Nina Maaranen & Ulla Moilanen
Urheilun varhaisin historia on pitkälti kytköksissä taistelu- ja metsästysharjoituksiin, mutta erilaisilla lajeilla ja peleillä on monissa kulttuureissa ollut myös rituaalista merkitystä. Joskus urheilua on voitu harrastaa viihteenä, mutta viihdemuotoisen urheilun yleistymisen voi monissa tapauksissa ajoittaa vasta historialliselle ajalle.
Tietomme menneisyyden urheilulajeista ja muista ajanviettotavoista ovat usein peräisin kuvallisista tai kirjallisista lähteistä. Tunnettuja esimerkkejä ovat varsinkin antiikin ruukkuihin maalatut kuvaukset sekä urheilijoille omistetut patsaat. Kirjallisista lähteistä voidaan mainita myös skandinaaviset saagat, joissa mainitaan mm. pallopelit (jotka saattoivat päättyä useamman kilpailijan kuolemaan), paini maalla ja vedessä sekä muut voimanmittelöt (Gardeła 2012). Silloin tällöin arkeologisessa aineistossa on myös urheiluvälineitä tai sellaisiksi tulkittavia löytöjä.
Mesoamerikassa pelattiin eri kulttuurien parissa tuhansien vuosien ajan pallopeliä, jonka on arveltu muistuttaneen etäisesti kori- tai lentopalloa. Mayat kutsuivat peliä nimellä pitz, asteekit ullamaliztli, mutta varhaisimmat arkeologiset todisteet pelistä ovat tätäkin vanhempia. Ne ajoittuvat peräti 3000 vuoden taakse Meksikon Etlatongoon (Blomster &Chávez 2020) ja näin ollen kyseessä on tällä hetkellä vanhin tunnettu joukkuepeli.
Jalkapallon kokoinen pallo oli tehty kumista eli raaka-aineesta, jota ei tunnettu alueen ulkopuolella ennen eurooppalaisten saapumista. Pelikentät vaihtelivat kooltaan ja muodoltaan: kenttien pituus vaihteli 30–100 metrin välillä ja ne olivat joko H- tai I-kirjaimen muotoisia. Kenttien koon vaihtelu ei yllätä, sillä pelistä oli monia muotoja, joilla oli eri kulttuureissa erilaiset säännöt. Joissain muodoissa palloon ei saanut koskea käsillä, joskus sitä taas lyötiin mailoilla. Joskus päämääränä oli saada pallo renkaan läpi, toisinaan kiveen merkatun alueen sisään.
Mesoamerikkalaiseen pallopeliin liitetään usein myös ihmisuhraus, josta löytyykin kuvallista todistusaineistoa koko alueelta. Mayat pelasivat kunnioittaakseen Popol Vuh -luomismyytissä pelattavaa peliä, joten pelin päätteeksi hävinneen joukkueen kapteeni tai koko joukkue saatettiin uhrata jumalille. Pelikentät oli usein sijoitettu temppeliauokioille, joilla toimitettiin myös muita tehtäviä. Pelikenttiä on löytynyt Väli-Amerikasta yhteensä yli 1500 kappaletta.
”Kuninkaiden urheilulajiksi” kutsuttua pooloa on joidenkin arvioiden mukaan pelattu ensimmäisenä Kiinassa, jossa aasien kera pelatuu pelimuoto ljvu oli suosittua varsinkin naisten keskuudessa. Tang-dynastian (618–907 jaa.) aikaisen aatelisnaisen hautaan Xi’anissa olikin haudattu aasi sekä jalustimet, mahdollisesti todisteena naisen osallistumisesta peliin.
Joidenkin arvioiden mukaan poolo olisi kehittynyt Keski-Aasian paimentolaiskansojen keskuudessa (Hu et al 2020). Jotain poolon muotoa on saatettu pelata jo pronssikaudella, sillä Turpanista Yanghain kalmistosta (1189–911 eaa.) on löydetty lampaannahasta tehtyjä nyrkinkokoisia palloja (Wertmann et al. 2020). Pallot on täytetty villalla ja nahanpaloilla, ja niihin oli maalattu punainen risti.
