Janne Kurki – Turun yliopisto Skandinaaviset saagat perustuvat suullisena perimätietona kulkeneisiin tarinoihin, jotka kuvaavat jo kirjoittamisajankohtanaan muinaisia aikoja. Useimmiten fantasiaan kääntyvät tarinat kertovat aiemmin eläneiden sankareiden seikkailuista, mutta sankaritarinoiden ja seikkailujen ohella saagat sisältävät […]
Minna Luomala – Turun yliopisto Suoruumiit ovat turpeessa säilyneitä ihmisten jäännöksiä, joita on kahta eri tyyppiä. Suoluurangot ovat nimensä mukaisesti luurankoja tai luita, kun taas suomuumiot ovat muumioituneita ihmisjännöksiä, joissa on yhä […]
Jere Leppänen – Turun yliopisto Uhraaminen – niin ihmisten, eläinten kuin esineidenkin – on ollut osa ihmisten elämää kivikaudelta lähtien (Bremmer 2007, 2). Nyky-yhteiskunnan näkökulmasta uhraaminen tuntuu arkaaiselta ja elävien olentojen rituaalinen tappaminen barbaarimaiselta. […]
HuK Sanni Salomaa – Turun yliopisto Vallitseva hautaustapa rautakauden Euroopassa oli vainajien hautaaminen maan alle, mutta se ei ollut ainoa käytössä ollut tapa (Wells 2002: 373). Rautakaudella tehtiin sekä polttohautauksia että ruumishautauksia (Price […]
HuK Hilla Mikkonen – Turun yliopisto Rautakauden kallokultti ja ihmispäähän liittyvät maagiset uskomukset on perinteisesti liitetty keltteihin ja heidän uskonnolliseen maailmankuvaansa. Kelttien uskomusmaailmassa kaikkialla ympäristössä oli maagisia voimia ja erilaiset jumalhahmot elivät […]
Nelli-Johanna Saari – Helsingin yliopisto Inkojen valtakunnan (1400-1532 jaa.) rajat ylsivät huippuaikoinaan 1500-luvun alussa Etelä-Amerikan länsipuolelta aina Ecuadoriin sekä Chilen pohjois- ja keskiosaan saakka. Espanjalaisvalloittajien saavuttua alueelle vuonna 1532, oli inkojen hallinnoima […]
Nelli-Johanna Saari – Helsingin yliopisto Alkuperäisiin mesoamerikkalaisiin kulttuureihin kuulunut muinainen mayakulttuuri ei ollut yhteneväinen ryhmittymä. Kyseessä oli kulttuurikompleksi, joka piti sisällään suuren määrän eri kieliä, kulttuureja ja historiallisia suuntia. Mayakulttuurin vaikutusalue ulottui […]
