Limoniittia ahjoon – Raudankäsittelyn alku Suomessa

Olen kiinnostunut raudan käsittelyn historiasta Suomessa. Mistä ja milloin raudanvalmistustaito saapui? Mitä malmia rautakaudella käytettiin ja mistä se saatiin? Oliko niin, että jossain vaiheessa 1500–1600 luvulla malmi alettiin tuoda Ruotsista ja tehdä raudaksi vasta Suomessa? – Lukijan kysymys

Suomen vanhimmat merkit raudan paikallisesta valmistuksesta ovat peräisin Kajaanin Äkälänniemestä. Sieltä löytynyt raudanvalmistuspaikka on ajoitettu vuosien 400–100 eKr. välille. Samankaltaisia raudanvalmistusuunien jäännöksiä tunnetaan myös Rovaniemeltä, Ristiinasta ja Kemijärveltä (ks. Kehusmaa 1972, Kotivuori 1996, Lavento 1996 ja Schulz 1986). Rovaniemen uuneista löytyy lisätietoa ja kuvia esimerkiksi Hannu Kotivuoren digitoidusta artikkelista Tidiga spår av järnhantering i norra Finland.

Uunien jäännösten ohella raudanvalmistuspaikoilta on otettu talteen paljon rautakuonaa, mikä osaltaan on merkkinä raudanvalmistustaidosta (Pukkila 2007: 31). Yleisesti on otaksuttu, että nämä pohjoisen Suomen merkit raudanvalmistuksesta viittaavat rautaesineiden ja rautateknologian saapumiseen idästä ns. Ananjino-kulttuurin piiristä, kun taas eteläiset vaikutteet saapuivat todennäköisesti Itämeren piiristä.

Raudanvalmistuksen merkit ovat Suomessa kuitenkin verrattain vähäisiä vielä nuoremmalla rautakaudella merovingiajalta viikinkiajan loppupuolelle (n. 600–1000 jKr.). Kun sama ilmiö on havaittavissa osassa Baltian maita, on oletettu, että raudantuotanto on kasvanut tietyillä alueilla niin suureksi, että se on tyrehdyttänyt paikallisen raudantuotannon (Peets 2003: 287–288). Eritoten Ruotsissa rautaa näyttäisi valmistetun kauppaa silmälläpitäen ainakin viikinkiajalta saakka.

On melko varmaa, että läpi koko rautakauden sepät käyttivät Suomen alueella paikallista rautaa ainakin pienten työ- ja tarvekalujen valmistukseen. Rautakauden kuluessa erilaatuista rautaa ja terästä liikkui ympäri Eurooppaa raaka-aineharkkojen muodossa. Tällaiset rautaharkot oli taottu erilaisiin muotoihin riippuen harkon materiaalista ja sen käyttötarkoituksesta. Tornion Rakanmäestä on löydetty ajanlaskun alun jälkeisille vuosisadoille ajoittuva lapionmallinen harkko ja Ahvenanmaalta tunnetaan viikinkiaikainen, ruotsalaisvalmisteinen raaka-aineharkko (Pukkila 2007: 31). (ks. kuva ja lisätietoa Rakanmäestä jutusta Tornionlaakson arkeologiaa – Esittelyssä Tornionlaakson alueellinen vastuumuseo.)

Rautakaudella raudan lähteenä Suomessa toimivat suo- ja järvimalmit eli limoniitit, jotka ovat käytännössä rautaoksidia. Limoniittia on nostettu ja käytetty raudan lähteenä paitsi talonpoikaisessa raudanvalmistuksessa myös itäsuomalaisissa ruukeissa aina 1800-luvun loppuun saakka. Suomen vanhimmat ruukit ajoittuvat 1500-luvun alkuvuosikymmenille, ja useissa niistä hyödynnettiin ruotsalaista vuorimalmia, josta sai aikaan parempaa terästä kuin kotimaisesta limoniitista (Turunen 1998: 11–12).

Vastaus: FT Mikko Moilanen

Kirjallisuutta:

Kehusmaa, A. 1972. Kemijärvi, Neitilä 4. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, moniste n:o 3.

Kotivuori, H. 1996. Rovaniemen historia vuoteen 1721. Kotatulilta savupirtin suojaan. Jyväskylä.

Kotivuori, H. 2013. Tidiga spår av järnhantering i norra Finland. Teoksessa: Ovnstypologi og ovnskronologi i den nordiske jernvinna: Jernvinna i Oppland, Symposium på Kittilbu, 16.–18. juni 2009, toim.: B. Rundberget, Jan Henning Larsen, Tom H. Borse Haraldsen. Universitetet i Oslo Fornminneseksjonen.

Lavento, M. 1996. Varhaista raudanvalmistusta Ristiinassa – muutamia huomioita Kitulansuon raudansulatusuunista ja siihen liittyvästä keramiikasta. Sihti 4: 64–75.

Peets, J. 2003. The power of iron. Iron production and blacksmithy in Estonia and neighbouring areas in prehistoric period and the Middle Ages. Muinasaja teadus 12. Tallinn.

Pukkila, J. 2007. Raudanvalmistuspaikkojen ajoituskysymyksiä – eikä rautakaudella valmistettukaan rautaa? Muinaistutkija 1/2007: 29–36.

Schulz, E–L. 1986. Ein Eisenverhüttungsplatz aus der älteren Eisenzeit in Kajaani. Iskos 6: 169–173.

Turunen. M. (toim.) 1998. Ruukkien retki – Historic Ironworks of Finland. Tampere.