Ulla Moilanen
Hiusten tapaan kynnet ovat keratiinia, minkä vuoksi ne eivät säily kuin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Käytännössä lähinnä muumioiden kynnet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niitä voidaan tutkia. Eri puolilta maailmaa löytyneillä muumioilla on tavallisesti siistit ja lyhyet kynnet, mikä kertoo, että kynsien hoitoon on kiinnitetty huomiota jo tuhansia vuosia sitten. Miten muinaiset ihmiset ovat pitäneet kynnet lyhyinä ennen saksien keksimistä ja koristeltiinko kynsiä jo varhain?
Usein on ajateltu, että tietyntyyppiset työt pitävät kynnet lyhyinä luonnostaan, samoin avojaloin kulkeminen. Jalkineiden historia on kuitenkin pitkä, sillä todisteita kivikautisista kengistä on löytynyt jo tuhansien vuosien takaa. Esimerkiksi Oregonista Yhdysvalloista on todisteita sandaalien käytöstä noin 10 000 vuotta sitten, ja Armeniasta löytynyt nahkakenkä on ajoitettu 5000 vuotta vanhaksi. Jalkineiden käytön vuoksi kynsien hoito ja niiden lyhyenä pitäminen on vaatinut työkaluja jo varhain. On mahdollista, että kivikaudella kynsien leikkaamiseen käytettiin kivisiä tai luisia veitsiä. Tietyt kivilajit, kuten hiekkakivi, voivat myös sopia käytettäväksi kynsiviilan tavoin.
Moderni kynsilakka kehitettiin 1900-luvun alussa, mutta kynsien koristelulla ja maalaamisella on huomattavasti pitempi historia. Jo muinaisessa Egyptissä ja Intiassa kynsiä värjättiin punaiseksi hennalla. Esimerkiksi faarao Ramses II:n (n. 1200 eaa.) kynnet oli värjätty näin. Hennalla värjääminen saattoi suojata kynsiä sieni-infektoilta, joten se olikin hyvä keino ylläpitää käsihygieniaa.
Monissa kulttuureissa kynsien värjääminen ei rajoittunut ainoastaan naisiin. Sukupuolittuneen kauneudenhoidon sijasta kynsien värjääminen saattoi piemminkin olla viesti sosiaalisesta asemasta. Ming-dynastian (1368–1644) aikaisessa Kiinassa yläluokka värjäsi kynsiään munanvalkuaisesta, mehiläisvahasta ja kasviväreistä tehdyllä seoksella. Myös Välimeren alueen antiikin kulttuureissa kynsien hoitoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Roomalaisilla oli runsaasti erilaisia hygieniatarvikkeita, mukaan lukien kynnenpuhdistimia, joita on löydetty kaikkialta roomalaisen kulttuurin alueelta. Roomassa kynsien lyhentäminen oli julkinen tapahtuma, mutta myöhemmissä renessanssin aikaisissa ohjeissa leikkaaminen kehotettiin tekemään yksityisesti.
Ulkonäön, hygienian ja sosiaalisen aseman lisäksi kynnet voivat kertoa yksilön terveydestä sekä elintavoista ja -oloista. Arkeologisista kynsistä tehtävät kemialliset analyysit ja stabiili-isotooppitutkimukset voivat paljastaa tietoa yksilön ruokavaliosta tai altistumisesta erilaisille ympäristötekijöille. Esimerkiksi Alpeilta löytyneen jäämuumio Ötzin (n. 3300 eaa.) kynsistä on löytynyt metallijäämiä, jotka kertovat henkilön osallistuneen kuparin sulatukseen. Ötzin kynsissä erottuu myös niin sanottuja Beaun linjoja. Ne voivat syntyä muun muassa vaikean puutostaudin, ankaran flunssan tai korkean kuumeen aikana, sillä yleiskunnon laskiessa elimistön immunijärjestelmä vaikuttaa keratiinin tuotantoon ja saa aikaan poikittaisen vaon kynteen. Ötzi on siis kärsinyt jonkinlaisesta fysiologisesta stressistä tai sairaudesta viikkoja ennen kuolemaansa.
Entä minkälaiset kynnet oli Suomen alueella eläneillä kivikauden ihmisillä? Kynsien koosta ja pituudesta saa jotakin käsitystä keramiikan koristeluun käytetyistä kynsipainanteista. Painanteet eivät ole mahdottoman syviä, joten voisi olettaa, että kynnet on täälläkin pidetty melko lyhyenä. Savi on painanteita tehdessä tarttunut kynnen alle, joten kynsiä on luultavasti puhdistettu saventyöstön jälkeen. Kynsien puhdistamiseen käykin melkein mikä tahansa tikku tai neula.
Lähteitä:
Bryson, P. H. 2016. Colored nail cosmetics and hardeners. In: Draelos, Z. D. (Ed.) Cosmetic dermatology: Products and procedures. Wiley Blackwell, UK.
Crummy, N. & Eckardt, H. 2003. Regional identities and technologies of the self: Nail-cleaners in Roman Britain. Archaeological Journal 160(1): 44–69. doi:10.1080/00665983.2003.11078169
Dickson, J. H., Oeggl, K., Handley, L. L. 2003. The Iceman Reconsidered. Scientific American, Vol. 288, No. 5: 70–79.
Dorio, L. A. E. 2012. Stable Carbon and Nitrogen Isotope Analysis: A Comparison of Modern Calculus, Hair and Fingernail. Master of Arts Thesis. University of Nevada, Reno.
Pérez-Arantegui, J. 2021. Not only wall paintings – pigments for cosmetics. Archaeological and Anthropological Sciences 13, 189. doi:10.1007/s12520-021-01399-w
Smith, V. 2007. Clean: A History of Personal Hygiene and Purity. Oxford: Oxford University Press.
KALMISTOPIIRI 