Euran Luistarin kalmiston digitointihankkeelle rahoitusta

Satakunnan rahasto myönsi 16.5.2017 Huittisissa järjestetyssä vuosijuhlassa 16 000 € alkurahoituksen Luistarin digitointiprojektille. Hankkeen tarkoituksena on saada pääosin merovingi- ja viikinkiaikaan (noin 600-1000-luvuille) keskittyvä, Euran emännän ja yli 10 000 muuta löytö- ja analyysinumeroa sisältävä tutkimusaineisto nykyistä paremmin kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja suuren yleisön ulottuville. Hankkeen alussa keskitytään julkaistun aineiston kokoamiseen ja digitointiin tietokannaksi. Kun tämä vaihe on saatu valmiiksi, haetaan lisärahoitusta internet-sivustolle tulevan sisällön toteuttamiseen. Luistarin muinaisjäännösalueella on pitkä arkeologinen käyttöhistoria, sillä ruumiskalmiston lisäksi kohteesta tunnetaan vähintään pronssikaudelta saakka käytössä ollut asuinpaikka ja useita todennäköisesti vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvia kiviröykkiöitä. Röykkiöstä numero 422 löytyi myös rikkoutunut kivikautinen vasarakirves. Nuorempaa löytökerrosta edustaa esimerkiksi 1900-luvun alussa palaneen riihen kivijalka.

Digitointihankkeen eri vaiheiden toteuttamisesta vastaavat tohtorikoulutettavat Heli Etu-Sihvola, Ulla Moilanen, Jussi Kinnunen ja FM Sofia Paasikivi. Kalmiston löytymisestä tulee vuonna 2019 kuluneeksi tasan 50 vuotta. Luistarin aimmin tehtyjä (ja käynnissä olevia) tutkimuksia esittelevä sivusto on mielestämme oiva tapa juhlistaa tätä merkkivuotta!

Hankkeeseen liittyvä työ aloitettiin käytännön tarpeesta jo hieman ennen apurahan myöntämistä kun Luistarin kalmistosta muinaispuistoksi aidattu alue laserkeilattiin raekuuroisessa kevätsäässä 23.-24.4.2017. Paikalle oli pakko ehtiä ennen alueen heinittymistä ja lampaiden saapumista. Keilauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Jussi Kinnunen Turun yliopistosta ja keilaus toteutettiin Maantieteen ja geologian laitoksen kalustolla.

Keilaustyön tuloksena saadusta pistepilviaineistosta tehdään kolmiulotteinen maanpintamalli, johon tullaan yhdistämään aiempien kaivaushavaintojen sijainti- ja syvyystiedot. Tämä vaihe vaatii onnistuakseen ensin tietokannan Luistarin kaivausaineistosta. Lisäksi mallinnetaan hautojen ja muiden eri-ikäisten rakenteiden päältä poistetun täyttömaakerroksen paksuus. Osa tutkitusta kalmistosta jatkuu muinaispuistoksi rajatun alueen aitojen ulkopuolelle, ja näiden kohteiden osalta täytyy vielä erikseen miettiä tulevaa visualisointityyliä. Tietokanta ja pintamallinnus helpottavat tulevaisuudessa tutkimusta tekevien tiedonhakua ja mahdollistavat myös erilaisten havainnollistavien karttaesitysten ja analyysien teon.

Luistarin ihmis- ja eläinjäännöksiä tutkitaan parhaillaan kahdessa suuressa Koneen sekä Jane ja Aatos Erkon säätiöiden rahoittamassa projektissa. Laura Arppen johtama Elämänhistoriat Hampaissa keskittyy luistarilaisten muinaisen ruokavalion ja terveyden tutkimukseen stabiili-isotooppien avulla. Päivi Onkamon johtama SUGRIGE tutkii suomalaisugrilaista muinais-DNA:ta ja projektin yhteydessä on otettu näytteitä myös paristakymmenestä Luistarin ihmisestä.