Sota-ajan arkeologiaa ja sotien kulttuuriperintöä Suomessa

Heli Etu-Sihvola, Teemu Väisänen & Ulla Moilanen

Talvisodan (30.11.1939–13.3.1940) päättymisestä on kulunut 13.3.2020 tasan 80 vuotta. Tälle sivulle on koottu luettavaksi paketti sota-aikana tehdyistä arkeologisista tutkimuksista sekä myöhemmästä sota-ajan kulttuuriperinnön tutkimuksesta ja suojelusta.

◼️ Dosentti Pirjo Uino kertoo Sadan vuoden satoa -verkkosivulla julkaistussa artikkelissaan kulttuuriperinnön turvaamisesta sotavuosina. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta ja Museoliitto joutuivat suurien haasteiden eteen talvi- ja jatkosodassa. Sota-aikana jouduttiin pohtimaan sitä, miten evakuoida ja turvata kulttuuriaarteiden säilyminen. Artikkelissa on myös kirjallisuuslista aiheesta.

◼️ Toinen sivustolla julkaistu Pirjo Uinon artikkeli kertoo Suomalaisten arkeologien kaivauksista Aunuksessa kesällä 1943.

◼️ Kerkko Nordqvist ja Oula Seitsonen kertovat Fennoscandia archaeologicassa ilmestyneessä englanninkielisessä artikkelissa suomalaisten arkeologisista tutkimuksista Karjalassa vuoteen 1944 saakka. Osa artikkelista käsittelee sota-aikaa ja Suomen arkeologiassa tuolloin vaikuttaneita ideologioita.

Ella Kivikosken johtamat kaivaukset Pirdoilassa — Arkeologisia kaivauksia tehtiin myös sota-aikaan. **Ella Kivikoski**, josta sittemmin tuli Helsingin yliopiston arkeologian professori (ja samalla myös ensimmäinen naispuolinen professori koko humanistisessa tiedekunnassa), oli kiinnostunut Laatokan itärannikon jokivarsien rautakautisista kurgaaneista. Hän onnistui paikallistamaan Pirdoilasta kaksi hautakumpua, joita **V. I. Ravdonikas** ei ollut vielä tutkinut, ja kaivoi ne kesällä 1943 suomalaisten sotilaiden ja lottien avustamana (Nordqvist & Seitsonen 2008). Kummuista löytyi yhdeksän puukehikkorakenteista hautausta ja 1000-luvun esineistöä. Kuvassa kaivetaan Pirdoilan kurgaania 2 Itä-Karjalassa. Kuva: Ella Kivikoski. (Teksti julkaistu aiemmin artikkelissa Suomalaista arkeologiaa vanhojen kuvien kertomana)

◼️ Ilomantsin Hattuvaarassa käytiin jatkosodassa kesällä 1944 ankara taistelu. Arkeologi Jenna Savolainen työskenteli kesällä 2017 Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:n kanssa sotavainajien etsintätyössä. Hän kertoo työstä Kalmistopiirin artikkelissa Sotavainajan nosto Ilomantsissa: Konfliktiarkeologinen tutkimus yhteistyössä metallinetsijöiden kanssa. Jutun loppuun on linkitetty kandidaatintutkielma, jossa on projektin tulosten yksityiskohtaisempi esittely. (Katso myös Pogostan sanomien artikkeli aiheesta.)

◼️ Lapin synkkä kulttuuriperintö-projektissa on tutkittu saksalaisjoukkojen jälkeensä jättämää aineellista kulttuuriperintöä. Professori Vesa-Pekka Hervan johtama projekti on hakenut uusia näkökulmia toisesta maailmansodasta käytävään keskusteluun. Tutkittu saksalaisaihe liittyy vaikeaan kulttuuriperintöön, jolla tarkoitetaan sellaista ”kulttuuriperintöä, joka ei sovi yksioikoisesti niiden ryhmien identiteettiin, joiden menneisyyteen tai historiaan kulttuuriperintö liittyy” (Finto.fi). Projektin verkkosivulla kerrotaan hankkeesta tarkemmin, ja sivuilta löytyy myös julkaisuluettelo aiheesta.

Projektin julkaisema video:

◼️ Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan sivulle Modernit linnoitukset on linkitetty oppaan sivut, joissa kerrotaan viimeisimpien sotien maastoon jättämistä merkeistä ja muistoista. Näiltä sivuilta selviää esimerkiksi se, minkälaisia ovat panssariesteet, kestolinnoitteet, traverssit tai valonheitinasemat.

