Jani Oravisjärvi
Raudun Mustilanmäeltä löydettiin 1800-luvun alkupuolella pienehkö hopearahakätkö. Tarkka löytövuosi ei ole tiedossa, mutta löytö lienee tehty vuosien 1826–1832 välillä. Kätkö sisälsi yhteensä viisitoista kantosilmukallista myöhäisrautakautista rahaa, joista nuorin on lyöty aikaisintaan vuonna 1046 (Ehrnsten & Pusa 2020:199).
Rahoista yksi on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi. Raha vastaa halkaisijaltaan, painoltaan ja tekstin asettelultaan varhaisimpia yhdellä kehätekstillä varustettuja abbasidien dirhemeitä, joita lyötiin kalifaatissa vuosien 749–833 välisenä aikana. Tähän yhtäläisyydet islamilaisiin dirhemeihin kuitenkin päättyvät. Rahan etusivun keskikentän kahden alimman rivin kirjoitus voidaan tunnistaa arabiankieliseksi katkelmaksi, mutta loppuosa tekstistä on usein tulkittu merkityksettömästi kirjoitukseksi. Riimudirhemillä (eng. runic dirham) tarkoitetaan dirhemiä, jonka kirjoitus on joko kokonaan tai osittain arabiankielen sijasta kirjoitettu riimujen tapaisella kirjoitusjärjestelmällä. On kuitenkin tarkennettava, että riimudirhemeiden riimukirjoitus ei ole skandinaavista riimukirjoitusta.
Merkityksetöntä kirjoitusta?
Riimudirhemeiden tekstiä on toisinaan perusteetta pidetty paikallisissa jäljitelmissä yleisesti käytettynä merkityksettömänä kirjoituksena, mutta jo Christian Martin Fraehn (1782–1851) vuonna 1832 ilmestyneessä teoksessaan lukee etusivun kentän kahden alimman rivin arabiankielisen tekstin ”barakh li Özbik” kääntäen sen saksaksi ”Segen über usbek!” (suom. ”siunausta uzbekeille”) (Fraehn 1832:56). Beatrice Granberg ei kyseenalaista tätä tulkintaa Raudun riimudirhemin yhteydessä (Granberg 1966:213, no. 1597), mutta vuotta myöhemmin Ulla Linder Welin näyttää suhtautuvan tähän pienellä varauksella Hägvaldista löydetyn vastaavanlaisen dirhemin tunnistuksen yhteydessä, sillä hän merkitsee tunnistuksen kysymysmerkein (Linder Welin (1967:107, no. 1192). Syy hänen epäilykseensä tunnistuksen oikeellisuudesta on luettavissa rivien välistä alanootissa (n. 29), jossa hän mainitsee kysyneensä useilta turkinsukuisiin kieliin erikoistuneilta kielitieteilijöitä, mutta kaikkien olleen kykenemättömiä lukemaan tekstiä.
Igor Kyzlasov (1994) on tunnistanut riimukirjoituksen itäeurooppalaiseksi turkinsukuiseksi Kuban-kirjoitukseksi, jota käytettiin hänen mukaansa joko muinaiseen Volgan Bulgaarien valtakunnassa tai kasaarien keskuudessa 700–1100-luvuilla. Löytöjen valossa vaakakuppi kallistuu kuitenkin selvästi enemmän kasaarien suuntaan, sillä heidän tiedetään entuudestaan lyöttäneen dirhemeitä abbasidien esikuvien mukaisesti, kun taas Volgan bolgaareiden jäljitelmät pohjautuvat poikkeuksetta samanidien 900–luvulla lyömiin dirhemeihin. Varhaisin ajoitettavissa oleva riimudirhemilöytö on peräisin Tanskasta Over Randlev I:n rahakätköstä (tpq 910), josta riimudirhemeitä tavataan peräti kaksi kappaletta. Näin ollen ne lukeutuvat myöhäisiin kasaarien dirhemeihin (Jankowiak 2021: 71).
Riimudirhemit B ja C
Robert Göbl ja Andras Róna-Tas julkaisivat vuonna 1995 vähälle huomiolle jääneen teoksen Die Inschriften des Schatzes von Nagy-Szentmiklós. Teoksessa he esittelivät edellä mainitun riimudirhemityypin (Róna-Tas A) ohella myös toisen riimudirhemityypin (Róna-Tas B). Teoksessa esitellään yhteensä neljä kappaletta Róna-Tas A -tyypin riimudirhemi ja kaksi kappaletta Róna-Tas B -tyypin riimudirhemiä. Gert Risplingin massiivisessa Excel-pohjaisessa dirhemitietokannassa A-tyypin dirhemeitä on listattu yhteensä 14 kappaletta, mutta näiden ohella tunnetaan listauksesta puuttuvia kappaleita, jotka on otettu mukaan taulukkoon 1. Róna-Tas B-tyypin riimudirhemeitä tunnetaan kaksi kappaletta. Näiden ohella on olemassa myös kolmas entuudestaan julkaisematon riimudirhemityyppi, joka on toistaiseksi julkaisematon numismaattisessa kirjallisuudessa, mutta joka on julkaistu verkossa (Zeno.ru #123356).
