Etiikka Opinnäytteet Paasikivi Sofia Suomi

Ihmisjäännökset suomalaisissa museoissa

HuK Sofia Paasikivi – Turun yliopisto

Sofia Paasikiven Turun yliopiston arkeologian oppiaineeseen tekemä proseminaaritutkielma käsittelee suomalaisissa museoissa sijaitsevia ihmisjäännöksiä koskevia käytäntöjä. Tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 17 museota. Tarkoituksena oli selvittää museoiden omia käytäntöjä liittyen ihmisjäännösten esittelyyn, jäännösten lukumäärään, vainajien identifiointiin sekä museohenkilökunnan kokemuksia siitä, olisiko alalla tarvetta erilliseen ohjeistukseen.

Museoituja ihmisjäännöksiä koskevat eettiset kysymykset ovat olleet vahvasti esillä monissa maissa. Useat suomalaiset museot hyödyntävät suurten ulkomaisten museoiden ohjenuoria sekä Kansainvälisen museoneuvon (International Council of Museums) antamia yleisiä eettisiä linjauksia. Seitsemästätoista kyselyyn vastanneesta museosta yhdeksän oli kuitenkin sitä mieltä, että kansallinen ohjeistus sekä laajempi keskustelu ja koulutus aiheesta nimenomaan Suomen näkökulmasta olisivat tarpeellisia. Selkeiden ohjeiden puute voi vaikeuttaa museoiden työtä, ja osa museoista halusi herkän aiheen vuoksi osallistua tutkielmaan anonyymisti. Selkeä ohjeistus antaisi museoille varmuutta siitä, miten ihmisjäännösten kanssa tulee toimia ja lisäisi museoiden uskallusta puhua aiheesta omalla nimellään.

Tutkielmassa kävi myös ilmi, ettei kotimaisissa museoissa sijaitsevien vainajien minimiyksilömäärä ole selvillä monessa museossa. Minimiyksilömäärän sekä luuaineiston kunnon kartoittaminen olisi tärkeää aineiston tutkimuspotentiaalin selvittämiseksi.

Lue lisää:

Paasikivi, S. 2014. Ihmisjäännökset suomalaisissa museoissa: kyselytutkimus säilyttämiseen ja esittelyyn liittyvistä käytännöistä. Proseminaaritutkielma. Turun yliopisto, Arkeologia.

Useissa suomalaisissa museoissa on näytteillä ihmisjäännöksiä. Kuvassa Etelä-Karjalan museoihin kuuluvan Europaeus-museon näyttelyä, jossa esitellään kansanrunoudentutkija ja arkeologi D. E. D. Europaeuksen (1820-1884) elämäntyötä. Kuva: eteläkarjalanmuseot.fi
Levänluhta
Levänluhdan suolöydön kalloja Suomen kansallismuseon arkeologisessa perusnäyttelyssä. Kuva: Wikimedia Commons.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.