Heli Etu-Sihvola
Shuqban luola sijaitsee nykyisen Israelin alueella noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista. Se on yksi Palestiinan suurimmista luolista ja arkeologisesti niin merkittävä, että paikka on ehdolla UNESCOn maailmanperintökohteeksi.
Luolan tutkimukset aloitti 1920-luvulla paleoliittisen kivikauden tutkijana tunnetuksi tullut Dorothy Garrod. Ensimmäisissä kaivauksissa tunnistettiin kaksi kivikautista asutusvaihetta. Niistä vanhempi on paleoliittinen kerros, josta on löydetty Levalloisin kulttuurin (n. 230 000–115 000 vuotta sitten) kivityökalulöytöjä. Tästä kerrostumasta löydettiin myös hammas, josta kerrotaan jäljempänä. Levalloisin kivitekniikka on perinteisesti yhdistetty nykyihmisen levittäytymiseen Afrikasta (Blinkhorn et al. 2021). Samaan aikaan neandertalinihmiset asuttivat pohjoisempia alueita Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Shuqban alueelta tehdyt nuorimmat kivikauden löydöt kuuluvat maanviljelyä edeltäneeseen, ns. Natufin kulttuuriin (n. 11 700–9 600 vuotta sitten). Tästä kerrostumasta on löydetty mm. metsästämiseen ja keräilyyn liittyviä kivityökaluja sekä nokiseen maahan tehtyjä hautauksia. Shuqban luola oli ensimmäinen paikka, jossa Natufin kulttuuriin kuuluvia löytöjä löydettiin selkeästi vanhempien ja nuorempien sedimenttien väliin kerrostuneena, joten siitä tuli kyseisen kulttuurin tyyppipaikka. (UNESCO)
Shuqban hammas
Vuonna 1928 tehdyissä kaivauksissa luolasta löydettiin poskihammas (Garrod & Bate 1942), joka päätyi pitkäksi ajaksi löytöjä tutkineen skotlantilaisen anatomin Sir Arthur Keithin yksityiseen kokoelmaan. Hammas oli monen muun paleoliittisen luulöydön ohella tutkimuksen ulottumattomissa vuosikymmeniä ja osa tutkimusten alkuperäisistä dokumenteista tuhoutui toisessa maailmansodassa. Lopulta löytöjen tunnistamiseen keskittynyt tutkimusprojekti kokosi säilyneen aineiston Lontoon luonnontieteelliseen museoon, jotta se olisi jälleen tutkijoiden saatavilla (De Groote et al 2014).
Helmikuussa 2021 julkaistussa tutkimusartikkelissaan Blinkhorn et al. kertovat, että vuonna 1928 löydetyn hampaan tunnistukseen neandertalinihmisen hampaaksi on suhtauduttu paleontologien keskuudessa tähän saakka melko kriittisesti. Pääasiassa tämä johtuu siitä, että uudempaa analyysia, eikä itse hammastakaan, ole aiemmin ollut saatavilla. Blinkhorn et al. (2021) ovat verranneet tutkimuksessaan hampaan ulko- ja sisäosien morfologisia piirteitä muihin löytöihin. Heidän mukaansa hampaan aiempi tunnistus on ollut pätevä, sillä hammas vaikuttaa piirteidensä perusteella selkeästi neandertalinihmiselle kuuluneelta. Hammas on kooltaan melko suuri, ja kiilteen kulumisen perusteella se on kuulunut arviolta 7–12-vuotiaalle lapselle.
Uutta on saatu selville myös luolan kivityökaluista. Artikkelissa esiin nostetun huomion mukaan hammas ja luolasta löydetyt, uuden tutkimuksen perusteella Nubian Levalloisin tekniikalla tehdyt kivityökalut, ovat peräisin samasta löytökerroksesta. Näin ollen tätä työkalutyyppiä ei tulisi enää yhdistää yksinomaan nykyihmiseen.
Ihmisen varhaishistorian fossiiliaineistossa on paljon ajallisia ja maantieteellisiä aukkoja, joten jokainen uusi löytö on merkittävä – vaikka tässä tapauksessa onkin ollut kyse vanhojen löytöjen uudelleen tutkimuksesta. Neandertalinihmisiin liitettyjä fossiileja tai esineitä ei toistaiseksi tunneta Afrikasta, mutta Shuqban löytö on maantieteellisesti sitä melko lähellä. Tulevat (kenttä)tutkimukset ovat tärkeitä, sillä ne ehkä näyttävät, oliko neandertalinihmisen levinneisyys nykyisin tunnettua laajempi.
Lähteet ja lisälukemista:
Neandertalinihminen Kalmistopiirissä
NHM / Pavid, K. 15.2.2021. Most southerly evidence of Neanderthals revealed in cave in Palestine. https://www.nhm.ac.uk/discover/news/2021/february/most-southerly-evidence-of-neanderthals-revealed.html
Blinkhorn, J., Zanolli, C., Compton, T., Groucutt, H. S., Scerri, E. M., Crété, L., … & Blockley, S. (2021). Nubian Levallois technology associated with southernmost Neanderthals. Scientific reports, 11(1), 1–13.
De Groote, I., Bello, S. M., Kruszynski, R., Compton, T., & Stringer, C. (2014). Sir Arthur Keith’s Legacy: Re-discovering a lost collection of human fossils. Quaternary International, 337, 237–253.
Garrod, D. A., & Bate, D. M. (1942). Excavations at the cave of Shukbah, Palestine, 1928. In Proceedings of the Prehistoric Society (Vol. 8, pp. 1–20). Cambridge University Press.
UNESCO (2021). Wadi Natuf and Shuqba Cave. https://whc.unesco.org/en/tentativelists/5712/
KALMISTOPIIRI 