Hauta-antimet Kivilatomus Polttohautaus Pronssikausi Saipio Jarkko Skandinavia Suomi

Liedon Kotokallion pronssikautinen luuesine

Jarkko Saipio

Kansallismuseon pronssikautisten esineiden kokoelmassa on vain yksi perustellusti pronssikautisena pidettävä luuesinelöytö (KM 16731: 3). Neljässä osassa löydetty palaneen luuesineen katkelma on peräisin Liedon Kotokallion hiidenkiukaasta, jonka Turun yliopiston arkeologian opiskelijoiden yhdistys Vare tutki vuosina 1965–66 (Lahtiperä 1965; 1966). Kaivauksissa paljastui viisi erillistä palaneen ihmisluun keskittymää, joiden ajoitus ulottuu varhaispronssikaudelta esiroomalaiselle rautakaudelle. Ajoitus perustuu yhdestä keskittymästä löytyneen pronssitikarin ajoitukseen (n. 1500–1300 eaa.) sekä Henrik Asplundin (2011) toisesta luukeskittymästä teettämään AMS-ajoitukseen (Ua-40250: 2210±33 BP). Palanut luuesineen katkelma löydettiin luukeskittymästä, jota pidetään sijainnin perusteella röykkiön ”primaarihautauksena” eli mahdollisesti vielä pronssitikariakin vanhempana (Kaskinen 1980). Pirjo Lahtiperän (1980) tekemän luuanalyysin mukaan luuesineeseen ja tikariin liitetyt luukeskittymät ovat molemmat peräisin 20–25-vuotiaasta yksilöstä, todennäköisemmin naisesta kuin miehestä.

Kotokallion luuesine. Kuva: jarkko Saipio.

Kotokallion luuesine on lähtökohtaisesti arvoituksellinen, koska pronssikautisiin röykkiöihin pantuja esineitä ei yleensä poltettu sen enempää Suomessa, Skandinaviassa kuin Baltiassakaan. Torsten Edgrenin (1969) teorian mukaan kyseessä on vainajan kehoon jäänyt nuolenkärki. Luisia nuolenkärkiä tunnetaan harvinaisina löytöinä skandinaavisista pronssikautisista röykkiöistä, ja myös Oulun Hangaskankaan varhaismetallikauden alkuun ajoitetusta polttohautauksesta (Ikäheimo et al. 2004). Nämä löydöt eivät kuitenkaan tarjoa selkeitä muotovastineita Kotokallion katkelmalle. Ilkka Kaskinen (1980) onkin kyseenalaistanut nuolenkärkiteorian, kiinnittäen huomiota esineen jossain määrin epäsymmetriseen muotoon. Hän ehdottaa esinettä vainajan vaatetukseen kuuluneeksi luuneulaksi ja viittaa tässä yhteydessä myös luuanalyysiin, jonka mukaan vainaja on ollut nainen. Kotokallion löydölle ei kuitenkaan löydy selkeitä vastineita Skandinavian pronssikautisisista luuneuloista. Varhaispronssikautisissa röykkiöissä luiset vaateneulat ovat alueella lähes yhtä harvinaisia kuin luiset nuolenkärjetkin (ks. Bergerbrant 2007; Hornstrup 2017).

Liedon Kotokallion hautaröykkiö. Kuva: Mikko Moilanen.

Mielenkiintoista kyllä, palaneen ihmisluun keskittymistä löytyneiden koristelemattomien luuesineiden ajoitus pronssikauden alkuun tai hieman Etelä-Skandinavian pronssikulttuuria vanhemmaksi, on toistuva piirre Fennoskandiassa. Hangaskankaan ohella Kotokallion löytö tuo mieleen esimerkiksi Folke Hansenin (1937) Skånessa 1930-luvulla kaivaman Kiabyn Bäckasskogin kuninkaankartanon röykkiön, josta löytyi 50–70-vuotiaaksi naiseksi määritetyn vainajan yhteydestä kaksi palamatonta luuneulaa, palanut piitikari, palanut piisirppi ja palamaton neoliittinen reikäkirves. Kyseinen vainaja on AMS-ajoitettu aikahaarukkaan 1777–1643 eaa. (Bergerbrant et al. 2017: 54–55).

———

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava. Hän työskentelee parhaillaan tutkijana Turun yliopiston biologian oppiaineen Kipot ja kielet -hankkeessa, jossa hän vastaa pronssikauden esinetietokannan kokoamisesta. Jutun esinettä tutkittiin projektin yhteydessä.

Lähteet:

Asplund, Henrik. 2011. Early Bronze Age cairns dated from burned bone. In: M. Harjula, M. Helamaa and J. Haarala (eds.) Times, Things and Places: 36 Essays for Jussi-Pekka Taavitsainen. Turku: J-P. Taavitsainen Festschrift Committee. 42–49.

Bergerbrant, Sophie. 2007. Bronze Age Indentities: Costume, Contact and Conflict in Northern Europe 1600–1300 BC. Stockholm Studies in Archaeology 43. Lindome: Bricoleur Press.

Bergerbrant, Sophie – Kristiansen, Kristian – Allentoft, Morten E. – , Frei, Karin M. – Price, Douglas – Sjögren, Karl-Göran & Tornberg, Anna. 2017. Identifying commoners in the Early Bronze Age: burials outside barrows. In:  S. Bergerbrant, A. Wessman (eds.) New Perspectives on the Bronze Age: Proceedings from the 13th Nordic Bronze Age Symposium, held in Gothenburg 9th June 2015. Oxford: Archaeopress. 37–64.

Edgren, Torsten. 1969. Kotokallio in Lieto: Ein Grabfund Aus den älteren Bronzezeit im Dorf Vanhalinna. Suomen Museo 1969. 74–84.

Hansen, Folke. 1937. En märklig skånsk brandgrav. Fornvännen 32. 203–214.

Hornstrup, Karen Margrethe. 2017. From bird wings to fool’s gold. Organic material and stone from the burials of the Late Bronze Age. In:  S. Bergerbrant, A. Wessman (eds.) New Perspectives on the Bronze Age: Proceedings from the 13th Nordic Bronze Age Symposium, held in Gothenburg 9th June 2015. Oxford: Archaeopress. 81–94.

Ikäheimo, Janne P. Joona, Juha-Pekka & Hietala, Mikko. 2004. Wretchedly poor, but amazingly practical: archaeological and experimental evidence on the bone arrowheads of the Fenni. Acta Borealia 21. 3–20.

Kaskinen, Ilkka. 1980. Vanhemman pronssikauden hautaraunio Liedon Kotokalliolla. Karhunhammas 4. 43–55

Lahtiperä, Pirjo 1965. Lieto Vanhalinna Kotokallio. Kaivaus 1965. Kaivauskertomus Museoviraston arkeologisessa keskusarkistossa.

Lahtiperä, Pirjo. 1966. Lieto Vanhalinna Kotokallio. Kiviröykkiön kaivaus 1966. Kaivauskertomus Museoviraston arkeologisessa keskusarkistossa.

Lahtiperä, Pirjo. 1980. Liedon Kotokallion vareen poltettujen luiden analyysi. Karhunhammas 4. 57–60.

Yksi kommentti

  1. Tuo mainittun Oulun Hangaskankaan polttohaudan viimeisin ajoitus muuten menee pronssikaudelle (1940-1730 BC).

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Risto Nurmi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.