Teemu Väisänen & Ulla Moilanen
Vain harva kunnan nimi on yhdistetty yhtä vahvasti yksittäiseen esihistorialliseen löytöön kuin Huittinen. Ei ihme, sillä Huittisten hirvenpään tarkat yksityiskohdat ovat herättäneet arkeologian ystävissä mielenkiintoa ja ihastusta jo toista sataa vuotta. Hirvenpään löytöpaikka sekä monet muut mielenkiintoiset muinaisjäännökset tarjoavatkin mitä parhaat edellytykset suunnata päiväretkelle Huittisten kaupunkiin.
Koska kaikki esitellyt kohteet eivät ole varsinaisia turistikohteita, niiltä ei löydy parkkipaikkoja eikä opastauluja. Vierailijan kannattaakin varata jalkaansa hyvät kengät ja lukea kohteista lisätietoa esimerkiksi Kulttuuriperinnön palveluikkunan kautta. Artikkelissa mainitut osoitteet ovat suuntaa antavia, ja niitä voi käyttää esimerkiksi auton navigaattoria varten, mutta varsinaiset parkkipaikat kannattaa valita omaa harkintaa käyttäen ja muu liikenne huomioiden.
Räätikäsvuori
Satakunta ei sijoitu linnavuortensa määrän puolesta Suomen maankuntien kärkikastiin, mutta maakunnan harvat linnavuoret ovat sitäkin mielenkiintoisempia. Räätikäsvuori sijoittuu kätevästi Turku-Tampere -tien varrelle, joten se tarjoaa hyvät edellytykset lyhyelle patikoinnille vaikkapa ohikulkumatkalla. Polku linnavuoren laelle lähtee sen kaakkoispuolelta ja se löytyy helpoiten tietä seuraamalla.
Kukkulan laelta avautuu upea näkymä ympäröivään peltomaisemaan. Lisäksi laelta löytyy myös linnavuoren keskus, joka koostuu 50 x 70 metrin laajuisesta tasanteesta ja kivimuurien jäänteistä erityisesti tasanteen pohjois- ja eteläpuolilta. Kohdetta ei ole juuri tutkittu lukuun ottamatta vuonna 2001 tehtyjä koekuoppia, joista ei paljastunut linnavuoren historiasta kertovia löytöjä.
Osoite: Raskalantie 95
ETRS-TM35FIN: 6795313, 268950
Kohteella ei ole parkkipaikkaa ja sille vievä nimetön tie on yksityiskäytössä. Helpoiten kohteelle pääsee kääntymällä nimettömälle hiekkatielle osoitteessa Raskalantie 95 ja ajamalla tietä kunnes yksityistien merkki tulee vastaan. Näille kohdille on helppo jättää auto ja jatkaa matkaa kävellen. Muista tuoda mukaan termos täynnä kuumaa kahvia, sillä linnavuoren laki on täydellinen eväspaikka!
Palojoki
Arkeologian ystäville Huittisista tullee ensimmäisenä mieleen Huittisten hirvenpää. Tämä vuolukivestä tehty hirvenpäätä esittävä kiviveistos ajoitetaan mesoliittiselle kivikaudelle ja se lienee vanhin Suomesta löydetty kiviveistos. Veistoksen löysi paikallinen renki vuonna 1904 kunnostaessaan peltoa perunamaaksi, minkä jälkeen kohteella on tehty useita arkeologisia kaivauksia. Niiden paljastamaan löytöaineistoon on kuulunut muun muassa kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia.
Siinä missä kivikautiset kohteet eivät ole useinkaan itsessään erityisen näyttäviä vierailukohteita, Palojoen asuinpaikalta löytyy hirvenpään löytymisen muistokivi 1900-luvun alkupuoliskolta sekä uudempi infokyltti alueen historiasta. Aidon ja alkuperäisen hirvenpään nähdäkseen täytyy kuitenkin jatkaa matkaa aina Helsinkiin, Kansallismuseoon asti. Kopiot hirvenpäästä löytyvät kuitenkin myös Satakunnan Museosta ja Huittisten museosta.
Osoite: Hirvenpääntie 39
ETRS-TM35FIN: 6780163, 270793
Kohteelle vie opaskyltit ja siltä löytyy pieni parkkipaikka kyltteineen.
