kauha ja kulho Kodak Housen rauniosta 22. Tällaisia esineitä on käytetty ruoan syömiseen ja tarjoiluun. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/richard-wetherill-mesa-verde.jpgRichard-Wetherill mesa verdehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/chapins-mesa-cliff-canyon-cliff-palace-mesa-verde.jpgChapin's mesa, Cliff Canyon, Cliff Palace mesa verde2020-03-11T05:10:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/27/saamelaisalueen-arkeologiaa-ja-eettisia-kysymyksia-inarin-konferenssissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/carta_marina-lappia.jpgCarta_Marina-lappiahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/indigenous-archaeology.jpgIndigenous archaeologyhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/poroansat1.jpgPoroansatVeronika Paschenkon muistiinpanoja Jostein Bergstølin saamelaisia poroansoja käsittelevästä esitelmästä. Norjalaiset poroansat olivat hyvin suuria, jopa kilometrien pituisia, ja niitä oli kolmea eri tyyppiä. Ansat oli aidattu korkeilla aitauksilla, ja ne kapenivat kohtaan, jossa porot joutuivat umpikujaan, putosivat rotkoon tai tulivat heti teurastetuiksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/poroansat.jpgPoroansatVeronika Paschenkon muistiinpanoja Jostein Bergstølin saamelaisia poroansoja käsittelevästä esitelmästä. Norjalaiset poroansat olivat hyvin suuria, jopa kilometrien pituisia, ja niitä oli kolmea eri tyyppiä. Ansat oli aidattu korkeilla aitauksilla, ja ne kapenivat kohtaan, jossa porot joutuivat umpikujaan, putosivat rotkoon tai tulivat heti teurastetuiksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/flesberg.jpgFlesbergErämaahauta Trollerudissa, Flesbergissä, Norjassa. kuva: Buskerud fylkeskommune.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/neiden.jpgNeidenNeidenin uudelleenhaudattujen luiden paikka. Kuva: Minerva Piha.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/sevettijc3a4rvi.jpgSevettijärviKolttien ortodoksihautausmaa Sevettijärvellä. Kuva: Veronika Paschenko.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/sami_rune_drum_hammer_history_museum_oslo.jpgSami_rune_drum_hammer_history_museum_OsloMoninaisiin identiteetteihin Gjerden mukaan viittaa myös oheinen noitarummun vasara, joka on löytynyt Hedmarkin Rendalenista, Norjasta. Vasara kuuluu selvästi saamelaiseen kulttuuriin, mutta siinä on erilaisia koristemotiiveja, mm. Ringeriken tyyliä, jota on käytetty esimerkiksi skandinaavisissa riimukivissä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/rounala_kyrka.pngRounala_kyrkaRounalan kirkko Anders Buren kartassa 1626. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/nasafjc3a4ll.jpgNasafjällYksi Nasafjälletin 1600-luvulle ajoittuvista hopeakaivoksista. Kuva: Wikimedia Commons.2020-03-10T15:46:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/04/17/maanviljelykulttuuriin-siirtyminen-nakyy-luissa-ja-vaestomaarissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/m012_suk436_58.jpgM012_SUK436_58Saamelainen äiti ja lapsi. Kuva: Väinö Auer 1918, Museovirasto. Finna.fi (CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/ohra.jpgOhraOhra on vanhin Suomen alueella viljelty vilja. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/cramon-taubadel-2011-page-19550.jpgCramon-Taubadel 2011 page 19550Leuan muodon muutokset erotettuna elinkeinolla. Mustat symbolit ovat metsästäjä-keräilijä-yhteisöjä, kun taas valkeat symbolit ovat maatalousyhteisöjä. Kuva: Cramon-Taubadel 2011: 19550.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/pelto.jpgpeltohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/tell-halula.jpgtell halula2020-03-10T13:46:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/12/11/kirkkoon-hautaamisen-historiaa-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/haukiputaan-kirkkohaudat.jpgHaukiputaan kirkkohaudatHaukiputaan kirkon alla on useita hautoja. Enemmistö niistä edeltää nykyistä kirkkoa, joka rakennettiin vuosina 1762–1764 aiemman kirkkorakennuksen ympärille. Uuden kirkon aikana lattian alle haudattiin enää ainoastaan viisi lapsivainajaa. Kuva T. Väre.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/keminmaan-kirkkohaudat.jpgKeminmaan kirkkohaudatHelpoimmin saavutettavissa olevat haudat Keminmaan vanhan kivikirkon lattian alla ajoittuvat pääosin varsinaisen kirkkohautaustavan jälkeiselle ajalle. Ne on alun alkaen tuotu autiokirkkoon talvisäilytystä varten, mutta määräysten vastaisesti niitä ei koskaan toimitettu kirkkomaalle, vaan ne ovat saaneet jäädä kirkkoon pysyvästi. Kuva T. Väre.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/haudankaivajat-kirkossa.jpgHaudankaivajat kirkossaHaudankaivaja kaivamassa hautapaikkaa kuvitteellisessa hollantilaisessa kirkossa. Yksityiskohta Daniel de Blieckin maalauksesta (1655, Ferens Art Gallery, Hull, UK). Kuva T. Kallio-Seppä.2020-03-10T13:41:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/07/20/keskiaikainen-mies-sai-taudin-lampaasta-tai-sen-maidosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/bruselloosi3.jpgBruselloosi3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/bruselloosi2.jpgBruselloosi2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/bruselloosi1.jpgBruselloosi12020-03-10T13:38:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/05/16/pro-gradu-tutkielma-waikioita-waiwoja-watasta-kolera-ja-siita-kayty-keskustelu-1800-luvun-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/c3a5bo_u.jpgåbo_uhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/simelius.jpgSimeliusAnders Gustav Simeliuksen hautakivi. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/itc3a4harjun-kolerahautausmaa2.jpgItäharjun kolerahautausmaa2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/itc3a4harjun-kolerahautausmaa1.jpgItäharjun kolerahautausmaa1Itäharjun kolerahautausmaata. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/img_6933.jpgIMG_6933Itäharjun kolerahautausmaata. Kuva: Sofia Paasikivi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kolera.jpgkolera1830-luvulla tehty lääketieteellinen piirros kuvaa koleran uhria ennen sairastumista ja tunnin kuluttua oireiden alkamisen jälkeen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kakolanmc3a4en-kolerahautausmaa.jpgKakolanmäen kolerahautausmaaKakolanrinteen kolerahautausmaata tutkittiin pelastuskaivauksissa 2011-2012. Kuvassa hauta nro 8. Kuva: Sonja Hukantaival (DT2011:36:100).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kolera_bakteeri.jpgKolera_bakteeriKolerabakteereja elektronimikroskoopilla kuvattuna. Kuva: Public Domain.2020-03-10T13:28:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/29/uralilaisen-alueen-kontaktit-monitieteisesta-nakokulmasta-yhteenveto-tyopajasta-seilissa-26-28-8-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/alien-friends.jpgAlien friendsTyöpajaan oli aikataulutettu myös pienryhmätyöskentelyä. Yhdessä tehtävässä piti opastaa ulkoavaruuden asukkaita https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kana.jpgKanaMukavan työpajan maskottina oli erään tutkijan nuori kana, joka osallistui myös metsäekskursiolle.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kiki.jpgkikiLiitutaululle oli ilmestynyt ehdotus Kipot ja kielet -hankkeen englanninkieliseksi käännökseksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/geneettinen-historia.jpgGeneettinen historiahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/tarhakalmisto.jpgtarhakalmistoKroggårdsmalmenin tarhakalmisto Karjaalla. Kuva: Museovirasto/Finna.fi, CC BY 4.0.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/vanuatu.jpgVanuatuVanuatun sijainti kartalla ja paikallisia asukkaita perinteisissä asuissa. Valokuva: Thomas Ballandras/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/uralilaiskielet.pngUralilaiskieletUralilaisten kielten sukupuu. Wikiwand 29.8.2019.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/lepra.jpgLepraLepran aiheuttamia muutoksia kasvoissa, valokuva vuodelta 1886. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/jakutianhevonen.jpgJakutianhevonenJakutianhevonen, joka on suomenhevosen ja eestinhevosen geneettinen serkku. Kuva: Maarten Takens/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/linturiipus.jpgLinturiipusNiin sanottu permalainen linturiipus (KM 8767:1). Kuva: Museovirasto/Finna.fi, CC BY 4.0.2020-03-10T13:24:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/04/22/koleralle-koleran-kuolema-kulkutauti-slaavilaisissa-kansanuskomuksissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/koleramellakka.jpgkoleramellakkaKolera aiheutti Venäjällä useita mellakoita 1800-luvulla. Kuva on vuodelta 1892 ja esittää Astrahanin koleralevottomuuksia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/kolera_ja_taikausko2.jpgKolera_ja_taikausko2Kolera aiheutti venäjällä useita mellakoita. Kuvan teos on julkaistu Le Petit Journalissa 1892 ja se kuvaa Astrakhanin koleralevottomuuksia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/kolera_ja_taikausko.jpgKolera_ja_taikausko2020-03-10T13:41:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/16/visulahden-kalmiston-kaivaus-1955/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/visulahti18.jpgVisulahti18https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/visulahti09.jpgvisulahti092020-03-09T17:47:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/29/arkkusyntyma-makaaberin-ilmion-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistopiiri_aebelholt.jpgKalmistopiiri_Aebelholthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistopiiri_obenaus_vanhempi.jpgkalmistopiiri_Obenaus_vanhempihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistopiiri_sayer-and-dickinson-2013figure-1.pngkalmistopiiri_Sayer and Dickinson (2013)(Figure 1)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistopiiri_appleby-et-al-2012-figure-3.png"Arkkusyntymä"2020-03-09T08:23:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/07/myyttinen-karhu-suomen-historiassa-kivikaudelta-nykypaivaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/auringonsyc3b6jc3a4.jpgauringonsyöjäKuva: Ernits , Fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/kallohonka.jpgkallohonkaHenrik Laitisen piirros kuvaa Kangasniemen Ohensalon Karhunpääsaaren kallohonkaa, jota on käytetty karhupeijaisrituaaleissa. (Kuva: Manninen 1953: 77, muokkaus U. Moilanen). 2020-03-08T15:11:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/06/sotkamon-kiikarusniemen-kivikautisessa-keramiikassa-uivat-vesilinnut/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kiikarusniemi.jpgKiikarusniemiKiikarusniemestä löydettyä Sär 1 -keramiikkaa, jossa on geometrista vesilintukoristelua. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).2020-03-08T10:01:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/08/naisen-kunnia-maria-natterin-oikeudenkaynti-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/1600-luvun-suudelma.jpg1600-luvun suudelmaPuupiirros 1680-luvun seksuaalissävytteisestä balladista Advice to Young Gentlemen. Magdalene College (Ebba 21751). ebba.english.ucsb.edu/ballad/21751/imagehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/jalkapuu.jpgJalkapuuMaria ja Jöran tuomittiin jalkapuurangaistukseen. Kuvan jalkapuut Ulvilan kirkosta (Wikimedia Commons).2020-03-08T06:31:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/03/leipaa-ja-viinaa-kuolleelle-ruoka-ja-juoma-hautauksissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/hautaleipc3a4.jpghautaleipaHautaleipä Ahvenanmaan Långänsbackenin rautakautisesta kumpukalmistosta. Kuva: Kivikoski 1980, Plansch 2: 12 (muokattu).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leipc3a4.jpgleipaFragmentaarinen leipä. Viikinkiaikainen hautalöytö Upplannin Sollentunan Häggvikistä. Kuva: Statens historiska museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leivc3a4t_birka.jpgleivat_birkaBirkan haudoista löytyneitä leipiä. 2020-04-22T14:30:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/03/05/outo-kuolema-mika-oli-tutkittava-%e2%88%92-kuolinsyyntutkimuksia-turussa-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/03/tuomioki_23.jpgTuomioki_23te kämnerinoikeuden pöytäkirjasta 6.2.1674, jossa Gertrud Mårtensdotter vaatii poikansa kuolemansyyntutkimusta. KA z:189, 27. Häkäkuolema kävi ilmi kämnerinoikeuden tutkinnassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kallo.jpgKalloKuolemansyy oli usein löydettävissä helpommin kuin epäillyissä itsemurhatapauksissa. Esimerkiksi rutto oli Jumalan lähettämä rangaistus elämän harmonian rikkomisesta ja siten itse aiheutettu. Ruttotaulu Augsburgista ca. 1607-1635. Tällaisia tauluja ripustettiin taudin saastuttamien talojen ulkoseinälle. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/turun-linna.jpgTurun linnaTurun linnassa on historian kuluessa hoidettu niin hallinnollisia tehtäviä kuin vankeja. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/turku-1600-luvulla.jpgTurku 1600-luvullaTurun kartta vuodelta 1634. Kuva: Wikimedia Commons.2020-03-05T05:26:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/27/esittelyssa-suomalaisen-kuolemantutkimuksen-seura-ry/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/skts.jpgSkts2020-03-01T13:35:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/09/28/spitaalin-historiaa-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/09/kc3b6kar.jpgKökarKökarin kirkko, jonka yhteydessä toimi keskiajalla luostari. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/09/gloskc3a4r.jpgGloskärGloskärin kartan titulatuura vuodelta 1783. Tuolloin saari oli autiona. KA, Maanmittaushallitus, Sund, Allmänning (Å 15:1/1-2)2020-03-01T13:25:17+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/13/sam-een-spetelskaman-abott-hafuer-spitaalitapaus-1600-luvun-helsingin-pitajasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/kuva-2x.jpgKuva 2XHelsingin hospitaali sijaitsi 1550–1640-luvuilla Vanhankaupungin kirkon lähellä, kaupunkialueen pohjoisosassa. Kuva Kansallisarkisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/kuva-1-2.jpgKuva 1 (2)Mårtensbyn kylän vanhat tonttimaat, joilla Mickil Simonssoninkin tila sijaitsi, erottuvat edelleen metsäisinä kumpareina peltojen keskellä Vantaanjoen länsirannalla. Kuva Andreas Koivisto/ Vantaan kaupunginmuseo.2020-03-01T13:21:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/28/miekan-ponnesta-kalevala-koruksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kirmukarmu.jpgKirmukarmuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/kalevalakoru.jpgKalevalaKoru2020-02-28T06:45:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/27/maan-ja-taivaan-valilta-nayttely-esittelee-turun-yliopiston-arkeologiaa-ja-tahtitiedetta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kaukoputken-linssejc3a4-optiikkaa.jpgKaukoputken linssejä optiikkaaNäyttelyssä on esillä kaukoputkien optiikkaa. Kuvan linssit ovat sormenpään kokoisia. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/liedon-aittamc3a4en-kalmiston-helmic3a4.jpgLiedon Aittamäen kalmiston helmiäErivärisiä Liedon Aittamäen viikinkiaikaisesta kalmistosta löydettyjä helmiä esillä näyttelyssä. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/maan-ja-taivaan-vc3a4liltc3a4-kansi-arkeologia-ja-tc3a4htitiede.jpgMaan ja taivaan väliltä kansi arkeologia ja tähtitiedeTähtitiedevitriinissä on esillä Liisi Oterman ja Yrjö Väisälän dokumentteja ja alan kirjallisuutta. Taustalla arkeologista tutkimusta ja löytöjä esittelevä vitriini. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/img_14891.jpgMaan ja taivaan väliltä -näyttely. Sofia PaasikiviMuseologian yliopisto-opettaja Sofia Paasikivi avaa Maan ja taivaan väliltä -näyttelyn. Kuva: Heli Etu-Sihvola2020-02-27T06:24:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/03/05/maatutkan-kaytto-historiallisen-ajan-hautojen-paikantamisessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/pyhc3a4birgitta.jpgPyhäBirgittaTuuloksen Pyhän Birgitan kirkon vanha hautausmaa linjoitettuna valmiina maatutkaluotaukseen. Kuva: Eva Gustavsson.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/luotausprofiili.jpgLuotausprofiiliLuotausprofiilissa näkyy voimakas anomalia 4-9 metrin välillä. Tässä voisi mahdollisesti sijaita hautaholvi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/03/maatutkaus.jpgMaatutkausSenaatintorin vanhan kirkkopihan maatutkamittausta. Kuva: Sixten Gustavsson.2020-02-25T08:06:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/23/keihas-osana-rautakauden-aseistusta-etela-ruotsin-ja-lounais-suomen-alueella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/olaus-magnus.jpgOlaus MagnusOlaus Magnus esittää Pohjoisten kansojen historia -teoksessa keihään osana pohjoisen Fennoskandian asukkaiden varustusta. Kuva: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/km-22346_1_pieni.jpgKM 22346_1_pieniHopeakoristeisia keihäänkärkiä viikinkiajalta Euran Luistarista. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/asemiehet.jpgasemiehetKeihäin ja miekoin varustautuneita miehiä 800-luvulla laaditussa Stuttgartin rukouskirjassa. Myös keihäänkäyttäjällä on vyöllään miekka. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/keihc3a4s.jpgkeihäshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/odin.jpgOdinOdiniin liittyvässä mytologiassa tärkeä on Gungnir-keihäs, joka ei koskaan osunut harhaan. Odin teki myös rituaalisen itsemurhan lävistämällä itsensä keihäällä. Odin Arthur Rackmanin piirroksessa vuodelta 1910. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/hc3a4nge.jpghängeBirkan "keihästanssijaa" esittävä figuriini. Kuva: Lotta Fernstål/SHMM (CC BY 2.5 SE).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/m012_km17208_417.jpgM012_KM17208_417Viikinkiaikaisia keihäänkärkiä Suomesta. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/m012_km12030_1-e1581839313593.jpgM012_KM12030_1Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kalliopiirros-tegneby.jpgKalliopiirros TegnebyTegnebyn kuvakentässä olevilla ratsastajilla on keihäät ja kelttiläistyyppiset neliönmuotoiset kilvet, joiden perusteella hakkaukset on ajoitettu noin vuoden 300 eaa. tienoille. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/6002630369_e98e80d30e_c.jpg6002630369_e98e80d30e_cEtelä-Ruotsin kalliohakkaukset ovat pääasiassa pronssikautisia (n. 1700-500 eaa.), mutta nuorimmat on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle (n. 500 eaa.-0). Litslebyn kuvakentässä oleva suurikokoinen hahmo on tehty muiden kuvien päälle, joten se edustanee nuorimpia, rautakautisia, hakkauksia. Hahmo on tulkittu toisinaan keihäsjumaluudeksi. Kuva: Kuva: Miles Newman/Flickr (CC BY-NC 2.0).2020-02-27T08:58:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/28/luistarin-lintu-arkeologinen-loyto-kalevala-korun-takana/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/luistari-riipus-1.jpgLuistari riipus2020-02-28T20:10:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/26/rautavaaran-erikoinen-kaiverrettu-kivi-hautakivi-vai-jotain-muuta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/rautawaara.jpgRautawaarahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/muinaislc3b6ytc3b6-rautawaaralla.jpgMuinaislöytö RautawaarallaKlikkaa isommaksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/muinaislc3b6ytc3b6-rautavaaralla.jpgMuinaislöytö RautavaarallaKlikkaa isommaksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/tc3a4yssinc3a4.jpgTäyssinäTäyssinän rauhan rajaa Kuva:https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/keyritty.jpgKeyrittyKeyritty-järvi Rautavaaralla. Kuva: Wikimedia Commons.2021-01-19T07:45:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/29/jakalaleivasta-saunoihin-ja-elainluiden-analyysiin-kooste-arkeologian-ja-historian-tutkimuspaivilta-turussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/parikkala.jpgparikkalahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/suomenlammas.jpgsuomenlammashttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/badstuga_svensk_nordisk_familjebok.pnglorenzo_magalotti_saunaItalialainen Lorenzo Magalotti vieraili Ruotsissa 1674. Hänen teoksessaan Notizie di Svezia (Sverige under år 1674) on kuvitusta myös saunakulttuurista. Kuva: Public Domain.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/m012_hk10000_2430.jpgjäkäläleipähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/torngren.jpgtorngren2020-02-23T17:31:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/29/kansanperinnetta-nuppineulojen-ja-kummittelun-yhteydesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/m44_lhmlhme2014001_1875.jpgM44_LHMLHME2014001_1875Historiallisia nuppineuloja Lahden torikaivaukselta. Nuppineuloja on käytetty myös käärinliinojen ja hauta-asujen kiinnittämiseen. