Historiallinen aika Paasikivi Sofia Pronssikausi Suomi

Viisi muinaisjäännöskohdetta Kustavissa

Sofia Paasikivi

Saaristossa sijaitsee useita kiinnostavia muinaisjäännöksiä. Tässä jutussa kerron viidestä Kustavissa sijaitsevasta muinaisjäännöskohteesta sekä siitä, miten näihin kohteisiin pääsee tutustumaan.

Kustavin Hopiavuorella sijaitsee tarkemmin tutkimaton röykkiö. Yksikerroksinen varhaismetallikautinen röykkiö itsessään on kenties hieman vaatimaton, mutta sijaitsee sitäkin upeammalla paikalla. Seinäkiipeilijöiden suosima Hopiavuori on näyttävä kalliomuodostelma. Näköyhteyttä mereen ei enää ole, mutta vielä tuhat vuotta sitten hautapaikka on ollut jylhä rantakallio. Näyttääpä yksi kivimuodostelmista jopa hieman pääkallolta! Vaikka kohde on seinäkiipeilijöiden suosiossa, voi Hopiavuoren laelle kiivetä myös mäen sivusta. Et siis tarvitse köysiä päästäksesi ihailemaan maisemia, mutta kielekkeen reunalla on luonnollisesti syytä olla varovainen.

Autolla paikalle pääsee, kun kääntyy Kustavintieltä Rahintielle ja kääntyy ensimmäisestä hiekkatiestä vasemmalle. Kun ajaa itse Hopiavuoren ohi, löytyy parkkipaikkalevennys metsäautotien reunasta, metsästyskoppien läheltä. Hiekkatien varteen tai pellon reunaan autoa ei saa jättää. Kohteen koordinaatit ovat N=6726210.586, E=193513.809 (ETRS-TM35FIN).

Hopiavuoren metallikautinen röykkiö on vaatimaton ja ajan saatossa osin tuhoutunut. Kuva: S. Paasikivi.
Hopiavuori. Kuva: S. Paasikivi.
Yksi Hopiavuoren kiinnostavista yksityiskohdista on tämä pääkalloa muistuttava kohta kielekkeen reunalla. Kuva: S. Paasikivi.

Pyhän Johanneksen kirkkomaa (N=6723221.348, E=188247.766 (ETRS-TM35FIN) sijaitsee Vartsalan saaren kappelirannassa. Paikalla sijainnut kappeli mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1554 kirjoittamassa saaristokirkkojen omaisuusluettelossa. Kappeli purettiin vuonna 1783 saariston kappeliseurakuntien yhdistyessä. Samalla alueen keskuskirkoksi tuli Kustaa III:n mukaan nimetty Kustavin kirkko. Kirkkomaalla sijaitsee muistoristi, penkki sekä muistopaasi ja sitä ympäröi kaunis, ennallistettu hirsiaita. Erityisen näyttävä on myös kirkkomaalla kasvava kolmihaarainen kuusi.

Parkkipaikka sijaitsee metsäautotien päässä, joten olethan huolellinen ettet tuki mökkiläisten ja alueella asuvien kulkua parkkeeraamalla aivan kirkkomaan viereen. Paikalle on kuitenkin helppo löytää, sillä heti lossirannasta alkavalta Vartsalantieltä on opaste, jossa lukee ”P. Johanneksen kappeli”.

Pyhän Johanneksen kappelin ennallistettua hirsiaitaa. Kuva: S. Paasikivi.
Muistokivi. Kuva: S. Paasikivi.

Krunninvuoren pronssikautinen röykkiöhauta sijaitsee Pohjois-Vartsalan kylän Krunninvuorella. Röykkiö sijaitsee kauniilla kalliopaikalla ja alueelta on hieno näköala merelle. Röykkiö on kaivettu keskeltä auki ja ryöstetty ilmeisesti jo kauan sitten. Ryöstelyn ajankohtia voidaan kohdalla päätellä esimerkiksi siitä, onko kivissä hitaasti kasvavaa jäkälää, joka olisi voinut irrota toiminnan yhteydessä. Hieman röykkiöstä alamäkeen näkyy ilmeisesti siitä siirrettyjä kiviä, joista yksi on suurehko ja laattamainen ja saattanut olla osa jonkinlaista kansi- tai arkkurakennetta.

Krunninvuorelle pääsee kun kääntyy Vartsalantieltä Syväniementielle ja siitä puolestaan Finviikiin päin johtaville metsäautoteille. Parhaan avun perille löytämiseen saat Muinaismuistot.info -sivuston kartoista.

Krunninvuoren röykkiö. Kuva: S. Paasikivi.

Yksi Vartsalan näyttävistä röykkiöistä on Kaasvuoren pronssikautinen röykkiö,  josta on upea näköala merelle. Röykkiön keskellä kasvaa kaunis mänty ja se on ainakin osin hajotettu ja kasattu uudelleen historiansa aikana. Alamäessä on suurehko kasa kiviä, jotka lienevät alunperin peräisin hautaröykkiöstä. Lähialueella sijaitsee myös vaatimattomampi Kaasvuori II -röykkiö, mutta se on matalahko ja hyvin sammaloitunut.

Alueelle johtaa töyssyinen ja kaupunkiautolle haastava yksityistie, joten kohteessa vieraillessa auto on syytä jättää hyvän matkan päähän Vuosnaisten lossirantaan, kävellä Tuulviikintietä pitkin kohti röykkiötä ja varautua kiertämään alueen mökit kohteliaasti metsän suunnalta.

Kaasvuoren röykkiön keskellä kasvaa mänty. Kuva: S. Paasikivi.

Vartsalasta takaisin Kustavin pääsaarelle palatessa kannattaa ajaa kauniin Viherlahdentien kautta ja kääntyä Rannantielle, jossa on myös opasteet Suomen sodan (1808–1809) muistomerkille. Vuonna 2008 paljastettu muistomerkki ja sen yhteydessä olevat infotaulut kertovat esimerkiksi Grönvikinsalmen taistelusta, joka käytiin 30.8.1808. Tieto hyökkäyksestä tuli venäläisten laivojen ollessa jo Kustavin Iniönaukon kohdalla, jolloin ruotsalainen laivasto kävi voimakkaaseen vastaiskuun. Alukset saavuttivat toisensa Isoluodon Grönvikinsalmen kohdalla. Kyseessä oli yksi suurimmista Suomen sodan aikaisista tykistötaisteluista. Ruotsalaislaivasto voitti taistelun, ja voiton johdosta kuningas Kustaa IV Aadolf määräsi kiitosrukouksen luettavaksi kaikissa Ruotsin kirkoissa.

Itse muistomerkki on melko pieni ja vaatimaton suhteessa Kustavin alueen merkittävään historiaan, mutta kuitenkin kohde jossa kannattaa piipahtaa ennen kuin jatkaa matkaansa takaisin mantereelle.

Suomen sodan muistomerkki Kustavin rannantiellä on pieni mutta kiinnostava kohde historiamatkailijalle. Kuva: S. Paasikivi.
Grönvikinsalmen meritaistelu kuvattuna muistomerkin laattaan. Kuva: S. Paasikivi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.