Ulla Moilanen & Nina Maaranen
Tupakka ja piipunpoltto levisivät Eurooppaan 1500-luvun puolivälissä, Ruotsiin ja Suomeenkin 1600-luvun alkuun mennessä. Nykyisin tupakoinnin haitallisuus tunnetaan hyvin, mutta tupakanpolton vaikutus yksilöihin näkyy jopa vuosisatoja vanhoissa ihmisluissa.
Tupakointivälineenä käytettiin 1800-luvulle saakka valkosavesta eli kaoliinista valmistettuja liitupiippuja, jotka kuluttivat runsaasti polttavien ylä- ja alahampaiden väliin pyöreän, liitupiipun varren muotoisen kolon (esim. Kvaal & Derry 1996). Historiallisilta hautausmailta löytyvien tupakoitsijoiden hampaissa voi olla kielen puolella vieläkin näkyvissä värjäymiä ja tummentumia. Usein nämä värjäymät esiintyvät samoissa hampaissa, joissa on liitupiipun aiheuttamia kulumia (Henderson & Walker 2012: 796).
Arkeologisen aineiston tarkastelu osoittaa, että tupakoinnin terveyshaitat ovat kiistattomia. Englantilaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 700 yksilöä 1800-luvun itälontoolaisilta hautausmailta huomattiin, että tupakkaa polttaneilla (jotka tunnistettiin juuri hampaiden kulumisen vuoksi) keskimääräinen elinikä oli muuta väestöä alhaisempi. Tämä johtui korkeammasta kuolleisuudesta nuorten aikuisten (26–35-vuotiaiden) keskuudessa. Lisäksi heillä oli enemmän merkkejä keuhkosairauksista kuin muilla ja usein myös ikenenalaista hammaskiveä, joka kertoo tupakoinnin ja iensairauksen yhteydestä. (Henderson & Walker 2012; Walker & Henderson 2010.)
Myös suomalaisista historiallisista luuaineistoista tehdyt analyysit osoittavat tupakointiin liitettävien terveyshaittojen, kuten iensairauksien ja kasvainten, lisääntyvän selvästi tupakoinnin yleistymisen myötä 1600-luvun puolivälin jälkeen (Salo 2016: 382). Suomalaisten vaivoista voi lukea lisää Kati Salon Kalmistopiiriin kirjoittamasta artikkelista Helsingin Senaatintorin luututkimusten tuloksia. Lisäkuvia liitupiipun kuluttamista hampaista löytyy esimerkiksi Nya Lödösen tutkimuksista kertovalta sivulta otsikolla En tobaksrökande yngling sekä Smithsonian-instituutin luonnonhistoriallisen museon sivulta Pleasure of a Pipe.
Lähteet:
Caffell, A. 2014. Palace Green Library excavations 2013 (PGL13): Human Remains. Project Report. Durham University, Durham.
Henderson, M. & Walker, D. 2012. Smoking may seriously affect your skeleton. The Lancet, Vol. 379, Issue 9818: 796–797.
Kvaal, S. I. & Derry, T. K. 1996. Tell-tale teeth: abrasion from the traditional clay pipe. Endeavour, Vol. 20, Issue 1, 1996: 28–30.
Salo, K. 2016. Health in Southern Finland: Bioarchaeological analysis of 555 skeletons excavated from nine cemeteries (11th -19th century AD). Väitöskirja, Helsingin yliopisto, arkeologia.
Walker, D. & Henderson, M. 2010. Smoking and health in London’s East End in the first half of the 19th century. Post-Medieval Archaeology 44/1 (2010): 209–222. DOI: 10.1179/174581310X12662382629373
KALMISTOPIIRI 