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/Finna.fi (CC BY-ND 4.0).2020-02-23T15:39:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/21/suomen-esihistorian-tuntemattomat-kielet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/49024633388_096562df3c_c.jpg49024633388_096562df3c_cKuvassa olevan Ohtaansalmen nimen alkuosa Oht- on peräisin uralilaisesta x-kielestä. Oht- pitäisi taas kursivoida. Kuva: Finland Lakeland/Flickr (CC BY-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/24648028690_340e2a5d75_c.jpg24648028690_340e2a5d75_cEsimerkiksi pohjoissaamen naalia tarkoittavan njálla-sanan arvellaan periytyvän Lapin alueella muinoin puhutusta kielestä. Kuva: Karen Kohn/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/kampakeraamikot.jpgkampakeraamikot2022-03-24T07:53:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/20/keskisuomalaisuutta-etsimassa-keski-suomen-museossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/dsc_0489.jpgSaraakallioKalliomaalausseinään insipraatiota toi Saraakallion maalausseinämä Laukaalla. Kuva: Teemu Väisänen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/img_3965-copy.jpgKeski-Suomen museoKeski-Suomen museon pääsisäänkäynti. Kuva: Teemu Väisänen.2020-05-06T08:23:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/22/kuudes-varvas-toi-pueblointiaanille-mainetta-ja-kunniaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/polydaktylia.jpgPolydaktyliaKuudes varvas röntgenkuvassa (Wikimedia Commons),https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/muotti.jpgmuottiPueblo Boniton seiniä on koristeltu jalkapainantein, joiden joukossa esiintyy myös kuusivarpaisia jälkiä. Kuvassa yhdestä tällaisesta jäljestä otettu kipsivalos. Tutkimuksissa löydettiin myös useita sellaisia sandaaleja sekä niiden kuvia, joihin kuudes varvas on mahtunut.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/pueblob.jpgPuebloBPueblo Bonitan raunioita (Wikimedia Commons). 2020-02-19T18:29:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/26/proteiinianalyysi-lajintunnistuksen-apuna-merikilpikonnat-varhaisissa-intiaanikulttuureissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kartta.gifkarttaTutkimuksessa oli mukana asuinpaikoilta löytyneitä merikilpionnien luita. Kuva: Harvey et al. 2019, fig. 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/25386654686_f8e227f447_c.jpgGreen Sea turtleKuva: Eric Ellingson/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).2020-02-19T18:29:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/01/10/hakaristi-symbolin-esihistoriaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kivikoski1973_taf146-1263.jpgkivikoski1973_taf146-1263Luovutetun Karjalan puolelle jääneen Kaukolan Kekomäen varhaiskeskiaikaisesta kalmistosta löytyneen haudan nr 1 esiliinan pronssispiraalikirjailun koristeissa on mukana myös hakaristi. Kuva: Kivikoski 1973, taf. 146: 1263.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kivikoski1973_taf78-695.jpgkivikoski1973_taf78-695Hakaristiä muistuttavat kuviot viikinkiaikaisessa hevosenkenkäsoljessa, joka on löytynyt Euran Osmanmäen kalmistosta. Vastaavalla tavalla koristeltuja hevosenkenkäsolkia on löytynyt myös Ruotsista. Kuva: Kivikoski 1973, taf. 78: 695.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kultabrakteaatti1.jpgkultabrakteaattiRutosalainen kansainvaellusaikainen kultabrakteaatti, jossa eläinhahmon alapuolella on hakaristiä muistuttava kuvio. Kuva: Sanna Stahre/SHMM. Kringla.nu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kultabrakteaatti.jpgkultabrakteaattihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/kupurasolki_vilusenharju.jpgkupurasolki_vilusenharjuKupurasoljissa on toisinaan nähty hakaristiä muistuttavaa kuviointia, mutta liian kaukaa haettuja tulkintoja tulisi kuitenkin varoa. Joidenkin kupurasolkien kuvioinnissa symboli esiintyy korkeintaan yhtenä osana laajempaa kuviointia, eikä sitä tulisi välttämättä tulkita hakaristiksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/punnus.jpgpunnushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/hakaristit.jpghakaristit2020-02-19T18:25:17+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/03/26/3d-malli-valkeakosken-haukilan-kalmiston-miekkaloydosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/03/haukilan-miekka.jpgHaukilan miekka2020-02-19T13:50:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/14/suutele-minua-riimuin-kirjoitettuja-rakkausloitsuja-rautakauden-ja-keskiajan-taitteesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/b540.jpgb540Bergenistä löydetyn keskiaikaisen puuastian pohjassa lukee "Suutele minua." Kuva: Runinskrifter.net.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/elc3a4vc3b6itys.jpgelävöityshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/n462.jpgn462Trodnheimista löytynyt kampa, jossa lukee Ljótgeirr and Jóhan ovat toistensa ystäviä. Kuva: runesnruins.comhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/a322-lundberg.jpgA322 LundbergOslosta löytynyt naudan kylkiluu, johon on kaiverrettu miesten välistä anaaliseksiä kuvaava riimukirjoitus. Kuva: Bengt A. Lundberg, Riksantikvarieämbetet (CC BY 2.5).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/nb644.jpgNB644Bergenistä löytyneessä puutikussa (N B644) on toivottoman rakkauden kuvaus. Kuva: Sven Skare/Runes-tietokanta (CC BY-NC-ND).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/lc3b6dc3b6se.jpgLödöseLödösen kudontaveitsi, jossa on riimukirjoitus: ”Ajattele minua, minä ajattelen sinua. Rakasta minua, minä rakastan sinua.” Kuva: Bengt A. Lundberg, Riksantikvarieämbetet (CC BY 2.5).2020-02-18T14:43:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/02/16/helsingin-senaatintorin-luututkimusten-tuloksia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/7.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/5.jpg5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/3.jpg3Kalkkeutunutta keuhkopussia Helsingin Senaatintori kaivauksilta. Kalkkeutuma kertoo tuberkuloosin kaltaisesta keuhkosairaudesta, ja siitä on myös mahdollista eristää taudinaiheuttajan DNA:ta. Kuva: Kati Salo / Helsingin kaupunginmuseohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/ct-kuvaa2.gifCT-kuvaa2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/9.jpg9https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/2.jpg2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/4.jpg4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/1.jpg1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/8.jpg8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/6.jpg2020-02-17T06:20:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/02/14/rakkautta-haudan-takaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/valdaro-2.jpgTietokonerekonstruktio "Valdaron rakastavaisten" hautauksesta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/valdaro-1.jpgRakkautta haudan takaa?Italiasta, Valdarosta löytyneen neoliittisen kaksoishautauksen pari näyttää syleilevän toisiaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/modena-e1613144649794.jpgModenahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/kourion.jpgRakkautta haudan takaa?1980-luvun puolivälissä kaivettiin Kyproksen Kourionissa maanjäristyksessä vuonna 365 jKr tuhoutunutta kaupunkia. Tuhoutuneista rakennuksista löytyi useita järjistyksessä surmansa saaneita ihmisiä, kenties koskettavimpana kaikista eräästä talosta löytyneet perheen jäänteet. Suurten katonlohkareiden alle jäänyt nainen piti käsivarsiensa suojassa noin vuoden ikäistä lasta ja päällimmäisenä on ilmeisesti perheen isä, joka on yrittänyt suojata vartalollaan naista ja lasta sortuvan katon kappaleilta. On myös ehdotettu, että ihmiset olisivat Kourionin järistyksen aikaan olleet nukkumassa ja jääneet niihin asentoihin, joissa ovat nukkuneet.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/02/hasanlu.jpgRakkautta haudan takaa?Teppe Hasanlun ”6000 vuotta vanha suudelma” ajoittuu todellisuudessa vuoden 800 eKr tienoille.2020-02-13T18:36:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/12/charles-darwinin-vaikutus-rodunjalostusopin-syntyyn/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/charles-darwin.jpgCharles Darwinhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/brandenburg-prison.jpgBrandenburg PrisonBrandenburg vankilassa käytettyjä mittaustyökaluja vuosien 1933-1945 aikana. Osa laajempaa pysyvää näyttelyä “Up there in Görden. Brandenburg Prison during National Socialism (1933-1945) and in the GDR (1949-1990)”. Kuva: https://www.brandenburg-zuchthaus-sbg.de/en/exhibitions/permanent-exhibition-in-the-former-directors-residence/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/flinders-petrie-at-giza.jpegFlinders Petrie at GizaFlinders Petrie Gizassa vuonna 1881. Kuva: Egypt Exploration Society.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/blumenbach-1775.jpgblumenbach 1775Blumenbachin (1775) viisi rotua. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/hmsbeagle.jpgHMS BeagleDarwinin reitti maailman ympäri H.M.S. Beaglen matkassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/fuegian.jpgFuegianHMS Beaglellä matkustaneen taiteilijan Conrad Martensin näkemys Tulimaan alkuperäisasukkaasta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/sir-francis-galton.jpgSir Francis GaltonSir Francis Galton Octavius Oakleyn maalauksessa 1840. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/darwin.jpgDarwinCharles Darwin John Collierin maalauksessa 1881. Kuva: Wikimedia Commons.2020-02-13T09:34:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/24/miehenhauta-prahan-linnan-pihalla-ideologioiden-pelinappula/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/13723404414_2c1f37a0a0_z.jpg13723404414_2c1f37a0a0_zPrahan linna, jonka sisäpihaa tutkittiin 1920-luvulla. Kuva: Hermansylvester/ Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/borkovsky.jpgBorkovskyKuva: Muzeum Prahy.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/borkovsky_.jpgBorkovsky_borkovskýn tutkimus slaavilaistyylisestä keramiikasta Euroopassa. Kuva: Muzeum Prahy.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/209415_web.jpg209415_web2020-02-12T05:33:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/09/hautatutkija-kuolemaa-ihmettelemassa/2020-02-11T12:39:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/11/13/jattilaisten-jaanteita-gigantismi-ja-akromegalia-arkeologisessa-aineistossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/11/gigantismi_gokstad.jpgGokstadin laivahautauksen alus 900-luvulta.Gokstadin laiva, jossa taistelussa kaatunut, akromegaliaa sairastanut mies on haudattu runsaiden ja rikkaiden antimien kera.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/11/gigantismi_rooma.jpgGigantismia sairastaneen roomalaisen tibiaFidenaesta löytyneen 300-luvulla eläneen roomalaismiehen tibia verrattuna samanaikaiseen normaalikasvuisen miehen sääriluuhun.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/11/gigantismi_maximusthrax.jpgMaximinus Traakialaisen rahassa on nähty akromegalian aiheuttamia piirteitäMaximinus I Traakialaisen lyöttämien denaarien kuvissa on joskus nähty akromegalialle tyypillisiä kasvonpiirteiden muutoksia: prognatismia ja silmäkulmien ulostyöntymistä.2020-02-10T06:58:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/01/28/nokian-kartanon-kappelin-pystykivi-hautakivi-vai-jotain-muuta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/skogman.jpgskogman1: Nokiankivi symboleineen. 2: Toinen paikalta löytynyt laakakivi. 3: Tiilirakenteesta löytynyt ruodetiili. Piirrokset: Daniel Skogman 1864.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/skogman.pngskogmanA: Daniel Skogmanin 1864 tekemä piirros Nokian kivestä symboleineen. B: Skogmanin piirros toisesta kappelin paikalta löytyneestä laakakivestä. C: Tiilirakenteesta löytynyt muototiili.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/nokiankivi.jpgnokiankiviNokian kartanokappelin paikalla olevaan kiveen kaiverrettuja merkkejä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/nokian-kartanokappeli.jpgnokian-kartanokappeliNokian kartanon puistossa sijaitseva kappelin perustus on kuulunut todennäköisesti 1500-luvun alussa pystytettyyn rakennukseen. Keskelle 1931 pystytetty kivi on löytynyt maasta 1800-luvun puolivälissä. Kuva: Ulla Moilanen.2025-01-26T17:41:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/09/25/ihmiskallon-palasta-apu-paansarkyyn-viikinkiajalla-pyrittiin-parantumaan-taikuuden-avulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/ribe_kallo4.jpgRibe_kallo4Teksti litteroituna MacLeodin & Meesin (2006: 25) mukaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/ribe_kallo3.jpgRibe_kallo3Kallon kappale on ollut jo kaiverruksen tekoaikaan vanha. Siihen on porattu pieni reikä, jotta kappaletta on ollut helpompi kantaa amulettina. Reiän ympärillä ei kuitenkaan näy kulumisjälkiä, joten on epävarmaa, onko sitä koskaan ripustettu nauhaan. Kuva: Bennike 2003, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/ribe_kallo2.jpgRibe_kallo2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/ribe_kallo.jpgRibe_kalloKuva: The Antiquarian Collection, Ribe.2020-02-09T15:07:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saamelaiskielten-leviaminen-suomeen-ja-skandinaviaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/30082486482_3c2f1a4259_c.jpgForestYksi esimerkki substraattisanasta saamessa on puuta tarkoittava pohjoissaamen muorra ja eteläsaamen moere. Muissa uralilaisissa kielissä sana on suomen puu-sanan sukulainen, eli niillä on yhteinen uralilaisesta kantakielestä periytyvä alkuperä. Esimerkiksi unkarin fá on samaa alkuperää kuin suomen puu. Koska moere-sanaa ei ole missään muissa kielissä kuin saamessa, sen on arveltu olevan substraattilaina jostakin muinaispohjoiseurooppalaisesta kielestä. (Kuva: Joshua Mayer).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/riimukirjoitus_soljessa.jpgRiimukirjoitus_soljessaVanhimmat riimukirjoitukset voidaan yhdistää kantaskandinaaviseen kielimuotoon, josta tiedetään lainautuneen sanoja yhteiseen kantasaamelaiseen kieleen. Lainasanojen avulla kantasaamen ja sen hajoamisen voi ajoittaa noin vuosien 200–500 jaa. välille. Kuvassa Skånesta löytyneeseen 200-luvulle ajoittuvaan hopeasolkeen kaiverrettu skandinaavinen miehennimi Ekunwod(z). (Kuva: Bengt A. Lundberg/Statens historiska museum).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/49420451706_b1ea499ba8_c.jpg49420451706_b1ea499ba8_cNuuksio-nimen alkuperä on kantasaamelaisessa joutsenta tarkoittavassa sanassa. Kuvassa Espoon Nuuksion Pitkäjärvi. (Kuva: Henna K./Flickr CC BY-NC 2.0.)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/saamelaiskielet.pngSaamelaiskieletSaamelaiskielten nykyinen levintä (kuvassa) on hyvin erilainen kuin menneisyydessä. Tässä artikkelissa käsitellään Laatokan ja Äänisen eteläpuolista aluetta sekä Länsi- ja Sisä-Suomea. Kuvaan on merkitty kielet: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame, 4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame (jota puhutaan käytännössä vain Suomessa Inarin alueella), 7. inarinsaame, 8. kildininsaame ja 9. turjansaame. (Kuva: Wikimedia Commons).2024-07-25T19:02:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/08/27/varhaisneoliittinen-kallorituaali-esi-isien-kunnioitusta-vai-kosto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/08/mutilated-skulls.jpgKallojen murskatut kasvot - neoliittinen kosto?Tell Qarassa Northista löytyneiden kallojen kasvot on murskattu voimaa käyttäen. Kertooko tämä esi-isäkultin sijasta halveksunnasta ja vihasta?https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/08/plasteredskulltellaswad.jpgKallojen sekundaarihautauksia neoliittiselta ajaltaLähi-idän esikeraamisella neoliittisella kaudella PPNB yleistyy tapa irrottaa kallot muusta ruumiista ja muovata kalloihin uudet kasvot. Tavallisimmin rituaali on tulkittu esi-isien kunnioittamiseksi.2020-02-04T20:26:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/08/24/alken-enge-sotureiden-viimeinen-leposija-suossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/08/nuija.jpgnuijaPuinen nuija on suolöytö alueelta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/08/alken1.jpgAlken Enge - Sotureiden viimeinen leposija suossaAlken Engen luulöydöt ovat hajallaan suossa. Kaksituhatta vuotta vanhojen sotureiden luut ovat hyvin säilyneitä ja niissä näkyy taisteluvammojen lisäksi petoeläinten hampaiden jälkiä.2020-02-04T20:19:59+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/05/12/uniikkeja-hautauksia-kambodzan-kravanhvuorilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/angkorwatatsunset.jpgAngkor Wathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/cardamon-mountains.jpgUniikkeja hautauksia Kambodžan syrjäisillä Krâvanhvuorillahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/05/phnom-pel.jpgUurnahautauksia Phnom Pelissa2020-02-04T20:04:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/04/18/keskiajan-ihmisia-ja-tauteja-tanskan-ja-saksan-rajamailla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/04/kiel.jpgKeskiajan ihmisiä ja tauteja Tanskan ja Saksan rajamailla2020-02-04T20:01:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/03/15/orjien-hautausmaa-st-helenan-saarella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/03/dental_modification.jpgMuokatut hampaatKoristellut hampaathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/03/3-st-h.jpgHelmiä entisten orjien haudoistahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/03/1-st-h.jpgOrjien hautausmaa St. Helenan saarella2020-02-04T19:57:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/07/10/pohjois-pohjanmaalta-loytyi-uusi-kivikautinen-hautatyyppi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/07/keelaharju.jpgKeelaharju2020-02-04T19:53:00+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/04/14/museoviraston-uusi-verkkojulkaisu-arkeologisten-hautakaivausten-tutkimusmenetelmista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/04/arkeologisten-hautakaivausten-tutkimusmenetelmc3a4t.jpgArkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät2020-02-04T19:48:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/01/15/miekat-ja-miekkahaudat-eurassa-ja-koyliossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/kc3b6ylic3b6nsaaren-viikinkiaikainen-miekka-e1580845115767.jpgKöyliönsaaren viikinkiaikainen miekkahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekkatyypit.jpgMiekkatyypithttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-pappilanmc3a4eltc3a4.jpgMiekka Pappilanmäeltähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-kc3b6ylic3b6stc3a4.jpgMiekka Köyliöstähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-kauttualta.jpgMiekka Kauttualtahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-ja-taistelut.jpgMiekka ja taisteluthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-ja-taistelu.jpgMiekka ja taisteluhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-ja-sc3a4ilc3a4merkit.jpgMiekka ja säilämerkithttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-ja-naiset.jpgMiekka ja naisethttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/02/miekka-ja-lehmc3a4t.jpgMiekka ja lehmät2020-02-04T19:39:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/03/06/astioiden-merkityksesta-karjalan-ristiretkiaikaisissa-ruumishaudoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/suotniemi-hauta-1.jpgSuotniemi hauta 1Kattila Suotniemen haudan 1 lähellä (Schvindt 1982: 3).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/suotniemi_hauta-2.jpgSuotniemi_hauta 2Suotniemen hauta 2 ja kattilan korvan sijainti nuolella merkittynä. (Schvindt 1892: 5, muokkaukset, U. Moilanen),.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/suotniemi.jpgSuotniemiSuotniemen kattila Ella Kivikosken katalogissa. Pronssikattilan sanka ja korvat ovat rautaa. (Kivikoski 1951: kuva 1190). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/hovinsaari.jpgHovinsaariKeramiikka-astia Räisälän Hovinsaaresta. (Kivikoski 1951: kuva 1193).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/koverila-kekomc3a4ki-h3.jpgKoverila Kekomäki h3Kekomäen hauta 3 (Schvindt 1892: 35). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/kekomc3a4ki-hauta-3.jpgKekomäki hauta 3Kekomäen haudan 3 kattila (Schvindt 1982, kuva 92).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/suotniemi-hauta-2.jpgSuotniemi hauta 2Kattilan korva Suotniemen haudasta 2 (Shcvindt 1898, kuva 97).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/kulhamc3a4ki.jpgKulhamäkiKulhamäen https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/schvindt-1892-kuva-93.jpgPronssikattila Käkisalmen Suotniemen kalmiston haudasta 1 (Schvindt 1892 kuva 93)Pronssikattila Käkisalmen Suotniemen kalmiston haudasta 1 (Schvindt 1892: kuva 93). https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/schvindt-1892-kuva-165.jpgSaviastia Sakkolan Lapinlahden Leppäsenmäen kalmiston haudasta 2 (Schvindt 1892: kuva 165)Saviastia Sakkolan Lapinlahden Leppäsenmäen kalmiston haudasta 2 (Schvindt 1892: kuva 165).2020-02-03T19:13:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/01/15/kolmiulotteinen-takymetrimallinnos-meksikolaisesta-kuiluhaudasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/takymetri-3d-malli.jpg3D-mallinnos meksikolaisesta hautakammiostaTakymetriä apuna käyttäen rakennettu kolmiulotteinen malli meksikolaisesta kuiluhaudasta.2020-02-03T19:07:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/01/14/ruumis-kalma-ja-kuoliosaaret-nimia-tarinoita-ja-kaivaushavaintoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/pesic3b6jc3a4rvi.jpgPesiöjärviSuomussalmen Pesiönjärven Kirkkosaaren hautamuistomerkkejä. Kuva: R. Mustonen/Finna.fi (CC BY-NC-ND 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/tervahauta.jpgtervahautaLidar-kuvassa erottuva tervahauta Haapajärven Hautasaaressa. Kuva Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnista (Finna.fi, CC BY-NC-ND 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/saarinen-kalmosaari.jpgSaarinen KalmosaariHautapainanne Rautavaaran Saarisen Kalmosaaressa. Kuva Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventoinnista. (V. Hakamäki/Finna.fi, CC BY-NC-ND 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/01/kintaus_kuoliosaari.jpgKintaus_KuoliosaariKintauksen Kuoliosaari. Kuva: Wikimedia Commons.2020-02-03T19:04:50+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/09/05/hautajaispidot-paleoliittisella-kivikaudella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/09/hilazon.jpgHilazonhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/09/hilazonin-kilpikonnat.jpgHilazonin kilpikonnatHilazon Tachtitin hautausten yhteydestä löytyneitä kilpikonnan kuoria.