Historiallinen aika Kivikausi Suomi Väisänen Teemu

Muinaismuistomatkailua Satakunnassa: Kolme syytä suunnata Karviaan

Teemu Väisänen

Pohdittaessa lomareittiä Suomen muinaisjäännösten perässä, pieni Karvian kunta ei kenties nouse ensimmäisenä mieleen. Karviassa kuitenkin yhdistyvät useat mielenkiintoiset aikakaudet kokonaisuudeksi, joka tarjoaa nähtävää niin kivikauden kuin sotahistorian ystäville. Ohessa esittelemme kolme keskeistä kohdetta, vaikkakin nähtävää riittäisi enemmänkin.

Koska esitellyt kohteet eivät ole varsinaisia turistikohteita, niille ei kulje virallisia polkuja eikä kohteilta löydy opastauluja. Vierailijan kannattaakin varata jalkaansa hyvät kengät ja lukea kohteista lisätietoa esimerkiksi Kulttuuriperinnön palveluikkunan kautta. Artikkelissa mainitut osoitteet ovat suuntaa antavia ja niitä voi käyttää esimerkiksi auton navigaattoria varten, mutta varsinaiset parkkipaikat kannattaa valita omaa harkintaa käyttäen ja muun liikenteen huomioiden.

Karvian historia on vaikuttanut myös kunnan moderniin rakentamiseen. Kuvassa vuonna 2019 valmistunut Kulttuurikeskus Skantz. Kuva: Teemu Väisänen.

Pantti

Karvian tutkimusmatka on luontevaa aloittaa kronologisesti alueen varhaisimmasta asutushistoriasta. Pantin kivikautista asuinpaikkaa ei ole tutkittu kaivauksin, vaikkakin asuinpaikalla tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Sijaintikorkeutensa perusteella asuinpaikka on ajoitettu varhaismesoliittiseksi (noin 7500-7700 eaa.), joten se edustaa maakunnan varhaisinta asutusvaihetta.

Siinä missä kivikautiset kohteet eivät useinkaan näytä kummoiselta maan pinnalle, Pantin osalta tilanne on toinen. Vanhan rantatörmän päällä on nimittäin havaittavissa harvinaisen näyttävä asumuspainanne, joka on 9 metriä pitkä, 6 metriä leveä ja 0,5 metriä syvä. Henkilölle joka ei ole koskaan nähnyt kivikautisia asumuspainanteita, Pantti onkin siis oiva tapa päästä alkuun metsän siimekseen kätkeytyvien painanteiden bongaamiseen.

Pantin lähin osoite on Latikantie 19, missä sijaitsevan leveän hiekkatien varteen voi parkkeerata auton vierailun ajaksi. Kohde itsessään sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä kyseisestä osoitteesta (ETRS-TM35FIN: P: 6899025, I: 267378).

Pantin asumuspainanne erottuu luonnossa paremmin kuin valokuvissa. Kuva: Teemu Väisänen, Satakunnan Museo.

Kyrön skanssi

Kenellekään Karviaa vähänkään tuntevalle ei liene epäselvyyttä siitä, mikä on kunnan tunnetuin muinaisjäännös, sillä kyseinen nähtävyys on kuvattuna jopa kunnan vaakunaan. Kyseessä on Karvian Kantin kylään 1600-luvun alussa, 30-vuotisen sodan aikana, perustettu Ruotsin armeijan varustus, Kyrön skanssi.

Arkistolähteiden perusteella skanssi oli käytössä vuosina 1635-1659, vaikkakin miehitettynä vain yhteensä seitsemän vuotta. Tällöin sitä käytettiin tukikohtana sotilaskarkureiden kiinniottoon, väenottojen valvontaan ja liikenteen tarkkailuun. Aktiivipalvelun jälkeen paikalla toimi Karvian Kantti -niminen kestikievari, jonka venäläinen sotaväki tuhosi yhdessä varustuksen jäännösten kanssa Suuren Pohjan sodan aikaan vuonna 1713. Yksi skanssin reduteista on kuitenkin edelleen nähtävissä luonnon valtaamana Karvianjoelta nousevan jyrkän rinteen laella.

Karvian vaakunaan on kuvattu 30-vuotisen sodan aikainen hirsivarustus.

