FM Heli Etu-Sihvola – Turun yliopisto
Luoteis-Siperiassa Jamalin niemimaalla sijaitseva Zeleny Yarin keskiaikainen hauta-alue löydettiin vuonna 1997. Paikalla tekivät kenttätöitä venäläiset tutkijat yhdessä Smithsonian-instituutin arkeologien kanssa.
Alueella on tehty arkeologista inventointia jo 1976, jolloin löydettiin keramiikka-astioiden palasia. Niiden perusteella paikalla ajateltiin olleen muinaista asutusta. Vuonna 1997 kaivettiin esiin ensimmäinen vainaja: mies, joka oli haudattu 600-800-lukujen välisenä aikana mukanaan taisteluveitsi, hopeamedaljonki ja pronssinen lintuesine.
Zeleny Yarin maaperä on hiekkaista eikä kuulu ikirouta-alueeseen, mutta hautapaikan olosuhteet ovat ympäri vuoden kylmät, sillä se sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä napapiiriltä. 1400-luvulta tapahtunut lämpötilojen lasku yhdessä kuivien olosuhteiden kanssa on edesauttanut ruumiiden muumioitumisessa ja säilyttänyt ne nykypäivään saakka. Alueella on yhteensä 34 matalaa hautaa, joista yhdentoista vainajan ruumiita on tarkoituksella hajotettu tai niistä puuttuu osia, kuten kallo. Tutkijat eivät ole varmoja siitä, onko osa vainajissa näkyvistä vammoista peräisin hautausajalta, vai onko osa haudanryöstäjien aiheuttamaa tuhoa.
Haudatut ovat miespuolisia lukuunottamatta yhtä tyttöä, jonka kasvot oli peitetty pronssilevyillä. Kaikkien haudattujen jalat osoittivat kohti Gorny Poluy -jokea, joten yhtenäisellä hautaustavalla on ilmeisesti ollut jokin uskonnollinen merkitys. Paikallisten nykyuskomusten perusteella haudattujen ympärille tiukasti kiedotut nahkanauhat sekä haudoissa olevat helmet, ketjut ja hajotetut pronssifiguurit ovat merkkejä vainajia varten tehdyistä suojelutaioista. Osa haudatuista on kiedottu turkiksiin, jotka ovat peräisin poroista, ahmoista, majavista ja karhuista. Melkein kaikissa haudoissa on puinen arkku, joka on tehty veneen osista tai muista puuosista. Monet sotureiksi tulkituista on haudattu veitsien kanssa. Osalla vainajista on myös havaittavissa vammoja, jotka viittaavat siihen, että he olisivat kuolleet taisteluissa. Haudatuilla on ollut mm. keihäänkärkiä silmäkuopissaan ja pistohaavoja selissään.
Siperiassa on uskottu olleen merkittäviä kauppapaikkoja tuhat vuotta sitten. Zeleny Yariin haudatuilta ihmisiltä löytyneiden esineiden kirjo antaa runsaasti viitteitä laajoista kansainvälisistä yhteyksistä. Haudoista on löydetty muun muassa 6000 kilometrin päässä sijaitsevasta Persiasta peräisin olevia pronssikulhoja, jotka ajoittuvat 900-1000-luvuille. Pohjois-Euroopassa elettiin samaan aikaan viikinkiajan loppuvaiheita.
Viimeisimmäksi tutkittu hauta kuuluu noin 6-7-vuotiaalle lapselle. Hänen arvellaan olevan poika, sillä haudasta on löytynyt pronssinen kirves. Siberian Times otsikoi vastikään lennokkaasti vainajan olleen ”lapsisoturi”, vaikka hauta-antimien pohjalta tällaisen tulkinnan tekeminen on mahdotonta. Miniatyyriaseita tunnetaan lasten haudoista myös Skandinaviasta ja Suomesta samalta ajanjaksolta.
Koivun tuohesta tehtyyn arkkuun haudattu lapsi oli kiedottu kahteen turkiskerrokseen, joista toinen on poroa ja toista tutkitaan parhaillaan tarkemmin. Hautaan oli laitettu pronssinen karhuriipus ja sormuksia, ja hautaus vaikuttaakin rikkaammalta kuin aiemmat alueelta tutkitut lasten haudat. Haudan pohjalla oli myös muista haudoista poiketen suuri ovaalimainen puurakenne, jonka tutkimukset ovat myös kesken. MRI-kuvauksen perusteella voitiin havaita, että kuparista ja pronssista tehdyt laatat olivat säilyttäneet vainajan kehoa hyvin.
Alueen tutkimukset ovat herättäneet eettistä keskustelua, sillä Jamalin niemimaan paikalliset asukkaat ovat vastustaneet voimakkaasti kaivaustutkimuksia. He ovat olleet huolissaan siitä, että kaivaminen häiritsee paikalle haudattujen sieluja. Jamalin alueella asuu samojedikieltä puhuvia nenetsejä, jotka ovat Venäjän suurin alkuperäiskansa.
Lähteet:
Baklitskaya, K. 2014. Mummified by accident in copper masks almost 1,000 years ago: but who were they? The Siberian Times.
Brusnitsyna A. G. 1999. Pogrebenie rannego srednevekov’ja v rajone Saleharda. Vestnik arheologii, antropologii i jetnografii 2/1999.
Choi, C. Q. 2004. At Trading Crossroads, Permafrost Yields Siberian Secrets. NY Times.
Fedorova, N. 2002. The Mummies from Salekhard, West Siberia. Arctic Studies Center Newsletter nr. 10: 27-29. Smithsonian Institute.
Liesowska, A. 2015. ’Mummy of a child warrior from ’lost medieval civilisation’ unearthed near Arctic’. The Siberian Times.
Russon, M.-A. 2014. ’Accidental’ Siberian Mummies Part of Mysterious Ancient Arctic Civilization. International Business Times.
KALMISTOPIIRI 