Isonkyrön Levänluhdan vesikalmiston vainajista tehtyjen muinais-DNA-tutkimusten ensimmäisiä tuloksia on julkistettu bioRxiv-palvelussa. Kyseessä on esijulkaisu, eli tutkimustulokset eivät vielä ole ilmestyneet vertaisarvioidussa julkaisussa. Tutkijat voivat kuitenkin antaa käsikirjoituksen bioRxiv-palveluun muiden nähtäväksi, jolloin artikkelista voi saada heti palautetta ja kommentteja. Suomalaisista tutkijoista julkaisua ja tutkimusta ovat olleet tekemässä genetiikan tohtorikoulutettava Kerttu Majander, geneetikko FT Elina Salmela, arkeologi FT Anna Wessman, oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja professori Päivi Onkamo.
Artikkelissa julkaistavat tarkemmat analyysit on tehty yhteensä 11:stä arkeologisesta vainajasta. Näistä kuusi on peräisin Venäjältä Murmanskin lähellä sijaitsevasta varhaismetallikautisesta Bolshoi Oleni Ostrovin kalmistosta (eri Oleni Ostrov kuin samanniminen mesoliittinen kalmisto Äänisellä). Kaksi on peräisin Chalmny-Varren 1700-1800-luvulle ajoittuvasta saamelaiskalmistosta Kuolan niemimaalta. Levänluhdasta on lopullisessa analyysissä mukana kolme keskiselle rautakaudelle (noin 400-800-luvulle) ajoittuvaa yksilöä.
Tutkimus tuo lisätietoa etenkin saamelaisten geneettisestä historiasta sekä pohjoisen Fennoskandian ja Koillis-Euroopan asutushistoriasta. Tulosten mukaan kymmenen tutkituista henkilöistä muistuttaa perimältään enemmän uralilaisia populaatioita kuin Länsi-Eurooppalaisia. Valtaosa Levänluhdan vainajista ja molemmat historiallisen saamelaiskalmiston vainajista muistuttavat perimältään eniten nykysaamelaisia. Yksi Levänluhdan tutkituista vainajista on puolestaan geneettisesti lähimpänä nykyisiä liettualaisia, norjalaisia ja islantilaisia. Hänen perimästään siperialainen komponentti – joka saamelaisilta puolestaan löytyy – puuttuu kokonaan. Sama siperialainen osuus puuttuu myös Ruotsin Motalan mesoliittisen kivikauden vainajilta.
Tutkimuksen perusteella pohjoisen Fennoskandian asutus näyttäisi jatkuneen katkeamattomana rautakaudelta nykypäivään saakka. Kokonaisuudessaan Koillis-Euroopan väestö on geneettisesti idän ja lännen sekoitusta, mutta Suomessa suuria muutoksia vaikuttaa kuitenkin tapahtuvan rautakauden jälkeen. Tähän viittaa esimerkiksi se, että levänluhtalaiset muistuttavat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin suomalaisia. Vain yksi vainajista ei muistuttanut kumpaakaan.
Noin 3500 vuotta vanhassa Bolshoin aineistossa näkyy varhainen siperialaisen väestön saapuminen alueelle, sillä kaikki Bolshoin kuusi vainajaa ovat perimältään lähempänä Itä-Aasian populaatioita kuin muut tutkitut vainajat. Myös Bolshoin vainajien äitilinjojen haploryhmät Z1, C4 ja D4 ovat yleisiä Siperiassa. Kaksi Bolshoin vainajista kuuluu itäiseen isälinjaan N1c1a1a. Samaan linjaan kuuluu jopa puolet nykyajan itäsuomalaisista miehistä. Kyseessä onkin Fennoskandian vanhin N1c-löytö.
Lue lisää:
Lamnidis et al. 2018. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe.
KALMISTOPIIRI 