Antrean verkko – Mesoliittisen kivikauden huippulöytö

Heli Etu-Sihvola

Yksi lähialueemme tunnetuimmista arkeologisista löydöistä on Antrean verkko, joka löydettiin vuonna 1914 entisestä Vuoksenrannan pitäjästä Karjalan kannakselta. 

Korpilahden kyläläiset syvensivät vuonna 1913 suopellon valtaojaa, minkä yhteydessä hieman alle metrin syvyydeltä suomudan ja saven rajalta nousi esiin kivikautisia esineitä. Seuraavana vuonna arkeologi Theodor Schvindt teki alueelle kaivatusta koekuopasta lisää esinelöytöjä. Sakari Pälsin johtamissa laajemmissa tutkimuksissa löydettiin edelleen lisää esineistöä: kaiken kaikkiaan 108 kivikautista kivi-, kasvi-, luu- ja sarvilöytöä (mukaan lukien luisia talttoja), sekä “Antrean verkoksi” kutsutun kalaverkon jäänteet (Carpelan 2008; Miettinen et al 2008; Muinaiskalupäiväkirja: KM 6688).

Löytöpaikan olosuhteet viittasivat siihen, että verkko ja muut esineet olivat aikanaan päätyneet veteen. Pälsi pohti, oliko kivikautinen kalamies vahingossa kaatanut ruuhensa niin, että verkko ja tavarat putosivat veteen tai oliko talvinen kulkija vahingossa kulkenut sulakohtaan (Carpelan 2008 ja viitteet). Kasvitieteilijä Harald Lindberg (1920) ajoitti verkkoa löydön yhteydessä esiintyneiden sedimenttikerrosten piilevälajien avulla: piilevien perusteella verkko olisi ollut peräisin varhaiselta holoseenikaudelta, käytännössä siis mesoliittiselta kivikaudelta. Tätä tulosta arkeologit eivät kuitenkaan pitkään aikaan suostuneet hyväksymään, vaan ajoitusta pidettiin ennemminkin neoliittisena (ks. keskustelua ajoituskiistasta Carpelan 2008; Miettinen et al 2008 ja viitteet). 

Myöhemmin tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella voitiin kuitenkin todeta, että verkon kohoilla oli huomattavan paljon ikää: verkko oli kahden ajoituksen perusteella tehty noin 8500 vuotta ennen ajanlaskun alkua (Timofeev 1993; Timofeev et al 2004). Verkon niinestä tehdyn uuden AMS-radiohiiliajoituksen mukaan verkko on iältään 8733–7958 calBC (kalibroitu käyttäen IntCal20-käyrää, alkuperäinen ajoitus 9140± 135 BP: Miettinen et al 2008) – tämä ajoitus on siis hyvin samanlainen kuin 1990-luvulla tehdyt.

Paleoympäristötutkimusten perusteella verkko oli hautautunut Suomenlahtea ja Laatokkaa erottaneeseen kanavaan Itämeren ollessa patoutuneena Ancylusjärveksi, järven ollessa korkeimmillaan: tästä todistivat Ancylusvaiheelle tyypilliset piilevät. Silloin kun Antrean verkko päätyi vesistön pohjaan, alueella oli kasvanut jo jonkin aikaa mäntymetsää, sillä verkon kohojen materiaalina oli käytetty männyn kaarnaa (Miettinen et al 2008).

Antrean verkon materiaali on pajun niintä (Kujala 1948; Miettinen et al 2008). Säilyneiden kohojen sijaintien ja verkon kappaleiden perusteella Pälsi arvioi verkon alkuperäiseksi kooksi noin 27 x 1,3 m tai enemmän. Verkon silmäkoko oli noin 6 cm, mikä Pälsin mukaan sopi lahna- tai lohiverkon kooksi. Samanlaisia verkon solmuja on käytetty vielä nykyaikanakin Suomessa. (Carpelan 2008 ja viitteet).

Antrean verkko on kansainvälisesti merkittävä löytö. Se oli pitkään Euroopan vanhimmaksi ajoitettu kalaverkko (Miettinen et al 2008) ja yksi maailman vanhimpia säilyneitä esimerkkejä ihmisen tekemistä solmuista (Fielden et al 2017).

Lähteet ja lisälukemista:

Carpelan, C. (2008). On the history and recent studies of the’Antrea net find’. Iskos, 16, 88–127. https://journal.fi/iskos/article/view/110411

Gramsch, B. 1987. Ausgrabungen auf dem mesolitischen Moorfundplatz bei Friesack, Bezirk Potsdam. Veroffentlichungen des Museums für Ur- und Frühgeschichte Postdam 21, 75–100.

Gramsch, B., 1992. Friesack mesolithic wetlands. Teoksessa Coles, B. (Toim.) WARP Occasional Paper 6 (The Wetland Revolution in Prehistory (s. 65–72). 

Huurre, M. 1990. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Otavan painolaitokset 1990. Neljäs painos.

Fielden, S. D., Leigh, D. A., & Woltering, S. L. (2017). Molecular knots. Angewandte Chemie International Edition, 56(37), 11166–11194. https://doi.org/10.1002/anie.201702531 

Kujala, V. 1948. Antrean Korpilahden kivikautisen verkon kuituaines. Suomen museo LIV–LV (1947-48), 24–27

Lindberg, H., 1920. Die Schichtenfolge auf dem steinzeitlichen Fundplatz bei Korpilahti, Kirchspiel Antrea, Län Wiborg. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XXVll 1–3. Helsinki

Löytöluettelo. Kiviesineitä, luuesineitä, kivikautinen verkko ym. Antrean verkko KM 6688:1–84. 24.7.1914 https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=126.25566 

Miettinen, A., Sarmaja-Korjonen, K., Sonninen, E., Jungner, H., Lempiäinen, T., Ylikoski, K., … & Carpelan, C. (2008). The palaeoenvironment of the’Antrea Net Find’. Iskos, 16, 71–87. https://journal.fi/iskos/article/view/110409 

Pälsi, S. 1920. Ein steinzeitlicher Moorfund bei Korpilahti im Kirchspiel Antrea, Län Viborg. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja, XXVlll–2. Helsinki. 

Timofeev V.I. 1993. The Mesolithic-Neolithic sites of the St. Petersburg region and their place in the system of the Stone Age cultures of the Baltic region. Antiquities of the North-East, St. Petersburg. IHMC press, 8–34.

Timofeev, V. I., Zaitseva, G. I., Lavento, M., Dolukhanov, P., & Halinen, P. 2004. The Radiocarbon Datings Of The Stone Age–Early Metal Period On The Karelian Isthmus. Geochronometria: Journal on Methods & Applications of Absolute Chronology, 23. http://www.geochronometria.pl/pdf/geo_23/Geo23_14.pdf