Keskisuomalaisuutta etsimässä Keski-Suomen museossa

Teemu Väisänen

Viime vuosien aikana useat maakuntamuseot ovat uudistaneet perusnäyttelyitään. Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suomen museo jatkaa samalla linjalla, mutta tällä kertaa takana ei ole pelkästään perusnäyttelyn uudistus, vaan koko kulttuurihistoriallisesti arvokkaan museorakennuksen peruskorjaus. Kalmistopiiri vieraili museossa, kun vitriinejä vielä aseteltiin, ja pääsi näkemään yksityiskohtia uudesta perusnäyttelystä amanuenssien Johanna Puhakan ja Miikka Kumpulaisen opastuksessa.

Kun Keski-Suomen museon ovet suljettiin peruskorjauksen alkaessa vuonna 2017, päätöksensä sai myös 1990-luvun alkupuoliskolta peräisin ollut perusnäyttely. Samalla alkoi pitkä työsarka, jonka aikana vanha näyttely purettiin, esineet kuljetettiin konservointiin ja rakennuksen korjaustyöt saivat alkaa. Koska vuonna 1960 valmistunut museorakennus on Alvar Aallon suunnittelema ja siten suojeltu, peruskorjaus on vaatinut erityistä huolellisuutta ja suuria ulkonäöllisiä muutoksia itse rakennukseen on pyritty välttämään.

Museon uusi perusnäyttely Keskisuomalaisuutta etsimässä lähestyy maakunnan historiaa aikalaistarinoiden kautta ja näyttelyyn kuuluukin monenlaisia kuunneltavia tarinoita ja muistoja. Omanlaisina oppainaan näyttelyyn toimivat aidonnäköiset ihmisnuket, jotka muuntautuvat niin eränkävijäksi kuin punkkariksikin. Näyttely on rakennettu kahteen kerrokseen, joista alempi luotsaa museokävijän Keski-Suomen kivikaudesta 1800-luvun loppuun. Ylemmässä kerroksessa puolestaan edetään 1900-luvulta 2000-luvulle saakka.

Näyttelyn esihistoriaosuus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen kivikaudelta rautakauden kautta keskiaikaan. Siinä missä museon vanhan perusnäyttelyn esihistorian kokonaisuus rajautui tusinaan esiteltävään esineeseen, uudessa perusnäyttelyssä esineiden määrä on moninkertainen ja esille on tuotu myös uudempia metallinilmaisinlöytöjä. Erityishuomion ansaitsee Keski-Suomen rautakautta esittelevä löytökokonaisuus, joka on osaltaan mullistanut käsityksen maakunnan menneisyydestä.

Perheen pienimmille mieluisia elämyksiä tarjoavat erityisesti kosketeltavat esineet, toiminnallinen markkinakoju ja kosketusnäytöin pelattavat pelit. Näistä vaikuttavin on koko seinän laajuisena kosketusnäyttönä avautuva kalliomaalausseinä, jolle itse kukin voi maalata mieluisiaan kuvioita. Lisähaastetta kaipaavat voivat myös kokeilla vikkelyyttään seinällä ilmestyvien kalliomaalaushahmojen nappaamiseksi ja yrittää saada nimensä ennätysten kirjoihin.

Näyttelyssä korostuukin juuri toiminnallisuus ja digitaalisuus, mikä on mahdollistanut viihteellisyyden ohella myös museoesineiden entistä paremman esittelyn. Näyttöpäätteillä esineiden taustoihin ja aikakausiin voidaan paneutua tarkemmin, ja digitaalisuus tarjoaa myös kätevän mahdollisuuden pieniin muutoksiin esimerkiksi kerronnan ja käännöstekstien osalta myös tulevaisuudessa. Toisaalta digitaalisuus on myös vaatinut entistä laajempaa asiantuntijoiden joukkoa näyttelyn taustalle sekä luovaa pohdintaa käytettävien menetelmien kirjosta.

Menetelmien kirjo paljastuu kuitenkin parhaiten itse näyttelyssä ja kunhan viimeiset rakennusvaiheet ovat valmiit, museon ovet avautuvat innokkaalle museoyleisölle – ja toki myös valmistunutta näyttelyä odottavalle Kalmistopiirin toimituskunnalle! Tätä ei onneksi tarvitse odottaa kauaa, sillä Keski-Suomen museon avajaistapahtuma järjestetään lauantaina 22.2.2020, jolloin perusnäyttelyn lisäksi museossa avautuvat Miljoonasade – suomirokkia ja kasvukipuja -näyttely sekä Dominoefekti-taidenäyttely.

Uuden perusnäyttelyn kunniaksi Kalmistopiirissä tullaan julkaisemaan vuoden 2020 aikana nostoja Keski-Suomen museossa esillä olevista löydöistä ja niihin liittyvistä arkeologisista tutkimuksista.