Muinaismuistomatkailua piispa Henrikin ja Lallin jalanjäljissä

Teemu Väisänen

Kertomus piispa Henrikin viimeisistä vaiheista Lallin surmaamana lienee tuttu kaikille Suomessa peruskoulunsa käyneille. Erityisen vahvana kertomukseen liittyvä perinne elää siihen yhdistetyillä tapahtumapaikoilla Satakunnassa, missä kertomuksen päähenkilöt ovat lainanneet nimeään useille paikoille, tapahtumille ja yhteisöille sekä toiminut innoittajana myös Säkylän kunnanvaakunan aiheelle.

Piispa Henrikin surmavirressä ja muussa aihetta käsittelevässä satakuntalaisessa kansanperinteessä mainituissa paikoissa voi myös vierailla helposti paikan päällä, sillä kohteet ovat varustettu opastauluin ja tienviitoin.

Pyhän Henrikin saarnahuone

Reitti on hyvä aloittaa Kokemäenjoen etelärannalta, missä sijaitsee Pyhän Henrikin saarnahuoneeksi kutsutun luhtiaitan alaosa. Rakennusta on pidetty piispa Henrikin yöpymispaikkana ennen hänen kohtalokasta Köyliönmatkaansa. Kristinuskon vakiinnuttua rakenteesta tuli pyhiinvaelluskohde, jolla kerrotaan 1600-luvun alussa vierailleen paljon pyhiinvaeltajia etenkin piispa Henrikin perinteen mukaisena kuolinpäivänä 20. tammikuuta sekä 18. kesäkuuta, jota pidetään tämän reliikkien siirtopäivänä.

Nykyään rakennuksesta on jäljellä hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta. Rakenteen suojaksi on sittemmin rakennettu Pehr Johan Gylichin suunnittelema, uusgoottilaista tyyliä noudatteleva tiilinen muistokappeli, joka valmistui vuonna 1857. Muistokappelia ympäröi yksi Satakunnan vanhimmista kaupunkien ulkopuolelle suunnitelluista puistoalueista.

Saarnahuoneen ympärillä on ilmeisesti sijainnut Teljän varhaiskeskiaikainen kauppapaikka, jota on perimätiedossa kuvattu myös rautakautiseksi muinaiskaupungiksi. Kaivaustutkimuksissa kauppapaikasta tai muinaiskaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia jäännöksiä, mutta sen sijaan Ylistaron kylän vanha kylätontti onnistuttiin paikallistamaan saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Teljän paikalle mahdollisesti rakennettu keskiaikainen Ylistaron kylä oli Kokemäen suurin kylä aina 1830-luvulla raivonneeseen kyläpaloon saakka.

Osoitteessa Risteentie 38 sijaitsevan saarnahuoneen pihamailla voi liikkua vapaasti ja sen edustalta löytyy parkkipaikka sekä opastaulu. Muistokappeli itsessään on lukittu, mutta siihen voi noutaa avaimen kesäkuukausina Muuntamokahvilasta (Seuratalonrinne 1) ja muina vuodenaikoina Kokemäen kaupunginvirastosta tai Kirkkoherranvirastosta.

Lallin itkukivi

Yksi Lallin majapaikaksi kuvailtu kohde on Harjavallan Hiirijärven kylässä sijaitseva Kotamäki, joka on saanut nimensä Lallin pakopaikasta Köyliönjärven surmatyön jälkeen. Nykyään kohteella sijaitsee Lallin itkukiveksi kutsuttu siirtolohkare, joka tarinoiden mukaan on aina kostea Lallin kyyneleistä. Kiveen on kiinnitetty metallinen muistolaatta.

Kiven lähellä sijaitsee myös Hiirijärvi, johon satakuntalaisen rahvaan kertomuksen mukaan rottalauma ajoi Lallin ja jonne tämä lopulta hukkui. Asiakirjalähteissä Lalli yhdistetään Hiirijärveen jo 1486, sillä Hiirijärvenkylässä sijaitsi jo tuolloin Lallinmaja (”Lalles boolstadh”) -niminen rajapyykki.

