Mustonen Riikka Suomi

Esittelyssä Itä-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo

Riikka Mustonen

Porvoon museo on Itä-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo. Museon omistaa Porvoon museoyhdistys ry, ja se tuottaa Porvoon kaupungille museopalveluja rahaa vastaan. Porvoon museo on hoitanut kulttuuriympäristön viranomaistehtävää Itä-Uudellamaalla rakennetun kulttuuriympäristön osalta vuodesta 2005 ja museotoiminnan edistämistehtävää vuodesta 1982. Vuoden 2020 alusta museo nimettiin Itä-Uudenmaan alueelliseksi vastuumuseoksi ja uusina työntekijöinä aloittivat arkeologi ja korjausrakentamisen neuvoja.

Meidän joukkomme, rakennustutkija Kirsi Toivonen, arkeologi Riikka Mustonen, korjausrakentamisen neuvoja Annika Korhonen ja kulttuuriperintötutkija Synnöve Bergholm-Kullström, nimettiin AVA-tiimiksi ja saimme yhteiset työtilat toimistorakennuksemme yläkerrasta. Sinne tehtiin kaikille työpisteet aina uusista pöydistä ja tuoleista alkaen.

Lausuntopyyntöjä ja kutsuja tarkastuksille alkoi pian saapua, ja sovimme tapaamisia alueen kuntiin yhteistyötahojen kanssa. Kehitimme museon lausuntojärjestelmää, eri tehtäviin kuluvan ajan kirjaamista ja ryhdyimme selvittämään uuden kulttuuriympäristöohjelman hankkimista. Se on ohjelma, johon tallennetaan tietoa alueen kulttuuriympäristöstä ja jonka hankkimista edellytetään kaikilta vastuumuseoilta. Korona ajoi tiimin jäsenet etätöihin, mutta olemme silti jatkaneet tehtävien hoitoa lähes entiseen malliin.

Porvoon Ilolan Postimäki sijaitsee Suuren Rantatien varrella ja on yksi Suomen parhaiten säilyneistä mäkitupalaisalueista. Kuva: Riikka Mustonen.

Itä-Uudenmaan vastuualueeseen kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pornaisten, Pukkilan ja Sipoon kunnat. Vahvasti yksinkertaistaen voidaan todeta, että alueen pohjoisosasta tunnetaan paljon kivikautisia asuinpaikkoja. Rautakautta edustaa joukko irtolöytöesineitä, mutta rautakaudelle ajoittuvat muinaisjäännökset ovat vähäisiä. Saaristo, merenkulku ja vesireitit sisämaahan luovat alueelle oman leimallisen kulttuuriperinnön. Itä-Uudellamaalla on niin pronssikautisia röykkiöitä, jatulintarhoja kuin nuorempaakin kulttuuriperintöä, hylkyjä unohtamatta. Vanhoja kartanoita ja historiallisen ajan asuinpaikkoja on alueella runsaasti.

Itä-Uudenmaan tunnetuimpia muinaisjäännöskohteita ovat ehkäpä keskiaikaiset puolustusvarustukset Porvoon Iso Linnanmäki ja Sipoon Sibbesborg, historiallinen Loviisan maalinnoitus sekä Vanha Porvoo. Viime aikoina esillä ovat olleet mm. Porvoon Vävarsbackan kivikautinen asuinpaikka, jossa on tehty jo useampana vuonna kaivauksia sekä metallinetsinnän seurauksena löytyneet uudet rautakautiset kohteet.

Näkymä Porvoon Isolta Linnamäeltä Porvoonjoen suuntaan. Kuva: Riikka Mustonen.

Itä-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon toimintaa voi seurata Instagramissa @ita_uudenmaan_aluevastuumuseo.

2 kommenttia

  1. Hei!
    Olisikohan teillä tietoa, mikä paikka on ”Himmelshöga backen strax väster om staden”?
    Kyse on Porvoossa sijaitsevasta pronssikautisesta hautapaikasta.
    Siihen viitataan Borgåbladetin jutussa vuodelta 1922. Jutussa kerrotaan, että Evert Roos -niminen henkilö tutkii kohdetta.
    Terveisin, Markus Koivisto

    Tykkää

    1. Tarkistimme useamman sanomalehtilähteen, joissa puhutaan Evert Roosin tekemistä muinaisjäännöshavainnoista Porvoon kaupungin länsipuolella. Joissakin jutuissa erotetaan Linnanmäki ja ”nk. Himmelshöga” toisistaan ja hautoja kerrotaan löytyneen yhteensä 27. Ajoitukseksi kerrotaan monessa uutisessa pronssikausi, vaikka ajoitukseksi mainitaan 100 eaa.-600 jaa. Nimen perusteella kyseessä saattaisi olla Brasas Himlaberget -nimellä tunnettu muinaisjäännöskohde, jossa sijaitsee pronssikautinen röykkiö. Hautojen määrä ei kuitenkaan täsmää tämän kohteen kanssa. Olisivatkohan hautojen määrä ja kohteet voineet mennä joissakin lehtijutuissa sekaisin? Esimerkiksi Forssan lehti uutisoi 14.10.1922, että ”Parin vuoden kuluessa on taiteilija Evert Roos toimittanut kaivauksia Porvoon ympäristössä saadakseen päivän valoon muinaismuistoja, joita hänen arvelunsa mukaan siellä piti olla. Linnanmäellä on hän löytänytkin muinaishautoja kaikkiaan 27, joiden arvellaan olevan ajalta 100 v. e.Kr. – 600 v. jKr. Arkeologisen komissionin puolesta on prof. Juhani Rinne käynyt paikalla ja tullut samaan tulokseen kuin taiteilija Roos.” Pikaisella haulla mistään Roosin tekemistä tutkimuksista ei löydy raportteja Museoviraston arkistosta, ei myöskään RInteen tekemistä tarkastuksista, mikä on harmillista. Ajoituksen perusteella Linnanmäki saattaisi olla oikea paikka, sillä sieltä on myöhemmin kaivettu samalle aikavälille ajoittuvia roomalaisaikaisia hautauksia. Löytyisiköhän Porvoon museosta arkistotietoja aiheeseen liittyen, sillä Roos on toiminut museon intendenttinä?

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.