Etu-Sihvola Heli Kalmistokohteita Kalmistopiiri Kinnunen Jussi Merovingiaika Moilanen Ulla Paasikivi Sofia Pronssikausi Rautakausi Suomi Tietokannat Viikinkiaika Yhteisöarkeologia ja popularisointi

Euran Luistarin kalmiston digitointihankkeelle rahoitusta

Satakunnan rahasto myönsi 16.5.2017 Huittisissa järjestetyssä vuosijuhlassa 16 000 € alkurahoituksen Luistarin digitointiprojektille. Hankkeen tarkoituksena on saada pääosin merovingi- ja viikinkiaikaan (noin 600-1000-luvuille) keskittyvä, Euran emännän ja yli 10 000 muuta löytö- ja analyysinumeroa sisältävä tutkimusaineisto nykyistä paremmin kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja suuren yleisön ulottuville. Hankkeen alussa keskitytään julkaistun aineiston kokoamiseen ja digitointiin tietokannaksi. Kun tämä vaihe on saatu valmiiksi, haetaan lisärahoitusta internet-sivustolle tulevan sisällön toteuttamiseen. Luistarin muinaisjäännösalueella on pitkä arkeologinen käyttöhistoria, sillä ruumiskalmiston lisäksi kohteesta tunnetaan vähintään pronssikaudelta saakka käytössä ollut asuinpaikka ja useita todennäköisesti vanhemmalle rautakaudelle ajoittuvia kiviröykkiöitä. Röykkiöstä numero 422 löytyi myös rikkoutunut kivikautinen vasarakirves. Nuorempaa löytökerrosta edustaa esimerkiksi 1900-luvun alussa palaneen riihen kivijalka.

Digitointihankkeen eri vaiheiden toteuttamisesta vastaavat tohtorikoulutettavat Heli Etu-Sihvola, Ulla Moilanen, Jussi Kinnunen ja FM Sofia Paasikivi. Kalmiston löytymisestä tulee vuonna 2019 kuluneeksi tasan 50 vuotta. Luistarin aimmin tehtyjä (ja käynnissä olevia) tutkimuksia esittelevä sivusto on mielestämme oiva tapa juhlistaa tätä merkkivuotta!

Hankkeeseen liittyvä työ aloitettiin käytännön tarpeesta jo hieman ennen apurahan myöntämistä kun Luistarin kalmistosta muinaispuistoksi aidattu alue laserkeilattiin raekuuroisessa kevätsäässä 23.-24.4.2017. Paikalle oli pakko ehtiä ennen alueen heinittymistä ja lampaiden saapumista. Keilauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Jussi Kinnunen Turun yliopistosta ja keilaus toteutettiin Maantieteen ja geologian laitoksen kalustolla.

Keilaustyön tuloksena saadusta pistepilviaineistosta tehdään kolmiulotteinen maanpintamalli, johon tullaan yhdistämään aiempien kaivaushavaintojen sijainti- ja syvyystiedot. Tämä vaihe vaatii onnistuakseen ensin tietokannan Luistarin kaivausaineistosta. Lisäksi mallinnetaan hautojen ja muiden eri-ikäisten rakenteiden päältä poistetun täyttömaakerroksen paksuus. Osa tutkitusta kalmistosta jatkuu muinaispuistoksi rajatun alueen aitojen ulkopuolelle, ja näiden kohteiden osalta täytyy vielä erikseen miettiä tulevaa visualisointityyliä. Tietokanta ja pintamallinnus helpottavat tulevaisuudessa tutkimusta tekevien tiedonhakua ja mahdollistavat myös erilaisten havainnollistavien karttaesitysten ja analyysien teon.

Luistarin arkeologisissa tutkimuksissa kaivettu alue on kokonaisuudessaan noin 6000 m2 (eli suunnilleen jalkapallokentän kokoinen) ja siitä on aidattu puistoksi suurin osa. Kuva: Heli Etu-Sihvola
Luistarin laserkeilaus tehtiin Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen Riegl VZ-400 -laserkeilaimella, jossa on Nikon D800-kamera 14 mm f/2.8 -laajakulmalinssillä. Keilauskertoja kertyi lopulta 16 kpl ja ne kattavat käytännössä koko Luistarin aidatun kalmistoalueen. Taustalla aidan vieressä olevan opastaulun kohdalla on paikka, josta löydettiin Euran emännän hauta. Kuva: Heli Etu-Sihvola
Esimerkkikuva 1 cm resoluutiolla toteutetusta korkeusmallista. Luistarin koilliskulman ennallistettuja kiviröykkiöitä ilman malliin yhdistettyä valokuvapintaa.

Luistarin ihmis- ja eläinjäännöksiä tutkitaan parhaillaan kahdessa suuressa Koneen sekä Jane ja Aatos Erkon säätiöiden rahoittamassa projektissa. Laura Arppen johtama Elämänhistoriat Hampaissa keskittyy luistarilaisten muinaisen ruokavalion ja terveyden tutkimukseen stabiili-isotooppien avulla. Päivi Onkamon johtama SUGRIGE tutkii suomalaisugrilaista muinais-DNA:ta ja projektin yhteydessä on otettu näytteitä myös paristakymmenestä Luistarin ihmisestä.

FT Mikko Moilasen tekemä ennallistus Luistarin haudasta numero 510 löydetystä, viikinkiaikaisesta Petersenin S-tyypin miekasta (KM22346:579).

 

2 kommenttia

  1. Milloin noita isotooppi- ja DNA tuloksia ja tulkintoja saadaan?
    Entä Köyliön aineisto ja Yläneen Anivehmaan löydöt?
    Alustavat DNAt oli kai hieman vastoin odotuksia?

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle kai Lahteenmaki Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.