Skanssin lähin osoite on Kauraharjuntie 47, mistä löytyykin lyhyt metsätien pätkä auton väliaikaista parkkeerausta varten. Loput matkasta skanssille (ETRS-TM35FIN: P: 6890457, I: 264910) tulee kulkea jalan joki- ja niittymaisemasta nauttien.

Mikäli olet liikeellä kesäaikaan, poikkea myös Karvian vanhalla koululla (Karviantie 720) tutustumassa skanssia esittelevään näyttelyyn sekä sen lähialueelta tehtyihin metallinilmaisinlöytöihin. Näyttely on kesäkaudella 2020 auki päivittäin ti-pe klo 10-17. Koululla toimii myös kahvila sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -infopiste. Näyttelyvierailun yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös viereiseen Kulttuurikeskus Skantziin, jonka ulkoasu on saanut inspiraatiota juurikin Kyrön skanssista.

Kyrön skanssi merkittynä Hämeenkyrön hallintopitäjän kartalle 1600-luvulla. Kuva: Kansallisarkisto.

Karvian lentokenttä

Kun vierailua jatketaan kronologisesti kohti modernia historiaa, yksi vierailun arvoinen paikka on Karvian hylätty lentokenttä. Lentokenttä valmistui vuonna 1936, ja talvisodan aikaan sen rakennuskantaan kuului muun muassa lentokonehangaareita ja lottakahvila. Sota-aikaan lentokentällä palveli parhaimmillaan toistasataa henkilöä ja sodan loppuvaiheilla siellä säilytettiin 15 lentokonetta. Jatkosodan aikaan Karvian lentokenttätoiminta kuitenkin hiljeni, sillä kiitoradoista nousseen hienon hiekan todettiin vaarantavan lentokoneiden moottorit.

Sodan jälkeen lentokenttää käytettiin aikansa muun muassa lentonäytöksiin ja tuholaistorjuntaan, mutta lopulta sen käyttö loppui ja lentokenttä hylättiin luonnon armoille. Sittemmin alue lienee ollut ainakin puolustusvoimien harjoituskäytössä, sillä alueella sijaitsee useita uudemman oloisia juoksuhautoja ja poteroita, jotka sekoittuvat vanhempien sodanaikaisten rakenteiden joukkoon. Alueella voikin tehdä mielenkiintoisen kävelylenkin ja tarkastella niin sodanaikaisia kuin sen jälkeisiäkin rakenteita sekä huomata kuinka nopeasti luonto ottaa omakseen suurempienkin rakennushankkeiden tuotokset.

Entisen lentokentän poikki kulkee useita hiekkateitä, joten parkkipaikan löytäminen ei ole ongelma. Navigaattoria varten voi kohteeksi kirjata esimerkiksi Lentokentäntie 39, mistä löytyy rauhallisia pysäköintipaikkoja vierailun ajaksi. Lentokentän alueella suunnaksi kannattaa ottaa esimerkiksi poterot ja juoksuhaudat (ETRS-TM35FIN: P: 6892576, I: 265296) tai entinen kiitorata (ETRS-TM35FIN: P: 6892516, I: 265588).

Mikäli vierailet edellä mainitussa näyttelyssä Karvian vanhalla koululla, kannattaa kiertää myös koulurakennuksen toiselle puolelle, mistä löydät Karvian lentokentän muistoksi pystytetyn muistomerkin.

Karvian vanhan koulun pihalle pystytetty lentokentän muistomerkki. Kuva: Teemu Väisänen.

Lopuksi

Kierros kohteiden kautta on helppo toteuttaa lyhyenä päiväretkenä huolimatta siitä kuinka kaukaa niitä saapuu tarkastelemaan. Mikäli kuitenkin kaipaat Karvian kierroksellesi myös muuta nähtävää, niin kannattaa tutustua tarkemmin Willi Karvia -sivustoon. Esimerkiksi Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto tarjoaa runsaasti kokemuksia luonnossa patikoinnista kiinnostuneille.

Lähteet

Bilund, A. 1999. Karvian kunnan arkeologinen inventointi. Satakunnan Museo.

Koivujärvi-Viitala, I. 2000. Uusi Koto-Karvian kirja: Osa 2. Karvian kotiseutuyhdistys, Karvia.

Uusi-Seppä, N. (toim.) 2012. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Satakunnan Museo, Eura.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.