Keski- ja Etelä-Eurooppa Kivikausi Neandertalinihminen Paleoliittinen kivikausi

Kotka oli merkittävä lintu jo neandertalinihmisille

Kotka on ollut monissa kulttuureissa symbolisesti merkittävä lintu. Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet kotkien sulkia erilaisissa rituaalivaatteissa ja linnun imitointi on ollut osa uskonnollisia seremoniota. Myös joissakin Euroopan kulttuureissa kotkalla on ollut merkittävä rooli. Kreikkalaisessa mytologiassa Zeus muuttui kotkaksi hakiessaan Troijan kuninkaan kauniin pojan Ganymedeksen Olympokselle juomanlaskijakseen. Roomassa kotka yhdistettiin taivaanjumala Jupiteriin ja skandinaavisessa mytologiassa kaiken tiedon omaava kotka istui maailmanpuu Yggdrasilin oksilla.

Käytännön elämään kotka on liittynyt esimerkiksi Aasiassa ja Euraasian tasangoilla, joissa lintua on käytetty metsästykseen satojen vuosien ajan. Keväällä 2019 ilmestyneessä tutkimuksessa esitetään, että kotkien itsensä pyydystämisen historia on huomattavasti vanhempi kuin tähän saakka on tiedetty. Kyseisen tutkimuksen mukaan moderni nykyihminen on oppinut suurten petolintujen pyydystämisen neandertalinihmisiltä mahdollisesti jo satatuhatta vuotta sitten (Finlayson et al. 2019).

Maakotka. Kuva: Tony Hisgett, Flickr (CC By 2.0).

Kotkien luita ja kynsiä on löytynyt useilta neandertalinihmisiin yhdistettäviltä asuinpaikoilta. Uudessa tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä 154:n paleoliittisen kohteen linnunluulöydöt. Kohteilla havaittiin useiden eri lintujen, kuten korppien ja kyyhkysten, luita. Kotkien jalkojen luut sekä kynnet sijaitsivat kuitenkin usein erillään lintujen muista osista. Tämä kertoo siitä, että neandertalinihmiset ovat käsitelleet ja mahdollisesti myös arvottaneet kotkien kynsiä ja jalkoja eri tavalla kuin muita lintujen osia tai muita lintulajeja.

Työkalujen jäljet kotkien siipiluissa, joissa ei juurikaan ole lihaa, kertovat kenties sulkien irrottamisesta. Sulkia ja kynsiä on voitu käyttää koristautumiseen. Jo aiemmin on julkaistu tutkimus Kroatian Krapinasta löytyneestä neljästä merikotkan kynnestä, joita on kynsiluissa näkyvien jälkien perusteella arveltu käytetyn joko ranne- tai kaulakorun osina (Radovčić et al. 2015). Löydöt saattavat viitata siihen, että kotkilla on ollut myös erityistä symbolista merkitystä neandertalinihmiselle.

Burgosin evoluutiomuseossa oleva rekonstruktio neandertalinihmisestä perustuu La-Chapelle-aux-Saintsin löytöön. Siinä on ensimmäisen kerran kuvattu neandertalinihminen koristautuvana ja ajattelevana yksilönä. Kuva: Ulla Moilanen.

Neandertalinihmisen kognitiiviset kyvyt ovat olleet keskustelun aiheena jo vuosikymmenien ajan. Usein on ajateltu, että neandertalinihminen on toiminnassaan matkinut nykyihmistä, mutta ei ole kyennyt edistyneempään ajatteluun tai tuottamaan kehittyneempiä kulttuurin muotoja, joihin esimerkiksi taide ja erilaiset rituaalit luetaan. Uusi tutkimus on kuitenkin vähitellen lisännyt tietoa varhaisten ihmislajien kyvyistä ja taidoista. Kiinnostava on myös havainto, jonka mukaan nykyihminen on voinut oppia taitoja neandertalinihmiseltä.

Lähteet:

Finlayson, S., Finlayson, G., Giles Guzman, F. & Finlayson, C. 2019. Neanderthals and the cult of the Sun Bird. Quaternary Science Reviews 23.4.2019.

Radovčić, D., Oros Sršen, A., Radovčić, J. & Frayer, D. W. 2015. Evidence for Neandertal Jewelry: Modified White-Tailed Eagle Claws at Krapina. PLOS ONE 11.3.2015.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.