Itkukivi sijaitsee osoitteessa Hiirijärventie 364, missä kohteesta muistuttaa tienviitta. Paikalla on pieni parkkipaikka, jolta löytyy myös talonpoika Lallin tarinaan perehdyttävä opastaulu.

Lallin maja

Toinen Lallin majana tunnettu paikka sijaitsee Köyliön ja Kokemäen rajalla aivan metsätien varressa sijaitsevalla reheväkasvuisella ja lehtomaisella saarekkeella. Metsälehmusten keskellä sijaitsee kivistä koottu kiuas, jonka yhteyteen on pystytetty muistolaatta, opastaulu sekä penkki. Kertomusten mukaan paikalla olisi aikaisemmin ollut enemmänkin jäänteitä rakennuksesta, joka on tarinoissa yhdistetty Lallin piilopaikaksi tämän surmattua piispa Henrikin.

Alueella ei ole koskaan tehty kaivaustutkimuksia, joten kiukaan tarkoitusta tai ajoitusta ei tunneta. Koska rakenne on kuitenkin ihmisen tekemä, se on kirjattu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Lallin majalle pääsee seuraamalla Ilmilinnantieltä alkavia tienviittoja. Kohteelle vievän leveän metsätien varteen on helppoa jättää auto vierailun ajaksi.

Kirkkokari

Yksi Satakunnan idyllisimmistä muinaismuistoista löytyy Kirkkokarin saarelta Köyliönjärveltä. Perimätiedon mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin järven jäällä saaren läheisyydessä. Keskiajalla Kirkkokarista muodostui pyhiinvaelluspaikka ja saarella kerrotaan sijainneen Köyliön ensimmäinen kirkko, joka olisi jäänyt käytöstä 1700-luvulla.

Saarella toteutettiin vuosina 1904–1905 arkeologisia kaivauksia, joissa havaittiin merkkejä ainakin osittain kivestä tehdystä rakennuksesta. Kaivauslöytöihin lukeutui helmiä, tinaesineiden kappaleita, hopeinen sormus, lasiruutujen kappaleita ja rahalöytöjä, joista vanhimmat olivat Albrekt Mecklenburgilaisen ajalta (1364–1389).

Nykyään saarella sijaitsee Pyhän Henrikin muistomerkki sekä kahdesta kivipaadesta koostuva alttari. Tätä ympäröivä kiviperustus on ilmeisesti ladottu paikalle kuvaamaan alkuperäistä kappelinpaikkaa. Saarella järjestetään vuosittain kesäkuun 18. päivää lähimpänä olevana sunnuntaina muistomessu, joka on osa Suomen katolisen kirkon järjestämää, Turusta alkavaa pyhiinvaellusta.

Kulku kirkkokarille tapahtuu soutaen Ristolan kyläyhdistyksen veneellä, joka on vapaasti käytettävissä Lähteenkylän rannassa. Veneelle pääsee ajamalla osoitteeseen Pyhän Henrikintie 1040 ja seuraamalla opasteita parkkipaikalle, jolta lähtee kävelyreitti rantaan. Rannassa on myös alueen historiasta kertova opastaulu.

Lopuksi

Mikäli intoa riittää, kierrosta voi jatkaa samalla teemalla poiketen tutustumassa vuonna 1752 rakennettuun Köyliön kirkkoon tai Köyliön keskustassa seisovaan Lallin patsaaseen. Luonnollinen jatkumo reitille suuntaisi edelleen Nousiaisten kirkkoon, joka tarinaperinteen mukaan sai alkunsa Henrikin hautapaikasta. Keskiajalla Henrikin kultti keskittyikin Köyliön lisäksi Nousiaisten kirkkoon ja Turun tuomiokirkkoon, minne piispan maalliset jäännökset kerrotaan siirretyn.

Lähteet

Purhonen, P, Hamari, H. & Ranta, H. 2001. Maiseman muisti: valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännokset. Museovirasto, Helsinki.

Suvanto, S. 1973 Satakunnan historia III: Keskiaika. Satakunnan Maakuntaliitto ry, Pori.

Uusi-Seppä, N. (toim.) 2012. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Satakunnan Museo, Eura.