Ak-Alakhan naissoturina pidetty vainaja onkin DNA-tutkimuksen mukaan mies

Ulla Moilanen

Kalmistopiirissä kerrottiin aiemmin kasvorekonstruktiosta, joka on tehty 1990-luvulla tutkitun Ak-Alakha 1:n kurgaanin nr 1 nuoresta vainajasta. Kyseinen kurgaani sisälsi kaksi pazyryk-eliittiin kuulunutta vainajaa, joista toinen on noin 40-50-vuotias mies. Toinen on noin 16-vuotias nuori henkilö, jota on pidetty poikkeavasti haudattuna naisena. Naisena pidetty henkilö on haudattu maskuliinisten antimien, kuten aseiden, kanssa ja puettu miehille tyypilliseen asuun. Populaaritiedelehti Science First Hand uutisoi 1.12.2015 Venäjän tiedeakatemian Siperian osaston ja Novosibirskin yliopiston tekemästä DNA-analyysistä, jonka mukaan nuorena naisena pidetty vainaja on sittenkin mies. Analyysin ovat tehneet DNA-tutkimuksistaan tunnettu Alexander Pilipenko ja kurgaanin löytänyt Natalia Polosmak, ja Pilipenko on myös yksi populaariartikkelin kirjoittajista.

Monet Siperian kurgaanien vainajista ovat muumioituneet, mutta Ak-Alakha 1:n kurgaanin nr 1 vainajien pehmytkudokset eivät ole säilyneet. Sukupuoli on aikoinaan määritetty luuston perusteella. Nuoria miehiä ja naisia on kuitenkin toisinaan vaikea erottaa toisistaan luuston perusteella. Vaikka osteologit painottivatkin nuoremman vainajan maskuliinisia piirteitä jo 90-luvulla (Chikisheva 1994), päätyi tulkinta nuoresta, erikoisella tavalla haudatusta naisesta lukuisiin artikkeleihin ja kirjoihin, ja kirvoitti erilaisia teorioita eliittinaisten identiteetistä sotaisassa Pazyryk-kulttuurissa.

Nuoremman vainajan luissa DNA ei ollut yhtä hyvin säilynyttä kuin vanhemmalla miehellä, mutta sitä saatiin irrotettua tarpeeksi analyysiä varten. Vainajien kasvonpiirteet ovat niin samanlaiset, että henkilöitä on pidetty niiden perusteella sukulaisina. DNA-tutkimuksen mukaan henkilöt eivät ainakaan voi olla isä ja poika, mutta voivat muutoin olla sukulaisia (esimerkiki eno/setä ja veljen-/sisarenpoika). Heidät on mahdollisesti haudattu yhteiseen kurgaaniin, koska he ovat olleet saman perheen jäseniä ja kuolleet kenties saman talven tai kevään aikana.

Antropologi Kristina Killgrove kirjoitti uutiseen liittyen Forbesin blogissaan, että tunnettu ”jääneito” ei ole mies, ja syytti aiheesta uutisoinutta Siberian Timesia hautausten sekoittamisesta, vaikka kyse ei alkujaankaan ollut ”jääneitona” tunnetusta vainajasta. Pazyryk-hautauksia on lukuisia, eikä niiden sekoittaminen keskenään ole ensimmäinen kerta. Alkuperäinen uutinen oli kuitenkin oikeassa, sillä kyse ei ollut muumioituneesta naisvainajasta, joka tunnetaan ”Jääneitona” tai ”Ukokin prinsessana”, vaan toisesta kuuluisuuteen nousseesta hautauksesta: Ak-Alakhan ”naissoturista”. Erehdys oli siis tällä kertaa Killgroven, joka kuitenkin korjasi artikkeliaan myöhemmin huomattuaan erehdyksensä. Sekaannusta aiheuttaa helposti hautausten epäselvä merkintätapa. Ak-Alakha -joen varrella on useita kurgaanikalmistoja, jotka on erotettu toisistaan numeroilla. Kalmistojen sisällä kurgaanit on numeroitu, samoin kurgaaneihin tehdyt hautaukset, joita yhdessä kummussa voi olla useita. Seuraavassa vielä selvennys:

Ak-Alakha 1, kurgaani 1: mies (hautaus 1) ja naissoturina pidetty vainaja (hautaus 2), joka uuden DNA-tutkimuksen mukaan onkin mies. Tutkimus julkaistaan vielä vuoden 2015 puolella Archaeology, Ethnology and Anthropology of Eurasia -sarjassa (Natalia Polosmakin henkilökohtainen tiedonanto kirjoittajalle).

Ak-Alakha 3, kurgaani 1: mies (hautaus 1) ja nuori tyttö (hautaus 2), ”jääneito” (hautaus 3) – Tosin joskus miehestä ja nuoresta tytöstä puhutaan hautauksena 1, sillä heidät on löydetty kurgaanin ylemmästä, sekundaarisesta hautakammiosta. ”Jääneito” sijaitsi yksin alemmassa kammiossa. Ylemmän kammion kaksoishautauksesta on myös tehty DNA-tutkimus, joka on julkaistu 2015 (Pilipenko et al.).

Päivitys: Julkaisu DNA-tutkimuksesta: Pilipenko, A. S., Trapezov, R. O. & Polosmak, N. V. 2015. A Paleogenetic Study of Pazyryk People Buried at Ak-Alakha-1, the Altai Mountains. Archaeology, Ethnology & Anthropology of Eurasia 43 (4) 2015: 144-150.

Käytetyt lähteet:

Science First Hand: The Ukok Female Warrior Has Changed Sex

Chikisheva T.A. 1994. The Pazyryk culture. In: Drevnie kul’tury Bertekskoi doliny (Ancient Cultures of the Bertek Valley). Novosibirsk: Nauka, 1994: 167–173.

Derevi︠a︡nko, A.P. & Molodin, V.I. 2000. Fenomen altaĭskikh mumiĭ (Phenomenon of the altai mummies).  Novosibirsk: Izdatelʹstvo Instituta arkheologii i ėtnografii SO RAN, 2000.

Pilipenko, A.S., Trapezov, R.O. & Polosmak, N.V. 2015. A genetic analysis of human remains from Ak-Alakha-3 burial mound 1, Gorny Altai.  Archaeology Ethnology and Anthropology of Eurasia 06/2015; 43(2):138-145.

Polosmak, N. 2015. henkilökohtainen tiedonanto