Historiallinen aika Keskiaika Moilanen Ulla

Mämmi – Vuosisatoja vanha pääsiäisherkku

Ulla Moilanen

Vanhin kirjallinen maininta mämmistä on Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 valmistuneessa teoksessa Aboa vetus et nova, jossa mämmi kuvataan lounaissuomalaisena pääsiäisruokana. Sen kerrotaan olevan makeaa mustaa puuroa, jonka valmistaminen olisi opittu lännestä 1200–1300-luvulla. Vanhin mämmin valmistusohje on kirjoitettu 1700-luvun puolivälissä ilmestyneeseen Turun akatemian kemian professori Pehr Gaddin teokseen Försök til en oeconomisk beskrifning öfver Satacunda häraders norra del. Jo tuolloin ruisjauhoista imellyttämällä valmistettu mämmi paistettiin uunissa tuohisissa astioissa. (Kaaro 2017: 234; Viljamaa 2008: 31).

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että mämmi olisi tunnettu jo rautakaudella (esim. Hartola 2004). Väinö Voionmaan mukaan mämmi olisi ollut alkujaan erämiesten ruokaa (Leisiö 2012: 208). Perusteluksi hän tarjoaa Sisä-Suomessa esiintyvää Mämmi-paikannimistöä, jota edustavat esimerkiksi Luopioisten Mämminlahti, Laukaan Mämminniemi ja Äänekosken Mämmenkoski. Voionmaan mukaan näissä paikoissa eränkävijät olisivat voineet pysähtyä syömään. Kuivat jauhot olisivat olleet helppoja mukana pidettäviä ruoka-aineita, ja eräs Sääksmäeltä eränkäyntiin vuonna 1520 lähtenyt joukko ottikin mukaansa ruokatarpeiksi 200 litraa ruista ja 300 litraa ohraa. Näistä aineksista mämmi olisi Voionmaan mukaan ollut helppo valmistaa sekoittamalla jauhoja veteen ja kuumentamalla seosta nuotiolla tuohiastiassa. Timo Leisiön (2012: 208) mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että eränkävijät olisivat ryhtyneet imeltämään ruokaansa. Hänen mukaansa mämmi olisikin alkujaan tarkoittanut samaa ruokaa kuin kokkareinen veden ja ohrajauhon sekoitus, joka muutoin tunnetaan nimillä mutti tai pepu.

Mämmillä on vuosisatoja vanha historia. Kuva: Jonas Forth/Flickr (CC BY-ND 2.0).

Vaikka erilaiset puurot ja vellit ovat helppotekoisuutensa vuoksi maailman vanhimpia ruokia (Hansson 1994:7; Knuuttila 2006: 105), ei meidän tuntemamme mämmi ole todennäköisesti keskiaikaa vanhempi. Syitä tähän on kaksi ja ne liittyvät mämmin valmistusaineisiin ja valmistustapaan. Gaddin 1700-luvun reseptissä mämmi tehdään ruisjauhoista ja -maltaista, joita ensin imelletään kuumassa vedessä ja sen jälkeen kypsennetään uunissa kuudesta seitsemään tuntia (Hopsu-Neuvonen 2015). Ruista on Suomen alueella ryhdytty viljelemään vasta viikinkiajalla (Lempiäinen-Avci et al. 2017: 442) ja uunien merkittävä kehittyminen tapahtuu keskiajan kuluessa. Näin ollen meidän tuntemaamme mämmiä on voitu valmistaa vasta sitten kun valmistusaineet ja sopivat valmistusolosuhteet ovat olleet saatavilla. Samasta syystä Jusleniuksen 1700-luvulla esittämä arvio mämmin iästä saattaa olla aavistuksen liian vanha.

