Keskiaika Kysymykset ja vastaukset Moilanen Ulla Suomi

Sibbesborgin keskiaikaisen linnoituksen arkeologista tutkimushistoriaa

Onko (Sipoon) Sibbesborgissa tehty tarkempia tutkimuksia? – Lukijan kysymys

Sibbesborg eli Sipoonlinna on Sipoossa sijaitseva keskiaikainen mäkilinna. Vielä keskiajalla paikka oli merenlahdessa sijaitseva saari, jonka linnoitettu osa oli erotettu suuremmasta saaresta keinotekoisesti kaivetun kanavan avulla (Maaranen 2004: 6). Molemmat saaret kuroutuivat kiinni mantereeseen 16001700-lukujen vaihteessa ja nykyään mäki kohoaa peltojen keskellä (esim. Purhonen 2001: 42; Suhonen 2002: 18).

Monille mäkilinnoille tyypilliseen tapaan Sibbesborg on jyrkkäseinäinen, ja helpoin kulku mäelle on yhdeltä puolelta. Niin sanottu päälinna sijaitsee linnavuoren lounaisosassa, jota Juhani Rinne tutki kaivauksin heinäkuussa 1909. Rinteen kaivauksia haittasivat ankarat ukkoskuurot ja työtä voitiin tehdä ainoastaan muutaman päivän ajan. Rinteen (1909) raportissa kuvaillaan osittain tiilimuuratun rakennuksen perustusta, joka oli rakennettu suoraan kalliolle. Rakennuksen koko oli noin 20 x 12–14 metriä ja siihen kuului mahdollisesti myös tornin tai portin jäännös (Suhonen 2002: 19). Rinne ei kaivauksissaan kuitenkaan paljastanut koko rakennusta.

Talvinen Sibbesborg. Kuva: Kaisa Lehtonen/Museovirasto (Finna.fi).

Rinteen tekemien kaivauslöytöjen perusteella linnoitus on ollut käytössä ainakin 1300-luvun loppupuolella tai 1400-luvun alussa. Löytöihin kuuluu mm. kivisavikeramiikkaa (KM 5454: 11), rengassolki (: 30) lasipikarin pohja (: 32) sekä panssarinuolenkärkiä (: 27, 35, 42), joista yhden Rinne arveli litistyneen osuessaan laella olleen rakennuksen seinään (tieto löytöluettelossa). Rinteen kaivauksilta talletetuista tiilistä on myöhemmin tehty myös termoluminesenssiajoitus (ks. menetelmästä tarkemmin jutusta Aikamatkalla – Högne Jungnerin haastattelu). Ajoitustulos osuu 1600-luvulle (Hiekkanen 2002: 38; Suhonen 2002: 19). Tämä saattaa kertoa joko ajoituksen virheellisyydestä (Suhonen 2002: 19) tai siitä, että paikalla on ollut sekundaarista toimintaa 1600-luvulla (Hiekkanen 2002: 38–39). Markus Hiekkasen (2002: 38) mukaan jälkimmäiseen seikkaan saattaisi viitata se, että Sibbesborgista talletetut tiilet poikkeavat keskiaikaisista tiilistä sekä värinsä että rakenteensa puolesta.

Näkymä linnavuoren laelta. Kuva: Satu Koivisto/Museovirasto (Finna.fi).

Vuonna 1985 Sibbesborgin pohjoisosassa tehtiin koekaivaus Matti Bergströmin johdolla. Tutkimuksen tarkoituksena oli varmistua muinaisjäännöksen rajauksesta tässä suunnassa. Koepistoissa havaittiin nokista ja likaista hiekkamaata, rautanauloja, kuonaa, tillenpaloja sekä hevosenkenkä. Tutkimuksissa hyödynnettiin myös metallinetsintä, jolla löydettiin ”vasaramainen rautaesine”, jota Bergstromin raportissa arvellaan jonkinlaiseksi kiilaksi. (Bergström 1986.)

Rinne havaitsi linnamäen vieressä pellolla, entisellä merenpohjalla, mahdollisia paalurakenteita. Tätä on pidetty osoituksena siitä, että saarilinnaa olisi suojannut vedenalainen paaluvarustus (esim. Lovén 1999: 185; Suhonen 1999: 23). Vuonna 1993 Sibbesborgia ympäröivältä pellolta löytyi paalu, jonka kaatamisajankohta osuu radiohiiliajoituksen perusteella keskiajalle (Suhonen 2002: 22). Veli-Pekka Suhosen (2002: 19) mukaan paalu on kuitenkin sijainnut liian kaukana linnasta ollakseen osa vedenalaista rakennetta.

Museoviraston opaskyltit linnavuorella. Kuva: Jouni Jurmu/Wikimedia Commons.

Sibbesborgin perustaminen liittyy todennäköisesti 1300-luvun lopun varusteluun, jonka yhteydessä Suomen alueelle rakennettiin useita pikkulinnoja (Gardberg 1993: 10; Suhonen 1999: 22).  Rakennuttajina ovat voineet toimia Porvoon voutikuntaa hallinneet Bo Jonsson Grip ja Jacob Abrahamsson. Vaikka perimätieto yhdistää paikkaan jopa Sibbe-nimisen viikingin (esim. Häikiö 2012), ei tällaisesta historiasta ole olemassa todistusaineistoa. Kaiken lisäksi nykyinen paikannimi on varsin nuori. Vielä 1800-luvulla mäki tunnettiin nimellä Storängsbacken (esim. Suhonen 2002: 22), ja paikan alkuperäinen, keskiajalla käytössä ollut nimi, on unohtunut. On arveltu, että saarilinna olisi saattanut olla 1390-luvun asiakirjoissa esiintyvä Wartholm (Lovén 1999: 184, 423; Suhonen 2002; 2003: 14; 2005: 15).

Vastaus: Ulla Moilanen

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia muihin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Bergström, M. 1986. Sipoo Sibbesborg, koekaivaus linnavuorella. Tutkimusraportti, Museoviraston arkisto.

Gardberg, C.J. 1993. Suomen keskiaikaiset linnat. Otava, Keuruu.

Häikiö, P. 2012. Viikinkitarinat elävät Sipoossa vahvoina. Yle uutiset 10.3.2012. 

Purhonen, P. (toim.) 2001. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, Vammalan kirjapaino Oy.

Hiekkanen, M. 2002. Maskun Stenbergan ja Sipoon Sibbesborgin pikkulinnat – muutama lisähuomio. SKAS 3/2002: 37–39.

Lovén, C. 1999. Borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets, historie och antikvitets akademien, Stockholm.

Löytöluettelo KM 5454, Museoviraston arkisto.

Maaranen, P. 2004. Hengellisen ja maallisen vallan manifestoitumisesta keskiajan maisemassa. Ennen ja nyt, Vol. 4, nro 4 (2004).

Rinne, J. 1909. Juhani Rinteen matkoja ja tutkimuksia vuonna 1909. Tutkimusraportti, Museoviraston arkisto.

Sibbesborg muinaisjäännösrekisterissä

Suhonen, V.-P. 1999. Porvoon Husholmenin alkuperä. Muinaistutkija 4/1999: 18–26.

Suhonen, V.-P. 2002. Asuntolinnasta palatsilinnaan, kahden varhaiskeskiaikaisena pidetyn linnan ajoitukset nykytutkimuksen valossa. SKAS 2/2002: 16–22.

Suhonen, V.-P. 2003. Wartholmin Johan Dume. SKAS 3/2003: 10–14.

Suhonen, V.-P. 2005. Nyköpingin herrainpäivät ja Itämaan puulinnat. SKAS 4/2005: 12–17.

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.