Kysymykseni liittyy unikekoon ja unikeonpäivään. Unikeonpäivää kerrotaan vietetyn perhepiirissäni vielä 50-luvulla. Siihen ei ilmeisesti liittynyt mitään kristillistä kuten Lucian päivään vaan vapunkaltaista karnevaalia. Etukäteen valittu unikeko sai vedelläheittelyherätyksen ja kaikilla oli hauskaa. Unikeko tarjosi juhlijoille kakkukahvit. Sanana ’unikeko’ kuulostaa kivisestä hautaröykkiöstä johdetulta nimeltä. Onko kukaan yrittänyt selvittää, ovatko päivän juhlintaan liittyvät tavat lainaa muualta tai kristillisen kirkon keino sulauttaa itseensä ei-kristillisiä tapoja ja uskomuksia? – Lukijan kysymys
Sana unikeko ei viittaa hautaröykkiöön. Kirjoitettuna sana esiintyy ensimmäisen kerran Henricus Alastaroensiksen suomentamassa piispa Isak Rothoviuksen saarnassa vuonna 1634. Suomen kielen sanastoa tutkineen professori (emerita) Kaisa Häkkisen mukaan sana rakentuu samaan tapaan kuin äkäpussi tai syntisäkki, ja se on luultavasti ollut jo kauan kansanomainen pilkkanimitys pitkään nukkujalle.
Unikeonpäivä tunnetaan muissa kielissä ”seitsemän nukkujan päivänä” (esimerkiksi Ruotsissa sjusovardagen ja Saksassa Siebenschläfertag). Päivän taustalla on legenda Efesoksen seitsemästä unikeosta. Sama tarina esiintyy sekä kristillisessä Euroopassa että Koraanissa. Tarinan kristillisessä versiossa seitsemän kristittyä miestä pakeni 200-luvun puolivälissä keisari Deciuksen vainoja ja piiloutui Efesoksen ulkopuolella olevaan luolaan, joka suljettiin. Miehet nukahtivat ja heräsivät vasta kaksisataa vuotta myöhemmin, jolloin luola avautui ja miehet pääsivät jälleen ihmisten ilmoille.
Suomessa ja Pohjoismaissa unikeonpäiväksi vakiintui 1700-luvulla gregoriaanisen kalenterin käyttöönoton myötä heinäkuun 27. päivä. Erään uskomuksen mukaan viimeinen kyseisenä päivänä nukkuja on laiskin koko vuoden. Saksassa unikeonpäivän sään on uskottu ennustavan seitsemän seuraavan viikon sään. Myös Ruotsissa ja Suomessa on tunnettu sanonta, jonka mukaan sade unikeonpäivänä tietää sadetta seitsemäksi tulevaksi viikoksi.
Vaikka itse unikeonpäivällä on Euroopassa keskiaikaiset juuret, on päivään liittyvä juhlaperinne varsin nuorta. Vasta 1800-luvun loppupuolella kylpyläkaupungeissa, kuten Naantalissa ja Hangossa, unikeonpäivään alettiin yhdistää karnevaalinomaisia tapahtumia. Tämä liittyi uudenlaisen viihteen ja huvitusten tarjoamiseen kylpylävieraille. Hangossa juhlintaan on liittynyt erityisesti musiikki ja kahvittelu, Naantalissa taas on valittu vuoden unikeko, joka toisinaan on heitetty mereen.
Vastaus: Ulla Moilanen, Turun yliopisto
———
Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.
Lähteet:
Häkkinen, K. 2007. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY.
Häkkinen, K. 2013. Mistä tulee unikeko? Tiede-lehti 7/2013
Keinästö, K. 2006. Finn. unikeko contra dt. Siebenschldfer. Alten und neuen Bedeutungen auf der Spurr. Arold, A. (ed.) Deutsch am Rande Europas. Tartu University Press.
Nirkko, J. (toim.) 2004. Juhannus ajallaan. Juhlia vapusta kekriin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Oja, H. 2013. Aikakirja 2013. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto.
Suometar no 31 (5.8.1851)
Talve, I. 1986. Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi. Sananjalka 28: 113–149
Talve, I. 1997. Finnish Folk Culture. Studia Fennica Ethnologica 4. Helsinki: Finnish Literature Society.
KALMISTOPIIRI 
En olisi varma tuosta että keko tarkoittaisi samaa kuin pussi tms, Unikankare ja muut jumin keot on joskus selitetty myös balttilaisiksi jäänteiksi kun hunnik on tarkoittanut jotain kivilatomusta. Tässä ei nyt ole käsissä tieteellistä viittausta siihen asiaan. Raamatullinen unikekoperinne kyllä on noin kun kirjoititte. Olen Naantalissa joka vuosi aikoinaan osallistunut perinteen viettoon.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Tässä oli kyse sanojen samanlaisesta muodostumisesta sen sijaan, että kyseessä olisivat synonyymit.
TykkääTykkää