Arkeologisten tutkimusten tulokset antavat uutta tietoa menneisyydestä. Arkeologia alana yhdistää erilaisia menetelmiä ja näkökulmia. Mitä arkeologia kertoo ajasta, jolta ei ole tallennettuja tarinoita? Entä mitä kaikkea tietoa ja merkityksiä luihin voikaan liittyä?
Tervetuloa kuulemaan neljän esitelmän verran uusista luihin liittyvistä tutkimuksista! Ohjelmassa kuljetaan mesoliittiselta kivikaudelta aina nykypäivään saakka.
Esitelmien jälkeen pidetään arkeologinen päivystys, jossa tutkijat arvioivat ja tunnistavat yleisön mukanaan tuomia luita ja tallentavat tarinoita. Myös muita kiinnostavia löytöjä voi tuoda näytille!
Päivän ohjelma
klo 12.30 Kahvia tarjolla ilmoittautuneille.
klo 13 – 13.30 Heli Etu-Sihvola: Euran rautakaudesta & Miltä näyttää viikinkiaika isotooppitutkijan silmin? Twitter: @hetusihvola
Heli Etu-Sihvola on pohjakoulutukseltaan arkeologi ja lähestulkoon geologi. Hän työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa, Luonnontieteellisen keskusmuseon Ajoituslaboratoriossa. Koneen Säätiö on rahoittanut pääosan työstä.
Luistari on Suomen suurin arkeologisesti tutkittu hautapaikka ja maamme tärkeimpiä viikinkiajan kohteita. Siellä on säilynyt luita ja hampaita niin hyvin, että niistä voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia. Heli kertoo esitelmässään Euran seudun arkeologisista löydöistä ja niistä tehdyistä tulkinnoista sekä luiden isotooppeihin liittyvästä väitöskirjastaan.
klo 13.30 – 14 Tohtorikoulutettava Tytti Juhola, Helsingin yliopisto: Arkeologinen hammaskivitutkimus
klo 14 – 14.30 Kristiina Mannermaa: Eteläisen Peurasaaren tarinoita
Kristiina Mannermaa on Helsingin yliopiston arkeologian dosentti. Hän toimii 1.10.2019-31.8.2020 myös vierailevana professorina Tarton yliopistossa. Mannermaa on erikoistunut eläinarkeologiaan ja tutkii töissään eläinten ja ihmisten välisiä suhteita. Hänen erikoisalojaan ovat luututkimus ja kivikauden tutkimus. Mannermaa johtaa parhaillaan Koneen säätiön rahoittamaa kolmivuotista projektia jossa bioarkeologisilla menetelmillä tutkitaan ihmisen ja eläinten suhteita hautalöytöjen perusteella. Keskeinen tutkimusaineisto on peräisin Venäjän Karjalassa sijaitsevasta, noin 8200 vuotta vanhasta Olenij Ostrovin kalmistosta.
klo 14.30 – 15 Visa Immonen: Tarina Pekka Siitoimen kallosta. Twitter: @VisaImmonen
Arkeologeille ihmisluiden tutkimus on arkipäivää, ja he keskustelevat ihmisjäännöksistä yleensä kahdella tapaa. Ensinnäkin ihmisjäännöksiä tarkastellaan asioina, jotka voivat kertovat menneestä elämästä eli muun muassa vainajien toimeentulosta ja elinolosuhteista. Toiseksi arkeologit lähestyvät ihmisjäännöksiä eettisesti. Niiden käsittely ja omistajuus vaativat moraalista pohdintaa. Näiden kahden puhetavan ohella ihmisjäännökset ovat myös tarinallisia: ne herättävät tunteita ja kirvoittavat kertomaan kertomuksia. Tästä esimerkkinä turun yliopiston arkeologian professori Visa Immonen esittelee Turun tuomiokirkosta peräisin olevan ihmiskallon, joka kuului antisemiitti ja okkultisti Pekka Siitoimelle. Mitä tutkijat voivat siitä paljastaa, ja onko sen tarina kiehtovampi kuin tieteellinen anti?
klo 15 – 16 Luutyöpaja. Onko sinulla mystisiä, löydettyjä tai perintönä saatuja luita tai kalloja? Voisiko niillä olla arkeologista merkitystä tai liittyykö niihin muistihistoriallinen tarina?
Tuothan meille nähtäväksi ja tunnistettavaksi perintöluusi –ja kallosi, ja kerrothan niihin liittyvät tarinasi!
Arkeologia tänään: Mitä uutta luusta? Tapahtuma järjestetään Lauttasaaren kartanossa (Otavantie 10, Helsinki, esteetön sisäänkäynti Kauppaneuvoksentien puolelta) keskiviikkona 6.11. klo 13 – 16 ja se on kaikille avoin! Seminaariohjelmaan liittyviin tiedusteluihin vastaa Heli Etu-Sihvola ( heli.etu-sihvola at helsinki.fi ).
Ilmoittaudu heti mukaan osoitteessa:
https://koneensaatio.fi/tapahtuma/rohkeat-tekijat-arkeologia-tanaan-mita-uutta-luusta/
KALMISTOPIIRI 