Heli Etu-Sihvola
Turun pääkirjastossa avattiin keskiviikkona 26.2.2020 kaksiosainen Turun yliopiston 100-vuotisjuhlanäyttely. Ensimmäisen kerroksen näyttely esittelee yliopiston vaiheita. Kirjaston toisen kerroksen tieto-osastolla on esillä Turun yliopiston museologian oppiaineen opiskelijoiden tekemä, arkeologian ja tähtitieteen tutkimusta esittelevä Maan ja taivaan väliltä -esinenäyttely. Toinen tieteenala tiiraa ylös ja toisessa mennään usein maan tai veden pinnan alle, mutta näyttelyn tekijöiden mukaan yhteisiäkin asioita löytyy. Molemmissa selvitetään asioita konkreettisesti, kenttätöitä tehden. Teknologinen kehitys on myös vaikuttanut voimakkaasti kumpaankin alaan, muun muassa parantuneina mahdollisuuksina tallentaa kuvia ja paikkatietoa. Humanistit ja tähtitiede törmäävät toisiinsa viimeistään silloin kun aletaan pohtia sitä, kuinka eri taivaankappaleisiin ja koko maailmaan liittyvät käsitykset ja uskomukset ovat kehittyneet ja muuttuneet vuosisatojen kuluessa.
Näyttelyn pääpaino on esineistön puolesta historiassa, mutta uutta tutkimustakin esitellään. Keskiajan Turun tutkimukseen ja rautakauteen painottuvan Turun yliopiston arkeologian oppiaineen projekteista kerrotaan lyhyesti, ja erikseen nostetaan esille Turun tuomiokirkkoon, Koroistenniemeen ja Ravattulan Ristimäkeen liittyvä tutkimus. Tutkijoista esitellään tutkijatohtori Mia Lempiäinen-Avci, jonka tutkimus yhdistää arkeologiaa ja biologiaa ja kohdistuu paleobotaniikkaan eli muinaisten kasvinjäänteiden tutkimukseen.
Esillä on useita, tieteenaloja esitteleviä vitriinejä, joissa voi tutustua alojen kirjallisuuteen, dokumentaatiomenetelmiin ja välineistöön. Arkeologisessa osiossa voi katsella erilaisia kaivauslöytöjä, ja huomioni mukaan ne ovat peräisin pääosin, elleivät kokonaan, Liedon Vanhalinnalta ja sen ympäristöstä. Nämä löydöt on ehkä valittu sen vuoksi, että ne edustavat aika lailla tyypillisiä rautakauden/keskiajan asuinpaikka- ja kalmistolöytöjä: keramiikkaa, metalliesineitä, erilaista kuonaa, lasihelmiä ja luuta. Vanhalinnan tutkimukset ovat myös olleet yksi merkittävä arkeologian oppiaineen projekti.
Näyttelyssä esitellään kahteen tähtitieteen uranuurtajaan liittyvää aineistoa: yhdessäkin työskennelleet Yrjö Väisälä ja Liisi Oterma tekivät uriensa aikana noin tuhat uutta havaintoa. Tähtitieteen ja fysiikan professori (ja valtiongeodeetti) Yrjö Väisälä perusti Tuorlan observatorion, rakensi teleskooppeja ja kehitti uransa aikana optiikkaa ja tarkkoja geodeettisia menetelmiä. Näyttelyssä selvisi minulle sekin, että hänellä oli aivan omanlaisensa näkemys kahvinjuonnin tarpeellisuudesta! Professori Liisi Oterma oli Suomen ensimmäinen tähtitieteestä väitellyt nainen. Oterman väitöskirja käsitteli suurten kaukoputkien optiikan parantamista ja hän jatkoi Väisälän seuraajana Tuorlan observatorion johtajana.
Maan ja taivaan väliltä -näyttely on esillä Turun pääkirjastossa maaliskuun 2020 loppuun. Tämän jälkeen se lähtee ”maakuntakierrokselle” ja esineistön voi nähdä esimerkiksi ensi kesänä Liedon Vanhalinnassa. Näyttelyn verkkosivuille päivitetään lisätietoa esillä olevasta esineistöstä. Turun yliopiston juhlanäyttelyyn liittyy myös pääkirjastossa keväällä järjestettävä Sata vuotta tutkimusta ja opetusta -luentosarja.
Lue lisää Turun yliopiston arkeologian oppiaineen historiasta:
Lähteet
Suomen kulttuurirahasto. Yrjö Väisälän rahasto. https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorahastoesite?numero=298598
Tiedenaisia. Liisi Oterma. http://www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset/oterma.html
Turun yliopisto. Turun yliopisto 100 vuotta. https://www.utu.fi/fi/100
KALMISTOPIIRI 