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/09/hilazon-tachtit.jpgHilazon TachtitKaivaus Hilazon Tachtitin luolalla Israelissa.2020-02-03T18:59:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/09/05/kivikautinen-joukkohauta-virossa-2/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/09/emajoe2.jpgVeibrissä tutkittiin kesällä 2010 kivikautista hautausta, johon kuului kymmenen ihmisen jäänteetVeibrissä tutkitaan kivikautista hautausta, johon kuului kymmenen ihmisen jäänteet.2020-02-03T18:57:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/07/21/tutankhamonin-hauta-netissa-2/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/07/carter_i_g_11.jpgCarter_i_G_11Howard Carterin dokumentointipiirroksia hautakammiosta.2020-02-03T18:29:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/07/14/kuivuus-paljasti-pronssikautisen-kumpukalmiston-englannissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/07/oxfordshire.jpgPronssikautisen haudan jälkiä Oxfordshiressä, Englannissa.Pronssikautinen hautakumpu erottuu pellolla erivärisenä ympyränä.2020-02-03T18:27:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/07/14/sotilaita-varusteineen-vuodelta-1628/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/07/stralsund.jpg30-vuotisen sodan uhreja tutkitaan StralsundissaSaksalaisarkeologit tutkivat kolmikymmenvuotisessa sodassa surmansa saaneiden sotilaiden jäänteitä Stralsundissa.2020-02-03T18:24:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/07/12/aikaisempaa-tarkempi-sukupuolenmaaritys-lantion-luista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/07/pelvis.pngPelvis2020-02-03T18:21:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/04/09/kaarinan-kirkkomaen-haudan-37-hammasaineisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/kalmistopiiri_marila.jpgKaarinan kirkkomäen2020-02-03T18:15:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/04/04/inkojen-hautausmaalta-todisteita-espanjalaisvalloittajien-vakivallasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/inkakallo.jpgTuliaseen jättämä jälki inkan kallossa1400-1500-lukujen vaihteeseen ajoittuvassa inkan kallossa näkyy tuliaseen jättämä jälki.2020-02-03T17:51:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/04/04/maksuvaline-koru-symboli-rahat-haudoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/solidus.jpegsolidushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/euranpuku.jpgEuran muinaispukuEuran muinaispuvun rekonstruktio perustuu Luistarin haudan nro 56 löytöihin, joihin kuuluu helminauha rahariipuksin.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/grav-76.jpggrav 76Jönköpingin kirkkomaahan haudatun naisen suuhun oli asetettu hopeaäyri vuodelta 1583.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/04/dirham-kalifatet-samanid-895-896.jpgdirham samanidGotlannista löytynyt dirhami, joka on lyöty Kalifaateissa 895/896. Samanlaisia arabialaisia hopearahoja kulkeutui Suomeen, jossa niitä käytettiin sekä koruina että pilkottuna maksuvälineenä.2020-02-03T17:48:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/03/30/polttokenttakalmistojen-tulkintamahdollisuuksia-erittain-lyhyt-esittely-katsaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/masku-maksmaki1.jpgMasku MaksmakiMaskun Mäksmäen polttokenttäkalmisto sijaitsee tyypilliseen tapaan matalalla kumpareella. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/masku-maksmaki.jpgMasku MäksmäkiMaskun Mäksmäen polttokenttäkalmisto sijaitsee tyypilliseen tapaan pienellä kumpareella. Kuva: Ulla Moilanen2020-02-03T17:10:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/03/29/arvoitus-roomalaisessa-lyijyarkussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/lyijyarkku-gabii.jpglyijyarkku GabiiGabiista, Italiasta löytyneen roomalaisaikaisen lyijyarkun sisältö on vielä arvoitus.2020-02-03T16:47:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/03/29/egyptilaisten-hautojen-valeovet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/valeovi.jpgEgyptiläinen valeoviUuden Valtakunnan aikaisen virkamiehen Userin hautaan kuulunut valeovi.2020-02-03T09:58:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/03/27/erikoinen-hela-anglosaksisesta-kalmistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/anglosaksinen.jpgAnglosaksisen kalmiston "mysteeriesine"Mystisessä esineessä on pronssia, hopeaa ja puuta. Se saattaa olla esim. miekan tuppeen tai kantolaitteeseen kuulunut hela.2020-02-03T09:53:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/02/23/dna-tutkimus-paljasti-tutankhamonin-kuolinsyyn/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/02/tutanchamun_maske.jpgTutanchamun_MaskeTutankhamonin kultainen kuolinnaamio.2020-02-03T09:48:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/28/csi-neanderthal/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/shanidar.pngShanidar2020-02-03T09:45:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/27/medieval-cemeteries-in-britain-database/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/requiem.jpgRequiem2020-02-03T09:40:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/26/hautausten-tutkimus-ja-etiikka/2020-02-03T09:37:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/26/kuorsalon-viikinkihauta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/image0024.jpgKuorsaloKuva: Riku Kauhanen2020-02-03T09:17:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/26/lyhyesti-laivalatomuksista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/blomsholm.jpgBlomsholmin laivalatomus Ruotsissa. Kuva: WIkimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/gnisvc3a4rd.jpgGnisvärdin laivalatomus2020-02-03T09:11:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/01/26/olenij-ostrov-lyhyesti/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/olenij-ostrovin-hauta-nro-100.jpgOlenij Ostrovin hauta nro 100Olenij Ostrovin hauta nro 100.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/olenij-hirvenpaasauva.jpgHirvenpääsauvaHirvenpääsauva Olenij Ostrovin kalmistosta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/01/olenij-ostrovin-sijainti.jpgOlenij Ostrovin sijaintiOlenij Ostrovin kalmisto sijaitsee punaisen nuolen osoittamassa kohdassa Äänisen saarella.2020-02-03T09:06:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/02/18/capacocha-rituaali-inkalasten-seremoniallinen-uhraaminen-korkeissa-vuoristoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/aribalo.jpgaribaloInkakulttuurin aikainen aribalo-ruukku Cuscon museossa. Kuva: David Monniaux/CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/aconcagua-mummy.jpgaconcagua-mummyAconcaguan poika.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/6965596638_8fde940204_z.jpg6965596638_8fde940204_zLlullaillacon lasten yhteydestä löytynyt figuriini, jolla on sulkapäähine. Kuva: Randla Sheppard7CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/fig-2.pngfig-2Capacocha-hautauksen kaivaus. Bray et al. 2005, fig 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/arequipa-juanita.jpgarequipa-juanitaArequipasta löytynyt, Juanitana tunnettu muumio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/pnas.jpgpnasLlullaillacosta löytyneen, Juanitana tunnetun muumion tietokonetomografiakuvassa näkyy, kuinka uhrin suussa on vieläkin kokapensaan lehtiä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/figurines.jpgfigurinesUhrit saatettiin varustaa erilaisilla pienillä figuriineilla, joilla on ollut symbolinen merkitys.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/jr.jpgjrJohan Reinhard Llullaillacon muumioiden löytöpaikalla Llullaillaco-vuoren huipulla. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/lluillaco.jpglluillacoLlullaillacon poika. Poikauhri oli puettu punaiseen tunikaan, mohikaaneihin ja sulalliseen pääkoristeeseen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/paisajeinca1.jpgpaisajeinca12020-02-02T07:45:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/16/mika-tappoi-maailman-viimeiset-mammutit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/mammutinhammas_wrangel_luomus.jpgmammutinhammas_wrangel_luomushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/wrangel.jpgwrangelhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/beringia.jpgberingia2020-02-02T07:39:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/02/02/fossiilisten-luiden-ja-hampaiden-uraanisarja-ajoittaminen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/mc3a5rten_eskil_winge_-_tors_fight_with_the_giants-thorium-wikimedia-commons.jpgMårten_Eskil_Winge_-_Tor's_Fight_with_the_Giants thorium Wikimedia Commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/keplerin-supernova-wikimedia-commons.jpgKeplerin supernova wikimedia commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/uine_1.jpguine_12020-02-02T07:38:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/09/05/roomalaisia-ja-roomalaisvaikutteisia-loytoja-suomesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/piikkic3b6.jpgPiikkiöPiikkiön pronssinen, piikkilakkinen kilvenkupura ja sen yhteydessä löydetty kädensijan pronssihela (kuvassa kupuran alapuolella). Vanhempi roomalaisaika. © HY/Kulttuurien tutkimuksen laitos, Arkeologian oppiaine.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/helmet.jpghelmetHelmiä nuoremmalta roomalaisajalta. Helminauhat ovat Perniöstä ja Porvoosta, irtohelmet Viitasaarelta ja Vähäkyröstä. Kultafoliohelmet ovat olleet hyvin arvokasta tuontitavaraa (Salo 1987b: 224). ©https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/hemmoor.jpgAbbildung zu Objekt Inv.Nr. EV 1990,88 von Rheinisches Landesmuseum TrierRheinisches Landesmuseum Trier (Creative Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/lunula.jpglunulaPuolikuun muotoisia lunulariipuksia Siuntiosta, n. 200-400 jaa, kaikki samasta hautarauniosta. Korut on valmistettu Baltiassa, mutta muoto on todennäköisesti lainaa Rooman alueelta (Salo 1987c: 243). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/juomasarven-hela.jpgjuomasarven helaJuomasarven koristehela Piikkiön Koskenhaasta. Pronssiset koristehelat eivät välttämättä ole provinssiroomalaisia esineitä, niitä valmistettiin myös mm. Etelä-Skandinaviassa. (Salo 1968: 172-175). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/miekka.jpgmiekkaVanhemman roomalaisajan miekkalöytöjä. Edessä oleva on mahdollisesti Elben alueella taottu gladius - jäljitelmä Kaarinasta (irtolöytö). (Salo 1968b: 213). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/juomasarvi.jpgjuomasarviLaitilan Soukainen, uudelleen koottu juomasarvi (löydettäessä 47 osassa) nuoremmalta roomalaisajalta. Samasta hautauksesta löytyi mm. Hemmoor-sanko. Salon Vanutehtaanmäeltä on löytynyt kahden vihertävän juomasarven paloja. Lasiset juomasarvet olivat tyypillisesti provinssiroomalaisia esineitä. (Raninen & Wessman 2015: 242; Salo 1987c: 245). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/kultarenkaat.jpgkultarenkaatEsihistorialliselle ajalle ajoittuvat kultaesineet ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Kaularenkaat Salon Uskelan Katajamäestä ja Nousiaisista (kopio, alkuperäistä säilytetään Tukholmassa), ajoitus 200-luku jaa. Molemmat ovat Skandinaviassa tehtyjä, mutta tutkijoiden mukaan niissä voi nähdä roomalaisen ja ”barbaarisen” muodin yhteisvaikutusta. Arvokorujen raaka-aine tuotiin mahdollisesti Rooman ydinalueilta. (Salo 1987c: 234-235, 243). Kuvat: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/vati.jpgvatiHautalöytö Laihian Jakkulasta. Pronssivati, jota on ainakin kerran korjattu ja/tai muotoiltu uudelleen, on todennäköisesti valmistettu Galliassa 300 -luvulla jaa. (Salo 1987c: 232). Kuva: Museovirasto/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/09/roomalaiset_rahat.jpgroomalaiset_rahatJoitakin Suomesta löytyneitä roomalaisia rahoja. Todennäköisesti tänne jo roomalaisaikana päätyneitä kolikoita ovat Hadrianuksen (keskellä alhaalla), Neron (oikealla ylhäällä) ja Trajanuksen (vasemmalla alhaalla) lyöttämät rahat. Ylhäällä vasemmalla oleva kolikko on väärennös ja alhaalla oikealla oleva on paljon myöhäisempää tuontia.2020-01-27T19:21:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/01/04/jaamuumio-otzin-aani-mallinnettiin-digitaalisesti/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/01/c3b6tzin-c3a4c3a4ni.jpgotzin-aaniTT-kuva jäämuumio Ötzin äänikanavasta.2020-01-24T07:46:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/08/25/kivikautinen-ruoka-suomen-alueella/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/ateria.jpgateriaEsihistoriallinen ateria. Kuva: Vitlycke museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/sianpuolukka.jpgSianpuolukkaKivikautisen asuinpaikan makrofossiilianalyysistä löytynyt sianpuolukan siemen. Kuva: Santeri Vanhanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/herne.jpgHerneHerneenversoja. Hernettä tiedetään käytetyn Ruotsin alueella kivikaudella. Kuva: Wikimedia Commons.2020-01-23T06:30:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/22/lukijan-kysymys-syotiinko-rautakaudella-taikinamarjaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/2831189406_b9fba1694d_z.jpg2831189406_b9fba1694d_zTaikinamarja on punaherukkaa muistuttava yleinen lehtometsien kasvi. Kuva: Liisa-Maija Harju/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/taikinamarja2018.pngTaikinamarja2018Taikinamarjan levinneisyys Suomessa vuonna 2018. Kuva: Luomuksen kasviatlas. http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=416842020-01-22T11:19:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/19/saviastiat-kuuluvat-elaville-keramiikka-ja-keramiikka-astiat-suomen-kivikautisissa-metsastaja-kerailijahaudoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/12/meripihkariipukset.jpgmeripihkariipuksetKivikautisia meripihkariipuksia Suomesta. Kuva: Museovirasto/Finna.fi CC BY 4.0https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kuva_4.jpgkuva_4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/m012_km30887_995.jpgm012_km30887_995https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/fig2.jpgfig22020-01-19T08:01:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/09/keskiaikaisen-kaymalan-loytoja-esilla-turun-brinkkalassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/img_9825.jpgIMG_9825https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/img_9793.jpgIMG_9793https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/img_9802.jpgIMG_9802https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/img_9783.jpgIMG_97832020-01-15T11:42:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/24/pronssikautisia-esineloytoja-helsingista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/pronssikirveet.jpgPronssikirveetHelsingin pronssikirveet kuvassa KM 74. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/helsinki-pronssikausi.jpgHelsinki pronssikausiMalmin piisirpit. Kuva: Jarkko Saipio.2022-09-12T08:45:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/22/mika-sailyttaa-luita-maaperassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/metsc3a4.jpgmetsäMaapallon havupuuvyöhykkeellä maaperä on luonnostaa hapanta. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/kaukola.jpgSastamala KaukolaJuuri maasta paljastunutta, erittäin tummunutta keramiikkaa Sastamalan Kaukolan rautakautisen hautaröykkiön kaivauksilla kesällä 2014. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/karhun_kynsi.jpgKarhun_kynsiPalanut karhun Kynsi Vaasan Kaavontönkän rautakautisesta kalmistosta. Palaneet luut säilyvät maaperässä huomattavasti palamattomia paremmin. Karhun kynsiä löytyy usein polttohautausten yhteydestä, ja niiden uskotaan viittaavan vainajan mukana roviolla oleeseen karhun taljaan.2020-01-13T14:39:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/07/25/islamilaiset-hautaustavat-keskiajan-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/islam.jpgislam1400-luvun miniatyyrimaalaus kuvaa arabialaista hautajaiskulkuetta ja käärinliinoihin käärittyä vainajaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/islamilaiset_hautamuodot.jpgislamilaiset_hautamuodotPetersen 2013, fig. 14.3.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/nimes_haudat.jpgnimes_haudatNimesin muslimihaudat sekä tiedot vainajan sukupuolesta ja iästä, haudan ajoitus sekä muinais-DNA-analyysin tulokset. Kuva: Gleize et al. 2016, fig. 3.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/roman-circus.jpgroman-circusIslamilaisen Roman circus -kalmiston pohjapiirros. Kuva: Taboada 2015, fig. 3 (rajattu).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/taboada2015-fig5.jpgtaboada2015-fig5Toledosta löydettyjä eri uskontokuntien hautauksia. 1. Roman circus - islamilainen hautaus. 2.-3. Cerro de la Horca, juutalaisia hautauksia. 4. San Bartolomé, 5. Santa Leocadia de Afuera ja 6. Cristo de la Luz, kristillisiä hautauksia. Kuva: Taboada 2015, fig. 5.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/islam_keskiaika.jpgislam_keskiaikaIslamilainen kulttuuri Välimeren alueella varhaiskeskiajalla. Kuva: Gleize et al. 2016, fig. 2 (suomennettu).2020-01-13T14:29:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/08/03/polttohauta-1-iin-illinsaaren-suutarinniemessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/polttohauta1_ji.jpgPolttohauta1_JIIin Illinsaaren Suutarinniemen Polttohauta 1. Kuva: J. Ikäheimo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/h3.jpgH3Hauta 3, jonka yhteydessä Polttohaudat 1 ja 2 sijaitsivat. Polttohauta 2 näkyy vainajan oikean käsivarren vieressä. Kuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari1.jpgIllinsaariKuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/kirkailanmc3a4ki19351.jpgKirkailanmäki1935Hollolan Kirkailanmäen hautoja Leppäahon (1935) dokumentointikartan mukaan. Punaisella merkityt polttohaudat sijaitsevat osittain ruumishautojen yhteydessä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_ii.jpgIllinsaari_IiKuva 1: Kuusela et al.: Suutarinniemi: The Late Iron Age/Early Medival Cemetery Of Ii (Northern Ostrobothnia, Finland). Fennoscandia archaeologica XXX 2013: 126– 132.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari.jpgIllinsaariKuva 2: Kuusela et al.: The Late Iron Age/Early Medival Cemetery Of Ii (Northern Ostrobothnia, Finland). Fennoscandia archaeologica XXX 2013: 126– 132.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/hauta-3.jpgHauta 3Hauta 3 ja Polttohaudat 1 ja 2 tulossa esiin.J. Mujunen.2020-01-13T13:17:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/28/tappikoristelu-viikinkiaikaisissa-koruissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/hevosenkenkc3a4solki.jpghevosenkenkäsolkiHautaröykkiöstä löytynyt tappikoristeinen hevosenkenkäsolki Gävlestä, Ruotsista. Kuva: Kringla.nu CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/tasavarsisolki_km8912-ja-km9892.jpgTasavarsisolki_KM8912 ja KM9892https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/tappikoristeiset.jpgTappikoristeiset2020-01-13T13:04:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/01/03/palace-green-libraryn-joukkohauta-skotlantilaisia-sotavankeja-1650-luvun-sisallissodasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/cromwell_at_dunbar.jpgcromwell_at_dunbarAndrew Carrick Gown maalaus vuodelta 1886 esittää Cromwellia armeijoineen taistelussa Leslien joukkoja vastaan Dunbarissa syyskuussa 1650. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/palace-green-library.jpgpalace green libraryPalace Green Libraryn kaivaukset. Kuva: North News and Pictures.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/palace-green-library-_kartta.jpgpalace green library _karttahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/dunbar3d.jpgdunbar3dDurhamin yliopiston ja Liverpool John Mooren yliopiston yhteistyönä tuotettu vainajan Sk22 3D-kasvorekonstruktio Kuva: Corporate Communications, Face Lab LJMU, 2017.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/caffell-2014.jpgcaffell 2014Liitupiipun polttamisesta tulleita jälkiä vainajan Sk21 hampaissa. Kuva: Caffell 2014.2020-01-13T12:48:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/22/maailmojen-valilla-matkaavat-shamanismin-ja-shamaanien-hautojen-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/johannes_schefferus_lapponia_sami_shaman_with_drum.pngjohannes_schefferus_lapponia_sami_shaman_with_drumSaamelainen shamaani. Piirros vuodelta 1673.