Voisiko Oriveden Onnistaipaleen kylässä sijaitseva Lauttametsän kivirakennelma olla kivikautinen paasiarkkuhauta? – Lukijan kysymys
Kysyjän tarkoittama kivirakenne sijaitsee Orivedellä, Männistönevan pohjoispuolisen Särkijärven länsipuolella olevan kalliomäen päällä. Paikalla on kaksi vierekkäistä, noin metrin pituista kivikehikkoa, joiden länsipäässä on aukko. Vuonna 1959 tehty arkeologinen tarkastus paljastaa, että toinen rakennelmista on vielä tuolloin ollut ehjä. Sen seinät on rakennettu kivilohkareista, joita on ollut 3–5 kerrosta. Katteena rakennelmassa on ollut kolme kivilaattaa. Seuraavan kerran kohde on tarkastettu vuonna 1977, jolloin Matti Bergström teki Orivedellä muinaisjäännösinventoinnin. Vuoden 1977 inventointiraportin kuvien perusteella kivirakenne on osittain romahtanut, mutta sen muoto on edelleen hahmotettavissa. Bergströmin inventoinnin jälkeen kivirakenteella ei ole tehty arkeologista tarkastusta tai tutkimusta. Kohde on viety Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin nimellä Lauttametsä.
Kivikautisia paasiarkkuhautoja on löytynyt Mynämäeltä ja Eurasta, mutta tavallisempia ne ovat pronssikautisissa röykkiöissä, joissa paasiarkku voi muodostaa hautaröykkiön sisärakenteen. Paasiarkkumaisia rakenteita on löydetty myös joistakin vanhemman rautakauden kalmistoista. Kaikki paasiarkkua muistuttavat rakenteet eivät kuitenkaan liity hautauksiin.
Vaikka Lauttametsän kivirakenteessa on arkkumaisia piirteitä, on kyseessä kuitenkin ulkoisten piirteiden perusteella historiallisella ajalla rakennettu kiviuuni. Samanlaisia kiviuuneja tunnetaan koko Suomen alueelta. Osa näistä voidaan liittää 1700- ja 1800-lukujen sotilasleireihin tai satamapaikkoihin, mutta kiviuunit voivat liittyä myös eräasutukseen, kaskiviljelyyn tai potaskankeittoon. Kiviuuneja on aikaisemmin kutsuttu myös ryssänuuneiksi.
Oriveden Lauttametsää lähin tutkittu kiviuuni sijaitsee Ruovedellä, Majalahden itärannalla, jossa Päivi Kankkunen ja Simo Vanhatalo tutkivat vuosina 1994 ja 1995 Lapinniemi-nimistä kohdetta. Ennen kaivausta paikalla näytti olevan hautamaisia kiviröykkiöitä, mutta tutkimuksissa niiden todettiin olevan uuninjäännöksiä, joista yksi muistutti kiuasta ja toinen savupirtin uunia, jossa oli hirsiarina. Itse rakennuksista ei kuitenkaan tehty havaintoja. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella Vanhatalo liittää uunit alueella liikkuneisiin kalastajiin ja metsästäjiin, jotka ovat käyttäneet paikalla olleita rakennuksia tukikohtanaan.
Vastaus: Piritta Häkälä
Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.
Lähteet:
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas; kiuas.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas; kiviuuni.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas; paasiarkku.
Bergström, Matti 1977. Oriveden muinaisjäännökset. Inventointiraportti, Museovirasto.
Erä-Esko, Aarni 1959. Orivesi Onnistaipaleen kylä Lauttametsä Kivirakennelma. Tarkastusraportti, Museovirasto.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset – tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3, Museovirasto.
Vanhatalo, Simo 2001. Ruoveden Lapinniemen arvoitukselliset röykkiöt. Pirkanmaan alta 2. Tampereen museot.
KALMISTOPIIRI 