Osakan kaupunginyliopiston (OCU) ylläpitämä tietokanta Catalogue of Fossil Hominids Database kokoaa yhteen tietoja varhaisista ihmisjäännösten löytöpaikoista. Vaikka tietokannan nimessä puhutaankin fossiileista ja hominideista, informaatiota löytyy myös huomattavasti nuoremmista paleoliittisista ja jopa mesoliittisista löydöistä. Kohteiden kuvauksissa on kerrottu löytöpaikkojen sijainti, viitteitä ajoitusten tai muiden analyysien julkaisuihin sekä tietoja siitä, mitä ihmisten ja eläinten luita kyseisestä kohteesta on löytynyt. Tietoa voi hakea kartalta, tai kohteita voi selata listana mantereittain.
Mukana on esimerkiksi Tanskassa sijaitseva Dyrholmen, joka on Ertebøllen kulttuuriin (noin 5400-4000 eaa.) kuuluva asuinpaikka. Paikalta on löytynyt sekä aikuisten että lasten luita, joissa on merkkejä kannibalismista. Ihmisten luiden lisäksi asuinpaikkakerros on sisältänyt myös majavan, koiran, ilveksen, hylkeen, karhun, hirven, villisian, metson ja delfiinin luita.
Paleoliittinen Jelisevitshin asuinpaikka sijaitsee nykyisen Venäjän länsirajan tuntumassa. Tietokannasta selviää nopeasti, että Jelisevitshin ihmisjäännökset sisältävät imeväisikäisen lapsen luita, ja että paikalta on löytynyt myös muun muassa metsäjänistä, eurooppalaista hamsteria, sutta, koiraa, karhua, naalia, arokettua, hevosta ja mammuttia. Hevosta ei paleoliittisella kivikaudella ollut vielä kesytetty, joten luut ovat peräisin metsästetystä villihevosesta.
Jelisevitshin mahdollisia koiran luita on käsitelty useissa artikkeleissa, joita tietokannassa ei kuitenkaan mainita. Eri puolilta Eurooppaa löytyneistä varhaisista koirien luista on kirjoitettu runsaasti puolesta ja vastaan. Osa tutkijoista pitää Jelisevitshin luita susille kuuluneina, mutta esimerkiksi Mikhail V. Sablinin ja Gennady A. Khlopachevin (2002) analyysin mukaan ne ovat Euroopan vanhimpiin kuuluvia koiran jäännöksiä. Heidän analyysinsä mukaan koira on ollut iso ja raskastekoinen.
Tietokannassa on mukana tietysti varhaisia ihmislajeja ja myös neandertalinihmisiä. Eteläisessä Uzbekistanissa sijaitseva Teshik-Tashin luola tunnetaan erityisesti vuonna 1938 tehdystä kaivauksesta, jossa luolan asuinpaikkakerroksesta löytyi nuoren, hieman alle kymmenvuotiaan neandertal-pojan jäännökset. Luut löytyivät matalasta kuopasta, johon oli laitettu myös viisi paria vuorikauriin sarvia. Kontekstin perusteella löytöä on pidetty tarkoituksella tehtynä hautauksena ja sarvia merkkinä hautausrituaalista. Teshik-Tashin ihmisluista on tehty DNA-analyysi, jonka mukaan pojan luut kuuluvat neandertalinihmiselle (Gunz & Bulygina 2012). Luolan asuinpaikkakerroksen sisältämiä eläinten luita on listattu tietokannan kohdekuvauksessa, joskin osa latinankielisistä nimistä sisältää kirjoitusvirheitä. Löytöinä on talletettu mm. jäniksen, karhun ja leopardin luita.
Vaikka Catalogue of Fossil Hominids -tietokannassa eri kohteista esitetyt tiedot ovat ylimalkaisia, eivätkä lähdeluettelotkaan ole kattavia (mukana on yleensä vain ensimmäiset kohteesta kirjoitetut julkaisut), toimii tietokanta hyvänä yhteenvetona varhaisen kivikauden ihmisjäännöslöydöistä ja apuna alustavan tiedon hakemisessa.
Tietokanta löytyy osoitteesta: http://gbs.ur-plaza.osaka-cu.ac.jp/kaseki/
Muut käytetyt lähteet:
Gunz, P. & Bulygina, E. 2012. The Mousterian child from Teshik-Tash is a Neanderthal: a geometric morphometric study of the frontal bone. American Journal of Physical Anthropology, 2012 Nov. 149 (3): 365 – 379.
Sablin, M. V & Khlopachev, G. A. 2002. The Earliest Ice Age Dogs: Evidence from Eliseevichi 1. Current Anthropology 43: 795–798.
KALMISTOPIIRI 