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/mesoliittisia-hautoja.jpgmesoliittisia-hautojaMesoliittisia kalmistoja ja hautakohteita Itämeren ympäristössä. Monissa näistä paikoista on tulkittu olleen myös shamaanien hautoja. Kuva: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/shamaani.jpgshamaaniTaiteilijan näkemys kivikautisesta shamaanista. Kuva: M. Dashu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/badduerrenberg_ehunold.jpgbadduerrenberg_ehunoldBad Dürrenbergin hautauksen esinelöytöjä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/fig1.pngfig1Bad Dürrenbergin vainajan kallon Kuva: Porr & Alt 2006, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/skateholm.jpgskateholmSkateholm II -kalmiston hauta XXII kuului noin 30-40-vuotiaalle naiselle, joka on haudattu istuvaan asentoon saksanhirven sarvien päälle. Kuva: Lars Larsson.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/shamaani1767.jpgshamaani1767Saamelaista shamaania ja noitarumpua kuvaava kaiverrus vuodelta 1767.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/starcarr.jpgstarcarrEnglannista Star Carrista löytynyt saksanhirven kallosta tehty päähine. Päähine ajoittuu mesoliittiselle kivikaudelle (n. 8000 eaa.) ja on mahdollisesti ollut shamaanin käytössä. Kuva: British Museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/dolnivestonice.jpgdolnivestoniceDolní Věstonicen kolmoishautaus valokuvassa ja taiteilijan näkemyksenä. Valokuva: Jiří Svoboda. Piirros: Libor Balák. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/shamaani1785.jpgshamaani1785Vuonna 1785 tehty piirros kuvaa siperialaisten evenkien shamaania, jonka päähineessä on peuran sarvet.2020-01-06T17:38:40+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/30/minkalainen-hautamuoto-on-tholos/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/pylos.jpgPyloshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/tholos2.jpgtholos2Klytaimnéstran tholos-haudan kattorakennetta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/tholos1.jpgTholos1Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/tholos.jpgtholosPiirros tholos-haudan rakenteesta. Kuva: howitworksdaily.com.2020-01-06T12:13:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/01/31/egyptilaiset-ja-paattomyyden-pelko-vanhan-valtakunnan-varapaat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/01/dendera.jpgKaksi ihmispäistä ba-henkeäKaksi ihmispäistä ba-henkeä Denderan temppelistä. Wikimedia Commons. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/01/varapc3a4c3a4_petrie.jpgEgyptiläiset varapäätVerraten suurpiirteinen varapää Petrie Museumissa Lontoossa. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/01/reserve_heads1.jpgReserve_heads2020-01-06T12:09:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/11/nakkilan-nauta-ja-pronssikautinen-hautausrituaali/2020-01-06T09:13:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/12/09/arkeologian-professori-unto-salo-1928-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/unto-salo-ja-visa.jpgUnto Salo ja Visahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kc3a4rsc3a4mc3a4ki.pngkärsämäkihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/m20_n515_.jpgMaarian Kärsämäen kalmisto. (Finna.fi CC BY 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/maaria.jpgmaaria100-luvulle ajoittuva Maarian Kärsämäen kalmiston hauta. Poltettua ihmisluuta on asetettu laakakiven päälle. (Finna.fi, CC BY-ND 4.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/unto.jpgSatakunnan Museon museonjohtaja Unto Salo esittelee arkeologisia esineitä museon tiloissa vuonna 1957. (Raimo Seppälä, Finna.fi, CC BY 4.0)2020-01-06T09:05:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2010/03/23/sungir-vanhimmat-paleoliittiset-hautaukset/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/sungir.jpgsungirhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/sungir-discs.gifSungirin kiekotSungirin lasten kaksoishautauksesta löytyneet kiekot on tulkittu aurinkosymboleiksi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/sungir-2.jpgSungirin kaksoishautausSungirin kaksoishautauksen (hauta nro 2) poika (S2) ja tyttö (S3).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2010/03/sungir-1-e1577471222319.gifSungirin hauta nro 1Haudan yksi miesvainaja (S1).2021-03-17T09:20:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/05/21/tanskan-pronssikautinen-egtvedin-tytto-oli-kotoisin-kaukaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/fc3a5rdal.jpgFårdalTanskasta Fårdalista (kuvassa) ja Grevensvængesta löytyneillä naisia esittävillä pronssikautisilla figuriineilla on samantapainen asu, kuin Egtvedin tytöllä. Spiraalikoristelu on yhdistetty skandinaaviseen aurinkokulttiin. Näistä syistä johtuen Egtvedin tytön on arveltu liittyneen kyseiseen kulttiin jollakin tavalla. Kenties hän oli papitar.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/egtved-cremated-remains.jpgegtved-cremated-remainshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/egtved_hammas.jpgegtved_hammas2020-01-04T15:34:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/11/17/kivikautiset-luut-paljastuivatkin-500-vuotta-vanhoiksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/11/56725693_dsc_0059.jpgKivikautiset luut paljastuivat 500 vuotta vanhoiksiOvatko nämä luut moderneja vai kivikautisia?2020-01-04T15:20:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/06/13/vaitostutkimus-suomalaisten-tautihistoriasta-rautakaudelta-1800-luvulle/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/06/luut.jpgluuthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/06/liitupiippu.jpgliitupiippuTupakkaa poltettiin liitupiipuilla 1600-1800-luvuilla. Porvoossa arviolta 200 taloutti käytti tupakkaa 1700-luvulla, ja tupakan terveydelle aiheuttamat haitat ovat selvästi havaittavissa kaupunkien historiallisista luuaineistoista. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/06/salo2016.jpgsalo2016Turun Julinin tontilta vuonna 1984 kaivetun yksilön luumuutokset kertovat kupasta. Kuva: Salo 2016, fig. 4.8.1.1.2020-01-04T15:00:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/01/18/uusi-vaitostutkimus-rautakauden-suomessa-kaytetyista-vareista-ja-tekstiilien-varjaysmenetelmista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/vajanto_fig23.jpgVajanto_fig23KUVA Mikkelin Tuukkalan kalmistosta löytynyttä raidallista tekstiiliä, joka on värin ja rakenteen perusteella tuontitavaraa. Punaisten ja valkoisten raitojen väriaineet ovat peräisin kasveista, joita ei kasva Suomessa. Kankaalle on vastineita 1300-luvun Englannista sekä Novgorodista. Kuva: Vajanto 2015, fig. 23.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/vajanto_fig2.jpgVajanto_fig2Kuvassa mahdollinen vaatetäin fragmentti, joka löytyi Luistarin haudan 56 kangasfragmenteista (Vajanto 2015, fig 2.).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/luistari56.jpgLuistari56Euran Luistarin haudan 56 vainaja tunnetaan lempinimellä "Euran emäntä". Hauta sisälsi runsaasti esineitä, joiden yhteydessä oli säilynyt tekstiiliä. Niiden perusteella on rekonstruoitu Euran muinaispuku. Kuva: Rauno Hilander (Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/01/puvut.jpgPuvutMuinaispuvut perustuvat hautalöytöihin. Pukujen väritys perustuu joihinkin kemiallisiin analyyseihin sekä tutkimuksiin, joissa kankaanpaloja on tarkasteltu silmämääräisesti mikroskoopin avulla. Kuvassa Euran, Perniön, Muinais-Karjalan, Mikkelin seudun ja Mikkelin Tuukkalan muinaispuvut. (Kuva: Kalevalaisten naisten liitto).2020-01-04T14:54:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/07/29/arkeologit-ympari-maailman/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/07/sidon_.jpgSidon_Kuva: Sidon Excavation -projektin Facebook-sivut.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/07/doa_nm_sidon.jpgDoA_NM_SidonNina Maaranen Sidonissa.2020-01-04T14:43:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/08/01/amsterdamin-vrolik-museon-anatominen-kokoelma-ja-nayttely/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/vrolik.jpgVrolikKuva: Atlas Obscura.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/korsettimaksa.jpgL0038404 Illustrations to denounce the crimes of the corsetKorsettimaksa syntyy kun korsetti puristaa kylkiluut kasaan ja sisäelimet joutuvat hakeutumaan uusille paikoille. Kuva: wikimedia commonshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/the_anatomy_lesson.jpgThe_Anatomy_LessonRembrandtin maalaama Tulpin anatomiaoppitunti vuodelta 1632. Kuva: wikipediahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/vrolik_w.jpgVrolik,_W.Willem Vrolik. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/08/vrolik-g.jpgvrolik gGerardus Vrolik. Kuva: AMChttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/07/hovius.pnghoviusHoviuksen kokoelmasta (Griffiths 1786)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/07/vrolik2.jpgvrolik2Museon vanhimpiin esineisiin kuuluva Hoviuksen 1700-luvun luukabinetti. Kuva: amsterdam.info2020-01-04T14:43:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/04/goteborgissa-kuohuu-museon-laaketieteellinen-ihmisjaannoskokoelma-aiotaan-polttaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/3780350393_d4231edce9_c.jpgIhmiskallo Göteborgin luonnontieteellisessä museossa. Kuva: Fredrik Sandén/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/gc3b6teborg.jpgGöteborgGöteborgin luonnontieteellisen museon torni. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/3781170602_5b046cf230_c.jpgsiamilainen kaksonenYhteenkasvaneet kaksoset olivat osa museon perusnäyttelyä vuoteen 2011 ja nyt keskiössä pohdittaessa museokokoelmiin kuuluvien ihmisjäännösten ihmisarvoista kohtelua. Kuva: Fredrik Sandén/Flickr (CC BY-NC 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/6113111611_e7a44f62dd_c.jpg6113111611_e7a44f62dd_cYleiskuvaa Göteborgin luonnontieteellisestä museosta. Kuva: Ulf K./Flickr (CC BY 2.0)2020-01-04T07:52:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2020/01/02/kalmistopiirin-toimituskunta-2020-21-esittaytyy/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/kysy.jpgkysyKalmistopiirissä voi myös kysyä itseä askarruttavia kysymyksiä. Toimituskunta vastaa kysymyksiin itse tai etsii sopivan vastaajan. Tutustu kysymyksiin ja vastauksiin tästä linkistä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/toimituskunta2020.jpgToimituskunta2020Toimituskunta vuonna 2020.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/instahaaste.jpginstahaasteVuoden 2020 aikana Kalmistopiiri julkaisee erilaisia Instagram-haasteita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kp_logo2020.pngKP_LOGO2020https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/toimituskunta-1.jpgtoimituskuntaToimituskunta vasemmalta ylhäältä: Ulla, Heli, Nina, Sofia, Teemu ja Marja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/toimituskunta.jpgtoimituskuntaToimituskunta ylhäältä vasemmalta: Ulla, Heli, Nina, Sofia, Marja ja Teemu.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2020/01/baguio.jpgBaguioValley of Colors Baguion kaupungissa Filippiineillähttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/39762192832_3fe5fa8248_c.jpg39762192832_3fe5fa8248_cMaeshowen kammiohauta Orkneylla. Kuva: Flickr (CC BY 2.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/toppolanmc3a4ki.jpgToppolanmäkiHaudan 3 kaivausta Valkeakosken Toppolanmäen ristiretkiaikaisessa kalmistossa. Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/kpiiri_uusilogo4.jpgKpiiri_uusilogo42020-01-06T09:14:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/21/kysy-niin-me-vastaamme/2021-02-10T14:07:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/12/21/lukijan-kysymys-esiintyyko-manner-suomessa-skandinaavistyyppisia-hautakumpuja/2019-12-30T08:35:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/05/11/muinais-dna-kertoo-itaisesta-asutusaallosta-vaaleaihoisuuden-yleistymisesta-ja-laheisista-sukulaisista-pronssi-ja-rautakauden-taitteen-virossa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/siniset-1.jpgsinisetTumma- ja jopa mustaihoisuus oli yleistä vielä nuorakeraamisen kulttuurin aikana. Joillakin yksilöillä oli tumma iho ja siniset silmät.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/siniset-e1557583701561.jpgsinisetTumma- ja jopa mustaihoisuus oli yleistä vielä nuorakeraamisen kulttuurin aikana. Joillakin yksilöillä oli tumma iho ja siniset silmät.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/saag-et-al.jpgWebGraafinen havainnekuva esittää tutkittujen yksilöiden perimän koostumusta. Kuva: Saag et al. 2019.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/paasiarkkurc3b6ykkic3b6t-rabala.jpgPaasiarkkuröykkiöt RabalaPaasiarkkuröykkiöitä Rabalan kylän Jõelähtmen kalmistossa. Samalla alueella sijaitsevat myös tässä jutussa mainitut kalmistot. Kuva: Wikimedia Commons. 2020-09-02T06:39:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/10/02/islamilaisia-vaikutteita-viikinkiajan-skandinaviassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/samanidi.gifSamanidiSamanidien valtakunta levittäytyi pääosin nykyisen Iranin, Afganistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin alueella.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/monsterallah_300.jpgmonsterallah_300"Allah" Birkasta löytyneessä viikinkiaikaisessa kirjailussa. Kuva: Annika Larssonhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/dirhem.jpgdirhemKuva: Islamilaisista rahoista valtaosan muodostavat 800-900-luvuilla lyödyt samanidi-dirhemit. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/pronssipullo_aska.jpgpronssipullo_AskaItämainen pronssikannu viikinkiaikaisesta haudasta Hagebyhögasta Itä-Götanmaalta. Kuva: Statens historiska museum.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/sormus.jpgsormusKuva: Christer Åhlin/Statens historiska museum.2019-12-28T12:39:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/08/31/valahdyksia-antiikin-ateenalaisen-naisen-elamasta-ja-kuolemasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos.jpgLekythoshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva10.jpgLekythos_kuva1010. Kharon Acheron-joen varrella odottamassa kyytiin kuollutta lasta viedäkseen tämän Haadekseen. Lapsen vieressä seisoo hänen äitinsä lintu sylissä. Eretriasta, tekijä tuntematon, noin 420 eKr. Kuvat: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva9.jpgLekythos_kuva9Kuva 9. Hermes, sielujen saattaja ohjaa naista Kharonin veneeseen. Eretriasta, Sabouroff-maalari, noin 440 eKr. Kuva: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva8.jpgLekythos_kuva8Kuva 8. Kharon veneessään Acheron-joen rannalla odottamassa kuollutta naista kyytiinsä. Reed-maalari, 5. vuosisadan eKr. lopulta. Kharon veneessään ja nainen alabastron kädessään. Eretriasta, Munich 2335-maalari, 440-430 eKr. Kharon veneessään Acheron-joen rannalla odottamassa kyytiin kuollutta naista joka pitelee lipasta. Bird-maalari, 440-430 eKr. Kuvat: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva7.jpgLekythos_kuva7Kuva 7. Molemmissa lekythoksissa kaksi naista naisten asuintiloissa. Istuva nainen esittää todennäköisesti vainajaa. Eretriasta, Achilles-maalari, 460-450 eKr. Kuvat: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva6.jpgLekythos_kuva6Kuva 6. Soturi, mies, nainen ja lelua pitelevä lapsi haudan äärellä. Eretriasta, Quadrate-maalari, 435-420 eKr. Keskimmäisessä lekythoksessa nuorukainen istumassa haudalla chlamys-vaate ja kypärä päässään, sekä nainen joka tuo uhrilahjoja. Eretriasta, Inscription-maalari, noin 450 eKr. Viimeisessä lekythoksessa mustaan himation-viittaan kääriytynyt nainen on todennäköisesti haudan vainaja. Eretriasta, Thanatos-maalari, noin 440 eKr. Kuvat: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva5.jpgLekythos_kuva5Kuva 5. Nainen plemochoe käsissään haudan äärellä. Bird-maalari, 430-420 eKr. Keskimmäisessä lekythoksessa vierailu haudalle, Eretriasta, Bosanquet-maalari, 450-440 eKr. Kolmannessa lekythoksessa myöskin vierailu haudalle, luultavasti Ateenasta, Inscription-maalari, 475-450 eKr. Kuvat: Maija Lehikoinen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva4.jpgLekythos_kuva4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva3.jpgLekythos_kuva3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/lekythos_kuva2.jpgLekythos_kuva22019-12-28T09:07:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/juhlavuosi-2020/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/smtt_logo4-1.pngSMTT_logo4 (1)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/12/stl.jpgstlhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/smtt_logo4.pngSMTT_logo4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/smmsmerkkisiniharmaa200-e1574941767794.pngSMMSMerkkiSiniharmaa2002019-12-27T12:43:50+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2014/03/17/jeanne-darcin-reliikki-sailyiko-roviolla-pala-neidon-kylkiluuta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/kalmistopiiri_jeannedarc.jpgKalmistopiiri_JeannedArchttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/kalmistopiiri_jeanne2.jpgKalmistopiiri_Jeanne2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/kalmistopiiri_jeanne.jpgJeanne d'Arc2019-12-22T14:49:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/11/arvostelussa-kansallismuseon-uusi-esihistorian-perusnayttely/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kupurasolki2-5.jpgkupurasolki2-5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/nc3a4yttely6.jpgNäyttely6Vuonna 1933 Mikkelin Tuukkalan varhaiskeskiaikaisesta kalmistosta löytyneet nahkakengät. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/nc3a4yttely01.jpgNäyttely01Näyttelyn aloitushuone. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/nc3a4yttely9.jpgNäyttely9Virtuaalisormusten sovittamista. Alkuperäiset sormukset ovat peräisin mm. Salon Uskelasta, Pöytyän (Yläneen) Anivehmaanmäen viikinkiaikaisesta kalmistosta, Euran Yli-Nuoranteen kalmistosta sekä Sysmän Voipalan hopea-aarteesta. Löytöpaikkoja ei ole mainittu näyttelyssä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/prehistory-is-here.jpgPrehistory is hereNäyttelyn mainontaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/dsc_2309.jpgDSC_2309Näyttelyn digitaaliset tekstit kertovat, mitä arkeologia pohjimmiltaan on. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kansallismuseo.jpgKansallismuseoSuomen kansallismuseo. Kuva: WIkimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kupurasolki3-5.jpgkupurasolki3-5Yleisarvosana: Kolme ja puoli kupurasolkea.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kupurasolki2.jpgkupurasolki2Yleisarvosana: Kaksi kupurasolkea.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/nc3a4yttely5.jpgNäyttely5Euran Luistarin hauta nro 56 tunnetaan lempinimellä "Euran emäntä". Kuva: Ulla Moilanen.2019-12-22T10:27:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2011/03/06/nakokulmia-ruumishautatutkimukseen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/ct-uurna.jpgct-uurnahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/kipsipaketti.jpgkipsipakettihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/lauchheim.jpg600-luvun naisenhaudan esineistöä TT-kuvassaSaksasta Lauchheimin varhaiskeskiaikaiselta hautausmaalta kaivetun 600-luvun naisenhaudan esineistöä tietokonetomografiakuvassa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2011/03/ct.jpgTietokonetomografiakuva egyptiläisestä muumiostaTietokonetomografia mahdollistaa myös muumioiden tutkimisen ilman käsin kajoamista.2019-12-22T09:59:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/24/lady-dain-muumio-on-sailynyt-taipuisana-yli-2000-vuotta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/dai3-horz.jpgdai3-horzLady Dain muumio ja rekonstruktio (Kuvat: ALAMY ja Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/dai-1.jpgDaihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/dai2.jpgdai2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/dai3.pngdai3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/dai.jpgdaihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/ladydai.jpgladydai2019-11-25T06:47:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/03/haastattelussa-turun-yliopiston-arkeologian-lehtori-kristiina-korkeakoski-vaisanen/2019-11-21T18:40:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/03/uusia-pronssikauden-loytoja-lieksasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/liklamo.jpgLiklamoLieksan Liklamon pronssikautiset löydöt. Kuva: Jarkko Saipio.2019-11-15T11:29:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/12/16/lukijan-kysymys-onko-suomesta-loydetty-viikinkiaikainen-joukkohauta/2019-11-14T08:53:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/07/27/vanhoja-legendoja-saaennustuksia-ja-uusia-huveja-unikeonpaivan-historiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/12161283793_8a288018bb_z-1.jpg12161283793_8a288018bb_z (1)Turkin Efesoksessa sijaitseva "Seitsemän unikeon luola". Christian Kuva: Bredfeldt/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/seitsemc3a4n-unikekoa.jpgSeitsemän unikekoaSeitsemän unikekoa kuvattuna keskiaikaisessa eurooppalaisessa käsikirjoituksessa ja 1500-luvun iranilaisessa falnamassa, ennustajien käyttämässä kirjassa. Kuvat: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/naantalin-unikeko.jpgNaantalin unikekoNaantalissa vuoden unikeko on saatettu heittää mereen. Helsingin Sanomien kuva vuodelta 1967. (Wikimedia Commons).2019-11-12T13:26:42+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/10/haavanhoidon-esihistoriaa-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/savi-idoli.jpgSavi-idoliVantaan Jokiniemestä löytyneen kivikautisen savi-idolin kasvoissa on pistekoristelua, jota on arveltu mm. tatuoinniksi. Kuva: Paju/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/edwin-smith.jpgEdwin SmithEdwin Smithin papyrus, jota pidetään maailman vanhimpana kirurgisena oppaan. Kuva: Wikimedia Commons.2019-11-12T12:47:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/11/06/vierailitko-kalmistopiiri-sivustolla-vastaa-lyhyeen-kyselyyn/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kysymysmerkki.pngkysymysmerkkihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/11/kysymysmerkki.jpgkysymysmerkki2019-11-06T14:46:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/28/eaa-2019-bern-osa-ii-ajankohtaisia-muinais-dna-tutkimuksia-euroopasta-ja-muinaisten-rikosten-arkeologiaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/bernin-yliopisto-1.jpgBernin yliopistoKonferenssin osallistujia Bernin yliopiston edustalla. Kuva: Nelli-Johanna Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/bern.jpgBernVuoden 2019 EAA-konferenssi järjestettiin Bernissä. Kuva: Nelli-Johanna Saari.