Arkeologit tutkivat vuoden 1628 sotilaita Saksassa

Arkeologit ovat saaneet tutkittavakseen kolmikymmenvuotisen sodan jäänteitä Stralsundissa Pohjois-Saksassa. Marlies Konzen johtamilta kaivauksilta paljastui kaksi vatsallaan makaavaa sotilasta, joiden päällä oli säilynyt jäänteitä vaatteista ja nahkakengistä. Luut löydettiin kaupungin ulkopuolelta kohdasta, jossa on sijainnut vallihauta. Luurangot on dokumentoitu ja ne odottavat nyt lisäanalyysejä. Sotilaiden vierellä ja alla lepäsi täydellinen setti aseita: keihäitä, yhteensä kuusi miekkaa, kaksi muskettia ja ketjukuulanuija. Musketeissa oli jäljellä puuta, joissa oli nähtävissä nimikirjaimet W.N. ja O.N. Löytö antaa tuoreen kuvan 1600-luvun sotilaan tyypillisestä aseistuksesta.

Vaatetuksen perusteella sotilaat ovat kuuluneet kaupunkia piirittäneeseen, böömiläiskenraali Albrecht von Wallensteinin komentamaan, joukkoon. Sotilaat ovat saaneet surmansa Stralsundin piirityksessä 1628.

Lähistöltä tunnetaan myös kaksi joukkohautaa, joista toisessa on kymmenen, toisessa 25 luurankoa. Ainakin toinen haudoista on ajoitettu niinikään 30-vuotisen sodan aikoihin, toinen on mahdollisesti Suuren Pohjan sodan aikainen, noin vuodelta 1715.

Kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648) sai alkunsa protestanttien ja katolilaisten välisenä kiistana, mutta laajeni lopulta lähes yleiseurooppalaiseksi konfliktiksi. Stralsund oli 30-vuotisen sodan aikaan rikas protestanttinen satamakaupunki, jota katolilaiset joukot piirittivät vuonna 1628. Piirityksessä sai surmansa arviolta 12 000 sotilasta koko sodan hävittäessä noin puolet Saksan senaikaisesta miesväestöstä. Sotaan osallistui myöhemmässä vaiheessa myös suomalaisia ratsusotilaita, hakkapeliittoja.