Taulukko 1. Tunnetut riimudirhemilöydöt:
| Tyyppi | Tpq | Konteksti | Löytöpaikka | Löytövuosi |
| Róna-Tas A | 973 | Kätkö | Puola, Obrzycko | 1842 |
| Róna-Tas A | Museolöytö. Saksa? | |||
| Róna-Tas A | Museolöytö. Saksa? | |||
| Róna-Tas A | 943 | kätkö | Tanska, Grisebjerggår | 1993 |
| Róna-Tas A | 910 | kätkö | Tanska, Over Randlev 1 | 1932 |
| Róna-Tas A | 910 | kätkö | Tanska, Over Randlev 1 | 1932 |
| Róna-Tas A | 1046 | kätkö | Suomi, Rautu | |
| Róna-Tas A | Tallinna, Viro | 1826-1832 | ||
| Róna-Tas A | 953 | kätkö | Hägvalds, Ruotsi | 1943 |
| Róna-Tas A | Ruotsi. | 1879 | ||
| Róna-Tas A | Ruotsi. | 1824 | ||
| Róna-Tas A | Talby, Salem, Ruotsi | 1936 | ||
| Róna-Tas A | Triberga, Ruotsi | 1960 | ||
| Róna-Tas A | Museolöytö. Ruotsi? | |||
| Róna-Tas A | Zeno #222101 | |||
| Róna-Tas A | Venäjä. Zeno #1105 | |||
| Róna-Tas A | Zeno #93487 | |||
| Róna-Tas B | Puola, Dorow | |||
| Róna-Tas B | Museolöytö. Ruotsi? | 1850 | ||
| Róna-Tas C | 955 | kätkö | Zeno #123356 | 2013? |
Raudun riimudirhemi on Suomen löytöaineistossa äärimmäisen harvinainen numismaattinen kuriositeetti. Numismaatikot ovat yrittäneet vajaan kahden vuosisadan verran yrittäneet ratkaista riimudirhemeiden arvoitusta, mutta edistys on ollut hyvin vähäistä. Tässä tapauksessa tarkan tunnistuksen tulee lopulta kuitenkin varmuudella kertomaan numismaatikon sijasta kielitieteilijä, kunhan kuolleen kielen salat saadaan ensin selvitettyä.
———
Kirjoittaja on Suomen kansallismuseon numismaattisten kokoelmien vs. intendentti, Oulun yliopiston projektitutkija Silver and The Origins of the Viking Age -projektissa ja arkeologian tohtorikoulutettava Turun yliopistolla.
Julkaisemattomat lähteet ja verkkolähteet
Rispling, Gert 2014. Excel-tiedosto dirhemilöydöistä. Numismatiska forskningsgruppen, Tukholman yliopisto. Tukholma.
Zeno.ru – Oriental Coins Database (www.zeno.ru) [luettu 15.9.2022]
Tutkimuskirjallisuus
Fraehn, C. M. 1832. Die Münzen der Chane vom Ulus Dschutschi’s oder von der Goldenen Horde, nebst denen verschiedener anderen Muhammedanischen Dynastien im Anhange: aus der ehemaligen Sammlung des Hn. Professors, Staatsrathes und Ritters C. von Fuchs zu Kasan,... Pietari.
Granberg, B. 1966. Förteckning över kufiska myntfynd i Finland. Studia Orientalia edidit societas orientalis fennica. Helsinki.
Göbl, R. & Róna-Tas, A. 1995. Die Inschriften des Schatzes von Nagy-Szentmiklós. Wien.
Ehrnsten, F. & Kunnas-Pusa, L. 2020. Karjalan rahalöydöt. Suomen rahahistoria. Maakuntainventointi 2. Suomen numismaattinen yhdistys ry. Helsinki.
Jankowiak, M. 2021. Classifying and interpreting Viking-Age dirham imitations. Nordisk Numismatik Årsskrift; Ny serie 2, s. 53-76.
Kyzlasov, I.L. 1994. Writings of Eurasian Steppes. Russian Academy of Sciences. Eastern Literature. Moscow.
Linder Welin, U. S. 1967. The Kufic coins in the hoard from Hägvalds in Gerum, Gotland. Nordisk Numismatik Årsskrift 1966. Lund, s. 82-124.
Szczurek et al. (toim.) 2017, Frühmittelalterliche Münzfunde aus Polen, Inventar, Band I, Frühmittelalterliche Münzfunde aus Grosspolen. Instytut Archeologii i Etnologii PAN, Warszawa.
KALMISTOPIIRI 