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/oberbipp.jpgOberbippOberbippin megaliittihaudan rekonstruktio. Kuva: megalithic.co.uk.2019-11-03T19:50:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/06/19/solki-ja-naudan-hampaat-uhriloytoja-miekanhiontakiven-vieresta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/gammelgc3a5rd2.jpgGammelgård2Gammelgårdin miekanhiontakivi arkeologisen inventoinnin yhteydessä kuvattuna vuonna 1983. Kuva: Jyri Saukkonen (Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma, Finna.fi CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/miekanhiontakivi_lammi.jpgMiekanhiontakivi_LammiLammin Gammelgårdin miekanhiontakivi. Vastaavia kiviä on pidetty usein uhrikivinä, joilla uhraamisen on arveltu edistäneen saalisonnea. Kuva: Nils Cleve (Museovirasto, arkeologian kuvakokoelma, Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/06/solki-ja-hammas.jpgsolki ja hammasSolki ja hammas Lammin Gammelgårdista. Solki on niin sanottu valmunuppinen hevosenkenkäsolki. Tyyppiä on löytynyt kaikkialta Itämeren ympäristöstä, mutta sitä on pidetty alkujaan gotlantilaisena korumuotona. Kuva: Ulla Moilanen.2019-11-03T10:23:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/05/08/rikollisten-ja-syntisten-hautaustavoista-ja-hautapaikoista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/kerttulin-hautausmaa.jpgKerttulin hautausmaaKerttulin hautausmaa Olof Gankiuksen kartassa 1634 (Kansallisarkisto).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/1586.jpgJohannes Stumpfin puupiirros teilipyörästä vuodelta 1586. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/burning_of_sodomites.jpgBurning_of_Sodomites"Sodomiittien polttaminen roviolla", sveitsiläinen kuvaus vuodelta 1482. Kuva: WIkimedia COmmons.2019-11-04T07:49:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/18/keskiaikainen-murha-selvisi-moderneilla-tutkimusmenetelmilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/foxglove_kristine_paulus.jpgFoxglove_Kristine_Paulushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/cangrandei_maksa.jpgCangrandeI_maksahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/cangrande_.jpgCangrande_https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/cangrande1.jpgcangrande1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/cangrande.jpgCangrandehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/cangrandei.jpgCangrandeI2019-10-25T06:00:38+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/22/holokaustin-arkeologian-lyhyt-historia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/krematorio.jpgkrematorioKrematorion jäännökset Auschwitz II-Birkenaussa syksyllä 2019. Kuva: Taika Heininen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/ske1.jpgske12019-10-22T15:56:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/20/kirja-arvostelu-muumiot-puhuvat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/muumiot-puhuvat_.jpgMuumiot puhuvat_Esimerkki kirjan runsaasta kuvituksesta: aukeaman peittävä tomografiakuva Rungiuksen muumiosta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/muumiot-puhuvat.jpgmuumiot puhuvatMuumiot puhuvat perehdyttää Keminmaan vanhasta kirkosta tutun Rungiuksen muumion tutkimuksiin.2019-10-21T06:01:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/09/12/kontekstin-merkitys-arkeologiassa-esimerkkina-pronssikauden-partaveitsi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/partaveitset.jpgPartaveitset2019-10-20T12:13:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/10/03/mita-uutta-luusta-yleisotapahtuma-lauttasaaren-kartanossa-6-11-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/thumbnail_tapahtuma_vaaka_300dpi_1200x635.jpghttps://koneensaatio.fi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/heli.pnghelihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/kristiina.pngkristiinahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/visa.pngvisahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/10/rohkeat-tekijc3a4t.pngRohkeat Tekijät2019-10-08T07:12:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/09/09/siirtymaanalyysi-uuden-ianmaaritysmenetelman-testausta-suomalaisella-luuaineistolla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/hamann-todd-kokoelma.jpgHamann-Todd -kokoelmaClevelandin luonnontieteellisen museon Hamann-Todd -kokoelma on yksi tutkituimmista luukokoelmista. Kuva: Clevelandin luonnontieteellinen museo.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/reisiluu.pngReisiluuReisiluun pää. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/tamanualelements.jpgTAmanualelementshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/age-mimicry.pngage mimicry2019-10-02T08:25:57+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/01/29/muinaisuuden-kuvitusta-eurassa-osa-2-talvi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/dsc_2835c.jpgdsc_2835chttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/29.jpg29https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/28.jpg28https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/01.jpg01https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/27.jpg27https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/26.jpg26https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/25.jpg25https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/24.jpg24https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/23.jpg23https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/01/22.jpg222019-09-19T12:37:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/08/28/muinaisuuden-kuvitusta-eurassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2700.jpgDSC_2700https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2605.jpgDSC_2605https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2560.jpgDSC_2560https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_1719_.jpgDSC_1719_https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2733b.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2680.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2570.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2521.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2512.jpghttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/dsc_2443.jpg2019-09-19T12:36:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/16/tanskan-kansallismuseon-viikinkinayttely-meet-the-vikings/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/meetthevikings_kansikuva.jpgmeetthevikings_kansikuvahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/lisaa_hopeaa.jpglisaa_hopeaaLisää hopeaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kultaa_ja_hopeaa.jpgkultaa_ja_hopeaaKultaa ja hopeaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/hopealc3b6ytc3b6jc3a41a.jpghopealöytöjä1aTanskan hopealöytöjä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kuningas-ja-vitriini.jpgkuningas ja vitriiniLyngvildin näkemys kuninkaasta ja näyttelyvitriini.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/meetthevikings.jpgmeetthevikingsMeet the Vikings -näyttelyn kuvitusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/tissc3b6.jpgTissöTissøn kultainen kaularengas vitriinissä ja kopio puujumalan kaulassa. Kuvat: Jani Oravisjärvi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/vahapc3a4c3a4t_jo.jpgVahapäät_JONäyttelyn vahapäitä. Kuvat: Jani Oravisjärvi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/naissoturi_jo.jpgNaissoturi_JONaissoturi näyttelyn kuvituskuvassa ja siihen liittyvä teksti, jossa viitataan myös Hattulan Vesitorninmäen hautaan. Kuva: Jani Oravisjärvi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/ulkomainos.jpgulkomainosNäyttelyn ulkomainos. Kuva: Jani Oravisjärvi.2019-09-18T13:28:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/03/27/uusi-vaitostutkimus-rautakauden-turkiksista-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/03/kirkkomc3a4ki.jpgKirkkomäkiHirvieläimen karvoja Esiliinan pronssispiraalien yhteydessä säilyneitä hirvieläimen karvoja Turun Kaarinan Kirkkomäen haudasta 31. Kuva: Tuija Kirkinen (Kirkinen 2019, fig. 19).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/03/hirvielc3a4imen-karva_kirkinen.jpghirvieläimen karva_kirkinenEsimerkki modernista ja arkeologisesta hirvieläimen karvasta. Kuva: Tuija Kirkinen (Kirkinen 2019, fig. 13).2019-09-01T11:04:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/08/08/rajakivia-ja-koonillisia-kiviraunioita-lapin-metsissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/kotavaara.jpgKotavaaraKotavaaran rajamerkki Rovaniemellä. Kuva: T. Karjalainen (Lusto - Suomen Metsämuseo).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/08/koonillinen-kivilatomus.jpgKoonillinen kivilatomusMustipaljukka 2 -niminen koonillinen kivilatomus Ylitorniossa. Kuva: Lusto - Suomen metsämuseo.2019-08-08T10:20:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/07/16/kansanperinteen-ja-populaarikultturin-vampyyreja-vapriikin-nayttelyssa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/vampyyrit5.jpgVampyyrit5Lohikäärmeen ritarikunnan seremoniamiekka 1400-luvun alusta. Kahva on norsunluuta. Terän teksti Rex Hungarie tarkoittaa Unkarin kuningasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/vampyyrit4.jpgVampyyrit4Vlad III (n. 1428-77) oli valakian voivodi eli hallitsija. Muotokuva on maalattu 1500-luvun puolivälissä sittemmin kadonneen maalauksen mukaan. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/vampyyrit3.jpgVampyyrit3Draculan ensipainos vuodelta 1897. Kirjassa on Bram Stokerin omistuskirjoitus äidilleen Charlottelle.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/vampyyrit2.jpgVampyyrit2Vuonna 1732 painettu Selvitys Serbian kuningaskunnan vampyyreista ja verenimijöistä sisältää myös Arnold Paolen tarinan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/07/vampyyrit1.jpgVampyyrit1Näyttelyn väreinä on punaista ja mustaa.2019-07-18T13:51:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/05/20/kotka-oli-merkittava-lintu-jo-neandertalinihmisille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/neandertalinihminen_sulka.jpgneandertalinihminen_sulkaBurgosin evoluutiomuseossa oleva rekonstruktio neandertalinihmisestä perustuu La-Chapelle-aux-Saintsin löytöön. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/05/6027292102_bc0d84190b_z.jpg6027292102_bc0d84190b_zKuva: Tony Hisgett, Flickr CC.2019-05-20T09:22:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/02/19/kevaan-ja-kesan-2019-muinaiskuvaukset-eurassa-ilmoittaudu-mukaan/2019-05-07T16:15:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/03/31/norja-palauttaa-esineita-ja-ihmisjaannoksia-paasiaissaarelle/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/03/heyerdahl_moai.jpgHeyerdahl_MoaiThor Heyerdahl moai-patsaan vierellä 1955-56. Kuva: Kon-Tiki -museo.2019-03-31T11:22:25+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/11/24/luistarin-kotisivuprojekti-kutsuu-kiinnostuneita-euraan-kuvattavaksi-la-su-26-27-1-2019/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/dsc_2090c.jpgDSC_2090cKuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/dsc_2402b.jpgDSC_2402bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/dsc_2605.jpgDSC_2605https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/dsc_1719b.jpgDSC_1719b2019-03-16T19:00:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2019/02/10/smia-konferenssi-2019-muinais-dnata-viikinkiajan-hevosia-ja-raakkutunkioon-haudattuja-metsastaja-kerailijoita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/6889528656_16df396c84_n.jpg6889528656_16df396c84_nKuva: Sophie Librarian/Flickr, CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/img_1897.jpgSMIA2019Kuva: Satu Lindell.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/img_1896.jpgSMIA2019Kuva: Satu Lindell.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/img_1885.jpgSMIA2019Kuva: Satu Lindell.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2019/02/img_1884.jpgSMIA2019Kuva: Satu Lindell.2019-02-10T10:05:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/07/02/nayta-minulle-hampaasi-niin-kerron-kuka-sina-olet-palkaneen-rauniokirkon-luuloytoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/parspetrosat.jpgparspetrosatKahdelle sikiöikäiselle lapselle kuuluviat kallon pars petrosa -luut. Kuva: Eeva-Kristiina Lahti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/hauta5.jpgHauta52019-01-20T07:47:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/11/29/yleisotilaisuus-ensimmaisista-suomalaisista-muinais-dna-tutkimustuloksista-13-12-2018/2018-11-29T11:19:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/11/02/kirja-arvostelu-levaluhta-marko-hautala/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/levc3a4luhta.jpgLeväluhtahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/11/levc3a4nluhta.jpgLevänluhtaLevänluhdan vesikalmisto Orismalassa. Kuva: Ulla Moilanen.2018-11-02T10:49:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/11/apuvoimaksi-arkeologisille-kaivauksille-miten-se-onnistuu/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/kangasniemi_yleisc3b6kaivaus.jpgKangasniemi_yleisökaivausYleisökaivaukset Kangasniemen historiallisella terveyslähteellä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/yleisc3b6kaivaus4d.jpgYleisökaivaus4dKuva: Ulla Moilanen.2018-10-29T18:46:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/10/29/keskiajantutkimusta-suurkonferenssissa-barcelonan-eaa-ja-merc/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/10/kuva-1.jpgKuva 1Barcelona tarjosi kauniit puitteet EAA-konferenssille. Kuva: Tuuli Heinonen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/10/kuva-2.jpgKuva 2EAA:n avajaisvastaanotto järjestettiin El Born Cultural and Memory Centressä, jossa viinilasin äärellä saattoi ihailla 1700-luvun Barcelonan raunioita. Kuva: Tuuli Heinonen.2018-10-29T18:38:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/08/16/luistarin-kotisivuprojekti-etenee-pukeudu-muinaispukuun-ja-tule-euraan-kuvattavaksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/08/euran-muinaispuku.jpgEuran muinaispukuEuran muinaispuku perustuu Luistarin haudan nro 56 löytöihin. Kuva: Matti Bergström/Museovirasto (Finna.fi CC BY 4.0).2018-08-21T08:39:14+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/08/13/lukijan-kysymys-kuinka-arkeologiset-luut-kasitellaan/2018-08-16T08:04:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/07/05/lukijan-kysymys-oliko-kerrostalon-pihalla-toolossa-ruumisvarasto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/07/38165753236_2b2d889abf_z.jpg38165753236_2b2d889abf_zHietaniemen hautausmaa perustettiin 1829. Kuva: Flickr (CC BY 2.0).2018-07-05T05:25:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/02/15/miehikkalan-jatulintarhat-kivilabyrintteja-keskiajalta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/jatulintarha_ulkokrunni.jpgJatulintarha_UlkokrunniJatulintarha Iin Ulkokrunnin pookin juurella. Kuva: Karim Peltonen/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/nauvo_finby_jatulintarha.jpgNauvo_Finby_jatulintarhaNauvon Finbyn jatulintarha. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/jatulintarha_maarian-kirkko.jpgJatulintarha_Maarian kirkkoJatulintarhamaalaus 1400-luvulla rakennetun Turun Maarian kirkon holvissa. Kuva: P. O. Welin/Museovirasto (Finna.fi, CC BY 4.0).2018-06-27T07:59:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/07/vaitostutkimus-kertoo-kasvien-hautauskaytosta-oulun-seudulla-1600-1800-luvuilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/06/haukiputaan-kirkko.jpgHaukiputaan kirkkoHaukiputaan kirkko, jonka lattian alle tehdyt historialliset hautaukset olivat mukana Trabnergin väitöstutkimuksen aineistossa. Kuva: Wikimedia Commons.2018-06-07T16:33:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/06/04/voihan-rotta-arkeologiset-rottaloydot-kauppareittien-kuvaajina/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/9874358885_75c65bf24e_z.jpg9874358885_75c65bf24e_zhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/laivarotta.jpglaivarottaLaivarotta. A.L. Tarterin piirros, Wellcome Collections (CC BY).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/rotat.jpgRotatMustarotta (Rattus rattus) ja Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus). Kuvat: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/skulls.jpgskullsIsorotan ja mustarotan kallot vertailussa. Kuva: www.ipernity.comhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/rattus_norvegicus_1.jpgRattus_norvegicus_1Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus). Kuva: Wikipediahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/05/rattus_rattus03.jpgRattus_rattus03Mustarotta (Rattus rattus). Kuva: Wikipedia2018-06-04T08:28:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/04/11/atacaman-pienen-muumion-vaiheet/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/atacaman-muumio.jpgAtacaman muumioPienikokoinen muumio, lempinimeltään "Ata", on tutkimusten mukaan tyttö. Kuva: Bhattacharya et al. 2018, fig. 1.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/la-noria.jpgLa NoriaAtacaman autiomaassa sijaitseva La Norian kaivoskaupunki 1960-luvulla. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/atacaman-luuranko.jpgAtacaman luurankohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/04/5816249422_05eb7dc255_z.jpg5816249422_05eb7dc255_zKuva: Danielle Pereira/Flickr CC.2018-04-11T18:42:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/12/06/suomen-edesmenneiden-presidenttien-haudat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/kekkonen_grave_helsinki.jpgKekkonen_grave_helsinkiVuonna 1986 kuolleen Urho Kekkosen haudalle pystytettiin seuraavana vuonna Harry Kivijärven suunnittelema hautapaasi. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/stahlberg.jpgstahlbergVuonna 1952 kuollut Ståhlberg oli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti. Hänen hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. Kuva: suomenpresidentit.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/relanderin-hauta.jpgrelanderin hautaLauri Kristian Relander kuoli 1942. Kuten suurin osa edesmenneistä presidenteistä, hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Samaan hautaan on haudattu myös Relanderin vaimo, sekä heidän palvelijansa Hulda Kärkkäinen. Kuva: Findagrave.comhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/mannerheimin-hauta.jpgMannerheimin hautaMannerheimin haudalla järjestetään luultavasti eniten erilaisia kunnianosoituksia. Useiden tonnien painoinen graniittinen hautakivi on Wäinö Aaltosen veistämä. Kivessä erottuu hyvin 1999 korjattu alareuna. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/rytin-hauta.jpgRytin hautaSyksyllä 1956 haudatun Risto Rytin hauta Helsingin Hietaniemessä. Risto ja Gerda Rytin hautamuistomerkki on myös Wäinö Aaltosen suunnittelema. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/kallio_hauta.jpgKallio_hautaVuonna 1940 Helsigin rautatieasemalla menehtyneen Kyösti Kallion ja hänen vaimonsa Kaisan hauta sijaitsee Nivalan kirkkomaalla. Hautamuistomerkki on Kallioiden pojan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion käsialaa vuodelta 1949. