Ulla Moilanen, FM – Turun yliopisto.
Vuoden suurin arkeologinen tapahtuma lähestyy jälleen. Ensi viikolla Istanbuliin kokoontuu noin kaksituhatta arkeologia eri puolilta maailmaa EAA (European Association of Archaeologists) –konferenssia varten. Konferenssin tarjonta on kuin arkeologinen karkkikauppa: esitelmiä on aamusta iltaan, usein monia mielenkiintoisia yhtä aikaa eri saleissa, ja valinnan vaikeus on valtava.
Oma esitelmäni on sessiossa The Odd, the Unusual, and the Strange: Human and Animal Deviant Burials and Their Cultural Contexts, joka on jaettu kahdelle päivälle. Torstaina ääneen pääsevät ensimmäiset viisi puhujaa, perjantaina jatketaan seuraavalla 15 esitelmällä. Minun esitelmäni käsittelee sitä, onko Suomessa epätyypillisiä hautauksia, ja voiko epätyypillisiä hautauksia löytää ja tutkia meidän arkeologisesta aineistostamme. Muita sessiossa käsiteltäviä aiheita ovat mm. Lesboksen vampyyrihaudat, roomalais-brittiläiset päättömät hautaukset, oudot haudat Mongoliassa ja Kiinassa, sekä Puolan varhaiskeskiaikaiset tavallisuudesta poikkeavat hautaustavat.
Samaan aikaan oman esitelmäni kanssa puhutaan viereisessä salissa viikinkiaikaisen Upplannin muuttuvista hautaustavoista. Samassa sessiossa kerrotaan myös varhaiskeskiajan hautauksista Iberian niemimaalla ja siitä, miten muslimit, juutalaiset ja kristityt hautasivat vainajiaan tuohon aikaan. Myös islantilaisia talokohtaisia kalmistoja käsitellään.
Vaikka edellä mainittuun sessioon en päällekkäisyyden vuoksi pääsekään, ehkäpä joku seuraavista mahtuu ohjelmaan: Norjan varhaisrautakautiset luolahautaukset, keskiaikaisen Lontoon joukkohautojen tulkinnat, tai Viron tarhakalmistot eliitin hautausmuotona.
EAA:ta voi pitää konferenssien kuninkaana, niin paljon informaatiota muutamaan päivään mahtuu. Tuttuun tapaan hautauksiin liittyviä esitelmiä tullaan esittelemään lyhyesti myös Kalmistopiirin blogissa konferenssin jälkeen.
