Itä-Eurooppa ja Venäjä Kivikausi Kysymykset ja vastaukset Moilanen Ulla Neoliittinen kivikausi Suomi

Sotkamon Kiikarusniemen kivikautisessa keramiikassa uivat vesilinnut

Sotkamon kirkonkylän lähellä Kiikarusniemessä on käsittääkseni suoritettu kaivauksia. Mikä näiden kaivausten tulos oli? – Lukijan kysymys

Sotkamon Kiikarusniemestä on löydetty runsaasti merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Kiikarusniemessä sijaitsevat ainakin seuraavat kivikautiset kohteet: Kissalahti, Kotiniemi, Kiikarinniemi, Haaponiemi ja aivan niemen kärjessä sijaitseva Kiikarusniemi, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 1982, 1983, 1992 ja 1994. Kiikarusniemen asuinpaikan tutkittu pinta-ala on yhteensä noin 200 m², mutta esihistoriallisen asutuksen tarkka laajuus paikalla on silti edelleen tuntematon. Niemen edustalla sijaitsevista saarista, Ammonsaaresta ja Eskonsaaresta, on myös tehty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sekä rautakauteen viittaava nuolenkärkilöytö (yksiväkäinen nuolenkärki). Kiikarusniemi on vielä historiallisella ajalla sijainnut merkittävien vesireittien yhtymäkohdassa. Niitä pitkin on päässyt helposti liikkumaan niin Pohjanlahdelle, Laatokalle kuin Vienanmerelle.

Kiikarusniemen kivikautinen asuinpaikka on sijainnut melko kivisessä maastossa. Kaivaushavaintojen mukaan tulta on pidetty isojen kivien vieressä. Muita palaneen maan kohtia on tulkittu kivettömiksi tulisijoiksi (Laulumaa 1992: 4). Asuinpaikan löytöaineistoon kuuluu muun muassa kivinen siimanpaino, liuskenuolenkärki, punertava vuolukiviriipus, taltta, piinuolenkärki, pii- ja kvartsiesineitä, palanutta luuta ja mahdollinen pala purupihkaa (Nieminen 1982; 1983; Laulumaa 1992). Keramiikka-aineisto koostuu erilaisista ja eri-ikäisistä keramiikkatyyleistä, muun muassa Säräisniemen keramiikasta ja asbestikeramiikasta.

Kiikarusniemestä löydettyä Sär 1 -keramiikkaa, jossa on geometrista vesilintukoristelua. Kuva: Museovirasto/Finna.fi (CC BY 4.0).

Säräisniemen keramiikaksi nimitetään Karjalan, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan alueella kivikaudella (n. 5300−4000 eaa.) käytettyä keramiikkatyyliä. Keramiikan vanhempi vaihe (Sär 1) edustaa näillä alueilla kivikauden ensimmäistä keraamista valmistusperinnettä ja on ehdotettu, että keramiikanvalmistus olisi levinnyt alueelle muualta hankittujen vaimojen mukana (Nuñez 1990: 35; 40–41).

Kiikarusniemestä löydetyn Sär 1 -keramiikan joukossa on neljä reunapalaa, jotka on koristeltu tyylitellyllä vesilintukuvioilla (Nieminen & Ruonavaara 1984). Vesilintuja esittävää geometrista koristelua on löytynyt eri puolilta Suomea sekä myös Ääniseltä ja Uralilta. Vaikka astioissa esiintyvät lintukuviot ovat yksinkertaisia, on kuvioiden tekotavassa nähty niin paljon yhtäläisyyksiä Ylä-Volgan alueen keramiikkatraditioihin, että lintukoristelun tyylillisen esikuvan on arveltu sijainneen siellä. Vaikka vesilinnut ovat olleet yleinen näky järvenrannalla asuneelle kivikauden ihmiselle, on lintukoristelu ollut silti melko harvinaista. Tästä syystä on ajateltu, että lintukuvioiset astiat on valmistettu jotakin erikoiskäyttöä varten (Huurre 2001: 300−302). Kivikautisesta keramiikasta ja lintukoristelun merkityksistä voi lukea lisää Kalmistopiirin aikaisemmasta jutusta Saviastiat kuuluvat eläville? Keramiikka Suomen kivikautisissa metsästäjä-keräilijähaudoissa.

Vastaus: Ulla Moilanen, Turun yliopisto

———

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia muihin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Huurre, M. 2001. Kivikauden Suomi. 2. painos. Otavan kirjapaino, Keuruu.

Laulumaa, V. 1992. Sotkamo Kiikarusniemi Kivi- ja varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus 1992. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Nieminen, E.-L. 1982. Sotkamo, Kiikarusniemi. Kaivauskertomus Kiikarusniemen kivikautisen asuinpaikan koekaivauksesta 1982. Museoviraston arkisto.

Nieminen, E.-L. 1983. Sotkamo, Kiikarusniemi. Kaivauskertomus Kiikarusniemen kivikautisen asuinpaikan kaivauksesta 1982. Museoviraston arkisto.

Nieminen, E.-L. & Ruonavaara, L. 1984. Stilisierte Vogeldarstellungen auf Gefässcherben aus Kiikarusniemi, Gemeinde Sotkamo und Böle, Gemeinde Porvoo. Fennoscandia archaeologica I (1984): 7–11.

Nuñez, M. 1990. On subneolithic Pottery and its adoption in late mesolithic Finland. Fennoscandia archaeologica VII: 27−52.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.