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/hauta_kekkonen.jpgHauta_Kekkonenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/hauta_paasikivi.jpgHauta_PaasikiviPresidentti Paasikiven hauta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/hauta_ryti.jpgHauta_Rytihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/12/hauta_stc3a5hlberg.gifHauta_Ståhlberg2018-04-09T10:44:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/02/13/testaa-tietosi-hautausrituaaleista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/sati.jpgsati2018-02-14T10:13:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/02/08/3d-malleja-ruotsissa-tutkitusta-kivikautisesta-haudasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/02/hjc3a4rup.jpgHjärup2018-02-08T09:25:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/01/30/muinais-dnata-ja-ymparistoarkeologiaa-opiskelukuulumisia-durhamin-yliopistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/imadage3.jpegimaDAge3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/durham.jpgDurhamhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/image21-copy.jpegimage2(1) copyhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/image3.jpegimage3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/njs2.jpgNJS2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/njs1.jpegNJS1Yliopistoon kirjoittautumisen kunniaksi järjestettävän Matriculation-juhlassa kaikki opiskelijat pukeutuivat kaapuihin. Taustalla Durhamin katedraali, jonka sisäpihalla kuvattiin Harry Pottereitakin.2018-01-30T18:14:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2018/01/12/arkut-kelluivat-pirkkalan-kirkkomaalla-1600-luvulla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2018/01/pirkkalan-vanha-kirkko.jpgPirkkalan vanha kirkkoPirkkalan vanha kirkko sekä edustalla vielä vanhempien kirkkojen muistokivi. Kuva: Saana Säilynoja/Museokeskus Vapriikki. (Finna.fi).2018-01-12T08:14:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/08/25/uusi-ianmaaritysmenetelma-perustuu-hampaiden-vuosirenkaisiin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/hammassementti.jpgHammassementtihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/juurisementti.jpgJuurisementtiHampaan juuren ulkopinnalla olevaan hammassementtiin muodostuu elämän aikana mikroskooppisen pieniä "vuosirenkaita".https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/sta.jpgStaKuva: Antonio Ponte Flickr CC:https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/hampaan-rakenne.jpgHampaan rakennehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/08/hammassementti.pngHammassementti2017-12-12T08:18:16+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/30/esittelyssa-suomen-forensisen-arkeologian-ja-osteologian-yhdistys/2017-12-12T08:16:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/12/04/kuolema-kiinnostaa-suomen-keskiajan-arkeologian-seuran-syysseminaari-hameen-linnassa-1-12-2017/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/rauma_pyhc3a4n-kolminaisuuden-kirkko.jpgRauma_pyhän kolminaisuuden kirkkoRauman Pyhän kolminaisuuden kirkon rauniot. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/luistarin-kalmisto.jpgLuistarin kalmistoEuran Luistarin kalmisto, josta tehdään laajaa tutkimusta Elämänhistoriat hampaissa -projektissa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/puuveistos.jpgpuuveistosKeskiaikainen pyhimysveistos Nousiaisista. Kuva: Kansallismuseo/Finna.fi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/dsc_5139.jpgDSC_5139https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/12/hc3a4meen-linna.jpgHämeen linnaSuomen keskiajan arkeologian seuran syysseminaari 2017 järjestettiin tuttuun tapaan Hämeen linnassa. Kuva: Ulla Moilanen.2017-12-04T17:45:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/09/20/sastamalan-kaukolan-rautakautta-vertaileva-arkistotutkimus-roykkioiden-rakenteesta-loytoaineistosta-ja-ajoituksesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/kaukola_kk.jpgKaukola_KKSastamalan Kaukolan kalmistoa. Kuva: Kaisa Kyläkoski/Sukututkijan loppuvuosi.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/rengas.jpgRengashttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/rc3b6ykkic3b6_90.jpgRöykkiö_90Röykkiö 90 Salmon kuvaamana 1948. Muokkaus: Kalmistopiiri.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/r102_.jpgR102_https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/r102.jpgR102https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/r90.jpgR90https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/joutsenet.jpgjoutsenetSastamalan Kaukolan röykkiössä 120 on mahdollisesti joutsenen luita. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/kaukola_luut.jpgKaukola_luutRöykkiöiden luumateriaalia. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/juvela-s.jpgJuvela SJuvela etelä -röykkiöaluetta. Kuva: Ulla Moilanen/Pirkanmaan maakuntamuseo (finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/09/rc3b6ykkic3b690_kartta.jpgröykkiö90_karttaRöykkiön 90 kartta.2019-05-24T23:59:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2012/11/05/rikoksentekijan-ruumis-tutkimuksen-kohteena/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2012/11/eliz-brownrigg.jpgRikoksentekijän ruumis tutkimuksen kohteena1700-luvulla hirtetyn murhaajan Elizabeth Brownriggin luuranko esillä 2017-11-26T19:36:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/11/12/orjia-ja-sotavankeja-kahlittuja-ja-sidottuja-vainajia-antiikin-ja-roomalaisajan-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/jalkaraudat.jpgjalkaraudatDriffield Terracen jalkaraudat in situ. Täsmälleen samanlaiset raudat ovat löytyneet Circusin vainajien jaloista. Kuva: Cool 2015, fig. 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kahleet.jpgkahleetDriffield Terracen jalkakahleet röntgenkuvassa, jossa erottuu rautarenkaiden päiden kiinnitystapa. Kuva: Cool 2015, fig. 1. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kahlittu-vainaja.jpgKahlittu vainajaHaudan 2073 kallo ja kaulan ympärillä ollut rautainen kahle lähikuvassa. Kuva: Frédéric Méténier/Inrap 2014..https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/saintes.jpgSainteshttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/pydna.jpgPydnaRautainen kaularengas Pydnasta. Triantaphyllou & Bessios 2005, fig. 4.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/populonia.jpgPopuloniaKuva: Giorgio Baratti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/eleusinion.jpgEleusinionYksityiskohta Eleusinionin vainajan parantuneesta vammasta. Kuva: Little & Papadopoulos 1998, plate 67a.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/kahlittujen-haudat.jpgKahlittujen haudatJutussa mainittujen kohteiden sijainti.2017-11-12T13:22:53+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/10/01/eaa-maastricht-2017-kolmas-tieteellinen-vallankumous-ja-imevaiset-rautakauden-taloissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/maastricht_hp.jpgMaastricht_HPKonferenssin avajaisissa esiteltiin teemaa "Building Bridges" paikallisen monikansallisen mariachibändin avulla. Kuva: Hanna Puolakka.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/maastricht_um.jpgMaastricht_UMhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/eaa_maastricht_2017.jpgEAA_Maastricht_2017Liv Nilsson Stutzin puheevuoro alkamassa. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/tomb-raider.jpgtomb raiderPelitutkimus oli osa ohjelmaa. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/japanilaiset.jpgjapanilaisetKonferenssin näytteilleasettajia ja vieraita. Kuva: Ilari Aalto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/kristiansen.jpgKristiansenProfessori Kristian Kristiansen pitämässä keynote-puhetta. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/maastricht.jpgmaastrichtYksi Maastrichtin monista silloista. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/10/eaa-mecc.jpgEAA MECCEAA-konferenssin tapahtumapaikka MECC congress center. Kuva: Heli Etu-Sihvola.2017-10-01T18:11:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/09/22/kalmistopiirilaisia-kiinnostavia-aiheita-pilsenin-eaa-konferenssissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiirilc3a4isic3a4-kiinnostavia-aiheita-pilsenin-eaa-konferenssissa2.jpgKalmistopiiriläisiä kiinnostavia aiheita Pilsenin EAA-konferenssissahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiirilc3a4isic3a4-kiinnostavia-aiheita2.jpgKalmistopiiriläisiä kiinnostavia aiheita Pilsenin EAA:ssahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/09/kalmistopiirilc3a4isic3a4-kiinnostavia-aiheita-pilsenin-eaa-konferenssissa1.jpgKalmistopiiriläisiä kiinnostavia aiheita Pilsenin EAA-konferenssissa2017-10-01T16:41:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/09/09/irlantilaiset-suoruumiit-clonycavan-man-ja-oldcroghan-man/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/suoruumiit.jpgsuoruumiitRautakautisten suoruumiiden esiintymisalueita karkeasti esitettynä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/18844981106_39b35bb638_z.jpg18844981106_39b35bb638_zRekonstruktio Clonycavan-miehestä ja tämän hiuksista. Kuva: Kuva: Alan Lathan/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/old-croghan-_arm-ring.jpgold-croghan-_arm-ringOldcroghan-miehen käsivarren koru. Kuva: National Museum Ireland.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/bog-hand-detail-croghan-man.jpgOldcroghan Man bog bodyOld Croghan suomuumion (n. 300-luvulla eaa. eläneen miehen käsi ja hyvin hoidetut kynnet. Kuva: National Museum Ireland.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/bog-body-croghan-man.jpgOldcroghan Man bog body, 2003:14Oldcroghan-mies. Kuva: National Museum Ireland.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/9368903041_34806fef4d_z.jpg9368903041_34806fef4d_zClonycavan-mies. Kuva: Bob White/Flickr CC.2017-09-09T06:20:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/08/17/lahjoja-jumalille-ihmisuhraus-euroopan-esihistoriassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/hemmendorff_1984_fig2.jpghemmendorff_1984_fig2Vuonna 1974 Upplannista Bollstanäsista kaivetun viikinkiaikaisen polttohautauksen päällä oli kaksi päättömänä, vatsallaan haudattua vainajaa sekä näiden yhteydessä rautakautista keramiikkaa. Ove Hemmendorff (1984) on tulkinnut ruumishautaukset uhratuiksi orjiksi. Kuva: Hemmendorff 1984, fig. 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/trelleborg.jpgtrelleborgViikinkiaikaisesta Trelleborgista, Tanskasta, löytyi kaivoon mahdollisena uhrina asetettu jauhinkivi ja ihmiskallo. Kuva: National Museum, Denmark.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/sacrificial_scene_on_hammars_ii.pngsacrificial_scene_on_hammars_iiViikinkiaikaisen kuvakiven yksi kohtaus esittää uhritoimitusta, jota on myös arveltu Odinille suoritetuksi ihmisuhraukseksi. Stora Hammar, Gotlanti. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/sigersdal.jpgsigersdalSigersdalin neoliittisen kivikauden suolöydöt on tulkittu ihmisuhreiksi. Kuva: Bennike & Ebbesen 1986, fig. 5-6.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/gordion.jpggordionAnatoliasta Gordionista löytyneitä, väkivaltaisesti kuolleiden ihmisten jäännöksiä on pidetty uhreina, joita on tehty mm. tulevaisuuden ennustamiseksi. Jäännökset ajoittuvat noin 270-luvulle eaa. Kuvat: Mary M. Voigt / Sondra Jarvis & Carrie Alblinger. (Dandoy et al. 2002).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/1280px-sacrifice_polyxena_bm_gr1897-7-27-2.jpg1280px-sacrifice_polyxena_bm_gr1897-7-27-2Neoptolemus uhraa Polyxenan attikalaisessa amforassa (570-550 eaa.) Kuva: Marie-Lan Nguyen/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ihmisuhraus_etruskit.jpgihmisuhraus_etruskitEtruskihaudan freskossa (noin 340 eaa.) uhrataan troijalaista sotavankia.2017-08-17T04:03:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/07/09/rautakautisia-ihmisjaannoksia-keski-euroopan-luolissa-hautoja-vai-uhreja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/coffey.jpgcoffeyIrlantilaisia luolakohteita, joista on löytynyt rautakaudelle ja varhaiskeskiajalle ajoitettuja ihmisluita. Kuva: Dowd 2015: 165 (fig. 7.2).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/hc3a4rkc3a4.jpgharkaBýči Skála -luolasta löydetty pronssinen härkäfiguriini ajoittuu noin vuoden 560 eaa. tienoille. (CC BY-SA 3.0)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/excavation-underway-in-covesea-cave-2.jpgexcavation-underway-in-covesea-cave-2Coversea Cave 2:sta löydettiin vuoden 2014 kaivauksissa myös rautakautisen metallintyöstön jälkiä. Kuva: Society of Antiquaries of Scotland.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/coversea.jpgcoverseaCoversean kaksi luolaa, joista toinen tunnetaan nimellä Sculptor's Cave, toinen Coversea Cave 2. Molemmista on löytynyt ihmisjäännöksiä. Coversea Cave 2:sta löydettiin vuoden 2014 kaivauksissa myös rautakautisen metallintyöstön jälkiä. Kuva: Society of Antiquaries of Scotland.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/800px-moravskc3bd_kras_bc3bdc48dc3ad_skc3a1la.jpg800px-moravsky_kras_byci_skalaBýčí skála -luolan sisäänkäynti. Kuva: Michal Klajban (CC BY-SA 3.0).2017-07-09T07:26:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/06/18/voimakas-ihmispaa-kallokultti-rautakauden-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/fig5-17.jpgfig5-17Etelä-Ranskassa sijaitsevia rautakautisia asuinpaikkoja, joilta on löytynyt ihmiskallon kappaleita. Kuva: Armin 2012, fig. 5.17.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/entremont2.jpgentremont2Entremontin löydöissä on myös irrotettua päätä kuvaavia aiheita.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/entremont.jpgentremontEtelä-Ranskalaiselta Entremontin kelttiläiskohteelta löytynyt fragmentaarinen patsas ja sen oletettu rekonstruktio.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/fig1-21.jpgfig1-2Ensimmäiselle vuosisadalle jaa. ajoitettu, votiivikätköksi tulkittu löytö Isle of Lewisin saarella sisälsi ihmiskallon, pyöreän kiven sekä keramiikan ja luiden kappaleita. Kuva;: Armit : , fig. 1.2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/r.jpgrRanskassa Roquepertusessa sijaitsi yksi kelttien uskonnolisista keskuksista noin 300-luvulta eaa. ajanlaskun alun tienoille. Paikalta on löytynyt useita temppelien ja pyhäkköjen rakenteita, joihin on varattu paikkoja ihmispäille. Osassa kallot ovat edelleen paikoillaan.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/pc3a4c3a4t.jpgpaatIso-Britanniasta löytynyt La Tene III -tyypin (n. 100 eaa. - 100 jaa.) miekan ponsi kuvaa ihmispäätä. Vastaavia on löytynyt mm. Ranskasta, Saksasta, Tsekistä ja Irlannista. Kuva: ukdfd.co.ukhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/fig1-2.jpgfig1-2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/keltit_kartta.jpgkeltit_karttahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/armit2012_fig2-2.jpgarmit2012_fig2-2Ranskasta, Clermont-Ferrandin lähistöltä Aulnatista, rautakautiselta asuinpaikalta löytyneen keramiikka-astian fragmentissa on kuvattu ratsusotilas, jonka hevosen kaulalla roikkuu irrotettu ihmispää. Kuva: Armit 2012, fig. 2.2.2017-06-18T03:58:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/27/suomen-pronssikautiset-luuloydot-tutkitaan-uudessa-projektissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/palanut-luu_arkeologia.jpgPalanut luu_arkeologiaMuseoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan yhteensä 115 pronssikautisesta röykkiöhaudasta on löydetty palanutta luuta. Sen lisäksi muinaiskalupäiväkirjasta löytyi 73 kohdetta, joista on pronssikautista luuta tai hautalöytöjä. Myös aiemmin tutkitut luut käydään hankkeessa läpi uusien havaintojen toivossa.  Kuvan palanut luu on arkeologisesta kohteesta, mutta ei Suomesta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/03/rullarsbc3b6le-kasbergetin-pronssikauden-hauta.jpgRullarsböle - Kasbergetin pronssikauden hautaRaaseporissa sijaitseva Rullarsböle Kasberget -niminen röykkiökohde. Paikkaa ei ole tutkittu kaivauksin. Kuva: Ulla Moilanen.2017-06-09T18:23:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/05/12/arkeologiauutisia-satakunnan-kansassa-1960-luvun-alussa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu6.jpgjuttu6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu5.jpgjuttu5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu4.jpgjuttu4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu3.jpgjuttu3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu2.jpgjuttu2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/juttu1.jpgjuttu1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/lehtijut3.jpglehtijut3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/lehtijut2.jpglehtijut2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/lehtijut1.jpglehtijut1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/04/lehtiju12.jpglehtiju122017-05-28T13:43:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/02/11/merovingiaikaista-hautojen-avaamista-kuulumisia-kansainvalisesta-symposiumista-tukholmassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/mikkeli_visulahti_leppc3a4aho1955.jpgmikkeli_visulahti_leppaaho1955Luut, jotka eivät ole anatomisesti oikeilla paikoillaan, kertovat joka tapauksessa luiden sekundaarisesta käsittelystä - oli taustalla mikä syy tahansa. Kuvan luut Mikkelin Visulahden varhaiskeskiaikaisesta kalmistosta. (Leppäaho 1955).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/20170112_114942.jpg20170112_114942Stephanie Zintl perustelee, miksi hautoihin kajoaminen ei ole ollut vain negatiivista. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/20170112_094226.jpg20170112_094226Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/20170112_085450.jpg20170112_085450Muinaisuudessa tapahtuneeseen hautoihin kajoamiseen keskittyvässä symposiumissa Tukholmassa. Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/haudanryc3b6stc3b6.jpghaudanryostoHautaan kajoamista anglosaksisessa kalmistossa. Kuva: Trust for Thanet Archaeology. thanetarch.co.uk/journal/?p=2337https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/thrane1978.pngthrane1978Kuva: Thrane 1978. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/grc3bcnewald1988.pnggrunewald1988Sekundaarisesta kajoamisesta johtuvaa luiden ja löytöjen sekoittumista. Kuva: Grünewald, C. 1988. Das alamannische Gräberfeld von Unterthürheim, BayerischSchwaben. Materialhefte zur Bayerischen Vorgeschichte A 59.2017-05-28T13:03:15+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/10/kuin-kananmunat-korissa-ofnetin-luolan-myohaismesoliittiset-kalloloydot/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_sijainti.jpgofnet_sijaintiOfnetin luolan sijainti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_pienempi2.jpgofnet_pienempi2Pienemmän kallokuopan piirros.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_pienempi.jpgofnet_pienempiPienempi kuoppa, jossa oli kuusi kalloa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_maisema.jpgofnet_maisemaOfnet-luolan ympäristöä. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_luola.jpgofnet_luolaOfnetin luola Baijerissa. Kuva: WIkimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_kallot.jpgofnet_kallotOfnetin luolan suurempi kalloja sisältänyt kuoppa. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_kallo_vc3a4rit.jpgofnet_kallo_varitSama piirroskuva värillisenä. Värikuvassa erottuu myös kallojen yhteyteen siroteltu punamulta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/ofnet_kallo.jpgofnet_kalloLapsen fragmentaarisena löytynyt kallo Ofnetin luolasta. Kuva: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/frayer_7-4.jpgfrayer_7-4Kooste Ofnetin kalloihin kohdistetusta väkivalllasta. Kuva: Frayer 1997, fig. 7.4.2017-05-22T11:42:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/21/uusi-bioarkeologian-laitos-itavallan-tiedeakatemiassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/c3b6aw.pngÖAW2017-05-21T08:35:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/24/baltian-bioarkeologisen-tutkijatapaamisen-esitelmia-katsottavissa-netissa/2017-05-21T07:59:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/03/pistoaseista-partaveitsiin-metalliesineet-suomen-pronssikauden-hautaloydoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/pronssikautiset2.jpgPronssikautiset2Koruneula Vehmaalta ja kaksoisnappeja Salon Uskelasta. Esineet Kansallismuseon esihistorian perusnäyttelyssä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/pronssikautiset.jpgPronssikautisetYlempi veitsi Perniöstä, alempi Laihialta. Esineet Kansallismuseon perusnäyttelyssä. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/pronssiesineet-pronssikauden-hautalc3b6ydc3b6issc3a4.jpgPronssiesineet pronssikauden hautalöydöissäPronssiesineet suomalaisissa pronssikauden hautalöydöissä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/hautalc3b6ytc3b6jen-mc3a4c3a4rc3a4.jpgHautalöytöjen määräHautalöytöjen määrä eri maakunnissa vanhemmalla ja nuoremmalla pronssikaudella.2025-11-02T06:06:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/17/euran-luistarin-kalmiston-digitointihankkeelle-rahoitusta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/05/satakunnan_.jpgSatakunnan_https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/mallikuva2.jpgmallikuvaEsimerkkikuva 1 cm resoluutiolla toteutetusta korkeusmallista. Luistarin koilliskulman ennallistettuja kiviröykkiöitä ilman malliin yhdistettyä valokuvapintaa.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/22346_579-kahvan-ennallistus.jpg22346_579 kahvan ennallistushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/miekat.jpgmiekathttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/luistari-keilain.jpgluistari keilainLuistarin laserkeilaus tehtiin Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen Riegl VZ-400 -laserkeilaimella, jossa on Nikon D800-kamera 14 mm f/2.8 -laajakulmalinssillä. Keilauskertoja kertyi lopulta 16 kpl ja ne kattavat käytännössä koko Luistarin aidatun kalmistoalueen. Taustalla aidan vieressä olevan opastaulun kohdalla on paikka, josta löydettiin Euran emännän hauta. Kuva: Heli Etu-Sihvolahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/04/luistari-laaja.jpgluistari laajaLuistarin arkeologisissa tutkimuksissa kaivettu alue on kokonaisuudessaan noin 6000 m2 (eli suunnilleen jalkapallokentän kokoinen) ja siitä on aidattu puistoksi suurin osa. Kuva: Heli Etu-Sihvola2020-02-26T11:01:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/05/11/rautakautiset-vaunuhautaukset-keski-ja-lansi-euroopassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/7917217132_7ec8c4acba_z.jpg7917217132_7ec8c4acba_z"Vixin prinsessana" tunnetun naisenhaudan vaunujen rekonstruktio sekä haudassa ollut massiivinen astia. Kuva: Claude Valette/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/vaunuhautaus.jpgvaunuhautausTaiteilijan näkemys kelttiläisestä vaunuhautauksesta. Kuva: Celticcultureblog.tk.