Ulla Moilanen
Suomensukuisten kansojen muinaisperimää tutkiva SUGRIGE-projekti on julkaissut paljon odotettuja muinais-DNA-tuloksia Suomen alueelta (Översti, Majander et al. 2019). Scientific Reports -sarjassa ilmestynyt tutkimus keskittyy erityisesti äideiltä lapsille periytyviin mitokondrio-DNA:n haploryhmiin. Niiden avulla voidaan seurata suoria äitilinjoja kauas menneisyyteen. Toisin sanoen tutkimus kertoo Suomen alueen naisten varhaisesta historiasta, ei niinkään koko alueen asuttamisen historiasta yleisesti. Tutkimuksessa on ollut mukana noin sata vainajaa muun muassa Euran Luistarin, Mikkelin Tuukkalan, Hollolan Kirkailanmäen ja Hiitolan Kylälahden Kalmistonmäen rautakautisista kalmistoista.
Tulosten perusteella rautakaudella Suomen alueella eläneillä ihmisillä esiintyi samoja äitilinjoja kuin nykysuomalaisilla. Kuitenkin rautakautisten yksilöiden perimät poikkesivat toisistaan huomattavasti, ja myös kohteiden välillä oli havaittavissa suuria eroja. Jo Euroopan kivikautisilla metsästäjä-keräilijöillä havaittuja äitilinjoja esiintyi esimerkiksi Euran Luistarissa ja Hollolan Kirkailanmäellä, kun taas Hiitolan Kalmistomäellä ja Mikkelin Tuukkalassa yleisempiä olivat linjat, jotka ovat jo varhain yleistyneet Euroopan kivikautisissa viljelijäpopulaatioissa. Nykyisessä Suomessa haploryhmien esiintyvyys on päinvastaista: Itä-Suomessa yleisempiä ovat suoraan muinaisilta metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat, kun taas Länsi-Suomessa yleisempiä ovat ”viljelijälinjat”.
Haploryhmien erilaisuutta nykysuomalaisilla voi selittää rautakauden jälkeen keskiajalla tapahtunut väestön liikkuminen idästä länteen sekä melko tuore (1200-1800-lukujen välillä tapahtunut) muutto Ruotsin suunnasta. Myös rautakauden aikana ihmisten liikkuvuus Itämeren ympäristössä on ollut suurta. Toisaalta tutkittava aineisto (noin sata yksilöä) on varsin pieni, joten sen pohjalta ei vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä Suomen alueen asuttamisesta.
Tutkimuksessa on lisätietoa myös Isonkyrön Levänluhdan vesikalmiston vainajien äitilinjoista. Yhteensä viisi Levänluhdan vainajaa kuului haploryhmään U5b, ja näistä neljä nykysaamelaisilla yleiseen alaryhmään U5b1b1a. Liiteaineistosta selviää, että myös Tuukkalassa yksi vainaja kuului ryhmään U5b1b1a. On kuitenkin muistettava, että vaikka tutkimuksessa puhutaan viljelijöistä ja metsästäjä-keräilijöistä sekä saamelaisista, tulokset eivät kerro rautakautisista elintavoista tai tutkittujen yksilöiden etnisiteetistä.
Luistarissa ja Kirkailanmäellä esiintyi jo kivikauden metsästäjä-keräilijöillä yleistä haploryhmää U4. Nykyisin sitä tavataan erityisesti Volgan komisyrjääneillä, mutta myös Latviassa ja Karjalassa. Aikaisempien tutkimusten mukaan kyseinen haploryhmä on ollut yleinen Skandinavian ja Baltian kivikautisilla metsästäjä-keräilijöillä, joten rautakautiset U4-löydöt Suomesta saattavat kertoa alueen rautakautta vanhemmasta asutuskerrostumasta. Suomen rautakautisten vainajien äitilinjat eroavat kuitenkin yleisesti ottaen Baltian alueen kivikautisista äitilinjoista. Tämä voi viitata esimerkiksi siihen, että nuorakeraaminen ekspansio on tapahtunut lähinnä miesten toimesta.
Kiinnostava on myös tutkimuksen havainto vainajista, jotka ovat mahdollisesti olleet sukua toisilleen äitilinjansa kautta, vaikka kovin läheisistä sukulaisuuksista ei välttämättä olekaan kyse. Haploryhmään U5a2a1e kuuluivat Tuukkalaan haudattu viisivuotias lapsi (hauta 18) ja Kirkailanmäkeen haudattu vanhempi nainen (hauta 7). Yhteisen äitilinjan (H85) jakoivat myös Kirkailanmäen haudan 6 keski-ikäinen aikuinen ja haudan 15 puolitoistavuotias lapsi. Hiitolan haudoissa 30 ja 80 puolestaan oli identtinen haploryhmä W6 ja Tuukkalassa kahdella yksilöllä ryhmä H10e.
Lue lisää:
Översti, S., Majander, K., Salmela, E., Salo, K., Arppe, L., Belskiy, S., Etu-Sihvola, H., Laakso, V., Mikkola, E., Pfrengle, S., Putkonen, M., Taavitsainen, J.-P., Vuoristo, K., Wessman, A., Sajantila, A., Oinonen, M., Haak, W., Schuenemann, V., Krause, J., Palo, J.U. & Onkamo, P. 2019. Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry. Scientific Reports 9: 16883 (2019).
———
Tiivistelmän kirjoittaja on Turun yliopiston arkeologian väitöskirjatutkija ja Turun yliopiston biologian oppiaineen projektitutkija.
KALMISTOPIIRI 
loistavaa tietoa kiitos.
TykkääTykkää