Ruotsin ja Viron viikinkiaikaisia löytöjä esillä Tallinnassa

Viron merimuseon Lentosatamassa on 13.8.2016-15.1.2017 esillä Ruotsin historiallisen museon näyttely ”Viikingit: todellisuus tarujen takana”. Merimuseolle kuuluvassa Paks Margareeta -tornissa on puolestaan 15.7.2016 avautunut ”Viikinkiaikaisia aarteita Virosta”-näyttely, jota pääsee katsomaan 28.7.2017 saakka.

Molempiin näyttelyihin on koottu sekä uusia löytöjä että uuden tutkimuksen tuomaa tietoa vuosien 750-1100 välille sijoittuvasta aikakaudesta, jota nimitämme viikinkiajaksi. Lentosataman näyttely on pääosin Ruotsin historiallisen museon esineistä koostuva kiertonäyttely, Paks Margareetan näyttely on virolaisten arkeologien kokoama ja esittelee paikallisia löytöjä samalta ajanjaksolta. Tutustu näyttelyihin oheisten kuvien avulla:

Viikingit -näyttely. Kuva: Ulla Moilanen. — Käynti Lentosataman **Viikingit: todellisuus tarujen takana** -näyttelyyn. Aikakausi pyritään tekemään tutuksi tarinoiden avulla ja löydöt on esitelty teemoittain: omina osioinaan on käsitelty koti ja arki, kauppa ja käsityö, matkat ja kontaktit, myytit ja uskomukset sekä hautaustavat. Kuva: Ulla Moilanen.

Näyttelyn alussa painotettiin kontekstin merkitystä, sillä ilman tunnettua löytöyhteyttä esineiden tarinat ovat hukassa. Siksi tuntuikin hieman kummalliselta, että osa eri paikoista löytyneistä esineistä oli yhdistetty koruseteiksi, kuten kuvan gotlantilaislöydöt. Soljet ovat haudasta Gotlannin Annexhemmanin Hemsestä ja helmet gotlantilaisesta kätkölöydöstä. Eläinpääsolkia on pidetty erityisesti gotlantilaisten naisten tunnuksina. Samanlainen solki on löytynyt myös Turun Kaarinan Kirkkomäen kalmistosta, haudasta numero 26. Kuva: Ulla Moilanen.

15392852_1198482016909723_5916177851556730531_o — Kilvenkupuroita, aseita ja hevostarvikkeita Birkan soturihaudasta Bj581. Samantyyppisiä skandinaavisia kullattuja eläinpääsolkia on löydetty viikinkien idäntien varrelta. Suomesta niitä tunnetaan ainakin Euran Luistarin haudasta numero 135 sekä hopealangalla koristeltua silkkikangasta, arabialaisia rahoja ja punnuksia sisältäneestä haudasta 348. Kuva: Heli Etu-Sihvola.

Yhteisöjen näkymättömät osat, kuten orjat, ovat viime vuosina tulleet osaksi tutkimusta. Orjista kerrottiin näyttelyssä etenkin tekstien avulla, sillä tiettyjä löytöjä on vaikea yhdistää juuri orjiin. Kuva: Ulla Moilanen. — Yhteisöjen näkymättömät osat, kuten orjat, ovat viime vuosina tulleet osaksi viikinkiajan tutkimusta. Orjista kerrottiin näyttelyssä etenkin tekstien avulla, sillä tiettyjä löytöjä on vaikea yhdistää juuri orjiin. Kuva: Ulla Moilanen.

15390829_1198481926909732_3987882301764811975_n — Mahdollisesti vangittuina olleisiin ihmisiin viittaavia kahlelöytöjä Birkasta ja Skedalasta. Kirveet ja jauhinkivi ovat myös ruotsalaisia löytöjä. Kuva: Heli Etu-Sihvola.

Erilaisia hautaustapoja oli esitelty runsaasti. Kuvassa keramiikka-astiaan asetettu polttohautaus Kuva: Ulla Moilanen — Erilaisia hautaustapoja oli esitelty monipuolisesti. Kuvassa keramiikka-astiaan asetettu polttohautaus Sollentunan Turebergistä, Uplannista. Keski-Ruotsissa esiintyy 900-1000-luvuilla uurniin tehtyjä polttohautauksia. Usein uurnan päälle on vielä asetettu rautainen rengas, jossa on pieniä torinvasarariipuksia. Kuva: Ulla Moilanen

Riimukivistä näyttelyyn oli tuotu vain kopioita. Kuva: Ulla Moilanen. — Riimukivistä näyttelyyn oli tuotu vain kopioita. Riimukivet eivät ole toimineet varsinaisina hautakivinä, vaikka niitä on voitu pystyttää myös vainajien muistoksi. Niiden avulla on voitu myös levittää kristillistä propagandaa. Kuvan kivien alkuperäiset versiot ovat Lontoosta ja Ukrainasta. Kuva: Ulla Moilanen.

Muutamista ruotsalaisista haudoista on löytynyt amuletteina käytettyjä kuparisia laattoja, joissa on riimukirjoituksin tehtyjä loitsuja tai kirouksia. Vasemmanpuoleinen laatta on löytynyt Öölannin Stenåsasta. Siinä olevassa tekstissä pyritään suojaamaan Bove-nimistä henkillöä pahalta ja pyydetään tälle Torin suojelusta. Oikeanpuoleinen on hautalöytö Uplannin Veddestan Järfällasta ja siinä olevassa tekstissä lukee: ”Pahantahtoinen. Unne kutsuu tuhoasi.” Kuvat: Ulla Moilanen

Viron polttohautausten esineistöä on usein rikottu. Kuva: Ulla Moilanen — Viron polttohautausten esineistöä on usein rikottu ja taivutettu, aivan kuten Suomessa. Kuva: Ulla Moilanen

Kuvatauluissa kerrottiin mm, mitä dirhemeitä luetaan. Kuva: Ulla Moilanen — Kuvatauluissa opastettiin mm dirhemien lukemiseen. Kuva: Ulla Moilanen

Näyttelyssä on lapsia ja lapsenmielisiä varten hiekkalaatikko, josta voi kaivaa esiin muoviluurangon. Kuva: Ulla Moilanen.

Tämän postauksen julkaisuhetkellä Lentosataman ”Viikingit: todellisuus tarujen takana” -näyttely on avoinna vielä kaksi viikkoa (15.1.2017 saakka) ja Paks Margareeta -tornin ”Viikinkiaikaisia aarteita Virosta”-näyttely yli puoli vuotta (28.7.2017 saakka). Lentosataman näyttelylippu maksoi käyntihetkellä 14 €, Paks Margareetan 6 €, Museoista voi myös ostaa hieman halvemmaksi tulevan yhteislipun molempiin näyttelyihin (16 €).