Näytä minulle hampaasi, niin kerron kuka sinä olet – Pälkäneen rauniokirkon luulöytöjä

Eeva-Kristiina Harlin

Valmistuin maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan arkeologia ja Tukholman yliopistosta Osteoarkeologian laboratoriosta vuonna 2004. Osteologian opinnäytetyössäni Show me your teeth and I will tell you who you are olen analysoinut Esa Mikkolan Pälkäneen rauniokirkolla vuonna 2001 suorittaman kaivauksen luuaineiston. Analyysissä olen käyttänyt tyypillisimpiä osteologian menetelmiä ja kuten työn nimikin kertoo, olen perehtynyt erityisesti hampaiden tutkimukseen. Työ on jo vanha, mutta mielestäni se antaa erittäin hyvän käsityksen siitä, miten kaivaustilanteessa sekavalta vaikuttava aineisto muuttua hyvinkin selkeäksi arkeo-osteologin avulla. Tutkimusta ei aikaisemmin ole julkaistu sellaisenaan, eikä se ole ollut saatavilla netissä. Työ on ladattavissa tästä linkistä.

Pälkäneen vuoden 2001 luulöytöjen joukossa on mm. kallo, jossa on nähtävissä mahdollisesti parantunut trepanaatiojälki. Lisäksi aineistossa on murtumia, erilaisia hammassairauksia, merkkejä liitupiipun polttamisesta sekä mahdollisesti kaksosille kuulunut hauta. Kyseinen hauta nro 5 kaivettiin kirkon länsiseinän ulkopuolelta. Siihen kuului pieni puuarkku (50 x 25 cm), jonka sisältämällä vainajalla oli kädet vatsalla. Haudan vähimmäisyksilömääräksi paljastui analyysissä kuitenkin kolme. Näkyvin vainaja on ollut imeväisikäinen lapsi. Muut luut kuuluvat kahdelle sikiölle, jotka ovat voineet kuolla synnytyksessä tai vähän sen jälkeen. Työssä pohditaan, olisivatko sikiöikäiset voineet olla kaksosia. Vainajilla havaittiin pieni kokoero: isompi oli koon perusteella 9-10 raskauskuukauden ja pienempi 8-9 raskauskuukauden ikäinen. Kaksosraskauksissa on kuitenkin tavallista, että toinen kaksosista on hieman toista suurempi. (Ks. myös Kalmistopiirin juttu Jos kaksoishauta onkin kaksoshauta?)

Pälkäneen rauniokirkon vuoden 2001 kaivauksella paljastunut hauta nro 5, jossa vaikutti olevan imeväisikäinen lapsi. Luuanalyysin mukaan pienessä arkussa oli kuitenkin kolmen vainajan luita (Lahti 2004).

Haudan luuaineistossa oli kahdelle sikiöikäiselle lapselle kuuluvat kallon pars petrosa -luut. Kuva: Eeva-Kristiina Lahti.

Opiskelu-aikana ja sen jälkeen työskentelin Museovirastolla kenttäarkeologina ja tein osteologisia analyysejä, pääasiassa saamelaisalueen historiallisista kohteista. Vuodesta 2006 olen työskennellyt saamelaisen kulttuuriperinnön parissa, Norjan suurimmassa saamelaismuseossa, jonka lisäksi olen selvittänyt mm. Saamelaismuseo Siidan ja Historiska museetin projekteissa saamelaisten esineellisen kulttuuriperinnön sijaintia Euroopan museoissa. Vuodesta 2014 lähtien olen tehnyt väitöskirjaa saamelaisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikkaan liittyen Oulun yliopiston Giellas-instituutissa.

Lue lisää Pälkäneen luulöydöistä:

Lahti, E.-K. 2004. Show me your teeth and I will tell you who you are. D-uppsats. Tukholman yliopisto.