Viimeisen sadan vuoden kuluessa mämmi on levinnyt koko Suomen pääsiäisruoaksi, mutta vielä pari sataa vuotta sitten mämmi kuului pitkäperjantain ruokapöytään ainoastaan Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä (Talve 1973: 113), jossa pitkääperjantaita on nimitetty ruoan mukaan ”mämmipäiväksi” (Länsimäki 2004). Sen sijaan savolaiset ja karjalaiset eivät mämmiä vielä tuolloin syöneet. (Viljamaa 2008: 31). Varsinaissuomalaisissa 1700-luvun lähteissä kerrotaan erityisesti nuorison pitäneen mämmistä ja syöneen sitä päretikuilla (Viljamaa 2008: 31). Toisaalta mämmiä voitiin syödä myös ruisleivän päälle siveltynä (Länsimäki 2004).

Pääsiäiseen kuuluva mämmi on ollut perinteistä katolisen ajan paaston ruokaa (Länsimäki 2004; Talve 1997: 134). Vaikka kevään paastolla on uskonnolliset juuret, sen voi toisaalta nähdä suhteellisen käytännöllisenä – asettuuhan paasto vuodenaikaan, jolloin edellisvuonna kerätyt ruokavarastot ovat alkaneet vähitellen tyhjentyä. Mämmin valmistamiseen ei tarvita kuin vettä, jauhoja ja maltaita, joten sen tekeminen on onnistunut vähän tyhjemmälläkin ruokakomerolla.

Lähteet:

Arkeologisen kultuuriperinnön opas: Uuni. http://akp.nba.fi/wiki;uuni

Hansson, A.-M. 1994. Grain-paste, porridge and bread. Ancient cereal-based food. Laborativ Arkeologi 7, Journal of Nordic Archaeological Science: 5–20.

Hartola, M. 2004. Ruokakulttuuri aikakautensa kuvastimena – Keskiajan ruokatalous Varsinais-Suomessa. Ennen & nyt. Historian tietosanomat 4/2004.

Hopsu-Neuvonen, A. 2015. Teoksessa: 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Taipale, I. (toim.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kaaro, J. 2017. Ruoka-Kalevala – eli makumuiastoja Suomesta. Kirjokansi 132. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Knuuttila, M. 2006. Kansanomainen keittämisen taito. Kansatieteellinen arkisto 50. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Leisiö, T. 2012. Mutti ja pepu. Skandinavian metsäsuomalaisen ruoan taustaa Suomessa ja Karjalassa. Elore 19–2/2012.

Lempiäinen-Avci, M. 2019. Plant Remains in Archaeology: Multidisciplinary Approach to Cultivation, Consumption, Trade and Migration of Economic Plants in Southern Finland ad 1000−1900. University of Turku.

Länsimäki, 2004. Mämmipäivä. Kieli-ikkuna, Kotimaisten kielten keskus.

Talve, I. 1973. Suomen kansanomaisesta ruokataloudesta. Turun yliopiston kansatieteen laitoksen toimituksia 2, Turku.

Talve, I. 1997. Finnish Folk Culture. Studia Fennica Ethnologica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Viljamaa, T. 2008. Porthan ja suomalaisuus. AURAICA. Scripta a Societate Porthan Edita (1): 27–38.

2 kommenttia

  1. Irakilais-ranskalainen opiskelijatuttavamme sai tutustua meillä suomalaiseen mämmiin. Hän piti siitä ja kertoi, että myös hänen isovanhempiensa kotimaassa on vastaavanlainen herkku. Käsitin niin, että se tehdään jauhoista ja imellytetään samaan tapaan. Olisikohan mahdollista, että mämmin tarina olisikin paljon vanhempi kuin vain muutaman sata vuotta?

    Tykkää

  2. Samaa kuin edellinen kommentoija, olen minäkin miettinyt. Persialaisessa kulttuurissa valmistetaan ja syödään ikiaikaisesti kevätpäivän tasauksen aikoihin imellettyä viljapuuroa nimeltä ”sämanu”. Sämanu muistuttaa hyvin paljon mämmiä, mutta se tehdään rukiin sijaan vehnästä. Olisiko mahdollista, että näiden pääsiäisen ajan herkkujen välinen selvä yhteys voisi olla muutakin kuin sattumaa?

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.