Historiallinen aika Itä-Eurooppa ja Venäjä Keski- ja Etelä-Eurooppa Keskiaika Manninen Nina

Katariinan kamarissa: Puolalaista olutkulttuuria keskiajalla

Nina Manninen

Olut kuuluu ihmiskunnan vanhimpiin yhä edelleen nautittaviin juomiin. Sen historia ulottuu esihistorialliselle ajalle, ja se oli myös keskiajan ja renessanssiajan suosituimpia juomia. Olutta kuluttivat runsain määrin niin kuninkaat kuin talonpojatkin. Keskiajan kuluessa syntyi lukuisia panimoita ympäri Eurooppaa, ja monet niistä olivat tunnettuja omista erikoisuuksistaan.

Varhaisimmat oluet valmistettiin käymisteitse. Tällaisia olivat muun muassa vielä nykyäänkin tunnetut braga ja kvass tai puolalainen piwo macedonskie, ”makedonialainen olut”, jota valmistettiin nykyisen Puolan alueella ainakin jo 500–600-luvuilta lähtien. Tällaisten oluiden tai kaljojen valmistus jatkui kodeissa vielä senkin jälkeen, kun olutta alettiin valmistaa ammattimaisesti panimoissa tai tuomaan ulkomailta.

Panimoiden synty ja toiminta liitetään Euroopassa yleisesti luostareihin, ja ne aloittivat toimintansa varhaisen keskiajan kuluessa. Kuuluisia puolalaisia panimoita oli muun muassa Krakovassa, jossa tuotettiin erityisesti invalideille sopivaa ”tuplaolutta”, tai Żatorissa, jossa valmistettiin ”mustaa olutta”. Kaikkein suosituinta oli kuitenkin vehnäolut. Vehnäoluen merkityksestä kertoo, että eräs piispa jopa kieltäytyi Salzburgin arkkipiispan virasta ymmärrettyään, ettei saisikaan sitä Itävallassa juodakseen. Aikalaisteksteissä vehnäolutta kuvaillaankin ”kansalliseksi” juomaksi. Muita oluenpanossa käytettyjä viljoja olivat hirssi, ohra, ruis ja kaura. Tyypillisen puolalainen piirre oli myös sekoittaa joukkoon suopursua, joka vahvisti oluen päihdyttävää vaikutusta.

Kuvateksti: Olutkannu 1500-luvun lopulta. Kuva: The Metropolitan Museum of Art.

Jagellojen hovilla oli oma kuninkaallinen panimonsa, mutta olutta ostettiin myös muista panimoista tai tuotettiin ulkomailta. Oluen kulutus hovissa oli suurta, sillä yksi henkilö käytti sitä päivässä noin 1,5–2 litraa, jonka lisäksi sitä jaettiin myös palkkana hoviin tilapäisessä työsuhteessa oleville henkilöille, kuten rakennusmiehille. Pelkästään kuningasparin seurueet saattoivat koostua yli sadasta hengestä, joiden lisäksi tulivat vielä muu perhe seurueineen ja palvelijoineen. Oluen päiväkulutus hovissa oli siis joitain satoja litroja, ja lähteistä voidaankin todeta, että se oli yksi suurimpia menoeriä.

Juomisen lisäksi olutta käytettiin myös ruuanlaitossa. Jo keskiajalla suosittu ruokalaji oli vehnäoluesta, juustosta ja munankeltuaisista valmistettu keitto. Olut oli ainesosana myös monessa muussa keitossa tai lihaliemissä, tai sitä voitiin käyttää vaikkapa korppujen pehmittämiseen. Käyneestä suopursulla maustetusta oluesta saatiin ”paksua olutta”, jota käytettiin myös hapanleivän juurena.

Olut mainitaan kerran Katariina Jagellonican omaisuuteen liittyvissä asiakirjoissa. Vuonna 1562 kirjoitetussa myötäjäisluettelossa on mainittu suuri tinakannu, joka oli tarkoitettu oluen kantamiseen hovinaisten pöytään. Omaan pöytäänsä Katariinalla oli kaksi hopeista kannua ilmeisesti samaa tarkoitusta varten. Inventaariossa vuodelta 1563 taas mainitaan seitsemän hopeista tuoppia. Osa niistä oli koristettu kultauksin ja varustettu kansilla.

———

Kirjoittaja tekee väitöstutkimusta Katariina Jagellonican omaisuudesta kirjallisissa lähteissä Turun yliopiston arkeologian oppiaineeseen

Lähteet:

Dembińska, Maria: Food and Drink in Medieval Poland: Rediscovering a Cuisine of the Past. University of Pennsylvania Press 1999

Hornsey, Ian S.: A History of Beer and Brewing. The Royal Society of Chemistry 2003

Unger, Richard W.: Beer in the Middle Ages and the Renaissance. University of Pennsylvania Press 2004

1 kommentti

  1. Kuulin varoittavan tarinan eräältä mieheltä Yläneen kotiseutumuseossa – miehellä oli sukuyhteyksiä Yläneen (nyt Pöytyän) Vanhaankartanon henkilökuntaan.
    Hän kertoi, että hänen esi-isänsä oli alkujaan Tukholman hovin oluenpanija- mutta hän alkoholisoitui – ja karkotettiin sen takia sitten syrjäseudulle Itä-Ruotsiin, Yläneen Vanhakartanoon…
    En ole tarkistanut asiaa sen enempää.
    Mutta opettava tarina sinänsä.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.