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/bell_vaunuhautaus.jpgbell_vaunuhautausBellin vaunuhautaus Saksasta, Hallstatt-aikaa. (CC BY-SA 3.0).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tombe_c3a0_char_chc3a2lons_1901.jpgtombe_a_char_chalons_19011900-luvun alussa tutkittu La Tène -aikainen vaunuhautaus Châlons-sur-Marnesta, Ranskasta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/attichy.jpgattichyVuonna 2009 Ranskasta Attichysta tutkittu vaunuhautaus ajoittuu noin 250-luvulle eaa. Miehen hautaan kuului mm. aseita ja astioita. Kuva: Sylvain Thouvenot / Inrap.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/wetwang-slack.jpgwetwang-slackMiehen ja naisen vaunuhautaus. Wetwang Slack, Englanti. Kuvat: Dent 1985.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/31969105981_a9015ef33f_z.jpg31969105981_a9015ef33f_zHochdorfin hautakumpu. Kuva: Magnus Hagdorn/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/31711558200_2c06c96749_z.jpg31711558200_2c06c96749_zHochdorfin hautakummun rekonstruktio. Kuva: Magnus Hagdorn/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/hohmichele.jpghohmicheleHohmichelen vaunuhautaus. Kuva: burialpractices.weebly.com2017-06-17T18:43:30+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/27/kukkia-ravintokasveja-ja-vakivaltaa-tutkimuksia-neandertalinihmisista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/kebara2.jpgkebara2Kuva: Don Hitchcockhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/stcesairereconst.jpgstcesairereconstKuva: Don's Maps http://donsmaps.com/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/shanidariv.jpgshanidarivVuonna 1975 Science-lehdessä julkaistu kuva Shanidar IV -nimellä tunnetusta "kukkahautauksesta".https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/tc3a4rkkelys.jpgtarkkelysKuva: Henry et al. 2010, fig. 2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/26680198306_f96b8ba97c_z.jpg26680198306_f96b8ba97c_zShanidarin luola. Kuva: Alan Farhadi/Flickr CC.2017-04-27T08:02:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/04/20/venehautauksia-kivi-ja-pronssikauden-euraasiassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/inuiitit.jpginuiititVuonna 1824 tehty piirros peuroja nahkakanooteista metsästävistä inuiiteista. Pohjoismaiden kivikautisten veneiden on usein arveltu olleen samalla tekniikalla tehtyjä. Kuva: The John Carter Brown Library, Brown University (CC). https://www.brown.edu/academics/libraries/john-carter-brown/abouthttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/buzan3.jpgbuzan3Tyumenin museossa on mahtipontinen rekonstruktio Bazanin kalkoliittisesta venehautauksesta. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/13223012734_83607e17fe_z.jpg13223012734_83607e17fe_zDisgwylfa Fawrin pronssikautinen hautakumpu Walesissä. Kuva: Andy Tomkins/Flickr CC. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/c3b8gc3a5rde.jpgogardeNationalmuseet Danmark.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/mc3b6llegabet.jpgmollegabetMøllegabetin ruuhihautauksen kaivauskarttaan on merkitty mm. luujäännösten löytöpaikkoja ja muita havaintoja. Kuva: Grøn & Skaarup 2012, fig. 11.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/kaivuono.jpgkaivuonoAltan kalliopiirroksissa esiintyy myös veneitä, joissa kuljetetaan jotakin ylimääräistä lastia. Kuva: Klem 2010: 58.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/alta_veneet.jpgalta_veneetNorjalaisen arkeologin, emeritusprofessori Knut Helskogin mukaan Altan kalliopiirroksissa kuvattujen veneiden kohotettu keula sekä muut rituaaleihin viittaavat piirteet voisivat symboloida tuonpuoleiseen matkaavaa venettä ja kuvata veneen osuutta kuolemaan liittyvissä rituaaleissa. Kuva: Helskog 2014, fig. 88.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/pessen-ruuhi.jpgpessen-ruuhiNoin 8000 vuotta vanhaa Hollannista löytynyttä Pessen ruuhta pidetään maailman vanhimpana. Kuva: Drents Museum/CC.2017-04-20T10:12:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/03/22/leubingenin-pronssikautinen-ruhtinashauta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/stabdolch.jpgstabdolchKuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/rekonstruktio_leubingen.jpgrekonstruktio_leubingenLeubingenin hautauksen rekonstruktio Thüringenin museossa Weimarissa. Kuva: Wolfgang Sauber/Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leubingen_vainajat.jpgleubingen_vainajatVainajien poikkeuksellinen asento haudassa. Myös pronssiesineitä oli asetettu hautaan samalla tavalla ristikkäin. Kuva: Mohen & Eluére 2000: 76.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leubingen_stratigrafia.jpgleubingen_stratigrafiaLeubingenin kummun stratigrafiaa. Päällimmäisenä on keskiaikainen hautausmaa, jonka alla on pronssikautinen kumpu. Kummun alimman osan muodostavat kiviröykkiö ja puinen hautakammio. Kuva: Bradley 2002, fig. 5.5. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leubingen_katos.jpgleubingen_katosHautakummun pohjalle rakennettu "kuolleiden talo", johon vainajat ja antimet oli asetettu. Kuva: Brück & Fontijn 2013, fig. 11.2.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leubingen1.jpgleubingenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/leubingen.jpgleubingenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/02/grabhuegel_leubingen.jpggrabhuegel_leubingenKuva: Wikimedia Commons.2017-03-27T19:13:59+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2017/01/02/ruotsin-ja-viron-viikinkiaikaisia-loytoja-esilla-tallinnassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2017/01/hiekkalaatikko.jpghiekkalaatikkoNäyttelyssä on lapsia ja lapsenmielisiä varten hiekkalaatikko, josta voi kaivaa esiin muoviluurangon. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/15392852_1198482016909723_5916177851556730531_o.jpg15392852_1198482016909723_5916177851556730531_oEsineitä Birkan "naissoturin" haudasta Bj581. Kuva: Heli Etu-Sihvola.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/15390829_1198481926909732_3987882301764811975_n.jpg15390829_1198481926909732_3987882301764811975_nhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/orjat.jpgorjatYhteisöjen näkymättömät osat, kuten orjat, ovat viime vuosina tulleet osaksi tutkimusta. Orjista kerrottiin näyttelyssä etenkin tekstien avulla, sillä tiettyjä löytöjä on vaikea yhdistää juuri orjiin. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/riimukivet.jpgriimukivetRiimukivistä näyttelyyn oli tuotu vain kopioita. Kuva: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/uurna.jpguurnaErilaisia hautaustapoja oli esitelty runsaasti. Kuvassa keramiikka-astiaan asetettu polttohautaus Kuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/trepanoitu.jpgtrepanoituKuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/riimutaulut.jpgriimutaulutKuvat: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/pm-haudat.jpgpm-haudatKuva: Ulla Moilanenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/12/pma.jpgpmaKuva: Ulla Moilanen2017-03-04T08:52:59+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/16/proteiinianalyysi-paljastaa-suomuumioiden-vaatteet-on-tehty-kotielainten-nahoista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/haraldskc3a6r.jpgHaraldskær"Haraldskærin nainen" (Wikimedia Commons).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/fig_1_huldremosedragten.pngfig_1_huldremosedragtenTanskan kansallismuseosta löytyy noin 30 nahasta valmistettua vaatetta, jotka ajoittuvat vanhimillaan pronssikauden ja rautakauden taitteeseen (noin 500 eaa.). Kuvassa Huldremosen suosta löytyneen naisen päällä olleet hyvin säilyneet vaatteet. Kuva: Roberto Fortuna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/fig_12_moegelmosetunika.pngfig_12_moegelmosetunikaKuva: Roberto Fortuna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/fig_7_udtagningssteder.pngfig_7_udtagningsstederAnalysoituja vaatteita. Kuviin on merkitty eri nahanpalat, joista vaatteet koostuvat, sekä punaisella näytteenottokohdat.Kuva: Sidsel Frisch.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/fig_4_haraldskaerkappen.pngfig_4_haraldskaerkappenKuva: Roberto Fortuna.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/fig_6_kort.pngfig_6_kortPronssikauden ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvien suoruumiiden löytöpaikkoja Tanskassa.2017-01-04T18:27:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/06/miksi-monet-muumioista-ovat-punatukkaisia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/chinchorro.jpgMiksi monet muumioista ovat punatukkaisia?https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/guanche.jpgMiksi monet muumioista ovat punatukkaisia?https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/gebelein.jpgMiksi monet muumioista ovat punatukkaisiahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/nazca.jpgMiksi monet muumioista ovat punatukkaisia?2017-01-01T11:00:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/10/04/eaa-2016-vilna-linnunmunia-haudoissa-ajoitusongelmia-teloituspaikkojen-arkeologiaa-ja-ruton-evoluutiota/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/hevoshautaus.jpghevoshautausLiettuan kansallismuseossa on esillä kuva rautakautisesta hevosen ja ihmisen yhteishautauksesta. Kurilan projekti https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/vilnan_yliopisto.jpgvilnan_yliopistoVuoden 2016 EAA-konferenssi järjestettiin Vilnan yliopistolla. Kuvat: Ulla Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/8332011973_4fe70ec298_b.jpg8332011973_4fe70ec298_bViron setukaisten pukuun kuuluu runsaasti korustoa. Kuva: Liga Eglite/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/student-award.jpgstudent-awardSian Mui (keskellä) oli toinen konferenssin palkituista esitelmöitsijöistä. Kuva: The European Association of Archaeologists.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/kana.jpgkanaPälkäneeltä löytynyt viikinkiaikainen linturiipus. Tämänmalliset linturiipukset kuvaavat Kurisoon mukaan kanoja.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/jonuks_kurisoo2013_fig5.jpgjonuks_kurisoo2013_fig5Jonuks & Kurisoo 2013, fig 5.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/10/haapsalu_hirsipuu.jpghaapsalu_hirsipuuHaapsalun hirsipuumäki on merkitty vielä vuoden 1848 karttaan. Kuva: Malve et al. 2013, fig. 12016-12-09T12:23:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/08/18/lykaion-vuoren-hautaloyto-muistuttaa-antiikin-tarinoiden-kuvausta-ihmisuhrista/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/lykaion2.jpgLykaion2Kreikan kulttuuriministeriön julkaisema kuva Lýkaionin poikkeuksellisesta hautauksesta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/08/lykaion.jpgLykaionNäkymää Lýkaion-vuoren rinteeltä Zeuksen alttarin suuntaan. Kuva: Wikimedia Commons.2016-08-18T05:46:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/06/06/juseliuksen-mausoleumi-11-vuotiaan-sigridin-viimeinen-leposija/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/06/nukke.jpgnukkeSigridille kuulunut nukke, joka mekaniikan avulla on liikuttanut kättään ja puuteroinut kasvojaan. Kuva: Satakunnan museo (Finna.fi)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/sigridin_huone.jpgSigridin_huoneSigridin huoneen ennallistus Satakunnan museossa. Huone on sisustettu Sigridin omistamilla tavaroilla. Huonekalut oli teetetty aitojen mallien mukaan lapsen mitoille sopiviksi. Kuva: Ninni Närväinen (Satakunnan museon luvalla).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/mausoleumin_ovet.jpgMausoleumin_ovetMausoleumin koristeelliset ovet. Kuva: Ninni Närväinenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/img_4046.jpgIMG_4046Sigridin huoneen ennallistus Satakunnan museossa. Huone on sisustettu Sigridin omistamilla tavaroilla. Huonekalut oli teetetty mittojen mukaan pienemmiksi versioiksi aidoista. Kuva: Ninni Närväinen (Satakunnan museon luvalla).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/img_4036.jpgIMG_4036https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/img_4035.jpgIMG_4035Kuva: Ninni Närväinenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/juseliuksen_mausoleumi.jpgJuseliuksen_mausoleumihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/sigrid_juselius.jpgSigrid_JuseliusSigrid Jusélius.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/gallenk.jpggallenkAxel Gallén apulaisineen maalaamassa freskoa Juseliuksen mausoleumissa 1901-1903. Kuva: Gallen-Kallelan museo.2016-06-06T09:48:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/05/22/polttohautaukset-game-of-thrones-sarjassa-yhtymakohtia-arkeologiaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kuva6.pngkuva6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kuva5.pngkuva5Hoster Tullyn näyttävillä hautajaisilla painotetaan Williamsin mukaan vainajan statusta.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kuva4.jpgkuva4Tullyn veneessä on myös hauta-antimia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kuva2.jpegkuva2Suosittu Game of Thrones perustuu George R. R. Martinin kirjasarjaan Tulen ja jään laulu. Chesterin yliopiston arkeologian professori Howard Williams analysoi blogissaan sarjan polttohautauksia. Kuvassa Khal Drogon rovio, joka syttyy ympäröiviltä kehiltä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/05/kuva1.jpgkuva1Khal Drogon leski astuu liekkiehin - selvä yhtymäkohta mm. Aasiassa harjoitettuun sati-traditioon?2016-05-23T02:12:08+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/03/hk.jpghkHaudankaivaja työssään 1600-luvun puupiirroksessa.2016-03-31T03:12:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/kohteita-kartalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/63438314_c0121763-world_map_and_cook_s_routes_1795-spl.jpg_63438314_c0121763-world_map_and_cook_s_routes,_1795-spl2016-03-01T17:35:37+00:00weekly0.6https://kalmistopiiri.fi/2016/02/23/keskiajan-euroopassa-esiintyi-mahdollisesti-trooppista-jalkasienta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2016/02/madurajalka.jpgmadurajalkaKeskiaikaiselta portugalilaiselta hautausmaalta löytynyt vainaja kärsi trooppisen jalkasienen aiheuttamasta luuvauriosta (Kuva: Curto & Fernandes 2016, fig. 1.)2016-02-23T19:15:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/30/kiitoksia-kuluneesta-vuodesta-2015-ja-tilastoja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/2015.jpg2015Kuvitusta vuoden 2015 artikkeleista.2015-12-30T17:08:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/22/australian-varhaisvaiheet-maailman-vanhimmat-polttohautaukset-ja-muotoiltuja-kalloja/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/kartta.jpgKarttahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/talgai.jpgTalgaiTalgain kallo. Kuva: Gordon Williams/Shellshear Museum Collection.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/liangn.jpgLiangNLiang Nabulein luolan sisäänkäynti. Kuva: O'Connor et al. 2007 Figure 7.4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/lembudu.jpgLembuduLiang Lembudun luola Aru-saarilla. Kuva: O'Connor et al.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/menindee.jpgMenindeeDarling-joen aluetta, jolla Tim Keegan/Flickrhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/kallot.jpgKallotVasemmalta oikealle: Kow Swamp 5, Coobool Creek 65 ja Nacurrie 1 -kalloissa on nähty merkkejä kallon muotoilusta varhaislapsuudessa. Kuvat: Peter Brown 1981-83.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/kow_swamp.jpgKow_SwampHautaus Kow Swampissa. Kuva: https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/australia_kallot.jpgAustralia_kallotMiesten kalloja eri löytöpaikoista. Cohunan kallon otsaa on luultavasti tarkoituksella muovattu. https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/mungo.jpgMungoTietokonerekonstruktio Mungon miehen hautauksesta. Kuva: PBS.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/12/mungo2.jpgMungo2Mungon mies.2015-12-22T10:30:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/08/skistosomiaasi-muinais-egyptissa-muumiot-apuna-paleopatologisessa-tutkimuksessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/bm_an003646781.jpgBM_AN00364678Aikaisin merkki Skistosooma-tartunnasta egyptiläisessä muumiossa. Lähde British Museum2015-12-17T06:53:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/28/uusi-kasvomallinnus-ukokin-prinsessasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/ukokin_prinsessa2.jpgUkokin_prinsessa2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/ukokin_prinsessa.jpgPazyryk2015-12-04T07:53:01+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/18/tatuoitu-prinsessa-kuoli-rintasyopaan-2500-vuotta-sitten/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/pazyryk3.jpgPazyryk3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/pazyryk.jpgPazyrykhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok7.jpgUkok7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok_rekonstruktio.jpg784189 03/01/1995 A bust made at the Moscow-based Biological Structure Research Center re-creating the lifetime appearance of a woman from her skull. The woman died 2,500 years ago. Her remains were unearthed during archeological excavations of the Ukok Plateau in the Altai. Yuriy Zaritovskiy/RIA Novostihttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok1b.jpgUkok1bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok3c.jpgUkok3chttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok6b.jpgUkok6bRekonstruoitu hautakumpu, joka ennen tutkimuksia näytti osittain hajotetulta. Haudan rakenteiden ja sisällön hyvä säilyvyys oli tutkijoille yllätys.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok6a.jpgUkok6ahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok5b.jpgUkok5bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ukok5a.jpgUkok5a2015-12-04T07:43:23+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/12/01/rautakautiset-ristiriipukset-todisteita-kristinuskon-saapumisesta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/birka.jpgBirkaKuva: SHH/34000:Bj660https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/taskula.jpgTaskulaTaskulan haudan 10 krusifiksi löytöpaikallaan in situ. Kuva: Nils Cleve 1938.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/riipukset.jpgRiipuksetHopeiset ristiriipukset Kaarinan Ristimäestä, Sysmän Voipala-Lipanmäestä ja Turun Maarian Taskulasta. Kuva: Ritva Bäckman/Museovirasto (Finna.fi).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/hauta-xvi.jpgHauta XVI2021-11-12T15:50:55+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/18/suomussalmelta-loytyi-ristiretkiaikainen-polttohauta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/pronssisia-puukontupen-osia.jpgpronssisia-puukontupen-osiaPronssisia puukon tupen osia. Piirros: Inga Nieminen, Museovirasto2015-11-18T12:11:36+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/10/15/arkeologin-apu-maastossa-koulutettu-koira-haistaa-ihmisluut/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/vallulv2015.jpgVallulv2015Kuva: Vallulv 2015, fig 2.2015-11-15T19:26:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/02/suutarinniemen-kalmiston-ihmisjaanteiden-laboratoriokaivaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/suutarinniemi_oy.jpgSuutarinniemi_oyArtikkelin kirjoittaja kaivauksilla. Vieressä tuoreeltaan kipsattu ”Pää”. Kuva: arkeologian laboratorio/Oulun yliopisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/suutarinniemi_mk.jpgSuutarinniemi_MKMaisemaa Iin Suutarinniemen kaivauksilta 2013. Kuva: M. Kuusisto.