Nelostien varrella Ruotsin Norrbottenissa, noin 30 kilometriä Haaparannasta länteen, sijaitsee Ruotsin pohjoisin viikinkiaikainen hautakumpu (kartta).
Kumpu on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja korkeutta sillä on noin puoli metriä. Rakennusmateriaalina on käytetty hiekkaa. Kumpu tutkittiin vuonna 1923, jolloin siitä löytyi 80 cm pitkä yksiteräinen miekka ja kilvenkupura, sekä jäänteitä ruumishautauksesta. Esineiden perusteella hautaus ajoittuu vendel- ja viikinkiajan vaihteeseen 700-luvulle. Koska hautaus on arkeologisesti tutkittu, on nykyisin paikalla kohoava kumpu ennallistus.



Maasta rakennetut hautakummut ovat yleisiä eteläisemmässä Ruotsissa, jossa ne liittyvät rautakautiseen maanviljelyskulttuuriin. Norrbottenin läänissä rautakautiset löydöt eivät ole yhtä yleisiä kuin etelässä, ja viikinkiajalle ajoitettavat hautamuodot käsittävät tavallisesti erilaisia kivilatomuksia. Tästä syystä Sangishögen on nimetty Ruotsin pohjoisimmaksi viikinkihautaukseksi.

Vuonna 2011 käynnistyi Uumajan yliopiston tutkimusprojekti Recalling the Past, joka on käynnissä vuoteen 2017 asti. Kesällä 2013 projekti järjesti kummun vierellä arkeologisen kaivauksen, jonka tarkoituksena oli tutkia hautapaikan ympäristöä sekä sitä, löytyisikö lähistöltä merkkejä asuinpaikasta. Kaivauksessa avattiin yhteensä 80 m² laajuudelta alueita, joilta löytyikin runsaasti merkkejä ihmistoiminnasta. Kenties merkittävin löytö oli ahjo, joka rakenteensa ja kuonankappaleiden perusteella on ollut käytössä vain vähän aikaa. Ahjon vierellä havaittiin jälkiä kolmesta mahdollisesta paalunsijasta, sekä palaneista poron luista. Kesällä 2014 tehtävillä jatkotutkimuksilla paikan luonnetta aiotaan selvittää tarkemmin.

Käytetyt lähteet:
Ramqvist, Per H. 2013. Arkeologisk undersökning av boplatsspår vid Sangishögen, Raä 81:1, Nederkalix sn, Norrbottens län, 2013. Silvermuseet Rapport 66
Juttu on julkaistu myös Retkipaikka-blogissa.