◼️ Arkeologi Jan Fast on tehnyt jo useamman vuoden ajan tutkimuksia Hangon Tullinimessä, jossa sijaitsi 1940-luvun alussa saksalaisten kauttakulkuleiri. Leiristä ja sen tutkimuksista voi lukea esimerkiksi vuonna 2016 ilmestyneestä Tiede-lehden artikkelista tai Hangon lehden artikkelista (2018). Vuonna 2018 Hangon tutkimukset laajentuivat kattamaan koko Hankoniemen, kun Hanko 1941 -tutkimushanke käynnistettiin Neuvostoliiton merisotilaallisen tutkikohdan arkeologiseen tutkimukseen. Tutkimushankkeesta voi lukea hankkeen verkkosivuilla (englanninkielinen).

Hangon kenttätutkimukset toteutetaan yleisökaivauksina, joilla kuka tahansa voi viettää päivän arkeologina. Kuva: Jan Fast.

◼️ Arkeologi Taisto Karjalainen kirjoittaa Raito-lehdessä vuonna 2012 ilmestyneessä artikkelissa sota-ajan kulttuuriperinnöstä Rovaniemen metsissä. Artikkeli liittyy Metsähallituksen tekemään inventointiin, jossa selvitettiin metsien kulttuuriperintöä. Rovaniemen sotahistoriallisia kohteita ovat esimerkiksi saksalaisten tukikohdat, vankileirit, lentokoneiden putoamispaikat, tuliasemat ja räjähtäneet ammusvarastot.

◼️ Jyväskylän ylopiston historian ja etnologian laitoksen julkaisusarja J@rgoniassa vuonna 2004 ilmestyneessä artikkelissa Tenho Pimiä pohtii sitä, miten jatkosodan aikana kerätiin kansatieteellisiä esinekokoelmia ja kansanperinneaineistoja. Keräily kohdistui muun muassa nuoremman karjalaisen kulttuuriperinnön kokoamiseen.

◼️ Vuonna 2019 aloitettu Feldluftpark Pori -tutkimushanke selvittää Porissa jatkosodan aikaan toimineen Saksan ilmavoimien huoltokentän ja kenttälentovarikon historiallisia vaiheita, saksalaisten sotilaiden elämää Porissa sekä sodan materiaalisia jäänteitä maastossa. Arkeologi Teemu Väisäsen johtama tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Museon kanssa, ja tutkimuksen tuloksia esitellään vuonna 2022 avattavassa näyttelyssä sekä laajemmassa tieteellisessä julkaisussa. Tutkimushankkeen edistymistä voi seurata hankkeen verkkosivuilla (suomeksi ja englanniksi).

Lentokoneiden sirpalesuojat erottuvat edelleen Porin kaupunkipuistossa luonnon valtaamina maavalleina. Kuva: Teemu Väisänen.

◼️ Arkeologi Oula Seitsosen johtaman Mannerheim-linjan arkeologiaa –tutkimushankkeen tavoitteena on kartoittaa Mannerheim-linjan linnoitteiden nykytilaa ja tunnistaa arkeologisen jatkotutkimuspotentiaalin ja suojelun kannalta otollisia kohteita. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään yksityishenkilöiden toteuttaman kaivelun laajuutta alueella sekä markkinoidaan toisen maailmansodan kohteiden kulttuuriperintöarvoa, historiallista merkitystä ja kulttuurimatkailupotentiaalia venäläisille yhteistyökumppaneille ja kulttuuriperintöviranomaisille. Aiheesta voi lukea lisää hankkeen verkkosivuilta, joille on myös koottu valokuvia ja alueen interaktiivinen kartta.

◼️ Sota-aikaa käsittelevää arkeologista tutkimusta on tehty tutuksi myös koululaisille esimerkiksi Kansallismuseon johtamassa yhteisöarkeologisessa Mullankaivajat Ähtärissä -hankkeessa, jossa Ähtärin yhteiskoulun oppilaat ja opettajat tutkivat ja kartoittivat Törön ulkoilualueella sijaitsevaa 1. maailmansodan aikaista puolustusvarustusta syksyllä 2019. Hankkeen projektipäällikkönä toimi arkeologi Hanna Korhonen ja kenttätyövaiheen toteutuksesta vastasi arkeologi John Lagerstedt Museovirastosta.

◼️ Pirkanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla erilaiset vapaaehtoisryhmät voivat osallistua kulttuuriperintötyöhön ”adoptoimalla” itselleen muinaisjäännöksen, huolehtimalla siitä ja tekemällä sitä saavutettavammaksi. Adoptoi monumentti -toiminnassa on useita sotahistoriallisia kohteita sekä adoptoituina että adoptoitavana. Kohteisiin sekä Adoptoi monumentti -toimintaan voi tutustua toiminnan omalla verkkosivulla.