Ulla Moilanen
Virtain Keiturinvuoren läheisyydessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia varustuksia, muun muassa erilaisia yhdyshautoja ja suojia. Yhdellä Keiturinvuorella kulkevalla tielinjalla on myös kiinnostava historia, se nimittäin kunnostettiin ensimmäisen maailmansodan aikana kapulatieksi tykkien kuljetusta varten.
Virrat sijaitsee merkittävien sisämaan vesireittien varrella. Alue oli 1500-luvulla osa Ylä-Satakunnan asutuskeskusten erämaa-alueita, joille siirtyi uudisasutusta 1500-luvun puolivälistä lähtien. Asutuksen määrä kasvoi 1600- ja 1700-luvuilla, ja ensimmäinen kirkko rakennettiin nykyisen kirkon kohdalle vuonna 1651, jolloin Virtain kappeliseurakunta perustettiin Ruoveden emäseurakunnan alaisuuteen. Itsenäinen seurakunta Virroista tuli 1859. Ensimmäisen maailmasodan aikaan Virtain alueelle sijoitettiin venäläisiä sotilaita, ja vuosina 1916–1917 keskustan luoteispuolisia ranta-alueita varustettiin mahdollisen vesistön suunnasta tulevan hyökkäyksen varalta. Linnoitustöiden yhteydessä kaivettiin runsaasti taisteluhautoja ja rakennustyöt vaativat myös kaluston sekä rakennustarvikkeiden siirtelyä. Todennäköisesti tässä yhteydessä eräs vanhempi kulkureitti muutettiin puurakenteiseksi kapulatieksi.
Tykkitie kulkee Keiturinvuorella pohjois-etelä-suunnassa. Se näkyy jo 1840-luvun pitäjänkartassa, jossa reitti yhdistää Pappilanrannan torpan ja Marttisen tilan. Torpan paikalla sijaitsi 1600-luvulla kappalaisen asuintalo, joka kuitenkin siirrettiin jo vuonna 1692 Marttisen taloon. Kummankin tilan historia ulottuu 1600-luvulle, joten reitti saattaa alkujaan hyvinkin olla samalta ajalta. Kulkureitti on todennäköisesti kuitenkin vasta 1900-luvun alussa kunnostettu kapulatieksi, josta on vielä jäljellä runsaasti rikkoutuneita puurakenteita tien pohjoispäässä. Kovin paljon todellista tietoa tien käytöstä ei ole, mutta sen sijaan tiestä on säilynyt perimätietoa. Tien alkupäässä on puinen muistotaulu, jossa on teksti: ”Tykkitie eli Ryssäntie. Kesällä 1916 aloittivat venäläiset kenttälinnoitustyöt Herraskoskella. Tykkitie rakennettiin huoltotieksi Kalettomanlahden ja Heraskosken välille. Tykkejä ei tietä pitkin koskaan kuljetettu sillä linnoitustyöt jäivät kesken maaliskuun vallankumouksen puhjettua.”
Tiehen on helppo tutustua, sillä se on nykyisin käytössä Pirkan Taival –retkeilyreitin osana (Sijaintikartta, ks. Muinaisjäännösrekisteri). Puurakenteita on kuitenkin syytä varoa, sillä ne eivät tule säilymään säiden armoilla kovinkaan pitkään.
———
Kirjoitus perustuu kirjoittajan arkeologiseen inventointiraporttiin ja se on hieman muokattu versio Arkeologia NYT! -julkaisussa vuonna 2018 ilmestyneestä artikkelista.
Lähteet:
KALMISTOPIIRI 