Hakaristi-symbolin esihistoriaa

Onko suomalaisia muinaishautoja koskaan koristeltu svastikalla tai onko Suomessa hautoja, joista olisi löytynyt tätä symbolia? – Lukijan kysymys.

Hakaristi on vanha ja yleismaailmallinen symboli, jota on esiintynyt eri kulttuureissa ympäri maailman jo kivikaudelta lähtien. Vanhimmat hakaristiä muistuttavat kuviot tunnetaan paleoliittisen kivikauden figuureista nykyisen Ukrainan alueelta. Symbolia on käytetty koristekuviona tai maagisena merkkinä myös Amerikan intiaanikulttuureissa ja keskiajalla Afrikassa. Yksinkertainen merkki on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa itsenäisesti. Merkin sanskritinkielinen nimitys svastika on omaksuttu länsimaiseen kielenkäyttöön vasta 1800-luvun lopulla. Joskus onkin esitetty, että hakaristiä ei tulisi nimittää svastikaksi hindulaisuuden ulkopuolella, kulttuurisesta kontekstistaan irrotettuna. Kreikaksi sama symboli on gammadion, latinaksi crux gammata. Skandinaviassa on käytetty nimitystä fylfot.

Rautakaudella ja keskiajalla hakaristiä ja sen eri versioita on käytetty esineisiin kaiverrettuna taika- tai suojelumerkkinä muun muassa Skandinaviassa ja slaavilaisissa kulttuureissa. Roomalais- ja kansainvaellusajalla Skandinaviassa esiintyy myös kokonaan hakaristinmuotoista solkityyppiä. Skandinavian esikristillisissä konteksteissa symboli on yhdistetty etenkin Odiniin ja Thoriin, sillä skandinaavisissa kansainvaellusajan kultabrakteaateissa merkki esiintyy usein Odiniksi tulkitun ihmishahmon yhteydessä. On myös esitetty, että hakaristi olisi voinut toimia Thorin vasaran mjölnirin sekä ukkosen tunnuksena. Tässä yhteydessä siinä on nähty jäänteitä mahdollisesti pronssikaudelle saakka palautuvasta auringonpalvonnasta. Samasta syystä merkin on arveltu esiintyvän vielä anglosaksisissa polttohautauurnissa. Liettuassa hakaristin on historiallisella ajalla uskottu suojaavan ukkoselta. On myös ehdotettu, että symboli olisi varsinkin esihistoriallisella ajalla tarkoitettu nimenomaan hautauskäyttöön. Monissa kulttuureissa merkin on oletettu olleen auringon vertauskuva, missä yhteydessä ristin taivutettujen päiden on nähty kuvaavan auringon kiertoa taivaalla.

Hakaristiä muistuttavaa koristekuviointia esiintyy toisinaan Karjalan rautakautisten ja varhaiskeskiaikaisten esiliinojen pronssispiraalikuvioissa, joissa kuvioinnin merkitys on mahdollisesti liittynyt jollain tavalla suojelumagiikkaan.

Keskiajalla symboli esiintyy niin maallisissa kuin kirkollisissakin konteksteissa eri puolilla Eurooppaa. Kristillisessä käytössä hakaristi vastaa perinteistä ristiä ja symboloi Kristuksen voittoa kuolemasta. Suomessa hakaristi esiintyy Nousiaisten keskiaikaisen kirkon maalausten joukossa. Myöhemmin historiallisella ajalla hakaristiä tiedetään käytetyn muun muassa onnenmerkkinä esimerkiksi vaatteiden kirjailuissa, suojaamassa rakennuksia ja karjaa sekä myös talonpoikaisena puumerkkinä. Turun Aboa Vetus -museon kaivaukselta on löytynyt myös keskiaikainen värttinänpyörä, jossa kuvio esiintyy.

Vaikka tietyn merkin – tässä tapauksessa hakaristin – varhaisempi historia olisikin tiedossa, on kuitenkin tunnistettava symbolien merkitysten muuttuminen historian kuluessa ja eri yhteyksissä. 1900-luvun alussa hakaristi vakiintui useiden antisemitististen liikkeiden tunnukseksi ja vielä natsi-Saksan kaatumisenkin jälkeen se on pysynyt suosiossa erilaisten rasististen ryhmien keskuudessa. Näin ollen merkkiä ei voi lähestyä vain sen esihistoriallisten merkitysten kautta. Negatiivisten assosiaatioiden vuoksi hakaristi onkin nykyisin kielletty useissa Euroopan maissa muutoin kuin historianopetuksen välineenä.

Vastaus: FM Ulla Moilanen, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai tarkastele vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Duczko, W. 2004. Viking Rus: Studies on the Presence of Scandinavians in Eastern Europe. Brill, Leiden.

Ellis Davidson, H.R. 1965. Gods and Myths of Northern Europe. Pelican Books.

Green, M. 1989. Symbol and Image in Celtic Religious Art. Routledge, London & New York.

Haltsonen, S. 1937. Suomalaisista taikamerkeistä: kansatieteellinen tutkielma. Kansatieteellinen arkisto II:1. Suomen muinaismuistoyhdistys, Forssan kirjalapaino, Forssa.

Kivikoski, E. 1973. Die Eisenzeit Finnlands. Bildwerk und Text. Weilin+Göös Ab, Helsinki.

MacLeod, M. & Mees, B. 2006. Runic Amulets and Magic Objects. The Boydell Press, Woolbridge.

Quinn, M. 1994. The Swastika: Constructing the Symbol. Routledge, London & New York.

Turkulainen 27.3.2013: Museokaivauksista löytyi esine, jossa on hakaristi. http://www.turkulainen.fi/artikkeli/251768-museokaivauksista-loytyi-esine-jossa-on-hakaristi