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/suutarinniemi_laboratoriokaivaus.jpgSuutarinniemi_laboratoriokaivausHaudan kipsattu pääosa laboratoriossa ennen kaivamista. Kuva: M.Kuusistohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/suutarinniemi_laboratorio.jpgSuutarinniemi_laboratoriokuva 3D-skannauksestahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/10/suutarinniemi_al.jpgSuutarinniemi_alPään kohdalta havaittu kankaanpalanen. Kuva: Arkeologian laboratorio/Oulun yliopisto.2015-11-02T07:14:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/11/01/hautatutkimusta-elokuvissa-arkeologista-kauhua-halloweenin-kunniaksi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/1283demonia.jpg1283Demoniahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/tartu.jpgtartuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/11/body.jpgBodyThe Body (2001) /TriStar Pictures2015-11-02T04:27:43+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/09/27/ihmisosteologian-kurssilla-italiassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/k3.jpgk3Hyvin säilynyt (tosin mutainen) kallo. Kuva: Emmi Oksanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/k2.jpgk2Kurssilaisten kokoama luuranko. Kuva: Emmi Oksanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/k1.jpgk1Kurssilla puhdistettavaa luuaineistoa. Kuva: Emmi Oksanen.2015-11-01T17:31:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/09/12/homo-naledi-ihmisen-sukupuun-uusi-jasen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi_ng.jpgNaledi_NGhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi7_ng.jpgNaledi7_NGhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi6_sukupuu.jpgNaledi6_sukupuuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi5_ng.jpgNaledi5_NGhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi4_ng.jpgNaledi4_NGhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi3_ng.jpgNaledi3_NGhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/09/naledi2_ng.jpgNaledi2_NG2015-09-15T11:13:11+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/08/28/polttohauta-1n-metalliesineisto-iin-illinsaaren-suutarinniemessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/rovion_jc3a4c3a4nteet.jpgRovion_jäänteetKuva: U. Moilanen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_taulukko.jpgIllinsaari_taulukkoKuva 6: Metallinkappaleiden alkuainepitoisuudet. http://johanna.mujunen.org/ S. Keinänen & J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_solki.jpgIllinsaari_solkiKuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_soljen_osa.jpgIllinsaari_soljen_osaOletettavasti soljesta murtunut osa. Kuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_neula.jpgIllinsaari_neulahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_murkula.jpgIllinsaari_murkulaYksi isoimmista pronssimurkuloista kallon luun päälle sulaneena. Kuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_hopea3.jpgIllinsaari_hopea3Pyöreä hopeamurkula. Kuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_hopea2.jpgIllinsaari_hopea2Koukunmallinen hopeamurkula. Kuva: J. Mujunen.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/illinsaari_hopea.jpgIllinsaari_hopeaOhut hopeamurkula. Kuva: J. Mujunen.2015-08-28T17:46:05+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/06/16/elamanhistoriat-hampaissa-uusi-projekti-starttaa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/06/heli.jpgHeliHeli Etu-Sihvola valitsee näytteitä Luomuksen kokoelmista eläinmuseolla. Kuva: Sofia Paasikivi2015-07-20T18:16:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/07/kuka-kukin-on-tunnista-suomalaiset-arkeologit/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/tunnista_suomalaiset_arkeologit.jpgTunnista_suomalaiset_arkeologit2015-07-19T09:45:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/10/pulmapahkina-sukuhaudan-arvoitus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/pulmapc3a4hkinc3a4n_vastaus.jpgPulmapähkinän_vastaushttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/g-c-lichtenberg.jpgG.C.Lichtenberg2015-07-19T09:45:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/19/maailman-laidalle-haudattu-lapsi-sai-mukaansa-miniatyyrikirveen/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/jamal.jpgJamalJamalin niemimaan sijainti.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/zeleniyar_muumio.jpgZeleniYar_muumiohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/inside_opening_close_up.jpginside_opening_close_uphttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/inside_axe.jpginside_axehttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/hopeaesineitc3a4.jpgHopeaesineitäNatalya Fyodorova, Russian Academy of Sciences2015-07-19T07:23:09+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/07/17/uusi-tutkimus-valottaa-pronssikautisen-ravinnon-koostumusta-espanjassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/luolahautaus1.jpgLuolahautausLuoliin tehdyt hautaukset ovat Luoteis-Espanjassa melko tavallisia. Cova do Santon luolaan on tehty 14 ihmisen kollektiivihautaus. Joukossa on aikuisia miehiä ja naisia sekä myös lapsia.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/07/8015997637_e11b49aa9c_z.jpgHirssiHirssin jyviä. Kuva: MPhotographe/Flickr CC. 2015-07-17T10:03:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/06/01/ihmisluut-ja-etiikka-milloin-yksilo-muuttuu-tutkimusaineistoksi/2015-07-17T12:23:56+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/12/27/elohopeaa-keskiaikaisten-hautojen-maaperassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/rasmussen_et_al2013.jpgRasmussen_et_al20132015-06-18T05:10:03+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/12/01/isotooppitutkimuksen-soveltaminen-suomen-arkeologiseen-luuaineistoon/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/levc3a4nluhta.jpgLevänluhta2015-06-16T18:14:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/05/muinais-dna-tutkimus-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/pyhc3a4henrik.jpegPyhäHenrikTurun tuomiokirkossa säilytettyä pääkalloa on perinteisesti pidetty Pyhälle Henrikille kuuluneena. Radiohiiliajoituksen mukaan kallo on 1100-luvulta, mutta DNA-tutkimuksn toivotaan tuovan lisätietoa siitä, kenelle kallo on saattanut kuulua. Kuva: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/lammas.jpglammasTutkimusten mukaan suomalaiset lampaat ovat pysyneet geneettisesti melko muuttumattomina rautakaudelta saakka. Kuva: Anssi Koskinen/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/palo_hjelt.jpgPalo_HjeltKuva;: Jukka Palo (Sundell & Putkonen kuva 2).https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/putkonen_dnanc3a4yte.jpgPutkonen_DNAnäyteMikko Putkonen ottaa DNA-näytettä haudasta 1 Mikkelin Tuukkalan kaivauksilla 2009. Kuva: Esa Mikkola/Museovirasto Finna.fi2015-06-09T07:43:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/08/floresinihminen-pienikokoinen-ihmislaji-vai-sairas-yksilo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/peterbrown_universityofnewengland.jpgPeterBrown_UniversityofNewEnglandFloresinihmisen kallo verrattuna moderniin kalloon. Pineikokoisuutensa vuoksi floresihihmistä nimitetään usein leikillisesti hobitiksi. Kuva: Peter Brown, University of New England.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/lianbua_flores_indonesia.jpgLianBua_Flores_IndonesiaFossiili löytyi vuonna 2003 Lian Buan luolasta Indonesian Floresista. Kuva: Wikimedia Commons.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/humboltsentinel.jpgHumboltsentinelKasvorekonstruktio floresinihmisestä. Kuva: Humbolt Sentinel.2015-06-09T07:42:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/05/29/maastosta-loytyi-luu-onko-se-ihmise/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/luu.jpgLuuLuu on eläimen kaulanikama. Kyseessä on suurempi nisäkäs, luultavasti nauta. Tarkempaa lajia en osaa kuvan perusteella määrittää. Luussa näkyvä vihreä väri on hometta, mutta värin perusteella luu ei välttämättä ole ollut maastossa muutamaa kuukautta kauempaa.2015-05-29T10:46:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/05/23/taudinsyita-jaljittamassa-thackrayn-museon-nayttely-kertoo-elamasta-ja-kuolemasta-1800-luvun-leedsissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/sowden.jpgsowdenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/wp_20150312_003.jpgWP_20150312_003https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/05/wp_20150312_004.jpgWP_20150312_0042015-05-24T10:14:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/05/luupiirin-kokoukset-syksylla-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/ikoni.jpgikoni2015-05-23T19:09:28+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/04/18/luumuutokset-kertovat-homo-erectus-naisen-elamasta-ja-kuolemasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/homoerectus1.jpgHomoErectusHomo erectus -rekonstruktioita. KNM-ER 1808:n luusto saattaa osoittaa, että altruismilla on miljoonien vuosien historia, sillä yksilö ei olisi voinut elää ilman huolenpitoa. Kuva: Sarah Pilliard/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/turkana.jpgTurkanaTurkana-järvi, jonka itärannalla sijaitsevasta Koobi Forasta on löytynyt runsaasti varhaisten homininien fossiileja. Alueen ilmasto on kuivaa, mikä poissulkee Treponema-bakteerin aiheuttaman infektion. Kuva: Luciano Rizzello/Flickr CC.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/04/smithsonian.jpgSmithsonianPoikkileikkaus KNM-ER 1808:n reisiluusta. Koska luumuutoksia on ehtinyt syntyä, on kyseisen Homo erectuksen täytynyt elää viikkoja sairastaen A-vitamiinin yliannostuksen jälkeen. Kuva: Chip Clark/Smithsonian Institution.2015-05-18T17:54:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/02/23/sijaitsiko-iitin-kalmusaaressa-kalmisto/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/02/kalmusaari.jpgKalmusaariNäkymä Iitin Hiirettelänvuorelta kohti Kalmusaarta. Kuva: Harri Forsgren.2015-04-09T08:35:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/14/ihmisjaannokset-suomalaisissa-museoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/levc3a4luhta.jpgLevänluhta(Kuva: Wikimedia Commons)https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/europaeus.jpg2015-02-07T04:29:26+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/20/metsiin-kadonneet-posterinayttely-kansallisarkistossa-8-31-1-2015/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/metsiin_kadonneet_www.jpgMetsiin_Kadonneet_www2015-01-20T14:45:22+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/28/osteologiaa-bradfordin-yliopistossa-luupiirin-esitelma-13-10-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/aviary-photo_130589983908533343.jpgAviary Photo_1305899839085333432015-01-18T18:20:51+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2015/01/16/roomalainen-miniatyyriluuranko/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2015/01/miniatyyriluuranko.pngminiatyyriluuranko2015-01-16T06:24:20+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/02/uutta-tutkimusta-laitilan-vainionmaen-polttokenttakalmistosta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/vainionmc3a4ki.jpgVainionmäkiPanoraamakuva Laitilan Vainionmäen kalmistoalueesta. Kuva: Ville Rohiola.2014-12-25T15:15:07+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/12/25/sotilashautojen-jaljilla-metallinilmaisimin/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/lemu.jpgLemuemun taistelun vaihetta 2 kuvaava kartta. Tutkimusalueet sijoittuvat punaisilla ympyröillä merkityille alueille, joille oli määrätty ruotsalai sten jalkaväkijoukkoja. Ruotsalaisjoukot on merkitt y karttaan sinisellä. (Heikki Rantatupa –portaali: Suomen soda n 1808 kartat. Ylä-Lemu 19.6.1808) https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/12/lemu2.jpgLemu2Arkeologia ja metallinilmaisin -kurssin oppilaita kartoittamassa Yli-Lemun kartanon aluetta.2017-12-07T16:29:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/24/osteologian-kurssi-avoimessa-yliopistossa-2015/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/renko.jpgRenkoRengon Pyhän Jaakon kirkko. Kuva: Alexius Manfelt/Wikimedia Commons.2014-11-24T19:34:34+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/28/kuolemantuomiot-ja-niihin-liittyvat-hautapaikat-1600-ja-1700-luvun-suomessa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/lieransaari.jpgLieransaari2014-11-14T20:08:24+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/11/09/logokilpailu-on-ratkennut/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/lukupaketti3.jpgLukupaketti3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/lukupaketti2.jpgLukupaketti2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/11/lukupaketti1.jpgLukupaketti12014-11-09T17:36:32+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/20/aanesta-kalmistopiirille-logo/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus81.jpgKalmistopiiri_logoehdotus8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus72.jpgKalmistopiiri_virallinenhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus62.jpgKalmistopiiri_logoehdotus6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus52.jpgKalmistopiiri_logoehdotus5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus42.pngKalmistopiiri_logoehdotus4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus32.jpgKalmistopiiri_logoehdotus3Nr. 3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus8.jpgKalmistopiiri_logoehdotus8Nr. 8https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus71.jpgKalmistopiiri_logoehdotus7Nr. 7https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus61.jpgKalmistopiiri_logoehdotus6Nr. 6https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/10/kalmistopiiri_logoehdotus51.jpgKalmistopiiri_logoehdotus5Nr. 52014-10-22T17:39:44+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/08/30/kiistat-tuomas-akvinolaisen-ruumiista-myohaiskeskiajalla-keskiajantutkimuksen-seura-glossa-ryn-esitelmatilaisuus-9-9-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/tuomasakvinolainen.jpgTuomasAkvinolainen2014-10-21T05:16:33+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/10/04/ruotsalaista-arkeologiaa-vanhojen-kuvien-kertomana/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/18.jpg18https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/17.jpg17Greta Arwidsson käyttää kameraa dokumentointivälineenä Högåsenin kaivauksella Gamla Uppsalassa 1944. Tutkittavana oli kuusi nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvaa hautakumpua. Arwidsson oli Ruotsin ensimmäinen naispuolinen arkeologian professori. Hän toimi Tukholman yliopistossa 1956–1973. Kuva: Nils Sundquist/RAÄ.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/16.jpg16https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/15.jpg15https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/14.jpg14https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/13.jpg13https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/12.jpg12https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/11.jpg11https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/10.jpg10https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/09.jpg092014-10-04T06:55:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/27/lisatietoa-janakkalan-miekkamiehen-haudan-ymparistosta/2014-09-27T13:10:48+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/19/esivanhempain-muisto-yleisoseminaari-rautakauden-raisiosta-25-10-2014/2014-09-20T12:07:18+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/13/testaa-tietosi-ihmisjaanteista-ja-hautausten-arkeologiasta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/testaatietosi.jpgTestaa tietosi ihmisjäänteistä ja hautausten arkeologiasta2014-09-17T07:10:13+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/16/janakkalan-miekkamiehen-haudan-ymparistoa-tutkitaan-geofysikaalisilla-menetelmilla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/janakkalan_miekkamies.jpgJanakkalan_miekkamiesArkeologi Tim Sutherland tekee maavastusmittausta ja dokumenttia kuvaa Jeremy Freeston. Kuva: Satu Koivisto/Museovirasto.2014-09-16T08:30:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/08/suunnitele-kalmistopiirille-logo/2014-09-08T11:26:02+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/09/04/herkkuja-arkeologisessa-karkkikaupassa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/09/arkeologian_karkkikauppa_istanbulissa.jpgArkeologian_karkkikauppa_Istanbulissa2014-09-04T17:37:52+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/08/29/ravattulan-ristimaen-tutkimukset-jatkuvat/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/08/ravattulanristimc3a4ki.jpg2014-08-29T07:13:21+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/08/03/staryi-tartasin-kaksoishaudat-ihmisuhrausta-vai-ydinperheita/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/staryitartas3.jpgStaryiTartas3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/staryitartas4.jpgStaryiTartas4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/staryitartas2.jpgStaryiTartas2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/andronovo.pngAndronovohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/staryitartas1.jpgStaryiTartas2014-08-03T17:16:46+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/07/21/ruotsin-pohjoisin-viikinkihauta/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/sangis5.jpgSangis5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/sangis4.jpgSangis4https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/sangis3.jpgSangis3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/sangis2.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/07/sangis1.jpg2014-07-21T09:12:37+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/05/11/luupiiri-6-5-2014-dna-ja-arkeologia-vanhoja-naytteita-uutta-perspektiivia/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/05/adna.jpgaDNAMuinais-DNA:n näytteenotossa suositellaan kunnon suojautumista.2014-05-11T16:28:12+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/21/janakkalan-muinaishaudan-miekkamies-on-kuollut-keskiajalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/janakkalan-miekkamies-2.jpgJanakkalan miekkamies 2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/janakkalan-miekkamies.jpgJanakkalan miekkamies2014-05-11T07:00:54+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/28/kirja-arvostelu-muinaishaudan-salaisuus-ja-kuinka-se-paljastetaan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/02/muinaishaudan-salaisuus.jpgMuinaishaudan salaisuus2014-04-27T10:13:27+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/26/mita-tarkoittaa-kollektiivihautaus/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/luistari_h404.jpgLuistari_H404https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/siiri.jpgSiirin polttokenttäkalmisto Raisiossahttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/hulehc3b8j.jpgHulehøjhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/rc3a6vehc3b8j.jpgRævehøjhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/04/karttaote.pngKarttaote2014-04-26T16:52:06+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/21/tervetuloa-luupiirin-kokouksiin-25-4-ja-9-5/2014-04-26T08:22:04+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/04/03/ihmisjaannosten-ja-hautaesineiden-vaihtoehtoiset-esittamistavat-museoissa/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/muumio.jpgMuumiohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/jericho.jpgjerichohttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/rautakausi.jpgRautakausiRautakautisten saviastioiden rekonstruktioita Euran esihistorian opastukseskus Nauravassa lohikäärmeessä.2014-04-05T07:57:35+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/21/kalmistopiirin-kokoontuminen-27-3-2014-klo-18/2014-03-28T14:44:17+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/20/sinun-paakallosi-tutkijan-poydalla/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/kallokokoelma.jpgKallokokoelma2014-03-20T14:45:31+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/03/07/kaikille-avoin-luupiirin-kokoontuminen-21-3-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/03/harrisinlinja.jpgHarrisinlinja2014-03-09T15:55:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/02/26/kooste-luupiiri-kokoontui-7-2/2014-02-27T11:03:41+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/12/01/kirja-arvostelu-doden-som-straff-glomda-gravar-pa-galgbacken/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/dc3b6den-som-straff.jpgDöden som straff2014-01-30T09:30:10+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/15/kalmistokakkua-kalmistopiirille/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku7.jpgKristiina leikkaa Kalmistopiirin kalmistokaivauskakkua arkeologian seminaarihuoneessa 2014.https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku6b.jpgKalmistokakku6bhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku6.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku5b.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku5.jpgKalmistokaivauskakkuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku4.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku3b.jpgOLYMPUS DIGITAL CAMERAhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku3.jpgKalmistokakkuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku2.jpgKalmistokaivauskakkuhttps://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/kalmistokakku1.jpgKalmistokakku12014-01-27T10:55:58+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/22/esitelmatilaisuus-ravattulan-varhaiskeskiaikaisesta-kirkosta-27-3-2014/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/ravattula.jpgRavattula2014-01-27T10:52:39+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/06/28/osteologian-ja-etiikan-kursseja-ja-seminaareja/2014-01-12T20:15:29+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/12/22/joulusaaren-tuntematon-sotilas/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/joulusaari1.jpgJoulusaari1https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/joulusaari3.jpgJoulusaari3https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/joulusaari2.jpgJoulusaari2https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/joulusaari5.pngJoulusaari5https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/joulusaari4b.jpgJoulusaari4b2014-01-12T20:12:49+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2014/01/12/luupiiri-aloittaa-toiminnan/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2014/01/j_luupiiri.jpgj_luupiiri2014-01-13T07:10:19+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fi/2013/12/19/yle-historia-aanesta-kaikkien-aikojen-paras-historiablogi/https://kalmistopiiri.fi/wp-content/uploads/2013/12/kalmistopiiri1.jpgKalmistopiiri12013-12-19T10:15:47+00:00monthlyhttps://kalmistopiiri.fidaily1.02026-03-10T14:19:20+00:00