Ristiretkiaikainen miekka Huittisten kirkossa
Huittisten keskustassa sijaitsevan myöhäiskeskiaikaisen kirkon sisällä on rautakautinen nähtävyys: sakariston oven yläpuolelle on ripustettu noin tuhat vuotta vanha ristiretkiaikainen miekka. Erään tarinan mukaan miekka olisi löytynyt seinän sisältä vuonna 1959 tehdyn korjauksen yhteydessä. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan miekka on kuitenkin alkujaan Kappelinmäen eli Takkulan rautakautisesta kalmistosta. Esine on mahdollisesti löytynyt jo 1800-luvulla, sillä Kustaa Killinen mainitsee Kappelinmäeltä löytyneen miekan teoksessaan Kiinteitä muinaisjäännöksiä Loimijoen kihlakunnassa (1877). Miekkaa 2000-luvulla tutkinut Mikko Moilanen on havainnut, että jossakin vaiheessa historiaansa miekka on käynyt Kansallismuseolla konservoitavana – ehkä 1900-luvun puolivälissä oletetun seinästä löytymisen jälkeen. Tarinat eivät kuitenkaan kerro, miten miekka olisi maasta löytymisen jälkeen seinän sisään päätynyt.
Osoite: Kirkkotie
Lisätietoa kirkosta Huittisten seurakunnan verkkosivulla
Tamaren kirkonpaikka
Ennen kuin Vampulan kylä sai ensimmäisen kirkkonsa, ryhmä paikallisia talonpoikia osoitti oma-aloitteisuuttaan rakentamalla kylään pienen kappelin, jossa Huittisista saapuneet papit pitivät sittemmin jumalanpalveluksia paikallisille. Kappeli valmistui vuonna 1590 ja säilyi mitä ilmeisimmin käytössä kunnes se korvattiin uudella kirkolla Vampulan seurakunnan saatua kappelioikeudet vuonna 1650. Alkuperäisestä kappelista on jäänyt kuitenkin jäljelle joitain kivetyksiä, jotka on nähtävissä hirsiaidalla rajatulla alueella.
Kappeli ei ole ainoastaan mielenkiintoinen paikka nopealle vierailulle, mutta siltä avautuu upea maisema Kiltajärvelle. Kappelin rauniot sijaitsevat myös sopivasti Vampulan kotiseutumuseon vieressä, joten alueen historiaan tutustuminen voi jatkua vanhojen rakennusten ja esineiden kautta.
Osoite: Soinilantie 22
ETRS-TM35FIN: 6773165, 268073
Kohteella ei ole parkkipaikkaa, mutta auton voi jättää kotiseutumuseon eteen ja kävellä siitä tutustumaan kappelinpaikkaan.
Lopuksi
Kierros kohteiden kautta on helppo toteuttaa lyhyenä päiväretkenä huolimatta siitä, kuinka kaukaa niitä saapuu tarkastelemaan. Mikäli kuitenkin kaipaat Huittisten kierroksellesi myös muuta nähtävää, niin kannattaa poiketa erityisesti edellä mainittuun Huittisten museoon, jossa on esillä myös alueen esihistoriaa esittelevä pieni näyttely.
Huittisten museo on mukana Huittisten kotiseutuyhdistyksen ja Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen hankkeessa, joka nostaa esiin historiallista Turuntietä. Reitin varrelle on määrä pystyttää postilaatikkoja, joiden avulla välitetään paikallishistoriaa. Huittisten museon postilaatikko löytyy Hiukkavainion polttokenttäkalmiston opastaulun viereltä. Laatikosta löytyy lista Huittisten kiinteistä muinaisjäännöskohteista sekä kartta, johon nämä kohteet on merkitty. Kartan avulla kierrosta Huittisten muinaisuuteen voikin kätevästi jatkaa edelleen.
Alueen monipuoliseen historiaan voi tutustua myös esimerkiksi Kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta ja lisätä matkan varrelle lisää retkikohteita aina uhrilähteiltä suon keskellä seisoville Varekiville.
———
Teemu Väisänen on Turun yliopiston tohtorikoulutettava. Hän työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Satakunnan Museossa ja kiertää vapaa-ajallaan kuvaamassa Satakunnan muinaisjäännöksiä. Ulla Moilanen viimeistelee väitöskirjaansa Turun yliopistossa. Hän työskentelee tällä hetkellä tutkijana Museokeskus Vapriikissa Tampereella.
Lähteet
Killinen, K. 1877. Kiinteitä muinaisjäännöksiä Loimijoen kihlakunnassa. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja II.
Lehtinen, S. 1997. Huittisten kaupungin muinaisjäännökset. Satakunnan Museo.
Lehtinen, S. 1997. Vampulan kunnan muinaisjäännökset. Satakunnan Museo.
Moilanen, M. 2009. Huittisten kirkon ”Hengen miekka”. Huittisten Joulu 2009: 42–46.
Uusi-Seppä, N. 2012. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Satakunnan Museo.
KALMISTOPIIRI 