Etu-Sihvola Heli Forensinen arkeologia Historiallinen aika Kysymykset ja vastaukset Polttohautaus

Mitä amalgaamipaikalle tapahtuu polttohautauksessa?

Voiko hampaassa ollut hopea-amalgaamipaikka säilyä vahingoittumattomana polttohautauksesta? Paikassahan on elohopeaa, jonka höyrystymispiste on erittäin alhainen. – Lukijan kysymys

Amalgaami on elohopeaa sisältävä metalliseos. Hopea-amalgaamipaikkoja on käytetty 1800-luvun alkupuolelta saakka hampaiden paikka-aineena (Gilbert 2004: 101) ja käyttö on jatkunut pitkään amalgaamiseoksen kestävyyden vuoksi. Vasta viime vuosina amalgaamipaikkoja on ryhdytty korvaamaan muilla materiaaleilla.

Amalgaamipaikka hampaassa. Kuva: Rob!/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).

Modernissa krematoriossa lämpötila liikkuu noin 900°C:n molemmin puolin. Vaikka krematoriossa lämpötila on tasainen, ihminen ei pala kokonaan tuhkaksi. Jäljelle jääneet luut käsitellään ja jauhetaan hienoksi jauheeksi (esim. Schultz et al. 2008). Elohopea kiehuu 375°C:ssa (ILO 2019), joten poltettaessa amalgaamin elohopea haihtuu ilmakehään (Yoshida et al 1994). Muu osa paikasta kuitenkin säilyy.

Kokeellisissa forensisissa tutkimuksissa on havaittu, että amalgaamipaikka saattaa polttohautauksessa sulaessaankin säilyttää tunnistettavan muodon (Bush et al. 2007: 163). Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että amalgaamipaikat voivat säilyä hampaissa hyvin 800 °C:n lämpötilaan saakka (Brandão et al 2007 ja siinä olevat lähteet). Viitteitä on siitäkin, että amalgaamipaikat voivat toisinaan säilyttää muotonsa ja myös edistää hampaan säilymistä jopa 1000°C:n kuumuudessa tapahtuvassa palamisessa (Savio et al 2006).

Amalgaamipaikka hampaassa. Kuva: Wikimedia Commons.

Poltettaessa hammasluusta poistuu nestettä ja luukudoksen sisältämää orgaanista ainesta. Palamisen seurauksena hammasluu kutistuu, halkeilee ja voi muuttaa muotoaan (Carr et al 1986). Korkea lämpötila voi myös tuhota hampaat kokonaan (Reesu et al 2015). Vaikka kuumentaminen aiheuttaa amalgaamipaikassa kemiallisia muutoksia, voivat paikat tutkimusten mukaan toisinaan säilyä hyvässä kunnossa. Lukijan esittämään kysymykseen amalgaamipaikan mahdollisesta säilymisestä voi siten vastata myöntävästi.

———

Vastaus: Heli Etu-Sihvola, Helsingin yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia muihin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Brandão, R. B., Martin, C. C., Catirse, A. B., De Castro e Silva, M., Evison, M. P., & Guimarães, M. A. (2007). Heat induced changes to dental resin composites: a reference in forensic investigations?. Journal of forensic sciences52(4), 913–919. https://doi.org/10.1111/j.1556-4029.2007.00474.x

Bush, M. A., Miller, R. G., Prutsman-Pfeiffer, J. & Bush, P. J. (2007). Identification Through X-Ray Fluorescence Analysis of Dental Restorative Resin Materials: A Comprehensive Study of Noncremated, Cremated, and Processed-Cremated Individuals. Journal of Forensic Science, January 2007, Vol. 52, no. 1.

Carr, R. F., Barsley, R. E., & Davenport, W. D. (1986). Postmortem examination of incinerated teeth with the scanning electron microscope. Journal of Forensic Science31(1), 307–311. https://doi.org/10.1520/JFS11888J

Gilbert, S. G. (2004). A Small Dose of Toxicology: The Health Effects of Common Chemicals. CRC Press.

ILO International Chemical Safety Cards (ICSC) 2019. Mercury.

Reesu, G. V., Augustine, J., & Urs, A. B. (2015). Forensic considerations when dealing with incinerated human dental remains. Journal of forensic and legal medicine29, 13–17. https://doi.org/10.1016/j.jflm.2014.10.006

Savio, C., Merlati, G., Danesino, P., Fassina, G., & Menghini, P. (2006). Radiographic evaluation of teeth subjected to high temperatures: Experimental study to aid identification processes. Forensic Science International158(2–3), 108–116. https://doi.org/10.1016/j.forsciint.2005.05.003

Schultz, J. J., Warren, M. & Krigbaum, J. S. (2008). Analysis of Human Cremains: Gross and Chemical Methods. In: Schmidt, C.W. & Symes, S.A. (eds.) The Analysis of Burned Human Remains: 75-94. Academic Press, London.

Valentin, J. (2002). Basic anatomical and physiological data for use in radiological protection: reference values: ICRP Publication 89. Annals of the ICRP32(3-4), 1–277.

Yoshida M, Kishimoto T, Yamamura Y, Tabuse M, Akama Y, Satoh H. (1994). Nihon Koshu Eisei Zasshi ;41(7):618–624.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.