Kivikausi Lähi-Itä Moilanen Ulla Neoliittinen kivikausi Osteologia

Ihmishampaasta tehty riipus neoliittisesta Turkista

Turkissa sijaitsevaa Çatal Hüyükin neoliittista asutuskeskusta on toisinaan nimitetty maailman vanhimmaksi kaupungiksi. Paikka on monella tapaa merkittävä, ja myös UNESCO:n maailmanperintöluettelossa kohteen poikkeuksellisen yleismaailmallisen arvon vuoksi.

Çatal Hüyükin runsaat löydöt sisältävät muun muassa eri eläinten luista ja hampaista valmistettuja riipuksia ja koruja. Melko tuoreessa julkaisussa kerrotaan täysin uudesta löytöryhmästä löytöjen joukossa: riipuksina käytetyistä ihmishampaista.

Ihmishammasriipuksia. Kuvat: Scott Haddow/ Kööpenhaminen yliopisto.

Ihmishammasriipuksia on löytynyt yhteensä kolme, ja ne ajoittuvat noin vuoden 6500 eaa. tienoille. Hampaiden juuriin on porattu reikä ja käyttöjälkien perusteella niitä on kannettu riipuksina tai amuletteina pitkään.

Kaikki kolme hammasta ovat kuuluneet aikuisille, ja kiilteen kulumisen perusteella iäkkäämmille yksilöille. Niissä ei kuitenkaan näy vammoja tai merkkejä sellaisista sairauksista, jotka selittäisivät hampaiden luonnollista irtoamista. Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että hampaat on irrotettu luurangoilta, eli vanhoilta vainajilta.

Çatal Hüyükin raunioita. Kuva: Wikimedia Commons.

Çatal Hüyükissa ihmishampaan ottaminen luurangolta ei ole sinänsä ollut erikoista, sillä alueella on harjoitettu muun muassa luiden uudelleenhautaamista ja -käsittelyä sekä kallojen säilyttämistä. Vaikka ihmisluita on alueella käsitelty erilaisissa rituaaleissa usein, niistä tehtyjä koruja tai riipuksia ei ole juurikaan löytynyt. Tästä syystä tutkijat pitävät hammasriipuksia harvinaisina ja erityisinä. Tutkijoiden mukaan ihmishammasriipuksia täytyy kuitenkin löytyä alueelta vielä enemmän, jotta niiden merkitystä voi pohtia tarkemmin.

Lue lisää:

Haddow, S.D., Tsoraki, C., Vasić, M., Dori, I., Knüsel, C.J. & Milella, M. 2019. An analysis of modified human teeth at Neolithic Çatalhöyük, Turkey. Journal of Archaeological Science: Reports, Vol. 28, Dec. 2019.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.