Erilaisista pallopeleistä on jälkiä myös Euroopasta. Esimerkiksi tenniksen historia ulotetaan tavallisesti keskiajan Ranskaan, jossa munkkien on arveltu pelanneen vastaavanlaista peliä luostareissa. Varhaisessa muodossa palloa lyötiin kuitenkin käsin. Lajin suosio kasvoi keskiajan kuluessa, ja 1500-luvulle tultaessa eri puolille Eurooppaa oli perustettu lukuisia tenniskenttiä. Laji pysyi kuitenkin kuninkaallisena harrastuksena vuosisatojen ajan, ja tennispallot saattoivat myös toimia kuninkaallisina lahjoina. Kirjallisten aikalaislähteiden mukaan keskiajan ja uuden ajan alun tennispallot oli valmistettu ompelemalla nahanpaloja yhteen ja täyttämällä pallo hiuksilla, eläinten karvoilla tai villarievun kappaleilla. Varhaisimmat pallot olivat lyömistavan vuoksi pehmeämpiä, mutta 1500-luvulla mailojen käytön yleistymisen myötä tennispalloista tuli kovempia. (Gillmeister 1997.)
Arkeologiassa on joskus vaikea vetää rajaa urheilun ja muun ajanvietteen välillä, mistä syystä näistä keskustellaan usein yhdessä (esim. Schofield 2012). Heittokepit ovat tästä hyvä esimerkki. Heittokeppejä on löydetty eri puolilta maailmaa kaikilta ajanjaksoilta. Varhaisimmat heittokepit tunnetaan jo neandertalinihmisten parista Saksasta (Conard et al. 2020), ja ne ovat todennäköisesti olleet metsästysvälineitä. Kuuluisimmat heittokepit ovat Australian alkuperäisasukkaisen bumerangit. Muinaisessa Egyptissä heittokepit olivat ylimystön ajanvietettä, ja vaikka niillä ainakin metsästettiin lintuja, saattoivat ne myös olla sodankäyntivälineitä.
Luistelu on myös hyvä esimerkki lajista, joka liikkuu urheilun, ajanvietteen ja hyötyliikunnan välillä. Suomea on esitetty luistelun varhaisimmaksi keksimisalueeksi, mutta varsinaista arkeologista näyttöä tästä ei ole. Varhaisimmat luusta tehdyt luistimet on löydetty itäisen Keski-Euroopan pronssikautisilta kohteilta, ja vanhimpien luistinten materiaalina käytettiin usein kovia hevosen- ja naudanluita. Lisää luistelun historiasta voit lukea tästä Kalmistopiirin jutusta.
Lähteet:
Blomster, J., Chávez, V. 2020. Origins of the Mesoamerican ballgame: Earliest ballcourt from the highlands found at Etlatongo, Oaxaca, Mexico. Science Advances 6(11), eaay6964.
Conard, N.J., Serangeli, J., Bigga, G. et al. 2020. A 300,000-year-old throwing stick from Schöningen, northern Germany, documents the evolution of human hunting. Nature Ecology & Evolution 4, 690–693.
Gardeła, L. 2012. What the Vikings did for fun? Sports and pastimes in medieval northern Europe. World Archaeology 44(2), 234-247.
Gillmeister, H. 1997. Tennis: Cultural History. Leicester University Press.
Hu, S., Hu, Y., Yang, J., Yang, M., Wei, P., Hou, Y., Marshall, F. 2020. From pack animals to polo: Donkeys from the ninth-century Tang tomb of an elite lady in Xi’an, China. Antiquity, 94(374), 455-472.
Schofield, J. 2012. The archaeology of sports and pastimes. World Archaeology 44(2), 171-174.
Wertmann, P., Chen, X., Li, X., Tarasov, P. E., Wagner, M. 2020. New evidence for ball games in Eurasia from ca. 3000-year-old Yanghai tombs in the Turfan depression of Northwest China. Journal of Archaeological Science: Reports. September 2020.
KALMISTOPIIRI 