Heli Etu-Sihvola & Ulla Moilanen
Kertomusten mukaan Pohjois-Irlannin Bohossa sijaitsevalle Sacred Heartin kirkkomaalle vuonna 1815 haudatulla roomalaiskatolisella papilla, Isä James McGirrillä, oli ihmeellisiä parantavia voimia. Hänen väitetään sanoneen kuolinvuoteellaan, että hänen hautansa savimaa tulee parantamaan mitä tahansa, mitä hän olisi eläessäänkin saanut parannettua. McGirrin haudalla vieraillaan edelleen vilkkaasti, sillä maan voimaan uskovia on yhä olemassa. Apua tarvitseville on valmiina lusikoita ja ohjeet, joiden mukaan haudalta otettu maa tulee palauttaa neljäntenä päivänä takaisin. Parannusvoimaan uskovat vievät haudalta kotiinsa pienen kankaaseen kiedotun maapaakun ja laittavat sen tyynynsä alle.
Tarinaa parantavasta maasta oli kuitenkin kerrottu alueella jo pitkään ennen McGirrin aikaa, ja joidenkin arvioiden mukaan uskomus saattaisi olla jopa rautakautista alkuperää. Hautausmaan multa on ollut osa kansantaikuutta eri puolilla Eurooppaa, myös Suomessa, jossa vastaavaan taikuuteen on liittynyt uskomus vainajiin liittyvästä voimasta (Koski & Moilanen 2019: 94–95). Suomalaisessa kansanparannuksessa on hyödynnetty myös mullasta ja savesta valmistettuja maahauteita tai hiekkapusseja, jotka täytettiin kirkkomaasta haetulla hiekalla (Pekkola 2016: 170).
Osa tutkijoista on pohtinut, voisiko vanhassa irlantilaislegendassa olla perää tieteellisesti, sillä viime vuosina antibakteerisesti toimivien maaperämikrobien tutkimus on lisääntynyt eri puolilla maailmaa (esim. Cycoń et al. 2019; Gislin et al. 2018). Useiden tutkimusten mukaan maaperässä esiintyy genomiltaan erilaisia ja tauteja vastustavalta vaikutukseltaan tehokkaita aktinobakteereja. Ne ovat sukua Streptomyces-suvun bakteereille, joiden avulla tuotetaan kaksi kolmasosaa nykyisistä antibiooteista.
Pohjois-Irlannin Ulsterin yliopiston mikrobiologi Gerry Quinn ja hänen kollegansa Swansean yliopistossa tutkivat Bohon hautausmaan kalkkipitoista savimaata ja havaitsivat sen sisältämien mikrobien joukossa aiemmin tuntemattoman aktinobakteerin. Sille annettiin nimi Streptomyces sp. myrophorea Raamatun Uudessa testamentissa Jeesuksen tyhjän haudan löytäneiden, mirhatuoksua yllään kantaneiden naisten mukaan (Terra et al. 2018; Lidz 2020).
Monet maaperän bakteerilajeista ovat vielä tunnistamatta, mutta niiden tutkimus jatkuu eri puolilla maailmaa. Maaperän mikrobeista toivotaankin nyt apua maailmanlaajuiseen kamppailuun antibioottiresistenssejä bakteereita vastaan. Antibioottiresistenssi aiheuttaa tällä hetkellä vuosittain jopa 700 000 ihmisen kuoleman ja määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi, ellei taudinaiheuttajien vastustamiseen löydetä uusia keinoja. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallista ja kestää kauan, jopa 10–20 vuotta. Itsetehtyihin maahauteisiin ei kuitenkaan uusia lääkkeitä odotellessa kannata palata, eikä kalmistomaata muutenkaan hyödyntää oma-aloitteisesti hoitokeinona, sillä maaperässä on myös runsaasti erilaisia sairauksia aiheuttavia mikrobeja.
Lähteet:
Cycoń, M., Mrozik, A., Piotrowska-Seget, Z. 2019. Antibiotics in the Soil Environment – Degradation and Their Impact on Microbial Activity and Diversity. Frontiers in Microbiology, Vol. 10/2019: 338.
Gislin, D., Sudarsanam, D., Raja, G.A. & Baskar, K. 2018. Antibacterial activity of soil bacteria isolated from Kochi, India and their molecular identification. Journal of Genetic Engineering & Biotechnology 2018 Dec. 16(2): 287–294.
Koski, K. & Moilanen, U. 2019. Kuolema ja tuonpuoleinen. Teoksessa Pajari, I., Jalonen, J., Miettinen, R. & Kanerva, K. (toim.) Suomalaisen kuoleman historia: 61–98. Gaudeamus.
Lidz, F. 2020. Soil from a Northern Ireland graveyard may lead scientists to a powerful new antibiotic. Smithsonian Magazine 1/2020.
Pekkola, A. 2016. Hammasta särkee: Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta parantamisesta ja hammasmädän ehkäisystä Suomessa ja Virossa. Väitöskirja, Suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurien tutkimus, Helsingin yliopisto.
Terra, L., Dyson, P.J., Hitchings, M.D., Thomas, L., Abdelhameed, A., Banat, I.M., Gazze, S.A., Vujaklija, D., Facey, P.D., Francis, L.W. & Quinn, G.A. 2018. A novel alkaliphilic streptomyces inhibits ESKAPE pathogens. Frontiers in Microbiology, 9, 2458.
KALMISTOPIIRI 
Toivottavasti tutkivat maaperämikrobit kaikkialta, jossa väitetään maaperällä olevan parantavia ominaisuuksia. Itsellä tulee mieleen, että kun kävin Madeiralla, viereisen Porto Santon saaren rantahiekalla väitettiin olevan samankaltaisia ominaisuuksia, ja hiekassa tulisi kuulemma kylpeä. En valitettavasti ehtinyt käydä testaamassa.
TykkääTykkää