Uusi tutkimus Hitlerin hampaista katkaisee siivet salaliittoteorioilta

Heli Etu-Sihvola

Adolf Hitler kuoli Berliinin valtauksen yhteydessä syötyään syanidikapselin ja ammuttuaan pistoolilla päähänsä. Neuvostojoukot siirsivät Hitlerin osittain palaneet jäännökset Moskovaan, jossa ne sijaitsevat tänäkin päivänä. Osa ihmisistä ei kuitenkaan ole uskonut tähän selitykseen vaan on ollut sitä mieltä, että Hitlerin kuolema oli lavastettu. Uusi ranskalaistutkimus pyrki saamaan asialle lopullisen vahvistuksen.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Hitlerin kuoleman aikaisia vaiheita tutkitaan. Ensimmäinen selvitys Hitlerin viimeisistä päivistä tehtiin jo vuonna 1945. Ruumiinavauspöytäkirja valmistui Neuvostoliitossa pian sodan päättymisen jälkeen, tosin kesti vuoteen 1968 saakka, ennen kuin raportin sisällöstä saatiin tarkempaa tietoa julkisuuteen. Stalin oli nimittäin määrännyt Hitlerin kuolemaan liittyvät tiedot sotasalaisuuksiksi. Lisätutkimukseen antoi mahdollisesti pontta myös se, että vuonna 1965 neuvostokenraali oli väittänyt, että Hitlerin ruumiista ei oltaisikaan koskaan löydetty. Oli ongelmallista, että pääosa Hitlerin hampaita koskevasta todistusaineistosta perustui kuulustelupöytäkirjoihin. Alkuperäiset hammasröntgenkuvat olivat kadonneet. Vuonna 1972 tapahtui ratkaiseva käänne, kun amerikkalaisesta arkistosta löydettiin Hitleristä vuoden 1944 salamurhayrityksen jälkeen otettuja pään röntgenkuvia, joissa näkyvät hyvin hampaissa olevat proteesit.

Tutkijat Sognnaes ja Ström käyttivät saatavilla olevia tietoja hyväkseen ja julkaisivat vuonna 1973 yksityiskohtaisen analyysin Hitlerin hampaista. Tutkimuksen aineistona käytettiin röntgenkuvien lisäksi Hitleriä hoitaneen terveydenhuoltohenkilökunnan kuulustelupöytäkirjoja, joita verrattiin neuvostoliittolaisten tutkijoiden tekemiin ruumiinavauspöytäkirjoihin. Tutkimustulokset osoittivat kiistattomasti sen, että Hitler oli todellakin kuollut ja venäläiset olivat tehneet ruumiinavauksen oikealle ruumiille.

Miksi tarvittiin uusi tutkimus nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin?

Erilaiset Hitlerin kuoleman jälkeen kiertäneet huhut ovat saaneet salaliittoteoreetikoiden mielikuvituksen ja kynät sauhuamaan. Hitlerin kaksoisolentoja kerrotaan olleen useita ja yksi yleisistä väitteistä koskee sitä, että Berliinissä olisi tosiasissa kuollut yksi doppelgänger eikä suinkaan Hitler itse.  Erään suositun teorian mukaan Hitler pakeni sodan loppuvaiheissa Argentiinaan sukellusveneellä. Lehdissä julkaistiin jopa kuvia siitä, miltä Hitler näyttäisi ikääntyneenä, ilman viiksiä. Villeimmät maalailut ovat kertoneet hänen piiloutuneen Antarktikselle tai jopa eläneen Kuun pimeällä puolella.

Kaikki Neuvostoliiton ulkopuoliset tutkimukset oli toteutettu pelkästään arkistoaineistojen avulla, näkemättä säilynyttä luuaineistoa. Raporttien vertailusta saadut tiedot eivät ole salaliittoteoreetikoille riittäneet, vaan sitkeät huhut ovat eläneet näihin päiviin saakka. Internetin myötä tiedonvälityksen nopeus on kasvanut huimasti ja yhä uudet ihmiset ovat alkaneet levittää teorioita.

Hitlerin jäänteitä oli Moskovassa esillä vuonna 2000, kun toisen maailmansodan päättymisestä tuli kuluneeksi 55 vuotta. Hampaita ei oltu kuitenkaan saatu tutkia tieteellisesti 1940-luvun jälkeen. Saadakseen vahvistuksen Hitlerin jäänteiden aitoudesta ja katkoakseen sitkeiltä huhuilta siipiä, ranskalaiset tutkijat saivat keväällä 2017 venäläisiltä luvan tutkimukseen. Hammasproteesien todettiin vastaavan Hitlerille tehtyjä. Hitlerillä oli ollut huonot hampaat ja vain muutama oma hammas jäljellä. Hampaiden pinnalta saatiin ottaa kevyitä näytteitä, joista löytyi elektronimikroskooppitutkimuksissa paljon kasvikuituja, mutta ei eläinperäisiä jäänteitä. Hitlerin tiedetään olleen kasvissyöjä. Alkuainetutkimuksissa ei löytynyt jäänteitä myrkyllisistä raskasmetalleista, kuten elohopeasta tai arseenista (yhden teorian mukaan Hitler olisi myrkytetty) eikä myöskään suuhun ampumiseen viittaavasta lyijystä, antimonista tai bariumista. Hampaissa havaittiin sinisiä jäämiä, jotka ovat mahdollisesti merkki syanidin ja hammasproteeseissa olleen metallin reaktiosta.

Säilyneestä kallon osasta ei saanut ottaa näytteitä, mutta tutkimuksen perusteella on mahdollista, että se on peräisin samasta henkilöstä kuin tutkitut hampaat. Kallon morfologia oli samanlainen Hitleristä säilyneisiin röntgenkuviin verrattuna. Kallon vasemmalla puolella oli reikä, joka on todennäköisimmin luodin aiheuttama.

Lopullinen vastaus Hitlerin jäänteiden aitoudesta saataisiin mahdollisesti DNA-analyysin avulla. Tutkimukselle ei ole kuitenkaan tällä hetkellä perustetta, sillä nyt voidaan joka tapauksessa sanoa varmasti, että Hitler on kuollut.

Lisäys tutkimustuloksiin 21.5.2018:”Hammasproteesien todettiin vastaavan Hitlerille tehtyjä. Hitlerillä oli ollut huonot hampaat ja vain muutama oma hammas jäljellä.”

———

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan Euran Luistarin kalmistoon haudattua väestöä luuston stabiili-isotooppianalyysien avulla.

Lähteet

BBCNews 26.4.2000. Russia displays Hitler´s skull fragment. Käytetty 20.5.2018.

Charlier, P., Weil, R., Rainsard, P., Poupon, J. ja Brisard, J. 2018. The remains of Adolf Hitler: A biomedical analysis and definitive identification (in press). European Journal of Internal Medicine.

Masis, J. 2017. The woman who carried Hitler’s teeth on V-Day. The Times of Israel Käytetty 20.5.2018.

Phys.org. 2018 Hitler definitely died in 1945 according to new study of his teeth. Käytetty 20.5.2018.

Sognnaes, R. F. & F. Ström. 1973. The odontological identification of Adolf Hitler. Definitive documentation by X-rays, interrogations and autopsy findings. Acta Odontologica Scandinavica 31, 43-69.