Historiallinen aika Moilanen Ulla Suomi

Merimiesten lemmikkejä ja laivaeläimiä Forum Marinumin näyttelyssä

Ulla Moilanen

Turkulaisen Merikeskus Forum Marinumin vaihtuva näyttely Lemmikit laineilla – Eläimet merenkulkijoiden seurana johdattaa laivakissojen, -koirien ja muiden merimatkoilla mukana olleiden eläinten tarinoihin. Kissoilla ja koirilla on toki ollut laivoilla käytännön tehtävä esimerkiksi rottien karkottajana, mutta eläimistä on ollut merillä myös seuraa.

Näyttelyn taustana toiminee Forum Marinumin henkilökuntaan kuuluvan Sari Mäenpään tutkimus, joka on julkaistu vuonna 2016. Sen mukaan laivaympäristö oli hyvin hierarkkinen ja maskuliininen sosiaalinen ympäristö, jossa tunteiden osoittaminen miellettiin helposti feminiiniseksi tai heikkoudeksi (Mäenpää 2016). Eläimet olivat laivoilla erityisasemassa, sillä niitä kohtaan tunteiden osoittaminen oli sallittua. Eläin saattoi myös tuoda ankaraan ympäristöön kodinomaisuutta. Siten eläimillä on ollut merkitystä merimiesten hyvinvoinnille.

Merimiesten lemmikkeinä pitämät linnut ovat vaikuttaneet myös siihen, minkälaiseksi stereotyyppinen merimies mielletään: henkilöksi, jonka olkapäällä istuu papukaija.

Maantieteellisesti näyttely painottuu Suomeen ja ajallisesti 1900-lukuun, sillä laivaeläimistä on olemassa vain vähän dokumentoitua aineistoa. Yhden merkittävän aineiston muodostavat valokuvat, joissa merimiehet poseeraavat eläinten kanssa. Näitä kuvia museon arkistosta onkin koottu seinälle katsottavaksi.

Näyttely on melko pieni ja tekstipainotteinen, sillä esille on haluttu erityisesti nostaa yksittäisten eläinten tarinoita. Laivakissojen ja jopa laivaoravan tarinat ovatkin kiinnostavia ja tarpeeksi lyhyitä, jotta nuoremmatkin kävijät jaksavat niihin tutustua. Esitellyiksi tulevat myös laivojen epätavalliset lemmikit ja maskotit, kuten apina, kilpikonnat, Peppi Pitkätossu -elokuvissa esiintynyt papukaija sekä nevostoliittolaisen jäänmurtajan kesy jääkarhunpentu, joka lopulta lahjoitettiin presidentti Kekkoselle (ks. Hämäläinen 2013). Esineitä ei näyttelyn luonteen vuoksi juurikaan ole esillä, lukuun ottamatta joitakin täytettyjä eläimiä ja 1700-luvulle ajoitettua laivakoiran pääkalloa.


Näyttelyyn on koottu kuvia merimiehistä eläinten kanssa.

Näyttelystä selviää, miten laivojen eläinmaskotteja ruokittiin pitkillä merimatkoilla. Ahvenanmaalaisen tankkeri Swordin keittiön ovelle ilmestyi syksyllä 1973 kissa, joka oli ilmeisesti noussut laivaan itsenäisesti Espanjan Bilbaossa. Välimerellä ja Atlantilla mukana seilanneelle kissalle tehtiin oma ruokalista, vaikka pääasiassa kissa söi laivan kannelle pudonneita lentokaloja.

Vaikka laivojen eläimet ovat olleet monin tavoin tärkeitä, liittyy niihin myös varjopuoli. Eksoottisten eläinten kohtaaminen saattoi johtaa niiden kuriositeetinomaiseen esittelyyn sekä kuljettamiseen tuliaisiksi paikkoihin, joissa eläimistä huolehtimiseen ei ollut mahdollisuuksia. Osa näistä tuliaisista kuoli ennenaikaisesti tai päätyi eläintarhoihin.


Esimerkki näyttelyn eläintarinoista, jotka on esitetty kolmella kielellä. Kilpikonnan tarina kertoo, kuinka merillä merkittävään asemaan kohonnut eläin saatettiin lopulta haudata poikkeavalla tavalla.

Forum Marinumin pieni näyttely on kiinnostava, mutta eläimistä ja merenkulusta näkisi mielellään laajemmankin esityksen, jossa näkökulmaa olisi laajennettu pitemmälle historiaan ja suuremmalle maantieteelliselle alueelle. Minkälaisia ovat vanhimmat merkit eläimistä laivoilla ja miltä esimerkiksi laivakoirat ovat menneisyydessä näyttäneet? Puutteellisia kirjallisia lähteitä voisi paikata vaikkapa arkeologian avulla. Näyttelyssä esillä olevan kallon kerrotaan kuuluneen 1700-luvun laivakoiralle, joka on edustanut todennäköisesti belgialaista schipperke-rotua. Luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien avulla aineistojen tutkimukseen ja näytteille asettamiseen avautuisi lisää mahdollisuuksia. Vertailun vuoksi mainittakoon vuonna 1545 Englannin kanaalissa uponneen Mary Rosen hylystä löytyneet koiran luut, joista tehty DNA-tutkimus on osoittanut eläimen olleen lähinnä jackrussellinterrierin tyyppinen (Zouganelis et al. 2014). Näyttelystä puuttuvat myös merimiesten eläimiin liittyvät uskomukset, joita on runsaasti. Tästä aiheesta tosin syntyisi helposti aivan omakin näyttelynsä.


Koiran kallo on löytynyt Nauvon vesille uponneesta aluksesta, jota on aiemmin pidetty Sankt Mikaelin hylkynä.

Forum Marinumin näyttely on pienuudestaan huolimatta hyvin mielenkiintoinen. Sitä voi suositellä kaikille merenkulusta kiinnostuneille eläinten ystäville. Näyttelyn aihepiiristä on maailmalla myös ilmestynyt suhteellisen tuoreita julkaisuja, kuten laivakissan näkökulmasta kirjoitettu populaariteos Seafurrers: The Ships’ Cats Who Lapped and Mapped the World, jossa kerrotaan muun muassa kissojen roolista merimiesten ruoka-annosten ja rahdin suojaajina rotilta 1400-luvun portugalilaisten suurilla tutkimusmatkoilla (Sandall 2018). Megan Hagsethin vuonna 2018 ilmestyneessä tutkimusartikkelissa puolestaan pohditaan merimiesten ja lemmikkilintujen suhdetta 1800–1900-luvuilla.

Lähteet:

Forum Marinumin näyttely Lemmikit laineilla – Eläimet merenkulkijoiden seurana näyttelyteksteineen.

Hagseth, M. C. 2018. Seadogs and Their Parrots: The reality of ‘Pretty Polly’. The Mariner’s Mirror, Vol. 104, 2018, Issue 2: 135–152.

Hämäläinen, V.-P. 2013. Tämän täytyy olla historian omituisin laivaeläin. Yle uutiset 26.1.2013.

Mäenpää, S. 2016. Sailors and their pets: Men and their companion animals aboard early twentieth-century Finnish sailing ships. International Journal of Maritime History, Vol. 28, Issue 3, 2016.

Sandall, P. 2018. Seafurrers: The Ships’ Cats Who Lapped and Mapped the World. An Incidental History. The Experiment, New York.

Zouganelis et al. 2014. An old dog and new tricks: Genetic analysis of a Tudor dog recovered from the Mary Rose wreck. Forensic Science International, Vol. 245, December 2014: 51–57.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.