Virtavesien kivirakenteita

Kysymykseni koskee jokiin rakennettuja, veden alle tarkoituksella kätkettyjä kivisiltoja. Kivisiltaa pitkin pystyttiin kahlaamaan huomaamattomasti joen toiselle puolelle. Milloin kivisiltoja on alettu rakentaa, millaiset tahot kivisiltoja rakensivat ja onko niitä rakennettu sodankäyntiä varten? Kivisiltoja on rakennettu esimerkiksi Mustijokeen Uudellemaalle. – Lukijan kysymys

Tietoa veden alle rakennetuista kulkuväylistä on hankalasti löydettävissä. Virtavesien yli on päästy siltojen lisäksi kahluupaikoista, mutta tällaisia kohteita ei ole juurikaan tutkittu. Paikannimistössä kahluupaikat näkyvät kuitenkin edelleen. Ruotsiksi kahlaamo on vad tai vadställe, joten huomiota voi kiinnittää vaikkapa Vadet-nimiin. Yksi esimerkki tällaisesta kahluupaikasta on Siuntion Sjundby Karuby/Vadet, jossa kahluupaikka on sijainnut keskiaikaisen rälssitilan kohdalla. Kahluupaikka erottuu maastossa hieman luiskamaisena.

Historiallisen ajan kartoille kahlaamoita ei ole merkitty, mutta karttoihin merkityt sillat ovat voineet olla hyvin erilaisia vesien tai kosteikkojen ylityspaikkoja. Perinteisten puusta ja kivestä rakennettujen siltojen lisäksi kosteikkoja on ylitetty myös erilaisia kiviportaita ja latomuksia pitkin. Samoin käytössä ovat olleet lautat ja veneet.

Virtavesissä olevat kivirakenteet eivät kuitenkaan ole aina ylityspaikkoja, vaan ne voivat liittyä myös myllyihin, sahoihin, uittoon sekä erilaisiin patoihin, jolloin niiden tavoitteena on nostaa vedenpintaa tietyllä alueella. Jokia ja puroja on perattu ja padottu keskiajalta lähtien, joten niissä voi olla osittain säilyneenä mitä erilaisimpia rakenteita. Jokiin on rakennettu myös pohjapatoja, joita tiedetään olevan myös Uudellamaalla Mustijoessa. Pohjapadoilla muun muassa säännöstellään veden korkeutta ja vaikutetaan veden virtaamaan, mutta niitä käytetään myös jokien ennallistuksessa. Mustijoessa on ollut myös erilaisia mylly- ja uittorakenteita.

Kysyjän tarkoittaman kivirakenteen alkuperää voisi pohtia tarkemmin täsmällisen sijaintitiedon perusteella. Vedenalaisten siltamaisten rakenteiden tarkoitusta voi lähteä selvittämään katsomalla alueen topografiaa ja tutustumalla vanhojen karttojen avulla alueen maankäytön historiaan. Vanhoihin karttoihin voi tutustua muun muassa Kansallisarkiston digitaaliarkiston avulla. Liikkumiseen ja liikenteeseen voi puolestaan tutustua esimerkiksi teoksen Maata, jäätä, kulkijoita: tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860 avulla. Julkaisun on toimittanut Tapani Mauranen.

Vastaus: Piritta Häkälä, Museovirasto

———

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.