Kansainvaellusaika Radiohiili- ja AMS-ajoitus Rautakausi Roomalaisaika Suomi

Kokemäen Villiönsuvannon rautakautinen paalurakennus ajoittuu kansainvaellusajalle (n. 500 jaa.)

Marraskuussa 2019 uutisoitiin Kokemäen Villiönsuvannosta löytyneestä rautakautisesta paalurakennuksesta ja asuinpaikasta.  Muuritutkimus Oy:n tekemät arkeologiset kaivaukset paikalla ovat jatkuneet keväällä 2020. Tutkimukset aloitettiin huhtikuun lopussa ja niitä jatketaan kesäkuun alkupuolelle saakka. Avoimena on vielä noin 4000 neliömetrin kokoinen tutkimusalue, mutta kaivaukset ovat pysyneet suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa.

Syksyllä 2019 julkaistu kuva paalurakennuksesta. Kuva: Jere Leppänen, Sanni Salomaa & Arttu Tokoi/Muuritutkimus Oy.

Villiönsuvanto sijaitsee aivan Kokemäenjoen pohjoisrannalla, ja sen ympäristöstä tunnetaan useita rautakautisia ja keskiajan muinaisjäännöksiä. Uusi muinaisjäännöskohde löytyi Villiönsuvannon alueelta metallinetsinnän ja arkeologisten koetutkimusten seurauksena syksyllä 2019. Laajemmat muinaismuistolain mukaiset arkeologiset tutkimukset tulivat ajankohtaisiksi alueen kaavoitus- ja rakennussuunnitelmien myötä, sillä paikalle on kaavoitettu omakotitontteja.

Syksyllä 2019 tutkimusalueella havaittiin selkeitä merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Näille saatiin vahvistusta, kun kasvijäänteistä (dosentti Terttu Lempiäinen/Turun yliopisto) tehtyjen uunituoreiden luonnontieteellisten ajoitusten (dosentti Markku Oinonen/Helsingin yliopisto) perusteella alueen liesiä on käytetty varhaisella rautakaudella (n. 400–200 eKr.). Vuonna 2019 esiin tulleen paalutalon alustava ajoitus on noin 500 jKr.

Villiönsuvannon kaivausalue 2020. Kuva: Jere Leppänen/Muuritutkimus Oy.

Keväällä 2020 jatkettujen tutkimusten tuloksena asuinpaikkajäänteiden on todettu jatkuvan tiheinä ryppäinä Kokemäenjoen rantaa kohti. ”Paalutalojen perustusten rivejä on löydetty reilusti yli kymmenen ja niistä muodostuu ainakin kuuden eri rakennuksen osia”, kertoo Muuritutkimus Oy:n johtaja FT Kari Uotila. Rakennukset hahmottuvat niiden rakenteissa käytettyjen puupaalujen maahan jättäminä jälkinä, paalunsijojen linjoina. Samalla alueella on myös kymmenisen tulisijaa, maahan kaivettua liesikuoppaa. Esinelöytöinä kaivauksilta on saatu rautakautisen asutuksen jälkeensä jättämiä saviastian palasia, palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautainen sirppi ja rautaniittejä.

Teksti: Tiivistetty lehdistötiedotteesta 20.5.2020, Muuritutkimus Oy.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.