Etu-Sihvola Heli Historiallinen aika Keski- ja Etelä-Eurooppa Keskiaika

Marvelin ikuisuuskivet ja näkyjä näkevä pyhimys

Heli Etu-Sihvola

Ikuisuuskivet (sielukivet, Infinity Gems) ovat Marvelin sarjakuvauniversumissa esiintyvä voimakas energianlähde, joka koostuu kuudesta jalokivestä (Marvel.com). Mutta mistä sarjakuvantekijät saivat alun perin idean kivien voiman kokoavaan rautahanskaan? Todennäköisesti vastaus on Ávilan Teresaan eli Pyhään Teresaan liitetty reliikki, joka kuuluu Espanjan tärkeimpiin pyhäinjäännöksiin.

Pyhän Teresan reliikki ja Marvelin elokuvissa esiintyvä rautahanska ikuisuuskivillä muistuttavat suuresti toisiaan. Kuva: Déjale ir, Católico.

Kuka oli Pyhä Teresa?

Pyhä Teresa (1515–1582), syntymänimeltään Teresa Ali Fatim Corella Sanchez de Capeda y Ahumada, oli katolinen nunna ja mystikko, joka julistettiin vuonna 1622 pyhimykseksi erityisesti hänen kirjoittamiensa teostensa vuoksi. Teresa oli askeettista elämäntapaa suosivan karmeliittayhdyskunnan uudistaja ja useiden luostarien perustaja. Hänet tunnetaan parhaiten uskonnollisista teksteistään ja näyistään. Teresan runsas kirjallinen tuotanto sisälsi hengellisten teosten lisäksi myös omaelämänkerran. (Enc. Britannica) Erityisesti hänen loppuelämäänsä leimasivat sairaskohtaukset, joihin ihmisillä oli kahtiajakoinen suhtautuminen, ja joita Teresa itse lopulta häpesi. Hän kirjoitti, että elleivät hänen kohtauksensa olisi tuoneet mukanaan rauhaa ja rohkaisua, hän epäilisi, että ne ovat rabieksen syytä. Kirjallisten lähteiden pohjalta on esitetty teoria, jonka mukaan Teresalla olisi ehkä ollut otsalohkoon vaikuttava epilepsia – sairaus saattaisi selittää sivullisten todistamat transsimaiset näkykohtaukset ja jopa hänen väitetyn kykynsä levitoida. Kirjoitusten mukaan muut nunnat olivat joutuneet pitämään häntä paikoillaan kohtausten aikana. (Barton 1982, ks. myös Carrazana & Cheng 2011). Pyhä Teresa onkin nykyisin myös päänsäryistä kärsivien suojeluspyhimys (Catholic.org).

Pyhän Teresan hurmio
Teresaa on esitetty runsaasti taiteessa. Berninin teos Pyhän Teresan hurmio (1647–1652) kuvaa Teresaa jumalallisen rakkauden vallassa. Ylhäältä tuleva luonnonvalo voimistaa kohtausta. Veistos sijaitsee Santa Maria della Vittorian kirkossa Roomassa. (Kuva: Wikimedia Commons CC BY 4.0)

Teresa kuoli lokakuussa 1582 ja hänet haudattiin Alba de Tormesissa sijaitsevaan karmeliittaluostariin, Convento de la Anunciacióniin. Yhdeksän kuukautta myöhemmin reliikkien kerääjät avasivat hänen hautansa (Quigley 1996: 257) ja kokivat yllätyksen. Teresan vaatteet olivat maatuneet, mutta ruumis oli säilynyt ennallaan (Ribera n.d. :529, Eire 1995: 435 mukaan). Aikalaiset todistivat ruumiin säilyneen ainakin 14 vuotta (Dubay 1989 :18). Ennen kuin hauta suljettiin uudelleen, Teresalta irroitettiin salaa vasen käsi, joka vietiin hänen synnyinkaupunkiinsa Ávilaan. Taka-ajatuksena oli Teresan jäännösten saaminen sinne kokonaisuudessaan. Oikeasta kädestä irrotettiin vielä erikseen pikkusormi. (Eire 1995: 432–433) Teresan hauta avattiin jälleen marraskuussa 1585, jolloin ruumis oli tarkoitus siirtää Ávilaan. Tällöin huomattiin, että ruumis oli edelleen maatumaton. Toinenkin käsivarsi irrotettiin, sillä Alba de Tormesiin haluttiin jättää Teresaan liittyvä reliikki. Loput ruumiista vietiin Ávilaan karmeliittaluostariin. Kävi kuitenkin ilmi, että siirto oli tehty ilman Alban herttuan lupaa. Pitkään jatkuneen keskustelun jälkeen paavi Sixtus V määräsi, että Teresan jäännösten viimeisen leposijan tuli sijaita Alba de Tormesin karmeliittaluostarissa. (Eire 1995: 440–442)

Marvelia inspiroinutta ”Pyhän Teresan kädeksi” kutsuttua reliikkiä säilytetään Andalusian Rondassa sijaitsevassa Nuestra Señora de la Mercedin luostarissa. Käsireliikin lähihistoriaan liittyy dramaattinen käänne: Espanjan diktaattori Fransisco Franco varastutti reliikin luostarista vuonna 1937 ja kuljetti sitä mukanaan kaikkialle aina vuoteen 1975 eli kuolemaansa saakka. Hänen kerrotaan jopa nukkuneen reliikki vierellään. Francon kuoleman jälkeen katolinen yhteisö sai tärkeän pyhäinjäännöksensä takaisin. Reliikin säilytysastia (relikvaario) on tehty hopeasta ja koristeltu jalokivin. Reliikkiä säilytetään hämärässä, lukitussa huoneessa. Katoliseen tapaan reliikkiä (tässä tapauksessa sen säilytysastiaa) on tapana suudella pyhien toimitusten yhteydessä. (Coe 2014, Pérez-Romero 1996: 68, Russianicon.com)

Lähteet:

Barton, M. B. (1982). Saint Teresa of Avila: Did She Have Epilepsy?. The Catholic Historical Review, 68(4), 581–598.

Carrazana, E., & Cheng, J. (2011). St Theresa’s dart and a case of religious ecstatic epilepsy. Cognitive and behavioral neurology, 24(3), 152–155.

Catholic.org. Catholic Online. St. Teresa of Avila

Coe, M. 2014. Kissing the hand of St Teresa in Ronda. 13.4.2014.

Dubay, T. (1989). Fire within: St. Teresa of Avila, St. John of the Cross, and the Gospel, on prayer. Ignatius Press.

Encyclopedia Britannica 2020. Saint Teresa of Avila https://www.britannica.com/biography/Saint-Teresa-of-Avila 24.3.2020.

Marvel.com https://marvel.fandom.com/wiki/Infinity_Gems

Pérez-Romero, A. (1996). Subversion and Liberation in the writings of St. Teresa of Avila (Vol. 2). Rodopi.

Quigley, C. 1996. Chapter 14. The Veneration. Teoksessa: The Corpse: a History.

Russianicon.com. The History of St. Teresa of Avila Relics. 17.11.2019.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.