Joulukuussa 2015 Koneen säätiö myönsi dosentti Päivi Onkamolle ja työryhmälle apurahan SUomalais-uGRIlainen muinaisGEnomi (SUGRIGE) –projektiin. Onkamo esitelmöi juuri startanneesta hankkeesta Turussa järjestetyssä The Fennoscandian and Finno-Ugric past in the light of genes, languages and cultures –seminaarissa 11.2.2016 otsikolla Old bones and human migrations: Ancient DNA reveals the Finno-Ugric population history.
Seminaarin tarkoituksena oli rakentaa uusia lähestymistapoja niin Suomen alueen, Fennoskandian kuin uralilaisten kielten puhuma-alueen menneisyyden selvittämiseksi. Nimensä mukaisesti tapahtuma toi yhteen eri tieteenalojen edustajia: kielitieteilijöitä, geneetikkoja, ekologeja, historioitsijoita, arkeologeja ja maantieteilijöitä, jotka kukin luennoivat omasta aihealueestaan. Seminaaria oli myös mahdollista seurata netistä webinaarina.
Onkamon johtama SUGRIGE-projekti keskittyy tutkimaan suomalais-ugrilaista muinaisgenomia ja vastaamaan mm. kysymykseen, keitä olivat ensimmäiset Baltian ja Suomen alueelle saapuneet suomalais-ugrilaiset ja milloin heidän saapumisensa tapahtui. Projektin tiimoilta tehdään muinais-DNA –analyysejä Suomesta ja Virosta sekä Venäjältä seuduilta, joilla on asunut suomalais-ugrilaisia kansoja ennen slaavilaisten saapumista.
Suomen osalta kivikauden luuaineistoa ei ole käytettävissä, sillä happamassa maaperässä luut ovat maatuneet. Tästä syystä SUGRIGE-projekti hyödyntää muuta materiaalia. Elämänhistoriat hampaissa –projekti kertoi aiemmin Facebook-sivullaan SUGRIGE-työryhmän käyneen tutustumassa Euran Luistarin rautakautisen kalmiston aineistoon ja näytteenottomahdollisuuksiin. Päivi Onkamo myös kertoi esitelmässään, kuinka huimaa vauhtia geenisekvensointi on viime vuosina kehittynyt. Sellaistenkin näytteiden, joista ei vielä viisi vuotta sitten saatu irti muinais-DNA:ta, käsittely onnistuu nykyisin paremmin. Esimerkkinä Onkamo mainitsi Isonkyrön Levänluhdan luulöydöt, joita tutkitaan Helsingin yliopiston koordinoimassa Levänluhta-hankkeessa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan molempien hankkeiden etenemistä ja tuloksia.
KALMISTOPIIRI 
Se on muuten Leväluhta.
TykkääTykkää
Paikasta on käytetty molempia nimiä. Peruskartassa nimitys on Levänluhta, jota myös arkeologisessa kirjallisuudessa ja kielenkäytössä nykyisin suositaan. Muinaisjäännösrekisterissä käytetään Leväluhtaa, jolla paikkaa vanhastaan on kutsuttu.
TykkääTykkää
Kampakeraaminen kulttuuri kuului koilliseurooppalaisen kivikautisen kulttuurin piiriin. Sen löydöt ajoittuvat noin 5000–2000 eaa. Siis kalibroituna, vaikka vanhempaa aikaa käytetään jopa museoviraston sivuilla.
TykkääTykkää
Kampakeraamisen kulttuurin varhaisimmat vaiheet ajoitetaan tosiaan nykyisin alkavaksi noin 5000/5200 eaa., mutta päättyväksi noin 3000 eaa.
TykkääTykkää
Päivi Onkamo arvio alkuvuodesta 2016, että tutkimustulokset Sugrige-projektista julkaistaisiin syksyllä 2016. Nyt tuosta ajasta on kulunut yli kaksi vuotta. Mistä asia kiikastaa? Onkamon mukaan tutkimukset tulee ensin julkaista jossain arvovaltaisessa julkaisussa, ennen kuin se voidaan antaa ”kansan käsiin” . Aika hidasta toimintaa maallikon mielestä.
TykkääTykkää
Julkaisuprosessit venyvät tieteessä usein valitettavan pitkiksi. Tämä voi tuntua ikävältä, mutta sillä varmistetaan tutkimuksen tieteellinen laatu. Muinais-DNA-tutkimusten ensimmäisistä tuloksista on kuitenkin saatu jo jotain tietoa: https://kalmistopiiri.wordpress.com/2018/03/22/muinais-dnata-kolmesta-isonkyron-levanluhdan-rautakautisesta-vainajasta-kaksi-muistuttaa-saamelaisia-yksi-pohjoismaalaisia/
TykkääTykkää
Sugrige-projekti jatkuu edelleen. Kalmistopiirissä on kerrottu vuosien kuluessa projektin etenemisestä esim. näissä jutuissa: https://kalmistopiiri.wordpress.com/?s=sugrige
Projektin omat nettisivut löytyvät osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/paleogenetics/?lang=fi
Gedmatchistä löytyy toistaiseksi Isonkyrön Levänluhdan näytteitä seuraavilla tunnuksilla:
Z059547 = JK1968 (vähän enemmän maanviljelijäperimää)
T136451 = JK1970 (vähän enemmän siperialaisperimää)
T138843 = JK2065 (erilainen perimän koostumus)
TykkääTykkää